Tehoreservin tarpeen määrittäminen

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehoreservin tarpeen määrittäminen"

Transkriptio

1 PÄÄTÖS 1 (11) Tehoreservin tarpeen määrittäminen 1 Selostus asiasta Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä (jäljempänä tehoreservilaki) on tullut voimaan Tehoreservilain 23 :n 2 momentin mukaan tehoreservilain 4 :ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen ja sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita voidaan hyödyntää 1 päivästä joulukuuta 2013 alkaen. Lain 4 :n 1 momentin perusteella Energiamarkkinaviraston (nykyinen Energiavirasto, jäljempänä myös virasto) tehtävänä on määrittää tarvittavan tehoreservin määrä vähintään neljän vuoden välein. Tehoreservin määrä tulee mitoittaa siten, että se edistää hyvän sähköntoimitusvarmuuden tason ylläpitämistä sähkönkulutuksen huippujen ja sähköntuonnin häiriöiden aikana. Lisäksi on otettava huomioon tarjolla olevan vaatimukset täyttävän kapasiteetin määrä sekä tehoreservin hankintakustannukset. Energiavirasto määrittää tällä päätöksellä tehoreservilain 4 :n mukaisesti tehoreservin tarpeen. 2 Asiaan liittyvä lainsäädäntö Tehoreservilain 4 :n 1 momentin mukaisesti tehoreservin määrä tulee mitoittaa siten, että se edistää hyvän sähköntoimitusvarmuuden tason ylläpitämistä sähkönkulutuksen huippujen ja sähköntuonnin häiriöiden aikana. Lisäksi on otettava huomioon tarjolla olevan vaatimukset täyttävän kapasiteetin määrä sekä tehoreservin hankintakustannukset. Hallituksen esityksen (HE 229/2010 vp) 4 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on käsitelty tarkemmin tehoreservin määrittämistä 1. Pykälää koskevien yksityiskohtaisen perusteluiden mukaan tehoreservin kulloiseenkin tarpeeseen vaikuttavat tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso, sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa sekä sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä. Arvioinnissa käytettävän tavoiteltavan toimitusvarmuuden tason määrittelyssä tulisi huomioida eduskunnan ja valtioneuvoston sähköntoimitusvarmuudesta mahdollisesti tekemät poliittiset linjaukset. Huomioon otettavia poliittisia linjauksia olisivat esimerkiksi valtioneuvoston antamissa energiapoliittisissa selonteoissa asetetut tavoitteet. Tehoreservin määrän mitoituksessa tulisi edellisen lisäksi ottaa huomioon toimitusvarmuuden paranemisesta saavutettavat hyödyt verrattuna hyötyjen saavuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Järjestelmästä aiheutuvat kustannukset tulisi näin ollen myös suhteuttaa saavutettaviin hyötyihin. 1 Saatavilla:

2 PÄÄTÖS 2 (11) 3 Asian valmistelu Energiavirasto voi tehoreservilain 4 :n perusteella perustellusta syystä poiketa tällä päätöksellä määritetystä tehoreservin määrästä varsinaista tehoreservin hankintapäätöstä tehdessään. 3.1 Teetetyt taustaselvitykset Osana päätöksen valmistelua Energiavirasto tilasi syksyllä 2014 VTT:ltä päivityksen vuonna 2012 tehtyyn selvitykseen Suomessa tarvittavasta tehoreservikapasiteetin kokonaismäärästä koskien vuosia Lisäksi selvitystyössä tuli selvittää sähkönkulutuksen jouston roolia tehoreservijärjestelyssä sekä arvioida nykyisiä tehoreservivoimalaitoksille asetettuja käyttösääntöjä. Olkiluodon 3. ydinvoimayksikön (jäljempänä myös OL3) valmistuminen on lähivuosien keskeisin voimalaitoskapasiteettiin vaikuttava laitoshanke, joten tehoreservin tarvetta tuli arvioida OL3:n valmistumista ennen ja sen jälkeen. Selvitystyössä tuli analysoida esitettävän tehoreservin määrän vaikutuksia sähkön toimitusvarmuuteen, tehoreservin kokonaismäärän ja kulutusjoustomäärän kustannuksia sekä voimalaitosreservin ja kulutusjoustoreservin vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Tarvittavan tehoreservikapasiteetin määrää analysoitaessa selvitystyössä tuli ottaa huomioon: sähkön kysyntä- ja tarjontaennusteet Suomessa ja naapurimaissa; sähkön tuonnin ja viennin ennusteet; Suomessa tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso; sekä kotimainen voimalaitoskapasiteetti ja sähkön siirtokapasiteetti naapurimaihin sekä niiden kehittyminen tulevaisuudessa. Selvitystyö on tämän päätöksen liitteenä. Energiavirasto on tätä päätöstä valmisteltaessa käyttänyt VTT:n laatimaa selvitystä osana päätöksen tausta-aineistoa. 3.2 Sidosryhmien kuuleminen Tehoreservilain 4 :n hallituksen esityksen perustelut edellyttävät intressiryhmien kuulemista tehoreservin tarpeen määrittävän päätöksen valmistelussa. Tätä päätöstä valmisteltaessa on pyydetty lausuntoa intressiryhmiltä (lista päätöksen lopussa) päivätystä päätösluonnoksesta sekä Energiaviraston VTT:ltä tilaamasta selvityksestä. Lisäksi lausuntopyyntö on julkaistu 9. tammikuuta 2015 viraston internetsivuilla ja kaikilla asiasta kiinnostuneilla tahoilla on ollut mahdollisuus antaa asiasta lausunto. [Lausunnoista laaditaan erillinen yhteenvetomuistio]

