Talousesitys 40. Maahanmuutto S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäasiainministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä. Sisäasiainministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta. Sisäasiainministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Vastaanottokeskukset tuottavat turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluita sekä kahden valtion vastaanottokeskuksen että ostopalveluna tuotettujen vastaanottopalveluiden kautta. Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Joutsenossa ja Oulussa ja ne toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut Suomessa asuvat ulkomaalaiset 1) 195 538 213 000 227 000 Maahanmuutto/ulkomaalaiset 2) 22 750 19 800 19 800 Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset 2) 18 600 16 280 16 280 Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi 3) 9 518 9 000 9 000 1) Vuosi : Tilastokeskus/Väestörakenne. Vuodet ja : SM:n on laskettu Tilastokeskuksen vuoden tammi maaliskuun väestön ennakkotilaston perusteella. 2) Vuosi : Tilastokeskus/Väestön ennakkotilasto. Vuodet ja : SM:n on laskettu Tilastokeskuksen vuoden tammi maaliskuun ennakkotilaston perusteella. 3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä. Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot maahanmuuttajista (1 000 euroa) tilinpäätös talous esitys 26.40.01 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot 32 650 26 766 26 102 26.40.20 Paluumuuttajien muuttovalmennus 630 876 876 26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 36 180 30 401 30 401 26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet 19 414 16 188 10 000 Yhteensä 88 875 74 231 67 379 Maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin. Keskeiset strategiset linjaukset ovat: Edistämme Suomen kilpailukykyä ja väestön hyvinvointia tukevaa maahanmuuttoa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Huolehdimme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja inhimillisyydestä Nopeutamme maahanmuuttohallinnon hakemusten käsittelyä Torjumme laitonta maahantuloa. Teemme aktiivista ihmiskaupan vastaista työtä ja varmistamme ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden. Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimeenpano varmistetaan ja peilataan strategian soveltuvuutta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä. Tavoitteena on varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen lyheneminen sekä parantaa vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta. Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Yhteistyössä hyödynnetään vuonna käyttöön otettua maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallia (MPR), joka antaa aikaisempaa selkeämmät puitteet Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen väliselle yhteistyölle ja sen ohjaukselle. Maahanmuuttohallinnossa varaudutaan maahanmuuton tieto- ja analyysipalvelujen kehittämiseen. Hallinnonalan maahanmuuton tutkimusten, selvitysten ja analyysien tekemistä, eri rahoituslähteistä rahoitettavien kehittämishankkeiden hallinnointia, osaamisverkostojen koordinointia sekä tilasto- ym. materiaalin tuottamista pyritään tehostamaan ja tarpeellisin osin keskittämään Maahanmuuttovirastoon perustettavaan tieto- ja analyysipalveluun. Kehitetään edelleen maahanmuuttohallinnon lupaprosesseja hyödyntämällä täysimääräisesti ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) mahdollisuuksia. Tarjotaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille. Maahanmuuton maksullisissa suoritteissa pyritään saamaan maksutulot vastaamaan omakustannushintoja. Muuttoliike Maahantuloon liittyvää yhteistyötä sisäasiainministeriön hallinnonalan sisällä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä on menettelyn selkeyttäminen. Toisaalta samalla on huolehdittava siitä, että valvonnan tarpeet tulevat riittävästi katetuksi eivätkä laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa lisäänny. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta. Yhteistyötä opetushallinnon kanssa tulee lisätä EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana. Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa. Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Kansainvälinen suojelu Huolehditaan siitä, että ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusturva toteutuvat turvapaikkapolitiikassa. Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Vahvistetaan edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi. Nopeutetaan prosessia, jotta vastaanoton menot laskevat. Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä saattamalla loppuun mahdollisesti vielä keskeneräiset turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen säädöksiä koskevat neuvottelut. Ryhdytään valmistelemaan hyväksyttyjen EU-säädösten kansallista täytäntöönpanoa ja osallistutaan sitä koskevaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyö- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys hön. Lainsäädännön kehittämisen ohella on tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä, minkä vuoksi on tärkeää tukea Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toiminnan vakiintumista. Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan välillä. Edistetään turvapaikkapolitiikan yhteyttä kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikkaan. Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 ). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousssa. Vuoden pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja vakiinnutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoita idaan saapuvan vuoden aikana noin 3 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 150. Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä 3 075 3 000 2 850 valtion vastaanottokeskukset 650 560 560 yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset 2 385 2 400 2 250 säilöönottoyksikkö 40 40 40 käyttöaste keskimäärin % 89,0 90,0 90,0 Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä 199 150 140 ryhmäkodit 110 80 70 tukiasunnot 89 70 70 käyttöaste keskimäärin % 70,0 80,0 85,0 Vastaanottopalvelujen saajat Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi 3 916 3 600 3 509 Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 2 667 2 330 2 220 Alaikäisiä yksintulleita 135 130 149 Säilöön otetut ulkomaalaiset 34 40 40 Yksityismajoituksessa 1 080 1 100 1 100 Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi tilinpäätös talous esitys Vastaanoton kokonaiskustannukset 69 500 559 55 289 000 49 101 000 Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 66 990 147 51 374 000 30 090 000 vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö 15 770 15 175 16 367 alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö 43 976 82 487 82 487 alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö 26 936 33 376 33 376 säilöön otetun kustannus / hlö 65 061 52 391 50 856 yksityismajoituksen kustannukset 6 066 657 4 049 796 4 003 817 yksityismajoituksen kustannus / hlö 5 515 3 681 4 003 Lasten edustaminen 117 885 134 000 134 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi tilinpäätös talous Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 687 830 915 000 800 000 Muut maahantuloon liittyvät menot 1) 1 704 697 2 866 000 1 500 000 esitys 1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek). 01. (26.40.01 ja 63, osa) Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 102 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 33 :n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen 2) EU:n rahoittamiin hankkeisiin 3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen. Momentille voidaan tulouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot sekä oppisopimus- ja koulutuskorvaukset. S e l v i t y s o s a : Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Valtiolla on kaksi vastaanottokeskusta: Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset, jotka toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Momentille voidaan tulouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot sekä oppisopimus- ja koulutuskorvaukset. Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet: Maahanmuuttovirasto Tuotokset Päätökset 60 142 60 350 60 450 Panokset Toimintamenot (1 000 ) 16 784 18 066 26 011 Henkilötyövuodet Maahanmuuttovirasto 309,3 290 290 Valtion vastaanottokeskukset 93,9 100 100 Tehokkuus Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/maahanmuuttoviraton htv) 194 208 208 taloudellisuus (nettomenot /päätös) 288 300 300 maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 78 90 90 Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys Vireille tulleet ja ratkaistut asiat Vireille tulevat Ratkaistut Vireille tulevat Ratkaistut Vireille tulevat Ratkaistut Maahanmuutto yhteensä 18 214 28 289 25 100 30 100 25 200 30 200 työntekijän oleskelulupa 5 744 4 179 6 600 6 600 6 700 6 700 opiskelijan oleskelulupa 6 023 5 934 6 500 6 500 6 500 6 500 muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) 6 447 18 176 12 000 17 000 12 000 17 000 Maasta poistaminen 8 908 8 445 4 000 4 000 4 000 4 000 Kansainvälinen suojelu yhteensä 10 784 10 809 11 750 12 050 11 750 12 250 turvapaikkahakemukset 3 129 3 894 3 000 3 800 3 000 4 000 kiintiöpakolaiset 1) 750 689 750 750 750 750 matkustusasiakirjat 4 815 5 376 6 000 5 000 6 000 5 000 dublinasiat 2 090 2 156 2 000 2 500 2 000 2 500 Kansalaisuus yhteensä 10 413 12 869 8 000 10 000 8 000 10 000 kansalaisuushakemukset 7 865 9 723 6 000 9 000 6 000 9 000 Yhteensä 48 319 60 412 48 850 56 150 48 950 56 450 1) Vuonna UNHCR:n kiintiöpakolaisesityksiä oli yhteensä 785 kpl, joista osa on tilastoitu vireille tulleisiin. Pakolaiskiintiössä valituista tehdään vain päätös, koska asiassa ei ole asiakkaan vireille laittamaa lupahakemusta. Käsittelyaika keskimäärin (vrk) Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 110 65 65 josta Maahamuuttoviraston osuus 54 30 30 oleskelulupa, opiskelija 20 30 30 Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua turvapaikka (kaikki) 250 210 180 josta Maahanmuuttoviraston