Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista. Vuosiloman määräytyminen PDF (sisältää tarkempia ohjeita) Loman ansaintasääntö 14 päivän sääntö - sopimuksen mukaan kaikkina kuukausina väh. 14 päivänä työskentelevät 35 tunnin sääntö - sopimuksen mukaan vähintään yhtenä kuukautena alle 14 päivää ja vähintään 35 tuntia työtä tekevät Palkkaustapa kuukausipalkka - loman ajalta normaali kk- tai viikkopalkka - säännöllisesti maksettavat lisät - loman ajalta normaali kk- tai viikkopalkka - säännöllisesti maksettavat lisät tunti- ja suorituspalkka - keskipäiväpalkkaan ja kertoimeen perustuva laskentatapa - 9 / 11,5 % loman ansaintavuoden palkkasummasta - palkkapohjan laskennallinen korjaus tietyiltä poissaoloilta (perhevapaa, sairaus, kuntoutus, lomautus) - kaikkina kuukausina alle 35 t työtä tekevät - kotityöntekijät - työnantajan perheenjäsenet, jos ei muita työntekijöitä - lomakorvaus 9 / 11,5 % ansaintavuodelta työssäoloajalta maksetuista palkoista - palkkapohjan laskennallinen korjaus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta - lomakorvaus 9 / 11,5 % ansaintavuodelta työssäoloajalta maksetuista palkoista - palkkapohjan laskennallinen korjaus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta 14 päivän sääntö Teknologiateollisuudessa vuosiloman pituus määräytyy pääsääntöisesti 14 päivän säännön mukaan. Vuosiloma määräytyy loman ansaitsemisperiaatteen mukaisesti: a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4. 31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan
kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy. Loman pituutta laskettaessa on huomioitava, että mahdollinen puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä. 35 tunnin sääntö Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan 35 tunnin säännön mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. Niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät sopimuksen mukaisesti alle 14 päivää ja alle 35 työtuntia kuukaudessa, on oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan Kuten vuosiloman pituus myös vuosilomapalkka perustuu ansaintaperiaatteeseen. Metallin sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa lomapalkan laskentatavasta. Sopimus on yksiselitteinen ja määrittelee tarkasti, miten metallialalla työntekijän lomapalkka ja lomaraha lasketaan ja maksetaan. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus määrittää: Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka (hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta) jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Työssäolon veroiset päivät lomautuksen yhteydessä Vuosilomalain 2 luku 7 :n mukaan vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä työtä suorittamasta lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Lomautus toistaiseksi Tilapäiset työssäolopäivät katkaisevat vuosilomalain 2 luvun 7 7 kohdassa tarkoitetun 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Lomautus enintään 90 päivää Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolonveroista 30 työpäivän ajalta.
Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen. Vuorolomautus Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolonveroista aikaa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (1.4. 31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise kuuden kuukauden määräajan kulumista. Jos ilmoitetun vuorolomautuksen lomautusjakson aikana käydään töissä, alkaa kuuden kuukauden ajan laskeminen uudestaan. Vuosilomapalkkaan lasketaan: työssäoloajan palkka sunnuntaityön peruspalkka (sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus) palvelurahat työajan lyhennyksen korvaus tulospalkkio vuorotyö- ja muut lisät Vuosilomapalkkaan ei lasketa: vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa varallaolokorvausta palvelusvuosilisää arkipyhäkorvausta hätä- ja ylityökorvausta itsenäisyyspäivän palkkaa sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella. Lomapäivien lukumäärä ja kerroin:
2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Esimerkiksi työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella. Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Sovittaessa paikallisesti lomapalkan jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies. Vuosilomapalkka 35 tunnin säännön mukaan Vuosilomapalkka on 9 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Prosenttimääräisesti muodostuva vuosilomapalkka lasketaan lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä tehdyn työajan palkasta (sunnuntaityön peruspalkka, sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus, palvelurahat, vuorotyö- ja muut lisät, arkipyhäkorvaus, jos oltu arkipyhänä työssä,
tulospalkkio, työajan lyhennyskorvaus) lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Lomaraha Lomaraha on puolet työntekijän lomapalkasta. Usein kysytään, voiko lomarahan vaihtaa vapaaksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne tätä mahdollisuutta. Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että henkilökohtaisesti voi koska vain työnantajan kanssa sopien ottaa ns. "ommoo lommoo". Päätös on aina henkilökohtainen, eikä esim. pääluottamusmies voi siitä toisin sopia. Jos vapaa-ajalle sattuu arkipyhiä, tai sairastut, kaikki menee "omaan piikkiin". Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4. 31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Lomakausi ja vuosiloman antaminen Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, jos hän ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen. Vuosiloma ei ilman työntekijän suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen. Lomapäiviksi katsotaan vain arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Kolmen päivän pituiseen tai lyhyempään lomaan ei saa osua vapaapäiviä.
Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus sitoo työnantajaa. Sen jälkeen ei työnantaja enää voi yksipuolisesti siirtää vuosiloman alkamisajankohtaa. Sopimus työajasta kolmivuorotyössä Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytätettäessä annetaan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.-20.9. välisenä aikana ellei paikallisesti toisin sovita. Loma-ajan palkkaan ja vuosiloman sairauskarenssiin muutoksia 1.10.2013 alkaen Muutokset koskevat loma-ajan palkkaa sekä vuosiloman sairauskarenssia. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset keskiviikkona 3. huhtikuuta. Muutokset johtuvat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen täytäntöönpanosta Suomessa. Vuosilomalakia muutetaan niiltä osin, joka koskee niin sanottuja karenssipäiviä työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä seitsemän sairauspäivän jälkeen. Lakimuutoksen mukaan siirto-oikeus koskee jo ensimmäistä sairauspäivää. Jatkossa myös kaikki työntekijät, joiden työaika on lyhentynyt tai pidentynyt, ovat palkkausmuodosta riippumatta samassa asemassa lomapalkan määräytyessä ansaintavuoden työskentelyn mukaan. Vastaisuudessa lomanmääräytymisvuoden aikana kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneen henkilön lomaajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Sama koskee osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä. Jos työaika muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen loman alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden työajan mukaan määräytyvän palkan perusteella. Eli kokoaikaisessa työssä ansaitun loman lomapalkka lasketaan kokoaikaisen työajan mukaan ja osa-aikaisena ansaitun loman lomapalkka osa-aikaisen työajan mukaan. Vuosilomalain muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Jotta työpaikoilla ehditään kehittää vuosilomien siirtämiseen liittyviä uusia käytäntöjä ja toimintaohjeita, karenssipäivien poistamista koskevat muutokset tulevat voimaan vasta 1.10.2013. Lisäksi lakiin tulee siirtymäsäännös, joka mahdollistaa voimassa olevien työ- tai virkaehtosopimusten mukaisten sopimusmääräysten soveltamisen kuluvan sopimuskauden loppuun. Näitä sovelletaan 1.4.2013 alkaneen lomanmääräytymisvuoden kertyneisiin lomiin. Veikko Kauppinen Metallityöväen liiton työehtosihteeri