1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 1 ESIPUHE 2 ALKULAUSE 3 1 OULUSEUDUN SUHDANNEBAROMETRI 4 2 SUHDANNEKATSAUS PÄÄPIIRTEISSÄÄN 5 Teollisuusyritysten (sis. rakennusalan) suhdanne-et 5 Liike-elämän palvelujen suhdanne-et 7 Kaupan alan suhdanne-et 8 Matkailualan suhdanne-et 1 Pankkisektorin lähitulevaisuuden kehitys 12 Henkilömäärä 12 Anto- ja ottolainaus 12 Korkotaso ja järjestämättömät luotot 12 Suhdannenäkymien muuttuminen Ouluseudulla 13 3 SUHDANNE-ENNUSTEET TOIMIALOITTAIN 14 Sähkötekninen ja elektroniikkateollisuus 14 Elintarviketeollisuus 16 Metsäteollisuus 17 Graafinen teollisuus 19 Kemianteollisuus 21 Rakennusaineteollisuus 22 Perusmetalliteollisuus 24 Kone- ja metallituoteteollisuus 25 Tekniset palvelut (automaatio-, kone- ja prosessisuunnittelu) 26 Rakollisuus 27 Rakentamista palvelevat suunnittelutoimistot 28 Kuljetus 29 Muut palvelut liike-elämälle 3 4 HENKILÖMÄÄRÄN KEHITTYMINEN 31 Henkilömäärä vuoteen 2 saakka 32 5 LIIKEVAIHDON KEHITTYMINEN 33 6 VERTAILU MUIHIN TIEDUSTELUIHIN 34 ARTIKKELIT 35 COME TO AMERICA 36 Oulun läänistä laatulääni 42 OSAAMINEN POHJOIS-SUOMEN VOIMAVARANA 47 LIITE 1 49 LIITE 2 5
2 ESIPUHE Viime joulukuussa todettiin, että Ouluseudun myönteinen kehitys jatkuu. Samaa voidaan todeta nytkin. Edellisellä jaksolla kasvuluvut olivat aikaisempiin lukuihin verrattuna poikkeuksellisen suuria. Nyt esillä olevat luvut antavat olettaa, että tarkastelukaudella on aikaisemman nopean kasvun jälkeen vedetty henkeä, mutta kasvu jatkuu. Teknologiayrityksissä viime vuosina työpaikkojen kasvu on tarkastelujaksottain vaihdellut 65-115 työpaikan kasvun välillä. Se on merkinnyt 11-%:n kasvun vaihtelua vuosittain. Viime jaksolla kasvu oli n. 7 työpaikkaa eli n.11%, joten olemme kasvun vaihteluvälin alatasolla. Yllättävintä lienee muiden teollisuusyritysten työpaikkakasvun pysähtyminen. Olisikohan paperikoneinvestoinnin valmistumisella vaikutusta asiaan. Palvelusektoreilla ja kaupassa työpaikat ovat jatkaneet kasvuaan. Myös talonrakennustoiminta on jatkanut elpymistään. Kuljetus- ja pankkitoiminta ovat vähentäneet edelleen työvoimaansa. Matkailusektori on suurin piirtein vuoden takaisella tasolla. Yritysten näkemys tulevasta kehityksestä on säilynyt edelleen positiivisena. Vuoteen 2 mennessä työpaikat lisääntyisivät n. 6 :lla. Tämä on jonkin verran alle elinkeinostrategian vuosittaisen keskimääräisen työpaikkojen kasvutavoitteen. Kun otetaan huomioon, että seudulle virtaa muuttoliikkeen tuloksena jatkuvasti uutta väestöä, tulisi työpaikkakasvun vielä lisääntyä, jotta merkittävään työttömyyden alentumiseen päästäisiin. Paavo Similä Elinkeinotoimenjohtaja Elinkeinokeskus Oulun kaupunki
3 ALKULAUSE Oulun kaupungin ja Ouluseudun kuntien teettämä Business Review of Oulu Region - julkaisu on puolivuosittain ilmestyvä alueen yritystoiminnan suhdannekatsaus. Sen tehtävä on tuottaa ajankohtaista tietoa alueen keskeisten toimialojen kehittymisestä. Hankkeen toteuttajajina toimivat Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskus sekä taloustieteen osasto. Suhdannetiedustelua koordinoi johtoryhmä, jonka jäseniä ovat Oulun kaupungin elinkeinotoimenjohtaja Paavo Similä (pj.), Oulun Teknologiakylän toimitusjohtaja Pertti Huuskonen, Oulun yliopiston taloustieteen osastolta professori Rauli Svento sekä täydennyskoulutuskeskuksesta johtaja Pekka Kess, kehityspäällikkö Martti Hyry ja projektipäällikkö Pekka Räsänen. Tiedustelun kohdejoukon muodostavat edellisten kyselyjen tapaan alueen teollisuuden, kaupan, kuljetussektorin, matkailu- ja palvelualan yritykset sekä pankkitoiminta. Oulun yliopiston taloustieteen osaston opiskelijat ovat toteuttaneet yrityshaastattelut. Toivomme, että julkaisu antaa taustatietoa yritysten ja organisaatioiden päätöksenteon perustaksi Ouluseudun aluetalouden lähitulevaisuuden kehityksestä. Kiitämme tiedusteluun osallistuneiden yritysten avainhenkilöitä heidän aktiivisuudestaan. Johtoryhmä
4 1 OULUSEUDUN SUHDANNEBAROMETRI Kädessäsi olevan kevään 1998 Business Review of Oulu Region - suhdannebarometrin yrityshaastattelut tehtiin maaliskuussa. Tiedustelun kysely lähetettiin 47 yritykseen tai liiketoimintayksikköön Ouluseudun kunnissa Oulussa, Kempeleessä, Oulunsalossa, Haukiputaalla, Kiimingissä ja Muhoksella. Tiedusteluun vastasi kaikkiaan 335 yritystä. Suhdannekyselyn vastausaktiivisuus kokonaisuudessaan oli siten 71 %. Tiedustelussa mukana olevat yritykset kattavat henkilömäärällä ja liikevaihdolla mitaten alueen merkittävimmät toimialat ja yritykset työllistävät pääosin vähintään viisi henkilöä. Vastanneiden yritysten kokonaisliikevaihto oli vuonna 1997 noin 25 miljardia markkaa ja ne työllistivät maaliskuussa tänä vuonna 19531 henkilöä. Liikevaihdolla mitattuna kyselyyn vastanneet yritykset kattavat 8 % toimialojen kokonaisliikevaihdosta. 1 Liitteessä 1 olevassa taulukossa on esitetty toimialaryhmittäin vastanneiden yritysten lukumäärä, henkilömäärä kyselyhetkellä maaliskuussa 1998 sekä liikevaihdon ja viennin määrä vuonna 1997. Suhdannekysymykset ennakoivat yritysten lähitulevaisuuden näkymiä tulevan kuuden kuukauden aikajaksolla. Vertailujakso on kyselyhetkeä edeltävän aikajakson kehitys. Annettu vastausasteikko on: kasvaa, pysyy ennallaan tai vähenee. Kysymyksillä etsitään vastausta siihen, miten toimialan kehityksen ennakoidaan muuttuvan lyhyellä aikavälillä edeltävään aikajaksoon verrattuna. Tiedustelussa myös kysytään kyselyajankohtaa edeltäneen kuuden kuukauden aikana tapahtunut eri mittareiden kehittymistä em. asteikon mukaan. Tämän raportin suhdanne-iden ja toteutuneen kehityksen tulkinnoissa esiintyy termi saldoluku, joka kuvaa yritysten odotuksia. Saldoluku saadaan vähentämällä kasvua (+) ennakoivien yritysten määrästä laskua (-) odottavien yritysten määrä. Kun saldoluku on positiivinen, kysytyn mittarin taan kasvavan tai se on kasvanut. Saldoluvun ollessa negatiivinen, kysytyn mittarin taan laskevan tai se on laskenut. Kun saldoluku on nolla, kysytyn mittarin taan pysyvän ennallaan tai se on pysynyt ennallaan. Saldolukua määritettäessä yrityksen vastaus on painotettu vuoden 1997 liikevaihdolla. 1 Tilastokeskus, vuoden 1996 liikevaihto
