KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimussihteeri
2 SISÄLTÖ 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 3 1.1 Loman pituus 3 1.2 Työssäolon veroinen aika 3 1.3 Vuosilomavapaa 4 2. LOMAN ANTAMINEN 5 2.1 Säästövapaa 5 2.2 Loman jakaminen 5 2.3 Talviloma (osa vuosilomaa) 5 2.4 Työntekijän sairastuminen vuosiloman yhteydessä 6 3. LOMAPALKAN MÄÄRÄYTYMINEN 6 3.1 Kuukausipalkkaiset työntekijät (14 päivän tai 35 tunnin ansaintasääntö) 6 3.2 Tuntipalkkaiset työntekijät (14 päivän ansaintasääntö) 6 3.3 Kerrointaulukot 8 3.4 Tuntipalkkaiset työntekijät (35 tunnin ansaintasääntö) 9 3.5 Laskennallinen palkka 9 3.6 Lomapalkan maksaminen 11 3.7 Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä 11 3.8 Lomakorvaus 11 4. LOMARAHA 12 4.1 Maksamisaika ja edellytykset 12 4.2 Lomarahan maksamisesta toisinsopiminen ja vaihtaminen vapaaseen 12 4.3 Lomarahan poikkeuksellinen maksaminen 12 5. TALONMIEHEN TYÖTÄ JA SIIVOUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 13 5.1 Talonmiehille lomakorvaus viikonlopputyöstä 13 5.2 Lomaraha 14
3 Opas perustuu 1.4.2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimusmääräyksiin. 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 1.1 Loman pituus Lomaa ansaistaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4-31.3) loppuun mennessä: alle vuoden 2 arkipäivää vähintään vuoden 2,5 arkipäivää Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi: jonka aikana työntekijä on työssä tai työssäolon veroista aikaa on vähintään 14 päivää jonka aikana työntekijä on työssä tai työssäolon veroista aikaa on vähintään 35 tuntia Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella. Ansaintasäännöt ovat lähtökohtaisesti toisensa poissulkevia. Jos sovitaan toistaiseksi tai määräajaksi uusista työaikaehdoista, ansainta voi vaihtua kesken lomanmääräytymisvuoden. Mikäli lomapäivien lukumääräksi ei tule kokonaisluku, on puolikas päivä annettava täytenä lomapäivänä. Työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt työntekijän armeijassa tai siviilipalveluksessa olon johdosta. 1.2 Työssäolon veroinen aika Työssäolon veroinen aika on lomaa ansaittaessa sama 14 päivän 35 tunnin ja ansaintasäännön piirissä oleville. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa. Työssäolon veroisena pidetään myös aikaa, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi annetun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi annetuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
4 1) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 :ssä säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, 6 :ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 :ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana; 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää / 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää / 105 kalenteripäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden; 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää / 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa, tai jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää / tätä kuntoutusjaksoa kohden; 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi; 5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää / 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön; 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan; 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää / 42 kalenteripäivää kerrallaan; 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen; 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 37 :ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi; tai 10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Edellä 75 työpäivän ja 30 työpäivän sijasta käytetään 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevien työntekijäin osalta 105 kalenteripäivää ja 42 kalenteripäivää. 1.3 Vuosilomavapaa Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi
5 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksettavasta lomakorvauksesta säädetään vuosilomalain 16 ja 19 :ssä. Työntekijällä, joka on tehnyt samalle työnantajalle työtä työsopimuslain 1 luvun 5 :ssä tarkoitetuin tavoin toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella, on halutessaan oikeus saada vapaata tämän vuosilomalain 5-7 :n perusteella määräytyvää lomaa vastaava aika siltä osin, kun lomaa ei ole pidetty. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä säädetään vuosiloman antamisesta. 2. LOMAN ANTAMINEN Kesäloma on annettavan lomakautena, joka on 2.5-30.9 välinen aika. Loma annetaan työnantajan määräämänä aikana. Sitä ennen on varattava työntekijälle tilaisuus esittää oma toivomuksensa loma-ajankohdasta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle loma-ajankohdasta, mikäli mahdollista, kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Tämän jälkeen työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää lomaan. Ilmoitusajan jälkeenkin lomaa voidaan siirtää, jos työntekijä suostuu loman siirtoon. Lomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. 2.1 Säästövapaa Vuosilomalain mukaan 18 päivää ylittävä osa lomasta voidaan jättää säästövapaaksi. Säästövapaasta on neuvoteltava loman ajankohdasta keskusteltaessa työnantajan kanssa. Työnantajan ei ole pakko hyväksyä loman säästämistä, jos säästämisestä on merkittävää haittaa yrityksen toiminalle. 2.2 Loman jakaminen Vuosiloman tulee olla yhdenjaksoinen. Vuosiloma voidaan jakaa työntekijän suostumuksella tai milloin se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Lain mukaan työntekijän tulee saada vähintään 12 päivää vuosilomaa yhdenjaksoisesti. Lomaa ei saa pätkiä ilman työntekijän suostumusta. Lain mukaan kolmen arkipäivän pituista tai sitä lyhempää lomanosaa ei saa antaa ilman työntekijän suostumusta siten, että lomapäivä olisi työntekijän työaikajärjestelyn mukainen vapaapäivä. 2.3 Talviloma (osa vuosilomaa) Se osa lomavuonna ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 päivää, on niin sanottu talviloma. Talviloma annetaan 1.10-30.4 välisenä aikana ellei paikallisesti sovita loman pitämisestä muuna aikana.
