Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen
Tehoreservijärjestelmän tavoitteet Vähentää riskiä siitä, että sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpitämiseksi joudutaan turvautumaan sähkönkulutuksen rajoittamiseen Tehoreservikapasiteetin tarve arvioidaan määräajoin kulloinkin ennakoidun sähköntuotannon ja -kulutuksen välisen tasapainon perusteella Tavoitteena hyvän toimitusvarmuuden tason säilyttäminen Vaikutukset sähkön tarjontaan sekä sähkön markkinahintaan pyritään rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi Järjestelmää ei ole tarkoitettu käytettäväksi sähkön markkinahintojen alentamiseen Järjestelmällä ei myöskään pyritä vaikuttamaan halukkuuteen investoida uuteen sähköntuotantokapasiteettiin Tehoreservin hankinta tehdään avoimella kilpailutuksella tasapuolisesti ja syrjimättömästi Myös hankintakustannukset vaikuttavat hankittavaan määrään (kustannus-hyöty) 2
Roolit tehoreservijärjestelmän ylläpidossa Energiavirasto Määrittää tarvittavan tehoreservikapasiteetin määrän Vahvistaa tehoreservilaitosten käyttösäännöt Kilpailuttaa ja hankkii tehoreservikapasiteetin Vahvistaa järjestelmän rahoittamiseksi siirtopalvelun käyttäjiltä perittävien maksujen määräytymisperusteet Valvoo tehoreservilain noudattamista Fingrid Tekee käyttösopimukset Energiaviraston järjestelmään valitsemien tehoreservilaitosten kanssa Maksaa korvaukset järjestelmään valituille laitoksille Kerää järjestelmän rahoittamiseksi tarvittavat maksut siirtopalveluiden käyttäjiltä Aktivoi tarvittaessa tehoreservikapasiteettia Tehoreservijärjestelmässä olevat voimalaitokset ja sähkön kulutukseen joustoon kykenevät kohteet Ovat tehoreservilain ja käyttösääntöjen mukaisessa käyttövalmiudessa Aktivoitaessa tuottavat tehoreservikapasiteettia sähköjärjestelmään 3
Muutokset Suomen sähkön tuotantokapasiteetissa lähivuosina Vuonna 2015 lauhdetuotantoa poistui markkinoilta lähes 900 MW Markkinoilta jo aiemmin poistetun lauhdelaitoksen purkamista suunnitellaan (690 MW) Olkiluoto 3:n valmistuminen lähivuosien suurin yksittäinen muutos Suomen tuotantokapasiteetissa Tuulivoimakapasiteettia rakennetaan lisää Sähkön tuotantokapasiteetin muutokset (MW) Vesivoima Yhteistuotanto Kaukolämpö Teollisuus Ydinvoima Tuulivoima Lauhdelaitokset 2015 7-79 420-883 2016 6 24 43 13 770 2017 44 145 230 510 2018 15 1600 60 4
Toteutuneet kulutus- ja tuotantohuiput viime vuosina Vuosi Kulutuksen huippuvuorokausi Kulutushuippu MWh/h Suomen sähköntuotanto kulutushuipputunnilla MWh/h Vuoden tuotantohuippu MWh/h 2010 28.1. 14 320 11 396 12 366 2011 18.2. 14 804 12 063 12 261 2012 3.2. 14 304 11 916 11 981 2013 18.1. 14 034 11 843 11 843 2014 24.1. 14 228 11 632 11 722 2015 22.1. 13 494 10 992 11 164 2016* 7.1. 15 105 10 874 11 456 * Vuoden 2016 tiedot 18.4.2016 mennessä 5
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino Suomessa 7.1.2016* *Fingridin reservit ovat järjestelmänhallintaa varten. Tehoreservivoimalaitosten käynnistysaika on 12 tuntia Käyttämätön ylössäätömäärä on tuntikohtainen keskiarvo Käyttämätön fyysinen siirtokapasiteetti kuvaa tilannetta Ruotsin ja Viron rajoilla. Viro ei ole osa samaa säätömarkkinaa Suomen kanssa 6
Tehotase Pohjoismaissa ja Baltiassa Suomen huippukulutustunnilla 7.1.2016 klo 17-18 Maa Tuotanto Kulutus Vienti Tuonti Nettotuonti (vienti) Suomi 10 900 15 100 4 200 4 200 Ruotsi 24 900 25 900-2 500 3 500 1 000 Norja 26 000 23 900-2 200 100-2 100 Tanska 6 200 5 100-1 800 700-1 100 Viro 2 000 1 500-500 -500 Latvia 1 700 1 300-400 -400 Liettua 700 2 000-100 1 400 1 300 Yhteensä 72 400 74 800-7 500 9 900 2 400 7
Suomen sähkön tuotanto tuotantomuodoittain talvella 2015-2016 Tuotanto (MWh/h) Kulutushuipputunnilla 7.1.2016 Tuotantohuipputunnilla 13.1.2016 Talven korkein tuotanto Vesivoima 2 236 2 323 2 469 Ydinvoima 2 776 2 777 2 780 Lauhdevoima 638 635 669 CHP, kaukolämpö 3 134 3 044 3 225 CHP, teollisuus 1 653 1 811 1 935 Tuulivoima (osa arvioitu) 161 672 818 Muu tuotanto (arvio) 274 198 276 Tehoreservi 0 0 80* Yhteensä 10 874 11 456 12 252** *) tehoreservivoimalaitoksia ei aktivoitu talvella, vaan energia tuotettiin talvikauden koekäytöissä **) laskennallinen arvo Lähde: Fingrid 8
Kysynnän ja tarjonnan tehotasapainoon vaikuttavia muutostekijöitä Tarjontaan Suomessa Lauhdetuotantoa on poistunut markkinoilta ja poistuneiden/poistuvien laitosten mahdollinen purkaminen Vaihtelevan tuulivoimakapasiteetin lisääntyminen OL3:n valmistuminen CHP kapasiteetin kehitys Tarjontaan lähialueilla Uusiutuvan tuotannon lisäykset Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa Ruotsin ydinvoimakapasiteetin väheneminen Uusien siirtoyhteyksien (LitPol ja NordBalt) vaikutukset Baltian sähköntuotantoon Onko kysynnässä odotettavissa muutoksia? 9
Kiitos mielenkiinnostanne! Johtaja Antti Paananen, puh 029 5050 013 www.energiavirasto.fi