5 2 SUHDANNEKATSAUS PÄÄPIIRTEISSÄÄN Teollisuusyritysten (sis. rakennusalan) suhdanne-et Teollisuuden suhdanteet pysyvät edelleen vahvoina Ouluseudulla. Tuotteiden myynnin odotetaan edelleen lisääntyvän niin lähitulevaisuuden kuin vuoden aikajakson essa. Yritysten toiminnan kannattavuuden kehitysodotukset ovat vakaat ja sen odotetaan jonkin verran paranevan tuotteiden hintatason laskusta huolimatta. Seuraavassa kuvassa on esitetty teollisuusyritysten tiedustelussa kysyttyjen mittareiden vastausten jakautuminen. % Myynti: Kasvun odotukset edelleen vahvat 1 % Toteutunut 6 kk 73 22 5 Ennuste 6 kk 8 16 3 Ennuste 12 kk 87 11 1 Kannattavuus: Odotukset vakaat Toteutunut 6 kk 34 61 5 Ennuste 6 kk 43 56 1 Tuotteiden hintataso: Laskee hieman Toteutunut 6 kk 28 66 6 Ennuste 6 kk 1 69 21 noussut/nousee pysynyt/pysyy ennall. laskenut/laskee Kuva 1. Teollisuusyritysten myynnin, kannattavuuden ja tuotteiden hintatason kehitys edeltävän 6 kuukauden aikana sekä lähiajan suhdanne-et. Myynnin kehitys on viime vuosien aikana ollut varsin suotuisaa ja tuotteiden myynnin kasvun taan myös jatkuvan lähitulevaisuuden aikana. Myynnin kehitys edeltävän 6 kk aikana on ollut parempi kuin syksyllä arvioitiin ja lähiajan on hyvin positiivinen. Myynnin en saldoluku tälle aikajaksolle on +77 %. Myynnin ja ttu kehitys nähdään viereisestä kuvasta 2. Tuotteiden myynti 1 8 6 4 Kuva 2. Teollisuusyritysten tuotteiden myynnin kehitys sekä 6 ja 12 kuukauden et.
6 Yritysten kannattavuuden kehitys on ollut vakaata ja odotettua, vaikka tuotteiden hintataso on yleisesti laskenut. Nyt tehdyssä essa teollisuusyritykset odottavat kannattavuuden ehkä hieman paranevan. Yli puolet vastanneista kuitenkin uskoo kannattavuuden pysyvän nykyisellä tasolla. Kannattavuuskehityksen paranemista ennakoiva saldoluku on +43 %. Teollisuuden kannattavuuden kehitys on esitetty viereisessä kuvassa 3. Teollisuusyritysten kannattavuus 1 8 6 4 - Kuva 3. Teollisuuden kannattavuuden kehitys ja. Tuotteiden hintataso on vakiintunut ja hinnat ovat pysyneet ennallaan 66 % yrityksistä. Hintatason nousu on ollut hieman nopeampi kuin yritykset ovat ennakoineet. Nyt tehdyn en mukaan tuotteiden hinnat laskisivat jonkin verran lähitulevaisuudessa. Tuotteiden hintojen ta nousua kuvaava saldoluku on +22 % ja ttua laskua kuvaava vastaava luku on 11 %. Hintatason muutosta on kuvattu oheisessa kuvassa. Tuotteiden hintataso 4 - -4-6 -8 Kuva 4. Teollisuuden tuotteiden hintatson kehitys ja suhdanne-. Teollisuuden tuotteiden tilauskanta on kasvanut edeltävän vuoden aikana ja tilauskannan parantumisen ennakoidaan jatkuvan myös seuraavan 6 kk aikana. Ennusteen saldoluku on +57 %. Tilauskannan kehitys ja lähitulevaisuuden on esitetty kuvassa 5. Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4 - Kuva 5. Teollisuuden tuotteiden tilauskannan kehitys ja suhdanne-.
7 Tuotantokapasiteetia on 4 % vastanneista teollisuusyrityksistä on tällä hetkellä liian vähän käytettävissä. Vastaavasti niiden yrityksten määrä on kasvanut, joilla on kapasiteettia liikaa käytössään. Kapasiteetin toimialakohtaiset vaihtelut on suuria, mikä ilmenee tarkemmin aloittain tehdyssä tarkastelussa alkaen sivulta 14. Teollisuuden tuotantokapasiteetin kehitys on esitetty oheisessa kuvassa 6. Teollisuusyritysten investoinnit ovat lisääntyneet kaikilla kysytyillä kohdealueilla. Nyt tehdyn en mukaan investointien määrän kasvu ei ole niin voimakasta kuin edeltävällä aikajaksolla. Viereisessä diagrammissa kuva 7 on esitetty saldolukuina t&k-, markkinointi-, tila- sekä kone- ja laiteinvestointien kehitys. 1 % 8 % 6 % 4 % % % Tuotantokapasiteetti liian vähän sopivasti liikaa Kuva 6. Teollisuuden tuotantokapasiteetin kehitys. kone- ja kalustotilainvestoinnit markkinointiinvestoinnit t&k - investoinnit Teollisuusyritysten investoinnit saldoluku - 4 6 8 1-4 1 6 kk 29 34 31 6 kk Kuva 7. Teollisuusyritysten investointipanosten kehitys ja niiden et 6 64 61 Liike-elämän palvelujen suhdanne-et Tässä barometrissa liike-elämän palvelualan yrityksillä tarkoitetaan asiantuntijapalveluja teollisuudelle ja kaupan alalle myyviä yrityksiä. Palvelualan yritysten myynti on kasvanut 64 % ja pysynyt ennallaan 32 % vastanneista yrityksistä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kuuden kuukauden essa 41 % yrityksistä odottaa kasvua edeltäneeseen aikajaksoon verrattuna. Myynnin, kannattavuuden, tilauskannan ja palvelujen hintatason lyhyen aikajakson kehitys sekä suhdanne-et on esitetty saldolukuina seuraavassa kuvassa 8. Sen mukaan tilauskannan ennakoidaan paranevan merkittävästi tulevan 6 kk aikana, mikä vastaavasti näkyy vuoden aikajakson myynnin essa. Kannattavuuden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ja palvelujen hintojen nousevan.
8 Suhdanne-et: saldoluku - 4 6 8 1 Myynti Kannattavuus Tilauskanta -6 2 15 45 41 55 61 Tuotteiden hintataso 29 35 6 kk 6 kk 12 kk Kuva 8. Palveluyritysten myynnin, kannattavuuden, tilauskannan ja palvelujen hintatason toteutuneen kehityksen ja suhdanne-iden saldoluvut. Palveluyritykset on jaettu edelleen kolmeen ryhmään; rakentamiseen liittyvät suunnittelupalvelut, automaatio-, kone- ja prosessisuunnitteluun liittyvät palvelut sekä liike-elämän palvelut kuten tili- ja mainostoimistot. Tämän jaon mukainen suhdanneiden tarkastelu on esitetty luvussa 3. Kaupan alan suhdanne-et Ouluseudulla on kaupan alalla ollut jo usean vuoden ajan selvästi positiivinen kehitys. Alan myynti on kasvanut jo muutaman vuoden ajan ja myynnin kasvu on edelleen jatkunut ja sen myös ennakoidaan jatkuvan myös tulevan vuoden aikana. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaupan alan yritysten vastausten jakautuminen, kun on kysytty myynnin, kannattavuuden ja hintatason kehittymistä. % Myynti: Kasvun odotukset edelleen vahvat 1 % Toteutunut 6 kk 66 18 16 Ennus te 6 kk 7 15 16 Ennuste 12 kk 79 12 9 Kannattavuus: Odotukset vakaat Toteutunut 6 kk 52 36 12 Ennus te 6 kk 32 55 13 Tuotteiden hintataso: Pysyy ennalaan Toteutunut 6 kk 47 35 18 Ennus te 6 kk 28 51 21 noussut/nousee pysynyt/pysyy ennall. laskenut/laskee Kuva 9. Kaupan alan myynnin, kannattavuuden ja tuotteiden hintatason kehitys edeltävän 6 kuukauden aikana sekä lähiajan suhdanne-et.