6 2.4 Työntekijän sairastuminen vuosiloman yhteydessä Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. 3. LOMAPALKAN MÄÄRÄYTYMINEN Yleissäännös vuosilomapalkasta Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksessa todetaan. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. 3.1 Kuukausipalkkaiset työntekijät (14 päivän tai 35 tunnin ansaintasääntö) Kuukausipalkkaisten työntekijöiden loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lomalle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien lukumäärällä. Jos näin laskettu lomapalkka ei vastaa työntekijän normaalia kuukausipalkkaa, se korjataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan edellä olevaan lomapalkkaan lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, ja yötyö/vuorolisistä 9 % tai 11,5 %, riippuen siitä, kuinka kauan työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3 mennessä. Mikäli työsuhde on jatkunut 31.3 mennessä alle vuoden, on laskentaperuste 9 % ja jos työsuhde on jatkunut yli vuoden 11,5 %. 3.2 Tuntipalkkaiset työntekijät (14 päivän ansaintasääntö) Vuosilomapalkka tai -korvaus lasketaan keskituntiansion perusteella seuraavasti: Tuntipalkkaisen työntekijän, joka työskentelee säännöllisesti vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomapalkka määräytyy lomanmääräytymisvuoden (1.4-31.3) keskituntiansion perusteella.
7 Lomanmääräytymisvuonna maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaavasti samana aikana tehtyjen työtuntien lukumäärällä. Palkkasummaan ei oteta mukaan ylitöiden prosenttikorotusosia, mutta tietysti ylitöistä maksetut peruspalkat otetaan. Palkkasummaan sisällytetään * urakkapalkka * aikapalkka * palkkiopalkka * kaikki lisät * ylitöiden peruspalkka * sunnuntaitöiden peruspalkka ja korotukset * viikoittaisen vapaa-ajan korvaus Tuntisummaan sisällytetään * kaikki - sekä säännöllisenä että ylityönä - tehdyt tunnit Palkkasummaan ei sisällytetä * sairausajan korvauksia * arkipyhäkorvauksia * työajan lyhennysvapaiden korvauksia * hälytyskorvauksia * siirtymäajan korvauksia * luottamusmiehen korvauksia * edellisen vuoden lomapalkka- ja lomarahoja Tuntisummaan ei sisällytetä * em. korvausten tunteja Em. tavalla laskettu keskituntiansio kerrotaan lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella. Näin saatu summa on työntekijän lomapalkka. Taulukossa on kertoimet erikseen 37,5 viikkotunnin ja 40 viikkotunnin työntekijöille.