3 PÄÄTÖS 3 (11) 4 Perustelut Tehoreservilain 4 :n ja hallituksen esityksen 4 :ää koskevien yksityiskohtaisisten perusteluiden nojalla, Energiavirasto ottaa huomioon tehoreservin tarvetta arvioitaessa seuraavat asiakokonaisuudet: Suomessa tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa ja sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä sekä arviot niiden kehittymisestä Tehoreserviksi tarjolla olevan voimalaitos- ja kulutusjoustokapasiteetin määrä ja hankintakustannukset Energiavirasto arvioi tehoreservikauden kestoa huomioiden tulevan käytettävissä olevan voimalaitoskapasiteetin määrän, OL3:n oletetun valmistumisajankohdan epävarmuuden ja tehontarpeen kehittyminen. 4.1 Tehoreservikauden kesto Tehoreservilain 4 :ssä todetaan, että Energiaviraston on määritettävä tarvittavan tehoreservin määrä vähintään neljän vuoden välein. Virasto päättää tehoreservin määrityksen aikajänteestä tarkastelujakson ollessa maksimissaan neljä vuotta. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tarvittaessa arviointeja voidaan tehdä myös lyhempää ajanjaksoa varten. Koska tehoreservijärjestely on reservilaitosten tulonlähde, on järjestelmän ennakoitavuus tärkeää laitosten haltijoille. Suomen voimajärjestelmässä lähivuosina tapahtuva suurin yksittäinen muutos on Olkiluodon 3. ydinvoimalaitosyksikön valmistuminen, jolla on vaikutusta tehoreservin mitoitukseen. Tämän hetken tiedon mukaisesti OL3 valmistuu kaupalliseen sähköntuotantoon 2 vuoden 2018 lopussa. Tehoreservin määritysjakson pituus on merkityksellinen erityisesti nykytilanteessa, jossa OL3:n valmistuminen ja muut ympäröivän markkinatilanteen muutokset aiheuttavat arviointeihin epätarkkuutta. Valtioneuvoston asetuksen 96/ :n mukaan ennen luvan toimintaansa saaneet, rajoitettuun käyttöaikaan alkaen päästöjen vähentämiseksi sitoutuneiden energian tuotantoyksiköiden lupa päättyy Ilman merkittäviä uusintainvestointeja näiden laitosten käyttö päättyy luvan päättyessä. Kyseisen tyyppisten laitosten tarjoaminen tehoreservikapasiteetiksi ei siten ole mahdollista lyhyelläkään reservikaudella. Energiavirasto katsoo, että yhden vuoden mittainen tehoreservikausi on liian lyhyt etenkin reservilaitosten toiminnan ennakoitavuuden kannalta. 2 Teollisuuden Voima Oyj:n tiedote, Julkaistu Saatavilla:

4 PÄÄTÖS 4 (11) Pitkä tehoreservikausi vaikeuttaisi tarpeen arvioimista soveltuvaksi koko kaudelle mahdollisesti nopeasti muuttuvien kansainvälisten markkinatilanteiden ja muiden epävarmuuksien vuoksi. Neljän vuoden kaudella viimeisen talvikauden osalta on haastavaa arvioida, miten ja millaisella toimintavarmuudella OL3 on käytössä. Neljän vuoden tehoreservijaksolla olisi mahdollista, että talvikaudella tuotantokapasiteetti eroaa merkittävästi edellisistä talvikausista. Tällä perusteella Energiavirasto katsoo, että neljän vuoden jakso on liian pitkä jakso tehoreservikaudeksi. Tehoreservikauden ollessa kaksi tai kolme vuotta on tehoreservijärjestelmässä olevien laitosten toiminnan ennakoitavuus parempi kuin yhden vuoden jaksossa. Toisaalta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida paremmin kuin neljän vuoden jaksossa. Riippumatta siitä, onko tehoreservikausi kaksi vai kolme vuotta, Energiaviraston käytettävissä olevan materiaalin perusteella Suomen voimajärjestelmässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia kyseisenä ajanjaksona. Kolme vuotta on parempi laitosten käytön ennakoitavuuden kannalta ja kaksi vuotta mahdollisiin muutoksiin reagoimisen kannalta. Tehoreservikauden pituudessa on huomioitava myös tehoreservitarvetarve OL3:n valmistumiseen saakka sekä valmistumisen jälkeen. Edellä mainituista syistä Energiavirasto pitää perusteltuna, että seuraavan tehoreservikauden kestoksi asetetaan kaksi vuotta, siten että tehoreservikausi alkaa ja päättyy Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä sekä sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa vuosina toteutuneet sähkön kokonaiskulutuksen määrä, toteutuneet kulutushuiput ja toteutuneet tuotantohuiput on esitetty kuvassa 1. [Sähkönkulutuksen toteumaa päivitetään annettavaan päätökseen, mikäli uudempaa tietoa on saatavissa]

5 TWh MWh/h PÄÄTÖS 5 (11) ,4 87,2 81,3 87,7 84,2 85,2 83, Kulutushuippu [MWh/h] Tuotantohuippu [MWh/h] Sähkön kokonaiskulutus [TWh] Kuva 1. Yhteenveto sähkön kokonaiskulutuksesta vuositasolla, hetkellisistä kulutushuipuista ja hetkellisistä tuotantohuipuista tehoreservijärjestelyn ajalta. (Lähde: Tilastokeskus ja Fingrid) Perustuen työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkokonaiskulutusarvioon, toteutuneisiin kulutushuippuihin, VTT:n esittämään huippukulutusarvioon 3 ja toteutuneisiin sähkönkulutuksen pysyvyyskäyriin Energiavirasto on arvioinut laskennallisen sähkönkulutuksen huipputehon talvikausille Arvio on esitetty taulukossa 2. Kulutushuipun ja sähkön kokonaiskulutuksen välillä ei ole säännönmukaista korrelaatiota. Kulutushuipun tarkka ennustaminen on haastavaa, koska se on riippuvainen esimerkiksi sääoloista. Tämän vuoksi ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Energiavirasto on arvioinut huippukulutuksen vaihteluväliä tuleville vuosille. Taulukossa 2 esitetyt arvot ovat lähempänä arvion ylärajaa, joten on täysin mahdollista, että toteutuvat kulutushuiput tulevat jäämään näiden arvioiden alle. Talvikausi Laskennallinen kulutushuippu, MW Taulukko 2. Laskennallinen sähkönkulutuksen huipputeho talvikausina (lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto). 3 VTT:n tämän päätöksen liitteenä oleva selvitys tehoreservin tarpeesta