9 Myynnin kehitys on viime vuosien aikana ollut varsin suotuisaa ja tuotteiden myynnin kasvun taan myös jatkuvan lähitulevaisuuden aikana. Myynnin en saldoluku 6 kk aikajaksolle on +54 % ja 12 kk aikajaksolla se on +7 %. Myynnin ja ttu kehitys nädään viereisestä kuvasta 1. Kaupan kannattavuuden kehitys on ollut vakaa ja ehkä hieman ennakoitua parempi. Nyt tehdyssä teessa kaupan alan yritykset odottavat kannattavuuden (saldoluku +19 %) ehkä hieman paranevan. Kaupan alan kannattavuuden kehitys on esitetty viereisessä kuvassa 11. Tuotteiden hintatason kehitys on vakiintunut ja hinnat ovat hieman nousseet 47 % vastanneista yrtityksistä. Hintatason nousu on ollut hieman nopeampi kuin yritykset ovat ennakoineet. Nyt tehdyn en mukaan tuotteiden hinnat pysyvät nykyisellä tasolla lähitulevaisuudessa. Hintatason muutosta on kuvattu oheisessa kuvassa. Kaupan yritysten investoinnit ovat lisääntyneet kaikilla kysytyillä kohdealueilla. Tehdyn en mukaan markkinointi- ja tilainvestointien määrä kasvaa edeltävään aikajaksoon verrattuna. Viereisessä diagrammissa on esitetty saldolukuina markkinointi-, tila- sekä laite - ja kalustoinvestointien kehitys. 1 8 6 4 Kaupan alan myynti Kuva 1. Kaupan myynnin kehitys ja 6 kk ja vuoden suhdanne-et 1 8 6 4 Kaupan alan kannattavuus Kuva 11. Kannattavuuden kehitys. 1 8 6 4 - Tuotteiden hintataso Kuva 12. Hintatason kehitys. laite- ja kalustoinvestoin tilainvestoinnit markkinointiinvestoinnit Kaupan yritysten investoinnit saldoluku 17 21 13 15 38 52-4 6 8 1 6 kk 6 kk
1 Kuva 13. Investointien saldoluvut. Kaupan alan palvelukapasiteetin kehitystä on kuvattu oheisissa kuvissa 14 ja 15 sekä tukku- että vähittäiskaupan osalta. Sen mukaan tukkukaupssa kapasitettia on sopivasti 79 % yrityksistä ja kapasiteetin tarve on vähentynyt puolen vuoden aikana. Palvelukapasiteetti 1 % 8 % 6 % liian vähän sopivasti 4 % liikaa % % Kuva 14. Tukkukaupan kapasiteetti. Vähittäiskaupan yrityksillä kapasiteetin tarve on kasvanut vuoden aikana. Yrityksistä 24 % ilmoitti, että heillä on liian vähän kapasiteettia käytössään tällä hetkellä. Ja yrityksistä 72 % vastasi, että kapasiteettia on sopivasti. 1 % 8 % 6 % 4 % % % Palvelukapasiteetti liian vähän sopivasti liikaa Kuva 15. Vähittäiskaupan kapasiteetti. Matkailualan suhdanne-et Ouluseudun suhdannekyselyssä oli nyt toisen kerran mukana matkailualan yritysten ryhmä. Se sisältää majoituspalveluja ja matkailun oheispalveluja tarjoavat yritykset sekä merkittäviä matkailutapahtumia toteuttavat organisaatiot. Matkailualan yritysten myynti on kasvanut +37 % yrityksistä viimeisen kuuden kuukauden aikana, mikä on selvästi vähemmän kuin syksyllä yritykset ennustivat. Kuuden kuukauden ja vuoden essa erittäin suuri osa yrityksistä odottaa kasvua edeltäneeseen aikajaksoon verrattuna. Kannattavuus on parantunut matkailualan yrityksillä ja sen taan paranevan myös kaikkien yritysten osalta. Tuotteiden ja palvelujen hintataso on kasvanut toteutuneen 6 kk aikana. Ennusteessa yritykset ennustavat hintatason pysyvän nykyisellä tasolla. Seuraavassa kuvassa on esitetty em. mittareiden edeltävän 6 kk kehitys ja suhdanne-et.
11 Suhdanne-et: kasvu voimistuu saldoluku - 4 6 8 1 Myynti Kannattavuus 37 52 93 1 1 Tuotteiden hintataso 2 68 6 kk 6 kk 12 kk Kuva 16. Myynnin, kannattavuuden ja tuotteiden hintatason kehitys matkailualan yritysten osalta toteutuneen 6 kuukauden aikana sekä et tulevalle 6 kuukaudelle ja myynnin osalta myös tulevan 12 kuukauden ajalle. Matkailuyritysten investointipanokset ovat kasvaneet ja niiden taan kasvavan myös lähitulevaisuudessa eritoten palvelu/tuotekehitys- ja markkinointiinvestointien osalta. Seuraavassa kuvassa on esitetty matkailualan yritysten investointien saldoluvut jaettuna palvelu/tuotekehitys-, markkinointi-, tila- sekä koneja kalustoinvestointeihin. Matkailuyritysten investoinnit saldoluku - 4 6 8 1 kalustoinvestoinnit -2 51 tilainvestoinnit 3 12 markkinointiinvestoinnit 29 5 palvelujen kehitysinv. 6 99 6 kk 6 kk Kuva 17. Investointien kehitys ja seuraavan kuuden kuukauden jaksolle. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus Ouluseudun matkailuyrityksissä on kasvanut talvikauden aikana ja sen odotetaan kasvavan myös kesän ja alkusyksyn kuluessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus vastanneiden yritysten liikevaihdosta oli vuonna 1997 noin 14 %.
12 Pankkisektorin lähitulevaisuuden kehitys Henkilömäärä Pankkisektorin rakenteellinen muutos on jatkunut jo usean vuoden ajan ja se on näkynyt myös Ouluseudun pankkitoiminnassa. Nyt tiedusteluun vastanneiden pankkiryhmittymien henkilömäärä oli maaliskuussa 1998 489 henkilöä, kun se vuotta aiemmin maaliskuussa 1997 oli 524 henkilöä. Henkilömäärä on siten vähentynyt vuoden aikana 6,7 %. Tarkasteluaikana tapahtunut henkilömäärän vähentyminen on jonkin verran hidastunut aiempaan tarkastelujaksoon (lokakuu 1996-lokakuu 1997). Vuonna 2 pankit arvioivat työntekijämäärän Ouluseudulla olevan 44 henkilöä. Anto- ja ottolainaus Tiedustelussa mukana olevien Ouluseudulla toimivien pankkiryhmittymien yhteenlaskettu antolainaus oli vuonna 1997 7,13 mrd markkaa. Antolainauksen taan kasvavan vuoden 1998 aikana 7,38 mrd markkaan. Vuonna 1999 antolainauksen taan olevan 7,67 mrd markkaa. Ottolainauksen taan olevan kuluvana vuonna 6,36 mrd markkaa, kun se vuonna 1997 oli 6,26 mrd markkaa. Vuonna 1999 pankit arvioivat ottolainauksen olevan 6,4 mrd markkaa. Korkotaso ja järjestämättömät luotot Pankkiryhmittymät ennakoivat lyhyiden 3 kk ja pitkien 6kk markkinakorkojen nousevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Suomen Pankin peruskoron ennakoidaan pysyvän nykyisellä tasolla lähitulevaisuudessa. Järjestämättömien luottojen osuus kaikista luotoista on pienentynyt merkittävästi kahden edellisen vuoden aikana. Vuonna 1997 järjestämättömien luottojen keskiarvo vastanneiden osalta oli 2,43 %. Tämän vuoden lopussa järjestämättömien luottojen määrän keskiarvon taan olevan 1,75 %.