8 3.3 Kerrointaulukot Työaika 37,5 tuntia viikossa Työaika 40 tuntia viikossa Lomapäivien Kerroin Lomapäivien Kerroin lukumäärä lukumäärä 2 15,0 2 16,0 3 22,0 3 23,5 4 29,1 4 31,0 5 35,4 5 37,8 6 41,7 6 44,5 7 47,9 7 51,1 8 54,0 8 57,6 9 60,8 9 64,8 10 67,5 10 72,0 11 74,3 11 79,2 12 81,0 12 86,4 13 88,1 13 94,0 14 95,3 14 101,6 15 102,0 15 108,8 16 108,8 16 116,0 17 115,9 17 123,6 18 123,0 18 131,2 19 130,1 19 138,8 20 137,3 20 146,4 21 144,8 21 154,4 22 152,3 22 162,4 23 159,4 23 170,0 24 166,5 24 177,6 25 173,6 25 185,2 26 180,8 26 192,8 27 187,5 27 200,0 28 194,3 28 207,2 29 201,4 29 214,8 30 208,5 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 6,75 lomapäivää kohden, jos viikkotyöaika on 37,5 tuntia ja luvulla 7,2 lomapäivää kohden, jos viikkotyöaika on 40 tuntia. Jos työntekijän säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 37,5 tuntia viikossa, kerroin lasketaan jakamalla säännöllinen viikkotyöaika 37,5:llä ja kertomalla lomaoikeutta vastaavalla kertoimella.
9 Esimerkki: Työntekijä työskentelee viikossa keskimäärin 28 tuntia. Lomaa hän saa 30 päivää. Keskituntiansio kerrotaan kertoimella, joka on (28 h / 37,5 viikkotyöaika) x 208,5 kerroin = 155,68 vuosilomakerroin Mikäli työntekijällä ei ole säännöllistä viikkotyöaikaa se saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana tehdyt työtunnit työpäivien lukumäärällä ja kertomalla viikoittaisten työpäivien lukumäärällä. viikkotyöaika x lomapäiväkerroin 37,5 = osa-aikakerroin keskituntiansio x osa-aikakerroin = vuosilomapalkka 3.4 Tuntipalkkaiset työntekijät (35 tunnin ansaintasääntö) Vuosilomapalkka tai -korvaus maksetaan työntekijälle prosentuaalisesti seuraavasti: Jos työntekijälle ei työsopimuksensa mukaan kerry jokaisena kalenterikuukautena 14 työssäolopäivää, vuosilomaa kertyy jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jolta työssäoloaikaa tai vuosilomalain 7 :n mukaista työssäolon veroista aikaa kertyy vähintään 35 tuntia. Tällaisille työntekijöille vuosilomapalkka maksetaan prosentuaalisena. Ajalta 1.4-31.3. lomapalkan laskentaperusteena olevaan palkkaan lasketaan tältä ajalta työstä maksettu palkka ilman ylitöiden prosentuaalisia korotusosia sekä kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen 12 mukaisista poissaoloista maksetut korvaukset ja palkattomista poissaoloista laskennallinen palkka. Summaan lisätään vuosilomalain 12:2 :n mukainen laskennallinen palkka. Tästä lomapalkan laskentaperusteena olevasta summasta lasketaan 9 % tai 11,5 % riippuen siitä onko työsuhde kestänyt 31.3 mennessä alle vuoden tai vähintään yhden vuoden, näin saadaan työntekijän vuosilomapalkka. Tästä koko vuosilomapalkasta maksetaan kesäloman osuus ennen kesälomaa ja tulevan talven talvilomaosuus ennen talvilomaa. 3.5 Laskennallinen palkka Edellä mainittua laskennallista palkkaa kertyy vuosilomalain 12:2 :n mukaan (viittaus vuosilomalain 7 ). Uuteen vuosilomalakiin on tullut parannuksia etenkin osa-aikatyöntekijöille ja pätkätyöntekijöille. Parannukset koskevat ennen kaikkea niin sanotun 35 tunnin ansainnan piirissä olevia työntekijöitä. Näille työntekijöille on työssäolon veroista aikaa laajennettu aikaisemmasta sekä lakiin on kirjattu lomapalkan määräytymisen osalta laskennallinen palkka seuraavien poissaolojen ajalta:
10 1. Työsopimuslain mukaisen äitiys-, erityisäitiys, isyys- tai vanhempainvapaan sekä pakottavista perhesyistä johtuneen poissaolon ajalta 2. Tilapäisen alle 10-vuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta 3. Lisäksi laskennallista palkkaa kertyy sairasloman ja lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta kuitenkin enintään 105 kalenteripäivän ajanjaksolta 4. Sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi aiheutuneen poissaolon ajalta 5. Lomauttamisen osalta enintään 42 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta Poissaoloajan palkka lasketaan työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Esimerkki: Työsuhde on alkanut 1.1.2006 Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2006 