Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016
On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa maahanmuuttajataustaisen väestön alueellisesta sijoittumisesta ja etnisen segregaation tasosta on jo useista kaupungeista Pääkaupunkiseutua on tutkittu eniten (esim. Vilkama 2011) Myös Turussa on tutkittu enemmän (esim. Rasinkangas 2014) Erityisesti pääkaupunkiseudulta on myös tarkempaa tietoa segregaatiotason ajallisesta kehityksestä Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta näistäkin kysymyksistä on vähemmän tietoa (esim. Tampere)
Lähde: Helsingin kaupunki 2014
Lähde: Vilkama ym. 2014
Lähde: Vilkama 2011
Lähde: Hirvonen & Puustinen 2016
Mitä tiedetään taustatekijöistä? ASUNTOKANTA: Esim. pääkaupunkiseudun sosiaalisten vuokra-asuntojen muita pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja tasaisempi sijoittuminen saattaa selittää matalampaa etnisen segregaation tasoa (Skifter Andersen ym. 2016; Wessel ym. 2016) PREFERENSSIT: Esim. pääkaupunkiseudun osalta on havaittu kantaväestön valikoivan muuttoliikkeen vauhdittavan asuinalueiden etnistä eriytymistä (Vilkama 2011). Toisaalta valikoivuus ei liity vain maahanmuuttajiin, vaan maahanmuuttajien osuus kietoutuu yhteen monien muiden muuttopäätöksiin vaikuttavien asuinalueiden ominaisuuksien kanssa (Vilkama ym. 2013). SYRJINTÄ: Maahanmuuttajat raportoivat kokeneensa syrjintää asunnonhaussa (Beqiri 2008) ja lisäksi saatetaan syrjinnän välttämiseksi hakeutua alueille, joilla asuu muitakin maahanmuuttajia (Dhalmann 2011).
RESURSSIT: Taloudellisen tilanteen erot ovat tärkeä omistusasumiseen päätymisen eroja selittävä tekijä, jonkin verran ryhmästä riippuen (Kauppinen & Vilkama 2016). Segregaatioon taloudellinen tilanne ei toisaalta välttämättä vaikuta yhtä vahvasti, jos esim. omistusasuntoja on tasaisesti saatavilla (Wessel ym. 2016). ESTEET: Syrjintäkokemusten tai syrjinnän pelon lisäksi omistusasumisen osalta on havaittu, että epävarmuus tulevaisuudesta ja kulttuuriset esteet lainan ottamiselle voivat rajoittaa omistusasumiseen siirtymistä (Skovgaard Nielsen ym. 2015).
Mistä URMI tuottaa lisätietoa? Kuinka erilaiset väestönmuutosprosessit muovaavat etnistä segregaatiota? Kaupunkiseudun sisäinen muuttoliike, muuttoliike seudulle ja seudulta, syntyvyys, kuolleisuus Eri seuraukset / johtopäätökset! Pääkaupunkiseudun osalta on tutkittu jossain määrin (Vilkama 2011) Kaupunkiseudun sisäisen muuttoliikkeen selittäjät Etnisen ja sosioekonomisen segregaation yhteenkietoutuminen Kaupunkiseutujen väliset erot Asumisen segregaation kytkeytyminen integraatiokehitykseen muissa konteksteissa kuten työpaikoilla
Väestönmuutosprosessien nettovaikutukset kahden kieliryhmän väestönmuutoksiin pääkaupunkiseudulla 2000-2009 asuinalueen väestön vuoden 2009 vieraskielisten osuuden mukaan (Lähde: Vilkama 2011) 9.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10
Lähde: Hirvonen & Puustinen 2016
Lähde: Kauppinen & Vilkama 2016
Lähteet Beqiri N (2008) Toiveena monipuolinen asukasrakenne. Selvitys asumisen etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta pääkaupunkiseudulla. Sisäasiainministeriön julkaisuja 30/2008. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Dhalmann H (2011) Yhden uhka, toisen toive? - Somalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa? Helsinki: Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto. Helsingin kaupunki (2014) Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2014. Tilastoja 2014:36. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Hirvonen J, Puustinen S (2016) Alueellinen segregaatio ja väestörakenteen muutokset. Teoksessa Puustinen S, Mäntysalo R, Karppi I (toim.) Strateginen eheyttäminen kaupunkiseuduilla, 87-106. Valtioneuvoston selitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2016. Kauppinen TM, Vilkama K (2016) Maahanmuuttajien siirtyminen omistusasumiseen pääkaupunkiseudulla. Kvartti 1/2016, 40-51.
Rasinkangas J (2014) Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa. Tutkimuskatsauksia 3/2014. Turku: Turun kaupunki. Skifter Andersen H ym. (2016) The impact of housing policies and housing markets on ethnic spatial segregation: comparing the capital cities of four Nordic welfare states. International Journal of Housing Policy 16:1, 1-30. Skovgaard Nielsen R ym. (2015) The Interaction of Local Context and Cultural Background: Somalis' Perceived Possibilities in Nordic Capitals' Housing Markets. Housing Studies 30:3, 433-452. Vilkama K (2011) Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Tutkimuksia 2011: 2. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Vilkama K ym. (2014) Erilaistuva pääkaupunkiseutu. Sosioekonomiset erot alueittain 2002-2012. Tutkimuksia 1/2014. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Wessel T ym. (2016) Spatial integration of immigrants in Nordic cities: the relevance of spatial assimilation theory in a welfare state context. Urban Affairs Review. doi: 10.1177/1078087416638448.