Suhdannenäkymien muuttuminen Ouluseudulla 13 Seuraavassa tarkastellaan Ouluseudun suhdanne-iden kehitystä kaikkien tiedustelussa mukana olevien yritysten osalta. Kuvassa 18 on esitetty puolivuosittain tehtyjen myynnin, kannattavuuden ja hintason 6 kk iden saldoluvut. 1 Suhdannenäkymien kehittyminen, 6 kk saldoluku 8 6 4 myynti kannattavuus hintataso - 1/95 3/96 1/96 Kuva 18. Myynnin, kannattavuuden ja hintatason iden saldoluvut koko yritysjoukon osalta syksystä 1995 maaliskuuhun 1998. Kuviosta nähdään hyvin selvästi, että Ouluseudulla yritysten myynnin kehitys on ollut erittäin positiivinen tarkastelujakson aikana. Seuraavan kuuden kuukauden myynnin lupaa jopa hieman edelistä 6 kk jaksoa parempaa kehitystä. Kannattavuuden kehitys on ollut tasaista ja hyvin tun kehityksen mukainen, vaikka tuotteiden ja palvelujen hintataso on vaihdellut kyseisenä aikana paljon ja hintatason kehityksen ennustaminen on ollut sangen vaikeaa. Nyt tehdyn tiedustelun mukaan hintojen odotetaan jälleen hieman laskevan. Edellä kuvattujen mittareiden mukaan Ouluseudulla erittäin suotuisa yritystoiminnan kehitys jatkuu myös lähitulevaisuuden aikana.
14 3 SUHDANNE-ENNUSTEET TOIMIALOITTAIN Sähkötekninen ja elektroniikkateollisuus Sähköteknisen ja elektroniikkateollisuuden voimakkaan myynnin kasvun taan edelleen jatkuvan niin ½ vuoden kuin vuodenkin essa. Tuotteiden hintatason lasku on pysähtynyt ja hinnat ovat pysyneet ennallaan edeltävän tarkatelujakson aikana. Tuotteiden myynti 1 8 6 4 - Tuotteiden hintataso - -4-6 -8-1 Tuotteiden tilauskanta on kasvanut voimakkaasti vuoden aikana ja taan myös edelleen paranevan. Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4 - Uuden tuotantokapasiteetin tarve yrityksissä on kasvanut selvästi vuoden kuluessa. Yrityksistä 76 % ilmoitti, että heillä on liian vähän tuotantokapasiteettia. Se ja toimialan erittäin hyvä kehitys ja suhdanneet heijastuvat siten kasvavina investointeina. Tuotantokakasiteetti 1 % 8 % Yritysten kannattavuuden taan lievästi paranevan tai pysyvän ennallaan. 6 % 4 % % % liian vähän sopivasti liikaa Yritysten kannattavuus 1 8 6 4 -
15 Yritysten investoinnit 1 8 6 4 -
16 Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuudessa myynnin kehitys on ollut vaihtelevaa. Myynti on kasvanut lievästi edeltävän ½ vuoden aikana. Sen ennakoidaan kasvavan hieman myös tulevaisuudessa. Tuotteiden hintataso on pysynyt nykyisellään. Tuotteiden hintojen ennakoidaan ehkä hieman nousevan lähitulevaisuudessa. Tuotteiden myynti Tuotteiden tilauskanta on parantunut selvästi vuoden aikana ja sen taan myös edelleen kasvavan. Tuotteiden tilauskanta 6 4 - -4-6 8 6 4 - -4 Tuotantokapasiteettia toimialan yrityksistä 33 % on liikaa ja ylikapasiteetin määrä on kasvanut edeltävän kuuden kuukauden aikana. Kapasitettia on sopivasti 67 % yrityksistä. Tuotannon ylikapasiteetti ja Tuotteiden hintataso toimialan voimakkaat rakennemuutokset heijastuvat hyvin 1 8 6 4 maltillisina investointeina Ouluseudun yrityksissä. - 1 % Tuotantokapasiteetti 8 % Yritysten kannattavuus on laskenut, mutta nyt sen taan lievästi paranevan. 6 % 4 % % % liian vähän sopivasti liikaa Yritysten kannattavuus 1 Investoinnit 8 6 4-1 8 6 4 -
17 Metsäteollisuus Metsäteollisuudessa myynnin kasvu on hieman taittunut toteutuneen kuuden kuukauden aikana. Kehitys on ollut kuitenkin ttua parempi ja nyt myynnin ennakoidaan kasvan voimakkaati niin ½ vuoden kuin vuoden issa. Tuotteiden hintatason kehitys on poikennut selvästi, siitä mitä syksyllä oli ttu. Hintojen odotetaan laskevan lähitulevaisuudessa. Yritysten kannattavuus 1 8 6 4 - Tuotteiden tilauskanta on pysynyt ennallaan ja sen taan kasvavan tulevan 6 kk aikana. 1 8 6 4 - Tuotteiden myynti 8 6 4 - -4-6 Tuotteiden tilauskanta Tuotteiden hintataso 8 6 4 - -4 Yritysten kannattavuus on parantunut ja sen odotetaan edelleen paranevan myös lähitulevaisuudessa. Toimialan tuotantokapasiteetiin on investoitu voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Nyt tuotantokapastiteettia on toimialalla sopivasti. Toimialan investoinnit ovat kasvaneet kuluneen vuoden aikana, mutta suhdanne-essa niiden odotetaan nyt vähenevän edeltävän 6 kuukauden määrästä. Tuotantokapasiteetti 1 % 8 % 6 % 4 % % liian vähän sopivasti liikaa %
18 Yritysten investoinnit 8 6 4 - -4
19 Graafinen teollisuus Graafisessa teollisuudessa myynnin kasvu on ollut hyvin voimakasta ja sen taan edelleen jatkuvan hyvin positiivisena niin ½ vuoden kuin vuodenkin essa. Tuotteiden hintataso on kasvanut kysynnän lisääntyessä ja hintojen taan kasvavan myös lähitulevaisuudessa. Tuotteiden myynti 1 8 6 4 Tuotteiden hintataso 1 8 6 4 - Tuotteiden tilauskanta on parantuntu vuoden aikana ja sen taan myös edelleen paranevan. Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4 - Tuotantokapasiteetin tarve yrityksissä on kasvanut selvästi vuoden kuluessa hyvän suhdannekehityksen vuok-si. Yrityksistä 49 % on liian vähän tuotantokapasiteettia käytössään tällä hetkellä. Toimialan investointien määrä on kasvanut kuitenkin maltillisesti ja niiden taan pysyvän nykyisellä tasolla lähitulevaisuudessakin. Yritysten kannattavuus on parantunut hyvin suotuisan myynnin ja hintojen kasvun aikana. Lähiajan en mukaan kannattavuuden odotetaan edelleen paranevan. Yritysten kannattavuus 1 % 8 % 6 % 4 % % % Tuotantokapasiteetti liian vähän sopivasti liikaa 1 8 6 4 -
Investoinnit 1 8 6 4 -
21 Kemianteollisuus Kemianteollisuudessa myynnin suhdanne-et ovat vaihdelleet tiedustelujen välillä. Tuotteiden myynti on kasvanut kuitenkin tasaisesti. Myynnin taan ½ vuoden aikana pysyvän nykyisellä tasolla ja kasvavan voimakkaasti vuoden essa. Tuotteiden hintatason lasku on pysähtynyt ja hinnat ovat pysyneet ennallaan edeltävän tarkatelujakson aikana. Tuotteiden myynti Yritysten kannattavuus 8 6 4 - -4 Tuotteiden tilauskanta on kasvanut voimakkaasti vuoden aikana. Suhdanne-en mukaan sen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla lähitulevaisuudessa. 1 Tuotteiden tilauskanta 8 6 4-6 4 - -4-6 Tuotteiden hintataso 4 - -4-6 -8 Kemian yritysten kannattavuuden taan pysyvän nykyisellä tasollaan. Tuotantokapasiteetia yrityksissä on tällä hetkellä sopivasti käytössään. Nyt yrityksistä 1 % ilmoitti, että kapasitettia on liian vähän käytössään. Toimialan yritysten investoinnit ovat olleet ja ovat hyvin maltilliset ja niiden taan pysyvän nykyisellä tasolla. Tuotantokapasiteetti 1 % 8 % 6 % 4 % % liian vähän sopivasti liikaa %