31.3.2007 Työntekijä työskentelee 3 päivänä viikossa, viikkotyöaika on 20 tuntia. Työntekijän palkka on 8,20 euroa tunnissa. Poissa töistä sairauden johdosta 22.1.2007-4.3.2007 = 6 viikkoa Lomautettuna ma 7.11.06 su 27.11.06 = 3 viikkoa Jää äitiysvapaalle 12.3.07 (ma 12.3.07 - la 31.3.07) = 3 viikkoa Opintovapaalla ma 16.5.06 la 28.5.06 = 2 viikkoa Laskennallisen palkan muodostuminen: Työntekijän tuntipalkka on ollut 8,20 / tunnilta Työntekijä on: Tunnit Laskennallinen palkka Sairaana 6 viikkoa 6 x 20 h =120 tuntia palkallista aikaa 4 viikkoa 4 x 20 h = 80 h 656 Palkatonta aikaa 2 viikkoa 2 x 20 h = 40 h 328 Lomautettuna 3 viikkoa 3 x 20 h = 60 h 492 Äitiysvapaalla 3 viikkoa 3 x 20 h = 60 h 492 Opintovapaalla 2 viikkoa 2 x 20 h = 40 h ei kerrytä laskennallista palkkaa Poissaolon ajalta kertynyt laskennallinen palkka yht. 1312 Lomavuoden ansio, josta lasketaan vuosilomapalkka, muodostuu työssäoloajan palkasta 6068 + palkallisen sairausloman korvauksesta 656 + poissaolojen laskennallisesta palkasta 1312 = yhteensä 8036 euroa.
11 3.6 Lomapalkan maksaminen Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, toisin sanoen viimeistään lomalle lähtöä edeltävänä viimeisenä työpäivänä. Jos loma on jaettu osiin, on ennen kunkin loman osan alkua maksettava sitä vastaava osa lomapalkasta. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että vuosilomapalkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä. 3.7 Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä Sopiessaan ennen työsuhteen päättymistä uudesta työsuhteesta, työnantaja ja työntekijä saavat sopia siitä, että työntekijän ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettaviksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Näin lyhyissäkin työsuhteissa olevalle henkilölle tulee mahdollisuus loman pitämiseen. 3.8 Lomakorvaus Sellaisella työntekijällä, jonka työsuhde kestää niin vähän aikaa, ettei hän ehdi ansaita lomaa lainkaan, on kuitenkin oikeus lomakorvaukseen työsuhteen päättyessä. Myös sellaisilla työntekijöillä, jotka eivät ole lainkaan lomaoikeuden piirissä, mutta voivat halutessaan pitää vapaata, on oikeus lomakorvaukseen siitä lomanmääräytymisvuoden työssä oloajan- ja laskennallisesta palkasta, jota hänelle on kertynyt lomanmääräytymisvuoden aikana äitiys- erityisäitiys-, tai vanhempainvapaan ajalta. Kaikilla työntekijöillä on siten työsuhteen aikana tai päättyessä oikeus joko pitämättä olevaa ansaittua lomaa vastaavaan lomakorvaukseen tai vuosilomalain 17.4 :n mukaiseen lomakorvaukseen. Entinen kuuden tunnin raja lomakorvauksesta on poistunut. Mikäli työntekijä on ollut työssä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, yhteensä 14 päivää tai 35 tuntia, luetaan tämä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Kuukausi- tai tuntipalkkaisen työntekijän työsuhteen päättyessä lomanmääräytymisvuonna siten, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vuoden, hän ansaitsee lomakorvausta 2,5 päivän säännön mukaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomanmääräytymisvuoden vuoden alusta (1.4) alkaen. Esimerkin mukaan työntekijä saa lomakorvausta (10kk.x2 pv.+5kk.x2,5pv. eli 33 pv. palkan) 1.4.2008 2,5 pv / kk I I I I I 1.6.2007 31.5.2008 30.8.2008 Työsuhde- 1 v. raja Työsuhde päättyy alkaa (Tulkintaa noudatetaan myös osa-aikaisten prosenttikorvaukseen)
12 4. LOMARAHA Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksella on sovittu lomarahasta. Lomarahan määrä on 50 % vuosilomapalkasta. 4.1 Maksamisaika ja -edellytykset Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, jos työntekijä ei olisi estynyt palaamasta töihin. Edellytyksenä lomarahan jälkimmäisen osan maksamiselle on, että työntekijä palaa asianmukaisesti vuosilomaltaan työhön tai on estynyt palaamasta hyväksyttävästä syystä. Työntekijän työsuhteen tulee kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Työntekijän ei siis tarvitse palata työhön saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, vaan riittää kun työsuhde on voimassa viimeisenä vuosilomapäivänä. 