Sosiaalipaketissa sovitut asiat työeläkelakeja lukuunottamatta ELÄKELAKIEN UUDISTAMINEN Varhaiseläkkeitä muutetaan oikeus kuntoutukseen toteutetaan Osa-aikaeläkkeen alaikäraja palautuu pysyvän lain mukaiseen 58 vuoteen. Lisäksi osa-aikaeläkkeellä olo pienentää vastaisuudessa vanhuuseläkkeitä sen takia, että kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkkojen erotus kartuttaa jatkossa eläkettä enää vain puoliksi. Vuonna 1946 syntyneet voivat kuitenkin hakea osa-aikaeläkettä tällä hetkellä voimassa olevin ehdoin. Yksilöllinen varhaiseläke lopetetaan itsenäisenä eläkemuotona. Vuonna 1943 syntyneillä säilyy oikeus hakea nykylain mukaista YVE:ä. Perinteisen työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuissa on YVE:n lakkaamisen jälkeen tarkoitus ottaa huomioon ammatissaolon pitkäaikaisuus ja työn raskaus silloin, kun eläkkeen hakija on 60-vuotias tai sitä vanhempi. Pitkään valmisteltu oikeus ammatilliseen kuntoutukseen toteutetaan tapauksissa, joissa todetaan uhkaava työkyvyn menetys. Tarkoituksena on tarpeeksi varhaisella väliintulolla ehkäistä työkyvyttömäksi joutumista. Työkyvyttömyyseläkkeissä lasketaan tulevaa aikaa 63 vuoteen asti. Tulevan ajan karttuma on uuden lain mukaan 50 vuoden iästä lukien 1,2 % vuodessa. Tällä hetkellä se on 1,2 % ikävälillä 50-59 ja 0,8 % ikävälillä 60-65. Työttömyyseläke ja joustava vanhuuseläke Työttömyyseläke ja sitä edeltävä lisäpäivärahaoikeus muodostavat niin sanotun työttömyyseläkeputken. Sopimuksen mukaan 1949 ja sitä ennen syntyneillä säilyy oikeus nykymuotoiseen työttömyyseläkkeeseen. Sen sijaan 1950 ja sen jälkeen syntyneet tulevat uuden, enemmän työttömyysturvan kautta järjestetyn turvan piiriin. Heillä sekä putken alaikäraja että lisäpäivärahoihin oikeuttava ikäraja nousevat kahdella vuodella ylöspäin ja lisäpäivärahojen maksaminen ulottuu vähintään 62 vuoden täyttämiseen asti. Lisäpäivärahaoikeus alkaa siis 59-vuotiaana. Lisäpäivärahaoikeuden edellytyksenä on, että työhistoriaa on vähintään 5 vuotta viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Työttömyyden jälkeen 62 vuoden iässä alkavaan vanhuuseläkkeeseen työttömyyseläkkeenä ei tehdä varhennusvähennystä. Toisaalta työtön voi eläkkeen vaihtoehtona valita työttömyyspäivärahan eli saada lisäpäivärahoja aina SAK SOSIAALIPAKETTI 1
siihen saakka, että hän täyttää 65 vuotta. Ansiopäivärahojen antama turva saattaa olla erityisesti parempituloisilla palkansaajilla matalampi kuin eläkkeenä saatava toimeentulo. Tästä syystä ansiopäivärahan laskennassa käytetään yli 12 000 markan tulonosaan 20 prosentin asemesta 32,5 prosenttia niillä palkansaajilla, joilla on vähintään 20 vuoden työhistoria. Sukupuolivaikutukset arvioidaan ja väliinputoamiset estetään Sopimuksen mukaan lainsäädännön valmisteluvaiheessa arvioidaan myös muutosten vaikutukset eri sukupuolten eläketurvaan. Tästäkin syystä on tärkeätä huolehtia siitä, että myös kansaneläkelakiin tehdään joustavaa eläkeikää koskevat muutokset. Muutoin pienen, kansaneläkkeeseen oikeuttavan työeläkkeen ansainneet, usein naiset, joutuisivat odottamaan kansaneläkeosuutta 65 vuoden täyttämiseen asti. Samoin huolehditaan sopimuksen mukaan myös siitä, ettei työttömyys- ja eläketurvaan tehtävien muutosten seurauksena synny väliinputoamisia. Lisäksi on päätetty seurata muutoksien vaikutuksia ja neuvotella erikseen ilmenevien ongelmien korjaamisesta. TYÖTTÖMYYSTURVAN KEHITTÄMINEN Syksyn 2001 sosiaalipaketissa sovittiin myös työttömyysturvan kehittämisestä. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on yhdessä työvoimapoliittisten toimenpiteiden kanssa kehittää työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa suuntaan, joka tukee työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä. Ansioturvalle pääsy helpottuu SAK:laisten palkansaajien kannalta työttömyysturva on keskeinen osa sosiaaliturvaa. Lähtökohtana on oltava se, että työttömyysturva korvaa työttömyydestä johtuvia ansionmenetyksiä riittävästi eri elämäntilanteissa. SAK on korostanut, että ainoa todellinen lääke Suomen köyhyysongelmaan on työn tarjoamisen ohella ansioturvalle pääsyn helpottaminen. SAK:n tavoitteena on ollut myös lyhytaikaisen työn vastaanottamisen tukeminen sekä pitkäaikaistyöttömien ja pätkätyöntekijöitten aseman turvaaminen. SAK:n mielestä työttömyysturvassa ei pidä tehdä uusia leikkauspaketteja, vaan parannuksia työttömyysturvaetuuksiin ja työttömyysturvan toimivuuteen. Nyt neuvotteluissa saavutetun sopimuksen mukaan työttömyysturvajärjestelmää kehitetään SAK:n tavoitteiden mukaisesti siten, että sekä ansioturvalle pääsy että pätkätöiden vastaanottaminen helpottuu. Sen lisäksi kaikki esitykset työttömyyspäivärahan tason ja keston porrastuksesta torjuttiin. Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on siis jatkossakin 500 päivää. 2 S AK SOSIAALIPAKETTI
Työttömyyspäivärahan taso Jo syksyn 2000 tuloratkaisussa sovittiin, että työttömyysturvan ansio-osa korotetaan 42 prosentista 45 prosenttiin. Sen lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä myös työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasokorotuksista, joiden toteutuminen jäi kuitenkin riippuvaiseksi Toiviaisen työttömyysturvatyöryhmän esityksistä. Päivärahan ansio-osa on 1.3.2002 lukien 45 % päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta. Suuremmista tuloista (yli 90 kertainen peruspäiväraha eli 12 173 mk tai 2047,50 ) ansio-osa on 20 % ylimenevältä osalta. Päivärahatasoon ei tehdä alenemaporrasta. Peruspäiväraha on 1.1.2002 alkaen 21,91 ja 1.3.2002 alkaen 22,75 eli 135,27 mk. Työttömyyspäivärahassa säilyvät lapsikorotukset. Lapsikorotus on 1.1.2002 alkaen 4,31 yhdestä lapsesta, 6,33 kahdesta lapsesta ja 8,16 kolmesta tai useammasta lapsesta. Päivärahan taso v. 2001 ja 1.3.2002 eräillä palkkatasoilla markkoina Palkka pvraha pvraha korotus/ korotus/ 2001 1.3.2002 päivä kk 7000 203,57 213,58 10,- 215,- 8000 222,13 233,47 11,30 243,- 9000 240,68 253,35 12,67 272,- 10000 259,24 273,23 14,- 301,- 11000 277,80 293,12 15,32 329,- 12000 296,36 313,00 16,64 357,- Eroraha osaksi työttömyysturvaa Eroraha siirretään osaksi työttömyysturvaa siten, että ansiopäivärahaa korotetaan 130 päivän ajaksi erorahalisällä henkilölle, joka on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on rekisteröityä työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Korotuksen suuruus on ansiosidonnainen ja keskimäärin 30 mk päivältä. Työttömyysturvan kautta maksettava erorahalisä maksetaan jatkossa kaikille, jotka täyttävät työhistoriavaatimuksen ja joiden työ on päättynyt tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Tarkoitus on, että erorahaan nykyisin käytettävä SAK SOSIAALIPAKETTI 3
markkamäärä käytetään jatkossa erorahalisän maksamiseen. Määrärahassa otetaan huomioon se, että erorahasta tulee jatkossa veronalaista tuloa. Erorahan maksamisen edellytyksenä tällä hetkellä oleva ikäraja poistuu ja työsuhteen yhdenjaksoisuusvaatimusta ei enää ole. Erorahalisästä tulee eräänlainen ylenemäporras pidemmän työhistorian omaaville henkilöille. Nollaus- ja paluuehto kahdeksaan kuukauteen Ansioturvalle pääsyä helpotetaan lyhentämällä ns. nollaus- ja paluuehtoa 8 kuukauteen sekä pidentämällä alkuehdon tarkastelujaksoa 28 kuukauteen. Nämä muutokset helpottavat ansioturvan piiriin pääsyä sekä ansioturvalle paluuta. Nollausehto tarkoittaa sitä, että päivärahan maksukausi alkaa uudelleen alusta, jos henkilö saa hankittua 8 kuukauden työssäoloehdon ennen 500 päivän täyttymistä. Paluuehdolla tarkoitetaan ansioturvalta pudonneen henkilön oikeutta uudella 8 kuukauden työssäololla päästä uudelleen ansioturvan piiriin. Ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan työssäoloehto (alkuehto) säilyy 10 kuukautena, mutta työssäoloehdon täyttyminen myös pätkätöillä helpottuu, kun tarkasteluaikaa pidennetään 28 kuukauteen. Yhdistelmätukityöstä kertyy jatkossa työssäoloehtoa puolet työssäoloajasta. Nykyisin kertymä on kolmasosa. Yhdistelmätukityön työssäoloehdon muutos tulee voimaan jo vuoden 2002 alusta. Ensi vuoden alusta lukien yhdistelmätukityö kerryttää siis puolelta ajaltaan työssäoloehtoa. Eduskunnassa on käsittelyssä lakiehdotus, jonka mukaan yhdistelmätukityön enimmäisaika pitenee kahteen vuoteen. Työssäoloehdon voi siten jatkossa kerryttää kokonaan yhdistelmätukityöstä. Työttömyyseläkeputki Nykymuotoinen työttömyyseläkeputki säilyy vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneillä. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneille oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin alkaa 2 vuotta myöhemmin eli 59 vuoden iässä. Edellytyksenä lisäpäiviin on, että työhistoriaa on vähintään 5 vuotta viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana. Sama edellytys on nykyisin työttömyyseläkkeen saamisessa 60-vuotiaana. Jatkossa työttömyyspäivärahaa voi saada 65 vuoden ikään asti. Työttömyysturvan lisäpäivillä oleva henkilö voi siirtyä halutessaan 62-vuotiaana vanhuuseläkkeelle ilman varhennusvähennystä. Työttömyyspäiväraha-ajalta kertyy eläkettä 63 vuoteen asti. Työttömyyseläkeputken ikärajan nousuun liittyen ehdotetaan, että 57-vuotiaalla henkilöllä olisi oikeus tukityöhön, jonka avulla hänellä säilyisi oikeus saada työttömyyspäivärahaa 500 päivän jälkeen. Tällä työllistämisvelvoitteella estetään väliinputoamisia, joita ikärajan nousu voisi aiheuttaa. 4 S AK SOSIAALIPAKETTI
Työttömyyspäivärahan lisäpäivillä olevan henkilön työttömyyseläke voisi olla korkeampi kuin työttömyyspäiväraha. Tämän vuoksi niillä v.1949 jälkeen syntyneillä, joilla on työhistoriaa vähintään 20 vuotta korotetaan työttömyyspäivärahan lisäpäivien tasoa siten, että ansio-osan yliteprosentti on 20 %:n sijasta 32,5 %. Tämä koskee käytännössä yli 12 000 mk kuukaudessa ansainneita. Työnantajan omavastuu säilyy ja aikaistuu Työnantajien työttömyyseläkkeitä vastaava rahoitusvastuu säilytetään ja siirretään työttömyysturvajärjestelmään, jossa omavastuumenettely koskisi saman periaatteen mukaisesti kaikkia työnantajasektoreita. Työnantajan omavastuu siis siirretään työeläkejärjestelmästä työttömyysturvajärjestelmään. Maksun maksaminen aikaistuu, kun työnantajalta aletaan periä maksu jo siirryttäessä lisäpäiville. Nykyisin maksu peritään vasta henkilön siirtyessä työttömyyseläkkeelle. Kustannusten jako säilytetään työttömyyskassojen hallintokulut korvataan Kustannusten jako eri rahoittajien kesken säilytetään. Kustannusvastuiden jaon säilyttäminen tarkoittaa sitä, että lisäpäivien maksaminen eläkkeen sijaan ja erorahan siirtäminen osaksi työttömyysturvaan ei merkitse lisärasitusta työttömyyskassojen jäsenmaksuun. Muutoksista aiheutuvat työttömyyskassojen hallintokulujen lisäykset korvataan. Työhistorian laskenta Työhistorian laskenta tehdään kuten aikuiskoulutustuessa. Työhistoria lasketaan Eläketurvakeskuksen rekisteriotteelta tai työtodistusten perusteella. Työn lisäksi työntekoon rinnastetaan mm. eräät perhepoliittiset vapaat, varusmiesja siviilipalvelusaika sekä aika, jolta on maksettu työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmaeläkettä. Kassan jäsenyysehto sidotaan työhistoriaedellytykseen erikseen sovittavalla tavalla. Kassan jäsenyysehto lisää perusteita liittyä jäseneksi heti työuran alussa. Soviteltu päiväraha Sovitellun päivärahan osalta helpotetaan lyhytaikaisten kokoaikatöiden vastaanottamista. Yli kahden viikon pituiset kokoaikaiset työsuhteet siirretään sovittelun ulkopuolelle. Jos henkilö ottaa vastaan yli kahden viikon kokoaikatyön, jatkuu päivärahan maksaminen tällaisen työjakson jälkeen entisellään ilman sovittelua. Työttömyysturvan soviteltu päiväraha voidaan maksaa myös ennakkomaksuna, jos työnantajan palkkatodistusta ei saada ajoissa. SAK SOSIAALIPAKETTI 5