6 PÄÄTÖS 6 (11) Voimalaitoskapasiteetin kehitys lähivuosina Energiavirasto ylläpitää rekisteriä Suomen voimalaitoksista. Sähköntuottajilla on sähkömarkkinalain (588/2013) 64 :ään perustuva ilmoitusvelvollisuus voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta, käyttöönottamisesta ja pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstäpoistamisesta. Virastolle tulleiden ilmoitusten mukaan 4 lähivuosina tuulivoima on eniten kasvava sähköntuotantomuoto. Lisäksi vesivoimaan tulee pientä lisäystä nykyisten laitosten tehonkorotuksista ja kaukolämmön yhteistuotantoa on tulossa pieniä määriä lisää lähivuosina. Erityisesti tuulivoiman osalta virasto olettaa, että vuosina valmistuu enemmän hankkeita kuin virastolle on tähän mennessä ilmoitettu 5. Valtioneuvoston asetuksen 96/2013 seurauksena vuoden 2015 loppuun mennessä sähköntuotantokapasiteettia poistuu käytöstä Sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä Suomen ja naapurimaiden välisen sähkön siirtokapasiteetin kehitys on esitetty taulukossa 3. Viime vuosien suurin muutos on ollut Estlink 2:n käyttöönotto Suomen ja Viron välillä, jonka ansiosta maidenvälinen siirtokapasiteetti kasvoi 650 MW. Suomen ja Ruotsin välinen Fenno-Skan 1 yhteys on rajoitettu pysyvästi 400 MW:iin. Olkiluodon 3. ydinvoimalaitosyksikön valmistumisen myötä Ruotsin ja Suomen välisen siirtoyhteyden kapasiteettia lasketaan 300 MW siirtosuunnassa Ruotsista Suomeen Ruotsi Viro Venäjä Talvikausi Siirtoyhteyksien kapasiteetti yhteensä Taulukko 3. Siirtokapasiteetit ja ennakoidut muutokset siirtokapasiteeteissa Suomen ja naapurimaiden välillä. Talvikaudet joita tämä tehoreservin määräpäätös koskee esitetty lihavoituna. Kapasiteetit ilmaistu megawatteina. Lähde Fingrid Oyj. Energiaviraston tiedossa ei ole muutoksia siirtokapasiteetissa, joka muuttaisi tuontisähkön fyysistä saatavuutta naapurimaistamme lähitulevaisuudessa. Energiaviraston Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Internet-sivut, saatavissa: 6 Fingrid Oyj, Internet-sivut, Rajakapasiteetit, kapasiteettimuutokset

7 PÄÄTÖS 7 (11) VTT:ltä tilaamassa selvitystyössä on analysoitu tarkemmin sähkön siirtoa Suomen ja naapurivaltioiden välillä sähkötehon saatavuuden kannalta. Selvityksessä on huomioitu siirtoyhteyksien vikaantuminen ja naapurivaltioiden oma sähkön huippukulutus. 4.3 Tehoreservin toteutunut käyttöhistoria Tehoreservivoimalaitosten käyttö on ollut vähäistä sekä voimaan astuneen nykyisen tehoreservilain aikana että nykyistä lakia edeltäneen vuosina voimassa olleen lain (Laki sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta, 1082/2006) aikana. Tehoreservin käyttöhistoria ilman laitosten koekäyttöjä on esitetty taulukossa 5. Suurin tehoreservillä yhden tunnin aikana tuotettu sähkön määrä on 136 MWh (22,7 % kokonaisreservistä) klo Tällöin reservillä tuotettiin myös osa Ruotsin reservitarpeesta. Suomen voimajärjestelmän tarpeisiin tuotetun sähkön suurin määrä yhden tunnin aikana on 72 MWh (12 % kokonaisreservistä). Vuosi Aktivoi ntiker rat Tuotetun sähkön määrä MWh 2007 (1) Tarkemmat tiedot laitosten käytöstä Fingrid käynnistytti 7.2. Mussalo 2-laitoksen varmistamaan tehotasapainon ylläpitoa. Tehoreservi ei aktivoitunut Nord Pool Spotin Elspot-markkinalla. Tehoreservitarjouksia aktivoitui joulukuussa Elspotmarkkinoilla yhdellä tunnilla Suomessa ja Ruotsissa aktivoitui Suomessa 16,5 MW ja Ruotsissa 40,5 MW klo välisenä aikana. Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Ruotsissa eikä tehoreservilaitoksia käynnistetty Suomessa. Vuoden 2010 tammi-helmikuun aikana tehoreservikapasiteetti aktivoitui kahtena päivänä Elspot-markkinoilla Suomessa ja Ruotsissa. Tehoreservitarjouksia aktivoitui Suomessa enimmillään 45 MW ja Ruotsissa 145 MW klo 8-11 välisenä aikana. Mussalo 2:n voimalaitos käynnistettiin ja sillä tuotettiin myös osa Ruotsin tehoreservitarpeesta. Tehoreservitarjouksia aktivoitui Suomessa enimmillään 57 MW ja Ruotsissa 172 MW klo 9-12 välisenä aikana. Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Ruotsissa eikä tehoreservilaitoksia tällöin käynnistetty Suomessa Taulukko 5. Tehoreservilaitosten käyttöhistoria. Lähde Fingrid Oyj.