osuus - 150 120 normaali menettely 332 255 190 josta Maahanmuuttoviraston osuus - 212 170 nopeutettu menettely 82 65 49 josta Maahanmuuttoviraston osuus - 54 42 Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika kansalaisuushakemukset (kaikki) 381 265 254 kansalaisuushakemukset (ns. selvät) 318 200 180 kansalaisuushakemukset (ns. muut) 501 360 360 Ratkaistut/vireille tulleet (%) 124 125 125 Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan proses- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys sien kulkua. UMA-investoinnin laskennalliset hyödyt alkavat toteutua. Henkisten voimavarojen hallinta Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto Henkilötyövuodet 309,3 290 290 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 9,9 9,9 9,9 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,40 3,40 3,40 Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset Henkilötyövuodet 93,9 100 100 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 10 10 10 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,60 3,70 3,70 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 40 836 31 766 31 102 Bruttotulot 6 028 5 000 5 000 Nettomenot 34 808 26 766 26 102 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 067 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 909 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 24.01.01) -104 UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.10.01) -87 UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.20.01) -139 UMA-rekisterin muutostyö 150 Uudet tuottavuustoimenpiteet -405 Palkkausten tarkistukset 63 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -59 Toimintamenosäästö (HO) -83 Yhteensä -664 Momentin nimike on muutettu. talous 26 102 000 talous 26 766 000 tilinpäätös 32 650 487 20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (määräraha) Momentille myönnetään 876 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 :n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys 2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin 3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaislain 48 :n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa. Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen ijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen. Määrärahan itu käyttö (euroa) Paluumuuttovalmennus 836 000 Asiantuntijapalkkiot (enintään) 40 000 Yhteensä 876 000 talous 876 000 talous 876 000 tilinpäätös 630 033 21. (26.40.63, osa) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (määräraha) Momentille myönnetään 30 401 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 :n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin 2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta 3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 :n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen 4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin 6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin 7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 :n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti. Vuoden pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. S e l v i t y s o s a : Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 :n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 :n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Tilapäistä suojelua saaneen, ihmiskaupan uhrin tai kansainvälistä suojelua hakeneen, jonka oleskelulupahakemus on hylätty tai joka on peruuttanut hakemuksensa, vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matka- ja muuttokustannusten ja paluuavustuksen verran. Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutte- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousesitys lussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta. Ulkomaalaislain (301/2004) 65 :n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a :n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä. Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousvuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset. Määrärahan itu käyttö (euroa) Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset 21 370 000 Vastaanoton muut menot 6 731 000 palvelujen ostot 1 308 000 terveydenhuolto 5 300 000 muut menot 123 000 Vastaanottokustannukset yhteensä 28 101 000 Muut maahantuloon liittyvät menot 1 500 000 Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 800 000 Yhteensä 30 401 000 talous 30 401 000 talous 30 401 000 tilinpäätös 36 180 269 63. (26.40.63, osa) Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (määräraha) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään. Määrärahan itu käyttö (euroa) Vastaanottoraha 9 510 000 Täydentävä vastaanottoraha 400 000 Käyttöraha 90 000 Yhteensä 10 000 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen ja turvapaikanhakijoiden määrän lasku -6 208 Palkkausten tarkistukset 20 Yhteensä -6 188 Momentin nimike on muutettu. talous 10 000 000 talous 16 188 000 tilinpäätös 19 413 803 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8