Muita kysymyksiä Lomakorvausten jaksotusta lievennetään siten, että lomakorvausten jaksotus tehdään viimeisen työsuhteen palkan perusteella myös ansioturvassa. Takautuvasti myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamasta työttömyysetuuksien takaisinperinnästä luovutaan. Nykyinen takaisinperintä on tuonut ongelmia tilanteissa, joissa henkilö saa pienempää työkyvyttömyyseläkettä takautuvasti, jolloin työttömyyskassa joutuu perimään pienestä työkyvyttömyyseläkkeestä suuriakin summia. Nyt tästä takaisinperinnästä luovutaan. Muutosten voimaantulo Työttömyyspäivärahan tasokorotukset tulevat voimaan 1.3.2002. Yhdistelmätuen työssäoloehtomuutos tulee voimaan vuoden 2002 alusta. Muut työttömyysturvaan ehdotettavat muutokset tulevat voimaan pääosin v. 2003. Työttömyyseläkeputken nostaminen koskee vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneitä. Muutosten seuranta ja väliinputoamisten estäminen Työttömyysturvaan ja eläkkeisiin tehtävillä muutoksilla ei ole tarkoitus aiheuttaa väliinputoamistilanteita. Tarkoitus on seurata muutosten vaikutuksia ja huolehtia siitä, että mahdolliset väliinputoamistilanteet korjataan. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN OSANA SOSIAALIPAKETTIA SAK:n mielestä työeläkejärjestelmään tehtävät muutokset eivät yksin riitä myöhentämään keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää nykyisestä 59 vuodesta kahdella kolmella vuodella. Näiden muutosten rinnalla työyhteisöjä on kehitettävä siten, että työ on houkuttelevampaa kuin eläkkeelle siirtyminen. Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus omalta osaltaan tukee SAK:n näkemystä. Suurin huoli onkin siitä, millä tavoin työnantajajärjestöt ja yksittäiset työnantajat sitoutuvat työyhteisöjen kehittämiseen niin, että työntekijät jaksaisivat ja pärjäisivät työelämässä nykyistä pitempään. Nyt onkin sovittu, että hallitus ryhtyy yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteisiin, joilla edistetään ikääntyvien työllistymistä ja työssä pysymistä sekä luodaan toimintamalleja sukupolvenvaihdostilanteisiin ja henkilöstön määrän oikeaan mitoittamiseen. Hallitus on luvannut myös työvoimapoliittisia toimia tukityön yhteydessä tapahtuvasta oppimisesta ja yhdistelmätuen kehittämisestä. Kolmikantaisesti selvitetään myös sitä, miten hallitus turvaa omalta osaltaan riittävät voimavarat uuden työterveyshuoltolain edellyttämään koulutukseen. Samoin hallitus lienee valmis lisäämään työsuojeluhallinnon henkilöstöä työelämän neuvontaan ja työvoiman ikääntymiseen liittyviin toimiin. 6 S AK SOSIAALIPAKETTI
Työsuojeluhenkilöstön tehtäviä on perinteisen valvonnan ohella runsaasti lisätty uudenlaista osaamista edellyttäville alueille. Uusissa painopisteissä ovat korostuneet työntekijöiden jaksamiseen liittyvät asiat, kuten psyykkinen työsuojelu, työkyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuollon toteutuminen, joilla on välitöntä merkitystä työntekijöiden työssäolon pidentymiseen. Siksi SAK on edellyttänyt työsuojeluhenkilöstön toimintaedellytyksien turvaamista ao. viranomaisen omassa sukupolvenvaihdostilanteessa. Tähän liittyvät neuvottelut ovat käynnistymässä ja vietäneen päätökseen joulukuussa. SAK:n toiminta viimeisten tulopoliittisten sopimuksien yhteydessä ja hallitusohjelmaneuvotteluissa on tähdännyt samoihin edellä todettuihin tavoitteisiin. Työntekijöiden työssä jaksamisen