8 PÄÄTÖS 8 (11) Kolmena käyttökertana, jolloin tehoreservilaitoksia on käynnistetty Elspot-markkinalla tapahtuneen aktivoinnin perusteella (laitosten käyttö vuosina 2009 ja 2010), Suomen sähköjärjestelmässä on ollut alassäätöä kaikilla kyseisillä käyttötunneilla. Lisäksi alassäädön määrä on ollut kaikkina käyttötunteina suurempi kuin samanaikaisesti aktivoituneen tehoreservin määrä 7. Alassäätötunnilla Suomen voimajärjestelmässä on enemmän tuotantoa kuin kulutusta. Tällöin sähköntuotantoa pyritään vähentämään. Voidaan todeta, ettei tehoreservilaitoksia näinä käyttökertoina olisi tarvittu tehotasapainon ylläpitoon Suomen sähköjärjestelmässä vaan sähkön kulutus on mukautunut kiristyneeseen tehotilanteeseen. 4.4 Tarjolla olevan kapasiteetin määrä ja hankintakustannukset Energiaviraston keväällä 2013 toteuttamaan tarjouskilpailuun tehoreservistä nykyiselle, päättyvälle tehoreservikaudelle osallistui yhteensä 4 laitosta. Laitosten yhteenlaskettu sähköteho oli 959 MW. Järjestelyyn tarjotut laitokset olivat suuria lauhdelaitoksia sekä yksi kaukolämmön CHP-laitos, jotka olivat jo aiemmin kuuluneet tehoreservijärjestelyyn tai joiden markkinaehtoinen käyttö oli ollut aiempina vuosina vähäistä. Nykyisten tehoreservilaitosten käyttövalmiuden ylläpitokorvaus on noin 8,1 milj. euroa vuodessa. Valtioneuvoston asetuksesta 96/2013 johtuen tulevalla tehoreservikaudella nykyiset tehoreservilaitokset eivät enää ole käytettävissä. Tarjouskilpailussa, jossa tarjoajien määrä on pieni ja hankittavan kapasiteetin määrä on lähes yhtä suuri kuin tarjolla olevan kapasiteetin määrä, on riskinä hankintakustannusten nouseminen. 4.5 Energiaviraston tilaama selvitystyö Suomessa tarvittavan tehoreservin määrästä VTT on tehnyt selvitykseen vuoden 2014 lopussa koskien tehoreservin tarvetta vuosina Selvitystyössä on arvioitu todennäköisesti saatavilla olevan sähköntuotanto- ja siirtokapasiteetin määrää tilastollisin menetelmin. Lähtötietoina on käytetty talouden vaihteluista korjattua kulutusaikasarjaa, osittain historiallisilla tuotantotiedoilla korjattuja voimalaitostietoja, voimalaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumisarvioita, arviota kulutusjouston tulevasta määrästä, tuulivoiman tuotantoaikasarjaa, arviota voimalaitoskapasiteetin tulevasta määrästä ja arviota naapurimaista saatavilla olevasta kapasiteetista. VTT:n selvitys tarkastelee sähköntuotantokapasiteetin teknistä riittävyyttä. Nykyisellä aktivointimenettelyllä tehoreservit saattavat käynnistyä vaikka teknisesti muuta sähköntuotantokapasiteettia olisi vielä saatavilla tai sähkön kulutus joustaisi kiristyneessä tehotilanteessa Elspot-kaupankäynnin päätyttyä, kuten tehoreservin toteutunut käyttöhistoria kappaleessa on esitetty. 7 Lähde Fingrid Oyj. Tiedot toteutuneista alassäätötunneista ja alassäädön määrästä saatavilla esimerkiksi:

9 PÄÄTÖS 9 (11) VTT:n laatiman selvitystyön perusteella tuotantokapasiteetin teknisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje vuosina on Suomessa erittäin epätodennäköinen, vaikka tehoreservilaitoksia ei hankittaisi lainkaan. VTT:n selvitystyössä arvioitiin häiriöreservien käytön ja kiertävien sähkökatkojen aiheuttamien haittojen kustannuksia sekä verrattiin niitä tehoreservijärjestelmän toteutuneisiin ja ennakoituihin kustannuksiin. Kun verrataan toimittamatta jääneen sähkön arvoa tehoreservijärjestelmän ylläpidon kustannuksiin, olisi perusteltua määrittää tehoreservin määräksi nolla. Tarkastelun lopputuloksiin sisältyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, koska osaa selvityksessä käytetyistä lähtötiedoista on vaikea todentaa. 4.6 Sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden osallistuminen tehoreserviin Tehoreservilain 23 mahdollistaa sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden osallistumisen tehoreserviin alkaen. Sähkönkulutuksen joustoon kykeneville kohteille asetettavat vaatimukset on kirjattu tehoreservilain 9 :ään. Vaatimukset ovat samankaltaiset, jotka laissa on asetettu myös voimalaitosyksiköille 8. Lisäksi sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden käyttöä sääntelee tehoreservilain 3, joka käsittelee sähkön ja sähkönkulutuksen jouston tarjoamista markkinoille. Tehoreservilain 10 :n mukaisesti järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija asettaa säännöt tehoreservinä toimivalle yksikölle. Tehoreservilain 5 :n 2 momentin mukaisesti Energiavirastolla on mahdollisuus soveltaa tehoreservin hankinnassa eripituisia hankintajaksoja erityyppisen kapasiteetin osalta. 4.7 Yhteenveto tehoreservin määrästä ja perusteista Energiavirasto on arvioinut Suomessa tarvittavaa tehoreservin määrää tehoreservilaissa säädetyin perustein. Energiavirasto arvioi Suomessa tavoiteltavan sähkön toimitusvarmuuden tason korkeaksi. Tehoreservijärjestelyn vaikutus sähkön toimitusvarmuuteen on kuitenkin rajallinen. Sähkön toimitusvarmuuden kannalta sähkönjakelun häiriöt jakelu- ja siirtoverkoissa ovat moninkertaisesti yleisempiä ja siten haitallisempia sähkökuluttajien kannalta kuin sähkötehon riittävyyteen liittyvät ongelmat. Täydelliseen varmuuteen tehon riittävyydestä ei kuitenkaan ole järkevää eikä taloudellisesti kannattavaa pyrkiä. Vallitsevassa epävarmassa taloustilanteessa sähkönkulutuksen ennustaminen on haastavaa. Energiavirastolle ilmoitettujen tietojen mukaan uusi kotimainen sähköntuotantokapasiteetti vuosina perustuu pitkälti uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan. Konventionaalista sähköntuotantokapasiteettia on poistunut käytöstä viime vuosina. Tällaista kapasiteettia poistuu Suomen voimajärjestelmästä myös lähivuosina, eikä 8