4.2 Lomarahan maksamisesta toisinsopiminen ja vaihtaminen vapaaseen Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan maksamisesta toisin tai sen vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. Lomaraha on kuitenkin maksettava tai vapaa annettava viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua. 4.3 Lomarahan poikkeuksellinen maksaminen Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena (2.5 30.9) muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin vain jo päättyneen edellisen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Jos työntekijän työsuhde irtisanotaan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä päättymään vuosiloman aikana, lomaraha maksetaan pidettäväksi ilmoitetun vuosiloman ajalta. Työntekijälle, joka asevelvollisuutensa tai naisten vapaaehtoisen asepalvelunsa suoritettuaan palaa asianmukaisesti työhön, saa lomarahan siitä lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuutta. Lomaraha maksetaan työhön paluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Vanhuus-, työkyvyttömyys, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha sekä vuosilomapalkasta että korvauksesta eli siis vanhan ja uuden lomanmääräytymisvuoden kertyneestä lomapalkasta.
13 5. TALONMEHEN TYÖTÄ JA SIIVOUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Loman ansainta Kohtien 1, 1.1 ja 1.2 mukaan Loman antaminen Kohdat 2-2.4 Vuosilomapalkan määräytyminen Pistepalkkaiset työntekijät ovat kuukausipalkkaisia, joten heidän vuosilomapalkkansa määräytyy vuosilomalain 10 mukaan ja talonmiehen työtä siivousta koskevan työehtosopimuksen perusteella. Säännöllisen kiinteän kuukausipalkan (pisteytyksen perusteella määräytyvä palkka) lisäksi on otettava huomioon työehtosopimuksen mukainen nurmikonhoitopalkkio sekä kuukausittain suuruudeltaan vaihteleva talosauna- ja talopesulakorvaus. Nurmikonhoitopalkkio otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa lomallelähtöhetken suuruisena. Nurmikonhoitopalkkio maksetaan vain hoitokuukausilta tai sitten tasattuna ympärivuotiseksi korvaukseksi. Talosauna- ja talopesulakorvaukset on mahdollista sopia keskimääräisiksi kiinteiksi kuukausieriksi. Tällöin korvaus otetaan huomioon vuosilomapalkan laskennassa kuukausierän suuruisena. Ellei talosauna- ja talopesulakorvauksia ole keskimääräistetty työsopimuksessa, vuosilomapalkkaa laskettaessa ne on otettava huomioon keskimääräistettynä lomanmääräytymisvuoden aikana maksettujen korvausten mukaisesti. Pistepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka voidaan laskea seuraavasti: Talosauna- ja talopesulakorvaukset jaettuna Lomapäivien lukumäärä x (kiinteä kuukausipalkka + nurmikonhoitop.+ työssäolo.kk ) 25 Ellei edellä olevalla kaavalla laskettu vuosilomapalkka vastaa työntekijälle muuten maksettua palkkaa, on tarkistus tehtävä osa-ajan palkanlaskentakaavalla. 5.1 Talonmiehille lomakorvaus viikonlopputyöstä Pistepalkkaisen talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa määritellään erikseen lomakorvaus viikonlopputyöstä. Kun työntekijälle maksetaan sopimuksen mukaan erillistä korvausta viikonloppujen aikana ilmenevien työvelvoitteiden suorittamisesta, työntekijälle on maksettava vuosilomalain mukainen lomakorvaus edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista viikonloppukorvauksista.
14 Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3) mennessä, keskeyttämättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomakorvausta 11 prosenttia edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyvistä viikonloppukorvauksista. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 31.3 mennessä alle vuoden, maksetaan 8,5 % lomakorvausta edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä viikonloppukorvauksista. Edellä lasketusta lomakorvauksesta ei makseta lomarahaa. 5.2 Lomaraha Talonmiehen lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta, joka on laskettu kaavalla, jonka jakajana on 25. Määräytymisperusteet on kerrottu edellä kohdissa 4.1, 4.2 ja 4.3.