22 Yritysten investoinnit Yritysten kannattavuus 4 6 - -4-6 -8 4 - -4-6 Rakennusaineteollisuus Rakennusaineteollisuudessa myynnin kehitys on ollut tun kaltaista. Tuotteiden myynti on kasvanut hieman tai pysynyt ennallaan. Suhdanneissa myynnin arvioidaan kasvavan hyvin ripeästi niin ½ vuoden kuin vuodenkin aikajaksolla. Tuotteiden hintataso on pysynyt ennallaan. Lähiajan en mukaan hintojen odotetaan nousevan hieman. Tuotteiden myynti Tuotteiden tilauskanta on kasvanut vuoden aikana ja sen taan myös edelleen kasvavan lähitulevaisuudessa. Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4-1 8 6 4 - -4-6 Tuotantokapasiteetia toimialan yrityksistä on tällä hetkellä liikaa 6 %, sopivasti 32 % sekä liian vähän 8 %. Toimialan yritysten investoinnit ovat kasvaneet jonkin verran 6 kk aikana ja niiden taan myös kasvavan Tuotteiden hintaso lähitulevaisuudessa. 1 8 6 4-1 % 8 % 6 % 4 % Tuotantokapasiteetti liian vähän sopivasti liikaa % Yritysten kannattavuuden taan paranevan selvästi nykyisestä tilanteesta. %
23 Yritysten investoinnit 1 8 6 4 -
24 Perusmetalliteollisuus Perusmetalliteollisuudessa myynnin kasvun taan edelleen jatkuvan niin ½ vuoden kuin vuodenkin essa. Tuotteiden hintatason lasku on taittunut ja hinnat ovat nousseet edeltävän tarkatelujakson aikana. Nyt hintojen taan laskevan lähitulevaisuudessa. 1 8 6 4 - -4 1 8 6 4 - Tuotteiden myynti Tuotteiden hintataso Tuotteiden tilauskanta on pysynyt ennallaan vuoden aikana ja viime syksyn essa ennakoitu parantuminen ei. Tilauskannan taan pysyvän edelleen nykyisellä tasolla. Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4 - Tuotantokapasiteetia alan yrityksistä on sopivasti 38 %, liikaa 39 % ja liinan vähän 23 %. Toimialan investoinnit ovat kasvaneet edeltävän vuoden aikana ja investointipanosten odotetaan kasvavan myös seuraavan kuuden kuukauden kuluessa. Tuotantokapasiteetti 1 % 8 % Yritysten kannattavuus on kehittynyt varsin suotuisasti vuoden aikana ja sen taan edelleen paranevan myös lähitulevaisuudessa. 6 % 4 % % % liian vähän sopivasti liikaa Yritysten kannattavuus Investoinnit 8 6 4 - -4 1 8 6 4 -
25 Kone- ja metallituoteteollisuus Kone- ja metallistuoteteollisuudessa voimakas myynnin kasvu on taittunut ja myynnin taan laskevan ½ vuoden essa. Koko vuoden essa myynnin odotetaan kasvavan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla selvästi. Tuotteiden hintatason lasku on ollut voimakasta ja hintojen odotetaan laskevan myös lähitulevaisuudessa. Tuotteiden myynti Tuotteiden tilauskanta on heikentynyt voimakkaasti vuoden aikana ja sen taan myös edelleen heikkenevän. 8 6 4 - -4-6 -8-1 Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4 - -4-6 -8 Tuotantokapasiteetia yrityksistä on sopivasti 11 % ja liikaa 89 % suhdannekehityksen voimakkaan heikkenemisen vuoksi. Toimialan kehitys ja lähiajan suhdanne-et heijastuvat myös Tuotteiden hintataso varovaisina investointipanoksina. - -4-6 -8-1 1 % 8 % 6 % 4 % Tuotantokapasiteetti liian vähän sopivasti liikaa % Yritysten kannattavuus on heikentynyt ja sen taan pysyvän ennallaan ½ vuoden aikana. % Yritysten investoinnit Yritysten kannattavuus 1 8 8 6 4-6 4 - -4
26 Tekniset palvelut (automaatio-, kone- ja prosessisuunnittelu) Teknisten palvelujen voimakkaan myynnin kasvun taan hidastuvan ½ vuoden essa. Myynnin taan kasvavan jälleen vuoden toisella puoliskolla. Tuotteiden hintataso on noussut ja hintojen odotetaan nousevan maltillisesti myös lähitulevaisuudessa. Palvelujen myynti 1 8 6 4 - Palvelujen hintataso 1 8 6 4 - Yritysten kannattavuus on parantunut, mutta lähitulevaisuudessa sen taan selvästi heikkenevän. Tuotteiden tilauskanta on heikentynyt edeltävän 6 kk aikana. Nyt tehdyn en mukaan sen arvioidaan kasvavan selvästi lähitulevaisuudessa. Palvelujen tilauskanta 8 6 4 - -4 Palvelukapasiteetin tarve yrityksissä on kasvanut vuoden kuluessa. Yrityksistä 42 % on liian vähän ja 58 % sopivasti kapasiteettia käytettävänä. Toimialan investointien taan edelleen kasvavan, mutta varsin maltillisesti. Palvelukapasiteetti 1 % 8 % 6 % liian vähän sopivasti 4 % liikaa % % 1/97 3/98 Yritysten investoinnit Yritysten kannattavuus 1 8 6 4 - -4 8 6 4 -
27 Rakollisuus Rakollisuudessa voimakas myynnin kasvu on heikentynyt talvikauden aikana kuten syksyllä ttiin. Myynnin taan edelleen kasvavan niin ½ vuoden kuin vuodenkin essa. Tuotteiden hintataso on noussut ja sen odotetaan nousevan myös lähitulevaisuudessa. Tuotteiden myynti 1 8 6 4 - Tuotteiden hintataso 1 8 6 4 - Yritysten kannattavuus on parantunut ja sen odotetaan paranevan myös tulevaisuudessa. Tuotteiden tilauskanta on kasvanut vuoden aikana. Tilauskannan taan kasvavan tai pysyvän lähes nykyisellä tasolla. Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4 - Tuotantokapasiteetia toimialan yrityksistä on nyt tehdyn tiedustelun mukaan liikaa 26 %, sopivasti 59 % ja liian vähän 15 %. Toimialan investoinnit ovat kasvaneet vuoden aikana ja niiden taan edelleen kasvavan maltillisesti. Tuotantokapasiteetti 1 % 8 % 6 % liian vähän sopivasti 4 % liikaa % % Yritysten kannattavuus Yritysten investoinnit 1 8 6 4-1 8 6 4 -
28 Rakentamista palvelevat suunnittelutoimistot Rakentamista palvelevien suunnittelutoimistojen myynnin kasvun taan edelleen jatkuvan niin ½ vuoden kuin vuodenkin essa. Palvelujen hintatason on noussut ja hintojen taan nousevan myös lyhyen aikajakson essa. Palvelujen myynti 1 8 6 4 - Palvelujen hintataso 1 8 6 4 - Yritysten kannattavuus on parantunut vakaasti ja sen odotetaan paranevan edelleen lähitulevaisuudessa. Palvelujen tilauskanta on pysynyt ennallaan tai hieman kasvanut vuoden aikana. Puolen vuoden essa tilauskannan odotetaan paranevan hieman nopeammin. Palvelujen tilauskanta 1 8 6 4 - Palvelukapasiteetia yrityksistä 78 % on tällä hetkellä sopivasti. Toimialan investoinnit ovat kasvaneet hyvin varovaisesti ja investointipanosten taan kasvavan myös kuuden kuukauden ennustteessa. Palvelukapasiteetti 1 % 8 % 6 % liian vähän sopivasti 4 % liikaa % % Yritysten kannattavuus Investoinnit 1 8 6 4-1 8 6 4 -