asiat ovat esillä tälläkin hetkellä monessa tulopoliittiseen sopimukseen perustuvassa työryhmässä. Työn alla ovat esimerkiksi järjestöjen yhteiset toimet hyvien työaikakäytäntöjen aikaansaamiseksi, erilaiset työpaikkoja varten kehitettävät kuormitusmittarit ja yleisimminkin työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävät yhteisesti sovitut toimintamallit. Myös ensi vuoden alussa voimaan tuleva työterveyshuoltolaki tähtää aikaisempaa selkeämmin ennaltaehkäisevään työhön ja työolosuhteiden seurantaan tavoitteena työntekijöiden jaksaminen työssä pitempään. HALLITUKSEN KANNANOTTO TYÖELÄKKEIDEN, TYÖTTÖMYYSTURVAN JA TYÖVOIMAPOLITIIKAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIIN SELVITYKSIIN, 13.11.2001 Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2002 talousarviota täydentävän esityksen, jossa ehdotetaan työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, koulutustukiin ja koulutuspäivärahoihin sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusosaan 0,84 euron (5 markan) tasokorotusta 1.3.2002 lukien. Yhdessä 1.1.2002 voimaantulevan lakisääteisen 0,55 euron (3,27 markan) indeksitarkistuksen kanssa työttömyysturvan peruspäiväraha nousee noin 8 markalla. Tasokorotuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuonna 2002 perusturvan osalta 31,1 milj. eurolla (187 milj. mk) ja ansioturvan osalta 19,3 milj. eurolla (115 milj. mk). Vuositasolla korotus lisää valtion menoja yhteensä 67,6 milj. eurolla (402 milj. mk). Samassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ansiopäivärahan ansio-osa nousee tulosopimuksen yhteydessä sovitun mukaisesti 42 prosentista 45 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta 1.3.2002. Hallitus toteaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12.11.2001 allekirjoittama yksityisalojen työeläkkeiden kehittämistä koskeva periaatesopimus vastaa hallituksen tavoitteita työeläkkeiden kehittämiseksi työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan sekä varhaiseläkejärjestelmässä työeläkelainsäädännön mukaisen ansiosidonnaisuusperiaatteen kehittämiseksi. Hallitus ryhtyy valmistelemaan yksityisalojen työeläkelainsäädäntöä näiden esitysten pohjalta ja kiirehtii vastaavien neuvottelujen aloittamista julkisen sektorin työeläkkeiden kehittämiseksi. SAK SOSIAALIPAKETTI 7
Sosiaali- ja terveysministeriön 9.2.2001 tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun mukaisesti asettama Työttömyysturva 2001 -työryhmä on saanut 12.11.2001 työnsä päätökseen ja suosittelee muutoksia työttömyysturvajärjestelmään. Hallitus toteaa, että työryhmän linjaukset edistävät hallituksen tavoitteita työttömyysturvan kehittämiseksi työssä pysymistä ja työllistymistä tukevaan suuntaan ja ryhtyy valmistelemaan työttömyysturvalainsäädäntöä näiden esitysten pohjalta. Hallitus tekee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitykset ikääntyvien työttömien työllistymiseen liittyvistä esteistä, työllisyyttä edistävistä toimista ja vaatimuksista, joita ikääntyneiden entistä laajamittaisempi työskentely asettaa työelämälle, malleista, joilla helpotetaan ikääntyvien työntekijöiden jaksamista ja luodaan edellytykset kokemuksen ja tietotaidon joustavaan siirtämiseen uusille työntekijöille, johtamisen apuna käytettävistä malleista, joiden avulla henkilöstön määrää voidaan mitoittaa haitallisen kuormituksen välttämiseksi ja tukityön yhteydessä tapahtuvasta oppimisesta sekä yhdistelmätuen kehittämisestä. Lisäksi selvitetään, miten hallitus turvaa omalta osaltaan uuden työterveyshuoltolain edellyttämän koulutuksen riittävät voimavarat sekä työsuojeluviranomaisten ja työvoimahallinnon voimavarat työelämän neuvonnassa ja työvoiman ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä. 8 S AK SOSIAALIPAKETTI