10 PÄÄTÖS 10 (11) vastaavanlaista korvaavaa kapasiteettia ole tulossa tilalle. Suomi on lähivuosina riippuvainen tuontisähköstä. Sähköntuontivarmuutta on vahvistanut esimerkiksi vuodenvaihteessa valmistunut Estlink 2. Tehoreservin käyttö on järjestelmän olemassaoloaikana ollut vähäistä. Toteutuneen käyttöhistorian valossa nykyinen tehoreservin määrä vaikuttaa korkealta suhteessa voimajärjestelmän tarpeisiin. Tehoreservijärjestelmän toteutunut käyttöhistoria on liian lyhyt, jotta reservin tarpeellisuutta voitaisiin arvioida reservin käytön tilastollisen analyysin avulla. VTT:n laatiman selvitystyön perusteella tuotantokapasiteetin teknisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje vuosina on Suomessa erittäin epätodennäköinen. Selvitystyössä arvioitiin häiriöreservien käytön ja kiertävien sähkökatkojen aiheuttamien haittojen kustannuksia sekä verrattiin niitä tehoreservijärjestelmän toteutuneisiin ja ennakoituihin kustannuksiin. Vertailun perusteella suurta tehoreserviä ei kannata ylläpitää. Virasto haluaa kuitenkin tuoda esiin, että VTT:n tekemässä selvitystyössä on useita muuttuvia tekijöitä ja analyysi on hyvin herkkä muutoksille. Energiavirasto pitää nykyisen, noin 400 MW:n suuruisen tehoreservin ylläpitoa melko suurena ottaen huomioon tehoreservin käyttöhistoria, kustannustaso ja arvioidut lähivuosien tarpeet. Energiavirasto on kuitenkin huolissaan Suomen sähköntuotannon omavaraisuudesta. Energiavirasto korostaa, että tehoreservin määrää nostamalla ei ole merkittävää tai mahdollisesti minkäänlaista vaikutusta Suomen sähköntoimitusvarmuuteen, mikäli se ei vaikuta Suomen tuotantokapasiteettiin tai lisää kulutusjoustoa. Energiavirasto katsoo, että tehoreservijärjestely toimii tarkoituksenmukaisesti, mikäli sen avulla saadaan muuten järjestelmästä poistumassa olevaa kapasiteettia pidettyä voimajärjestelmässä tai lisättyä kulutusjoustoa. Tehoreservin määrän kasvaessa siitä saatavan suhteellisen hyödyn määrä pienenee. Tehoreservijärjestelmä toimii parhaiten, kun määrän määrityksessä huomioidaan tarjolla oleva kapasiteetti ja kustannustaso. Tehoreservikapasiteetin määrän lisäksi merkityksellistä on järjestelmässä olevien laitosten määrä ja niiden toimintakyky. Virasto katsoo, että tehoreservin määrää voidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen vähentää nykyisestä siten, että voimalaitosreservin ja kulutusjoustoon kykenevien kohteiden määrä kaudella on yhteensä noin 300 MW. Virasto haluaa korostaa järjestelmän kokonaistaloudellisuutta, jolloin hankintapäätöstä tehdessä tarjolla oleva kapasiteetti ja kustannukset vaikuttavat tehoreservin määrään. Tehoreservilain 4 :n 3 momentin mukaisesti Energiavirastolla on tehoreservin hankintapäätöstä tehdessään perustellusta syystä mahdollisuus poiketa tämän päätöksen mukaisesta tehoreservin määrästä. Tällaisia syitä olisivat esimerkiksi hankintakustannusten merkittävä kohoaminen verrattuna tehoreservillä saavutettaviin toimitusvarmuushyötyihin verrattuna. Hankittavan tehoreservin määrää voitaisiin myös suurentaa siinä

11 PÄÄTÖS 11 (11) 5 Ratkaisu tapauksessa, että hankittavan tehoreservin määrä jäisi alle tavoitemäärän, koska ensimmäisen hankinnan ulkopuolelle jäävän yksikön koko johtaisi tavoitteen ylittymiseen. [Ratkaisu laaditaan lausuntokierroksen jälkeen] 6 Sovelletut säännökset Laki sähköntuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä (117/2011) 3-5, 9, 10, 14 ja 23. Vt. Ylijohtaja Jukka Moisanen Yli-insinööri Ville Väre Liitteet: VTT:n selvitystyön loppuraportti Jakelu: Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Energiateollisuus ry Fingrid Oyj Huoltovarmuuskeskus Kilpailuvirasto Nord Pool Spot Finland Oy Paikallisvoima Ry Suomen Elfi Oy Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Tehoreservin tarpeen määrittäminen

Tehoreservin tarpeen määrittäminen Päätös[LUONNOS] 1 (7) Tehoreservin tarpeen määrittäminen Selostus asiasta Sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain (117/2011, jäljempänä tehoreservilaki)

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (10) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 2018 2019 1 Yhteenveto Talven 2018-2019 sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun viimeisellä viikolla. Sähkön kulutushuippu, 14 542 MWh/h, toteutui maanantaina

Lisätiedot

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date: Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 01.11.2016 The

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - 1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (11) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 216-217 1 Yhteenveto Talvi 216 217 oli keskilämpötiloilta leuto, mutta tammikuun alkuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 4 / FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 4 / FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 4 / 2017-2020 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Tuottaja), Y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra), Y-tunnus:

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Markkinatoimikunnan kokous 2/ Tehoreservi

Markkinatoimikunnan kokous 2/ Tehoreservi Markkinatoimikunnan kokous 2/2019 14.6.2019 Tehoreservi Tehoreservijärjestelmä Energiavirasto määrittää tehoreservin määrään, tehoreservikauden pituuden ja kilpailuttaa yksiköt. Fingrid Oyj määrittää tehoreservin

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2 / FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2 / FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2 / 2017-2020 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), Y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA 2016 JA TALVIKAUDELLA SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE

KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA 2016 JA TALVIKAUDELLA SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA 2016 JA TALVIKAUDELLA 2016 2017 SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE 2017-2018 1.12.2017 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00689-15 Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Niina Helistö, Juha Kiviluoma julkinen 2 (10) Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 217-218 1 Yhteenveto Talven 217 218 joulu- ja tammikuu olivat keskilämpötiloiltaan keskimääräistä leudompia, mutta helmikuu oli keskimääräistä kylmempi.