29 Kuljetus Kuljetussektorilla voimakkaan myynnin kasvun taan edelleen jatkuvan niin ½ vuoden kuin vuodenkin essa. Tuotteiden hintatason on kasvanut hieman edeltävän jakson aikana ja lähiajan essa hintojen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Kuljetuskapasiteetin myynti 1 8 6 4 - Tuotteiden hintataso 8 6 4 - -4 Yritysten kannattavuus on parantunut selvästi viime vuoden aikana ja sen odotetaan paranevan myös tulevaisuudessa. Kuljetuspalvelujen tilauskanta on parantunut vuoden aikana ja sen taan myös edelleen paranevan lyhyellä aikajaksolla. Tuotteiden tilauskanta 1 8 6 4 - Kuljetuskapasiteetia on Ouluseudun yrityksistä 98 % sopivasti tällä hetkellä. Toimialan investoinnit ovat olleet hyvin maltilliset ja niiden odotetaan lähitulevaisuudessa kasvavan vain hieman tai pysyvän ennallaan. Tuotantokapasiteetti 1 % 8 % 6 % liian vähän sopivasti 4 % liikaa % % Investoinnit 1 1 8 6 4 Yritysten kannattavuus 8 6 4 - -
3 Muut palvelut liike-elämälle Liike-elämän muita palveluja myyvien yritysten myynnin taan edelleen kasvavan niin ½ vuoden kuin vuodenkin essa. Palvelujen hintatason on kasvanut vuoden aikana. Lähitulevaisuudessa hintojen odotetaan hieman kasvavan tais pysyvän nykyisellä tasolla. Palvelujen myynti 1 8 6 4 - Palvelujen hintataso Palvelujen tilauskannan kasvu on taittunut vuoden aikana ja sen taan paranevan vain jonkin verran lähitulevaisuudessa. Palvelujen tilauskanta 1 8 6 4 - Palvelukapasiteetia on yrityksistä 73 % sopivasti tällä hetkellä. Toimialan investoinnit ovat kasvaneet jonkin verran ja en mukaan ne kasvavat myös lähitulevaisuudessa. 1 Palvelukapasiteetti 8 6 4-1 % 8 % 6 % 4 % % liian vähän sopivasti liikaa Yritysten kannattavuus on jonkin verran parantunut ja sen taan edelleen lievästi paranevan tai pysyvän ennallaan. Yritysten kannattavuus 1 8 6 4 - % Investoinnit 1 8 6 4 - Ennusteiden saldoluvut seuraavalle kuudelle kuukaudelle tuotteiden ja palvelujen hinnan, myynnin sekä
kannattavuuden osalta on esitetty liitteessä 2. 4 HENKILÖMÄÄRÄN KEHITTYMINEN 31 Seuraavassa taulukossa on esitetty yritysten henkilömäärissä tapahtunut kehitys vuoden aikajaksolla maaliskuusta 1997 ja maalikuuhun 1998. 1997 1998 muutos kommentit maaliskuu maaliskuu % Teknologiayritykset, n=74 6519 71 1,5% lähes 7 uutta työpaikkaa Muut teollisuusyritykset, n=87 4982 4963 -,4% tilanne vakaa Tukkukaupat, n=41 1167 15 3,3% lievää kasvua Vähittäiskaupat, n=34 1151 1214 5,5% osa-aikaisten osuus kasvaa Tekniset palvelut, n=35 538 579 7,6% palvelujen kysyntä kasvaa Palvelut liike-elämälle, n=8 18 11 1,9% tilanne vakaa Matkailualan yritykset, n=13 34 33 -,3% palvelukapasiteettia sopivasti Talonrakennus, n=18 793 863 8,8% alan elpyminen jatkuu Kuljetus, n=19 267 2619-1,9% lievää laskua Pankit, n=6 524 489-6,7% rakennemuutos jatkuu edelleen Yhteensä, n=335 18756 19546 4,2% kasvu vaimentunut Taulukko 1. Vastanneiden yritysten kokonaishenkilömäärän kehitys ryhmittäin vuoden aikana. Tiedusteluajankohdat ovat maaliskuu 1997 ja maaliskuu 1998. Vuoden aikana tiedusteluun osallistuneissa yrityksissä (n=335) henkilömäärä lisääntyi 7 henkilöllä eli 4,2 prosenttia. Työpaikkojen määrän kasvu ei ole ollut aivan yhtä nopeata kuin vuoden aikajaksolla maaliskuusta 1996 malliskuuhun 1997. Silloin työpaikkojen kasvu kaikilla aloilla yhteensä oli 6,5 %. Työpaikkojen määrän kasvu on ollut nopeinta teknologiayrityksissä. Teknologiayrityksissä henkilömäärän kasvu on nyt vuoden aikana ollut 682 henkilöä eli 1,5 %. Muissa teollisuusyrityksissä yritysten työpaikkojen tasainen lisääntyminen on pysähtynyt ja aloilla tapahtunut muutos on -,4 %. Vastaava työpaikkojen määrän lisäys edellisenä tarkasteluajankohtana oli 4,2 %. Taulukosta 2 näemme, että kyseisen ryhmän yritykset ennustavat työpaikkojen määrän kasvavan 6 % vuoteen 2 mennessä. Kaupan alalla erityisesti tukkukaupassa työpaikkojen kasvu on ollut vakaata. Vähittäiskaupassa työpaikkojen kokonaismäärän kasvu on nopeutunut, kun lasketaan yhteen sekä kokopäiväiset että osa-aikaiset työtehtävät. Vähittäiskaupassa syntyvät uudet työpaikat ovat useimmiten osa-aikaisia tehtäviä. Nyt vastanneista vähittäiskaupan yrityksistä osa-aikaisten osuus kaikista työntekijöistä on noin 44 %. Tekniset palvelut -ryhmässä työpaikkojen määrä on kasvanut erityisen nopeasti yrityksissä, jotka tuottavat suunnittelupalveluja tietoliikenne- ja
32 elekroniikkateollisuudelle. Talonrakennussektorilla työpaikkojen määrän kasvu Ouluseudulla ei ole ollut nyt niin nopeata kuin tätä jaksoa edeltävä vuoden aikana. Henkilömäärä on sitävastoin edelleen vähentynyt kuljetussektorilla ja pankkitoiminnan alalla. Henkilömäärä vuoteen 2 saakka Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty yritykset arviot henkilömäärän kehityksestä pitkällä aikavälillä vuoteen 2 saakka. 1997 1998 e1999 e2 Muutos (e) hlöä 98-2 Muutos (e) % 98-2 Teknologiayritykset, n=74 6519 71 7912 1772 +3571 5 % Muut teollisuusyritykset, n=87 4982 4963 532 5282 +319 6 % Tukkukaupat, n=41 1167 15 1322 1558 +353 29 % Vähittäiskaupat, n=34 1151 1214 125 1359 +145 12 % Tekniset palvelut, n=35 538 579 681 818 +239 41 % Palvelut liike-elämälle, n=8 18 11 11 115 +5 5 % Matkailualan yritykset, n=13 34 33 34 321 +18 6 % Talonrakennus, n=18 793 863 933 1185 +322 37 % Kuljetus, n=19 267 2619 265 26-19 -1 % Pankit, n=6 524 489 474 44-85 -17 % Yhteensä, n=335 18756 19546 623 24414 +4868 25 % Taulukko 2. Vastanneiden yritysten kokonaishenkilömäärän ttu kehitys toimialajaon mukaan vuodesta 1997 vuoteen 2. Vuosien 1997 ja 1998 tiedot ovat kyselyhetkeltä eli maaliskuulta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltavien toimialojen työntekijämäärä kasvaa kaikilla muilla sektoreilla paitsi kuljetus ja pankkitoiminnan alalla. Työpaikkojen muutosessa on verrattu maaliskuun 1998 ja vuoden 2 en tietoja. Sen mukaan kyselyyn vastanneiden yritysten työpaikkamäärä kasvaa lähes 49 seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvuodotukset ovat edelleen siten hyvin postiiviset. Tämän tiedustelun otos edustaa mukana olevien toimialojen työntekijämäärästä noin 8 %. Tämän en mukaan tiedustelussa mukana olevilla toimialoilla vuoden 2 lopuun mennessä uudet työpaikat lisääntyvät noin 6.
