Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - hallintopäällikkö Juha Kukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti juha.kukkonen@oulu.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 26.02.2014 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä
37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan?
47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien ja koulutusyksiköiden johtajien yhteislausunto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit ja koulutusyksiköiden johtajat ovat kokouksessaan 27.1.2014 päättäneet antaa tämän yhteislausunnon Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun. Dekaanit ja johtajat näkevät tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne-uudistuksen, mutta haluavat nostaa esille koulutuksen ja tutkimuksen kannalta keskeisiä huolia, mikäli nyt esillä oleva lakiehdotus tulee voimaan tällaisena. Yliopistosairaalat ja niiden rooli on lakiesityksessä määritelty riittämättömästi. Laissa tulisi määritellä yliopistosairaala osana sote-palvelujärjestelmää. De-kaanit ja johtajat näkevät myös tärkeänä, että uudessa laissa, yhtä lailla kuin nyt voimassa olevassa erikoissairaanhoitolaissa, määritellään yliopiston ja eri-tyisesti lääketieteellisen tiedekunnan pysyvä jäsenyys eri tason hallintoelimis-sä. Ainakin tämä tarkoittaa edustusta yo-sairaalan erityisvastuualueen yhtymäkokouksessa (32 ) ja erityisvastuualueen hallituksessa (34 ). Samalla tulisi määritellä miten isoa äänivaltaa yliopiston edustajat käyttävät em. elimissä. Dekaanit ja johtajat pitävät myös tärkeänä sitä, että yliopistojen edustus säilyy siten, että edustus ei rajoitu niiden asiakokonaisuuksien käsittelyyn, jotka liittyvät yliopistojen toimialaan. Nyt voimassa olevassa erikoissairaanhoitolaissa määritellään selvästi se, että yliopiston professorit ja muut opettajat voivat toimia, suostumuksensa mukaan, yliopistosairaalan sivuvirassa (1.12.1989/1062, 28-29 ). Myös uudessa lainsäädännössä tulee vastaavasti olla säädöstasoisesti määritelty, että lääketieteen kliinisten erikoisalojen professoreilla ja muilla opettajilla on oikeus toimia suostumuksensa mukaisesti yo-sairaalan tai vastaavan sivu- tai rinnakkaisvirassa tai toimessa. Dekaanit näkevät erityisen tärkeänä sen, että 53 mukaisesti yliopistoille korvataan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärin koulutuksen kustannuksia. Korvaus nousee esille myös ns. siirtotyöryhmän loppuraportissa, joka luovute-taan ministerille keväällä 2014. Siirtotyöryhmä on laskenut yliopiston kuluja em. koulutuksesta ja esittää, että korvaustaso olisi 10.000 euroa koulutettavan tutkintoa kohden. Pykälässä 53 mainitaan edelleen tutkintoperusteinen korvaus, pitäisi olla koulutusperusteinen korvaus. Jatkossa erikoistuminen ei ole enää tutkinto, mutta silti yliopistoille jää iso kulu koulutuksen järjestämiseen, suunnitteluun, laadun, sisällön ja laajuuden kontrollointiin sekä arviointiin. Tiedekuntien johto korostaa sitä, että koulutuskorvaus yliopistolle ei saa pienentää korvausta palvelujärjestelmälle. Nyt voimassa oleva säädökset määräävät, että lähes kaikilla erikoistumisaloilla yli puolet koulutuksesta tulee tapahtua yliopistosairaalan ulkopuolella. Nyt lausuntokierroksella oleva lakiesitys ei mallinna erikoistumisen järjestelyjä erva-alueen (yliopisto)sairaaloissa ja sote alueiden yksiköissä. Dekaanit näkevät tärkeänä jatkaa hajautettua koulutusta, jotta varmistetaan mahdollisuus hakeutua erikoistumiskoulutukseen maan eri osista ja voidaan kouluttaa entistä isompi määrä erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä. Tässä yhteislausunnossa tiedekuntien johtajat haluavat korostaa 60 :n merkitystä koulutuksen järjestämisessä palvelujärjestelmässä. Pykälässä hyvin kuvataan tiedekuntien oikeus siihen, että palvelujärjestelmässä ovat koulutukseen sopivat tilat ja opetusresurssit. Dekaanit eivät halua ottaa voimakasta kantaa soten rakenneuudistukseen muilta osin kuin toteamalla, että vastuukuntamallinen järjestely kaventaa koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia, ja siksi ainakin erva-alueilla kuntayhtymämalli on parempi. Kuntayhtymämalli jakaa sotepalveluiden vastuun kantamisen ja vaikutusmahdollisuudet kaikille kunnille yhtäläisesti. Yliopistotasoisen tutkimuksen jatkuminen ja resursoiminen on edelleen tärkeää. Pykälät 55 ja 56 kuvaavat tilanteen, joka muistuttaa nykyistä käytäntöä. Vaikka soten rahoitusjärjestelyt ja vastuut selvitetään erikseen, haluavat dekaanit ja johtajat korostaa sitä, että tutkimuksen rahoitus tulee olla laskennallinen ja asetuspohjainen siten kuin esitetään erikoistumistutkintojen rahoitukseksi (61 ).