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUOSINA SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE

KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUOSINA SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUOSINA 2017 2018 SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE 2018 2019 29.11.2018 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 SÄHKÖN

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

mihin olemme menossa?

mihin olemme menossa? Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!

Lisätiedot

Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä

Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä Päätös 1 (4) Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Ensontie 1 46900 Inkeroinen Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä Asianosainen Vireilletulo Ratkaisu Stora Enso Publication Papers Oy

Lisätiedot

KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013

KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013 ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Tampereen Energiantuotanto Oy (Tuottaja), y-tunnus: 2206129-3 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen ENTSO-E: Koodien tilanne CACM Capacity allocation and congestion management (CACM) pelisäännöt vuorokausi- ja päivänsisäislle markkinoille ja kapasiteetin

Lisätiedot

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunnan kokous 4.10.2016 Asta Sihvonen-Punkka Ajankohtaiskatsaus Pohjoismaisten TSO:iden Challenges -raportti Pohjoismaisten TSO:iden Challenges raportti markkinoiden haasteista julkaistiin

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date: Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 20.02.2017 The

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO. Voimalaitosyksikön tulee toteuttaa tehoreservilain (117/2011) 8 :n asettamat vaatimukset.

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO. Voimalaitosyksikön tulee toteuttaa tehoreservilain (117/2011) 8 :n asettamat vaatimukset. Käyttösäännöt 1 (10) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date: Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: The document is

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO. Voimalaitosyksikön tulee toteuttaa tehoreservilain (117/2011) 8 :n asettamat vaatimukset.

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO. Voimalaitosyksikön tulee toteuttaa tehoreservilain (117/2011) 8 :n asettamat vaatimukset. Käyttösäännöt 1 (10) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä

Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä Päätös 1 (4) Kainuun Voima Oy PL 302 87101 Kajaani Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä Asianosainen Kainuun Voima Oy Vireilletulo Ratkaisu 25.1.2017 Energiavirasto hylkää Kainuun Voima

Lisätiedot

P1 vastakaupan lisääminen , Linnanmäki Jani Piipponen

P1 vastakaupan lisääminen , Linnanmäki Jani Piipponen P1 vastakaupan lisääminen 18.11.2010, Linnanmäki Jani Piipponen 2 P1-vastakaupan lisääminen Taustoja miksi tehdään? Jatkotoimenpiteiden tavoitteet mitä tehdään? Mitä vastakaupalla tarkoitetaan miten tehdään?

Lisätiedot

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY FINEXTRA OY

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY FINEXTRA OY TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / 2013-2015 PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY 2(5) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS PVO - Huippuvoima Oy (Tuottaja), y-tunnus: 1062421-2 ja Finextra Oy (Finextra), y- tunnus:

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219 Jyrki Uusitalo Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219, Finlandia-talo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 1.45 klo 11.15 klo 12.15 klo 13.15 klo 13.45 klo 14.3

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista Neuvottelukunta Ajankohtaista "Turvaamme yhteiskunnalle varman sähkön ja toimivat markkinat. Tarjoamme asiakastarpeisiin vastaavat palvelut ja edullisen hinnoittelun." Varmaa sähköä Maailman paras kantaverkkoyhtiöbrändi

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Smarter-seminaari 28.3.2019 Maria Joki-Pesola Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Sähkömarkkinat ovat murroksessa Varttitase Datahub 1 tase ja 1 hinta Vartin päivänsisäinen-

Lisätiedot

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne

Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne Käyttötoimikunta 27.11. 2018 Jyrki Uusitalo Talven 2018-2019 tehotilanne Talven 2018-2019 tehotilanne Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2018/2019 1500 MW Tuotantokyky (sisältää tehoreservin)

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille 2015 2020

Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille 2015 2020 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06032-14 Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille 2015 2020 Kirjoittajat: Juha Kiviluoma, Niina Helistö Luottamuksellisuus: julkinen 2 (34) Alkusanat Raportin kirjoittajat kiittävät

Lisätiedot