33 5 LIIKEVAIHDON KEHITTYMINEN Seuraavassa taulukossa on esitetty liikevaihdon vuodelle 1998 tiedustelun yritysten ryhmäjaon mukaisesti. 1997 e1998 muutos (e) muutos (e) mmk mmk mmk % Teknologiayritykset, n=66 3694 4151 457 12,4% Muut teollisuusyritykset, n=82 5976 6966 99 16,6% Tukkukaupat, n=41 629 6458 168 2,7% Vähittäiskaupat, n=34 1695 185 155 9,1% Tekniset palvelut, n=35 2 251 31 14,1% Palvelut liike-elämälle, n=8 4 43 3 7,5% Talonrakennus, n=18 97 149 79 8,1% Kuljetus, n=17 149 1439 3 2,1% Yhteensä, n=31 294 227 1913 9,4% Taulukko 3. Vastanneiden yritysten liikevaihdon et vuodelle 1998 toimialaryhmien jaon mukaisesti. Liikevaihdon kokonaiskasvu vuodelle 1998 on tiedustelun mukaan 9,4 %. Liikevaihdon kasvu on nopeinta teknologia- ja muilla teollisuusyrityksillä sekä teknisiä palveluja myyvillä yrityksillä. Yrityksiltä pyydettiin myös liikevaihdon / tuotannon myyntiarvon kehitystta vuoteen 2 saakka. Kaikkien kysymykseen vastanneiden yritysten osalta liikevaihdon lisäys yhteensä on noin 9 mrd markkaa. 1997 e1998 e1999 e2 mmk mmk mmk mmk Teknologiayritykset, n=66 3694 4151 474 7638 Muut teollisuusyritykset, n=82 5976 6966 7368 887 Tukkukaupat, n=41 629 6458 6762 7443 Vähittäiskaupat, n=34 1695 185 1961 2285 Tekniset palvelut, n=35 2 251 281 382 Palvelut liike-elämälle, n=8 4 43 44 48 Talonrakennus, n=18 97 149 116 125 Kuljetus, n=17 149 1439 1471 1615 Yhteensä, n=31 294 227 23787 29468 Taulukko 4. Liikevaihdon vuosille 1998-2 päätoimialoittain.
34 6 VERTAILU MUIHIN TIEDUSTELUIHIN Business Review of Oulu Region -tiedustelun tuloksia verrataan seuraavassa valtakunnallisiin suhdannetiedusteluihin. Vertailutiedusteluina ovat: TT:n suhdannebarometri 2/98 (huhtikuu), Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto Yrittäjäbarometri 1/98 (huhtikuu), Suomen Yrittäjät Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty barometrien sekä iden että totetuneen kehityksen vertailu keskeisten mittareiden osalta saldolukuina. Kunkin tiedustelun ajanjakson pituus kuukausina on merkitty saldoluvun viereen sulkuihin. Saldoluku % Myynti/ tuotanto Kannattavuus Tilauskanta Business Review 1/98, maaliskuu (teollisuus) 77 (6 kk) 43 (6 kk) 57 (6 kk) Business Review 1/98, maaliskuu (kauppa) 54 (6 kk) 19 (6 kk) - TT:n suhdannebarometri, 2/98, huhtikuu 32 (3 kk) 21 (3 kk) 16 (3 kk) Yrittäjäbarometri 1/98, huhtikuu (teollisuus) 18,8 (12 kk) 12,3 (12 kk) - Yrittäjäbarometri 1/98, huhtikuu (kauppa) 21, (12 kk) 15,3 (12 kk) - Taulukko 5. Business Review of Oulu Region -tiedustelun iden vertailu muihin tiedusteluihin. Saldoluku % Myynti/ tuotanto Kannattavuus Tilauskanta Business Review 1/98, maaliskuu (teollisuus) 67 (6 kk) 29 (6 kk) 47 (6 kk) Business Review 1/98, maaliskuu (kauppa) 51 (6 kk) 4 (6 kk) - TT:n suhdannebarometri, 2/98, huhtikuu 26 (3 kk) 35 (3 kk) 17 (3 kk) Yrittäjäbarometri 1/98, huhtikuu(teollisuus) 6,5 (12 kk) 14,7 (12 kk) - Yrittäjäbarometri 1/98, huhtikuu(kauppa) 12,9 (12 kk) 13,4 (12 kk) - Taulukko 6. Business Review of Oulu Region -tiedustelun toteutuneen ajanjakson kehityksen vertailu muihin tiedusteluihin. Ouluseudulla yritysten lähitulevaisuuden myynnin kasvuodotukset ovat korkeammalla tasolla, kun vertaillaan eri tiedustelujen myynnin/tuotannon määrän saldolukuja. Tuotteiden tilauskannan odotetaan niin ikään kehittyvän Ouluseudun yrityksissä voimakkaammin kuin koko maan kattavissa tiedusteluissa. Kannattavuuden taan kehittyvän ja se on myös kehittynyt jokseenkin samalla tavoin kuin koko maassa. Ouluseudulla tehdyssä tiedustelussa myynnin saldoluku on ollut ja on myös nyt korkeampi kuin muissa kyselyissä. Tähän vaikuttaa Ouluseudun voimakas profiloituminen elektroniikka ja sähköteknisen teollisuuden yrityksiin.
35 ARTIKKELIT COME TO AMERICA (PART II) PART II OF OUR THIRD ANNUAL STATUS REPORT ON PROGRESS TOWARD DOING SUCCESSFUL FINLAND! AMERICA INTERNATIONAL BUSINESS & ENTREPRENEURSHIP Professor William L. Paulin, University of Oulu, Department of Economics OULUN LÄÄNISTÄ LAATULÄÄNI Professori Timo Silén, Oulun yliopisto, taloustieteen osasto OSAAMINEN POHJOIS-SUOMEN VOIMAVARANA Kansainvälistymispäällikkö Kari Nenonen, Oulun kaupunki Kirjoittaja toimi Pohjois-Suomi- työryhmän pääsihteerinä.
36 Professor William L. Paulin University of Oulu, Department of Economics COME TO AMERICA (Part II) Part II of our Third Annual Status Report on Progress Toward Doing Successful Finland! America International Business & Entrepreneurship In the first part of this two-part article (see Business Review of Oulu Region 2/1997) about improving the practice and success rate of Finn companies desiring to do business in the United States of America, we discussed how some major differences between Finn and American cultural and approaches, offer significant opportunities for lucrative cooperative ventures. In this second installment, we will discuss some cooperation problems caused by business and cultural differences-concluding with positive action suggestions for improving Finland s success rates in the USA. INTRODUCTION In part 1 of this article, we suggested that major cultural and business differences between the USA and Finland could be turned from problem causing factors into real business opportunities for the right combination of Finn and American business folks. While this is absolutely true, it is also true that Finn experience to-date in the USA is very poor and does not live up to this promise. The Ministry of Trade and others have estimated that the typical systematic process for Finn firms to enter the USA takes 24 to 36 months and costs 2,, to 3,, FM-1/2 for market assessment/strategy development and 1/2 for non-reoccurring setup/launch-while achieving an extremely poor success rate of less than 1% to 15% despite excellent products and high potential. The right questions to start with are, of course, what, why and how? What causes the poor Finn performance? Why does it take so long for Finns to assess and enter the USA market? Why does it cost so much? Why is the success rate so very poor? And how do we improve this performance to achieve nearer to the high potential? Given our experience with many Finn firms over the past 5 years, we believe that it is reasonable-because we have done it-to target at least halving this time and cost to market entry, while also dramatically improving the potential for success (to 4% to 6%) by using an evolutionaryexploratory, team-action, virtual-executive approach outlined below. But first lets look at some of the problems that seem to reduce Finn firm s ability to compete up to their potential in the United States. PROBLEMS IN (PARADIGM) PARADISE A great variety of factors seem to cause this Finn!America business under-performance. In general, our experience is that while most Finn firms have quite strong advantages in the product area and many are strong in management/leadership attitudes, the smaller ones at least, tend to be much weaker in USA-style marketing/sales ability and organization/management experience. They also tend to have very different intrinsic business strategies than Americans, as well as very distorted views about the USA competitive environment and culture. We have found, for example, that both the fast pace, long hours and size of USA operations surprise small Finn firms. They have trouble interpreting and adjusting generally to how business is done over here. Decisions seem to be made more quickly, less carefully and more aggressively than in Finland. But despite this fast pace, expenses are very high relative to Finn experience and results take a lot longer to produce.
37 These differences and distortions are aided by a tendency to sometimes stay too much in Finland-planning rationally, logically and intellectually -rather than visiting the USA; learning and planning in an evolutionary manner together with Americans who can and will help. We also find that many small Finn firms tend to seek too much the one best way, the silver-bullet partner strategy or the god-like-person that will solve all their problems. There are a lot of ways to skin a cat in the USA, so we believe that small Finn firms need to be prepared for a large and long commitment of time, money, effort and, most importantly, learning-with an open mind to what will certainly be a somewhat new way of doing business for them. So lets take a more detailed look at these issues and problems, with an eye out to see if we can find ways of overcoming them-thereby increasing Finn s success rates in the USA. First, lets look at the problems and challenges of doing business that are out of our control-the risks that must be accepted in any entrepreneurial activity-before turning more constructively to those issues that are under our control. PROBLEMS THAT ARE NOT UNDER OUR CONTROL There is a certain risk inherent in any business venture. Higher risks are associated with expanding into new markets while higher risks still are associated with start-ups. In the USA, all start-ups fail at the rate of 4% to 6%, depending upon the particular study sited. And we think that this is a good target for Finns to aim at in the USA- only a 4% to 6% failure rate. This would at least double or triple the current Finn success rate in the USA-a worthy goal! IS ENTREPERNUERIAL RISK TO BE AVOIDED..? But can Finns live with even this level of failure? To many Americans, the answer to this tough question appears to be not very well. Finns, like most Europeans, seem to Americans to be preoccupied with the finality of failure- one strike and you re out, according to my friend Jack Savidge, an American friend of Finland, who has worked extensively in Finland and Europe. Finns generally seem slow and careful to Americans-wanting to minimize spending risk, but being satisfied with very small performance levels. For example, John Stiska, a senior VP of Qualcomm and an experienced venture funder-and another friend of Finland -has recommended to most of our Finn clients that, to attract American capital, and the participation of the best Americans, you will have to increase your levels of investment and your expected growth rates; and you will have to accelerate your pace -all things that seem to increase the risk to careful Finns. Recently, Mikko-Jussi Suonenlahti of Start-Fund stated that "the problem with Finn entrepreneurship success is not the lack of funding. There is plenty of money available for start-ups in Finland." While we agree that there is a lot of money available for start-ups in Finland, we also find it to be quite tightly controlled-dolled out in small increments compared to common practice in the USA. More than once we have seen Finn firms "spending enough to hurt, but not enough to win" in the USA-both because of their own "nature" and because of the orientation of their funders. From our experiences with Finn firms to-date, it seems to us that American entrepreneurs do more aggressively welcome business risk on a larger, but more calculated scale, than Finns. Finns, on the other hand, seem to treat risk more as a thing to be avoided by longer, "be-perfect" planning and/or small, incremental, "prove it" investing. We repeatedly hear statements such as "it is a small amount to invest, so if we loose, it won't hurt to bad" or (from young Finn entrepreneurs) "At my age, I have nothing to loose so why not try?" While these statements may be true, we don't think they lay much of a foundation for great success, either.... OR ACCEPTED AND CHALLENGED? It seems fundamentally important to us that all entrepreneurs-finn and American alike-recognize and accept that there is a certain irreducible level of risk associated with start-up and new market entry activities-and that some 4% to 6% of these efforts are likely to fail. Rather than unrealistically attempting to avoid these risks by excessive theoretical planning and incremental investing, entrepreneurs need to accept it as part of the "game" and attempt to beat the odds in a "prudently aggressive" manner.
38 But now let's turn the discussion to problems over which we have more control. OUR DIFFERENT PHYSICAL ENVIRONMENTS AND CULTURAL HERITAGES We have been developing a couple of major theories of how America and Finland s different cultural and physical environments have helped create attitudes and things like the examples discussed above. Here they are for your consideration. We would appreciate hearing what you think on these two speculative topics. BEWARE OF THE LARGE SCALE One of the things we are noticing clearly in our work with small, entrepreneurial Finn firms, is that the scale (size), cost, pace and degree of competition in American is hard for Finns to assimilate and really understand-to feel. And this is not just the obvious bigger; faster, more costly and more competitive factors that, while often true, tend to disguise even more complex differences. It might be more accurate to say that, in addition to the paradigm differences and scale differences discussed above; it is just quite different over here-in ways that are quite mysterious to first-timer Europeans. Quite different in very non-logical and non-linear ways that are not easily understood by most Finns-at least initially. This is hard to tell people because it sounds so arrogant. But it is true. The USA is significantly different than what they have experienced. And their instincts might not work over here-at least at first. To develop these USA instincts takes time in country. We ve all seen this with young people or new students of some subject or activity. They think they understand, but us experienced folks can see that they don t, yet. We know that they will, with time and experience. But for now they need a guide or helper or facilitator. Harry Newton, the Australian turned American entrepreneur (founded Teleconnect and Computer Telephony magazines, for example) recently told one of our Finn clients "Europeans just don't get it here in the USA. Either they just aren't going to do the right things or put in the effort we do, or they are just going to keep looking for the 'silver bullet'-the perfect partner that will do it for them." While we didn't completely enjoy Harry's direct candor, we have seen that much of what he says is often too true. Thus we think that there are two pieces of advice that would usually be very good for Finn firms considering entering the USA-that is to neither enter alone nor depend completely upon American partners. Rather, Finns coming to America should both: 1) bring some of their well established, key people over to spend time in country, liaison with the home office and 2) work with select, Finn familiar, American helpers. The combination should give us the chance of combining our different strengths and mitigating our different weaknesses. BEWARE THE ZERO-SUM GAME Our experiences in Finland are beginning to make us think that Finn business folks, in general, see the world as more of a zero-sum game than do most business oriented Americans (not that there aren t plenty of Americans who do think this way). A zero-sum game assumes that there is a fixed amount of something to go around-in the case of business, money or wealth-and our essential competition is to see how this is divided up. If I get more, then you get less. This is thinking in percents - the bigger % I get the better off I am. Well, this is not necessarily so... if it kills cooperation and business building. A more entrepreneurial, wealth creation approach-something America is still good at, we think- than the zero-sum game, would start by assuming that if both parties could start by making a mutually beneficial deal, together they would create so much more wealth that they would both be better off no matter where the percents ended up. In this case who wouldn t give up 5%, 1% or 15% or more to create a much larger financial return?