Luento 4. Julkinen palvelu viestinnässä P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007
Luento 4. Julkinen palvelu viestinnässä Luentokerran rakenne: 1. Vastuu viestinnän sisällöstä 2. Sähköinen viestintä: YLE ja julkinen palvelu 3. Sähköinen viestintä: kaupallinen televisio- ja radiotoiminta 4. Televiestintä
Arvoketju ja lainsäädäntö Sisältöjen luominen: Julkisuuslaki Rikoslaki Tekijänoikeuslaki Toimitus ja koostaminen: Sananvapauslaki Televisio- ja radiolaki Yleisradiolaki Jakelu: Viestintämarkkinalaki Vastaanotto: Rikoslaki Julkisuuslaki Laki televisio- ja radiorahastosta Kansalaiset (kuluttajina, käyttäjinä, yleisön jäseninä)
1. Vastuu viestinnän sisällöstä Laki sananvapauden käytöstä joukkoviestinnässä (2004) Lain luonne: väline/teknologianeutraali; Koskee median sisällöllisiä vastuusuhteita Erityisiä kysymyksiä: aikakautinen julkaisu, verkkojulkaisu ja ohjelmatoiminta (2 ) vastaava toimittaja (4 ) vastine ja oikaisu (8-10 ) päätoimittajarikkomus (12-13 ) lähdesuoja (16 )
Määritelmiä (2 ): Julkaisu: yleisön saataville toimitettu painotuote, tietolevy taikka muu monistamalla valmistettu teksti-, ääni- tai kuvatallenne; Ohjelma: pääasiassa äänenä tai liikkuvina kuvina ilmaistujen verkkoviestien muodostama yhtenäinen kokonaisuus; Aikakautinen julkaisu: julkaisu, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa; Verkkojulkaisu: julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittu verkkoviestien kokonaisuus, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti; Ohjelmatoiminta: ohjelmien toimittaminen yleisön vastaanotettavaksi.
Julkaisijan velvoitteet (4-6 ) Vastaava toimittaja Julkaisijan tulee määrätä aikakautiselle julkaisulle ja verkkojulkaisulle vastaava toimittaja. Ohjelmatoiminnan harjoittajan tulee määrätä ohjelmaa varten vastaava toimittaja. Aikakautista julkaisua, verkkojulkaisua tai ohjelmaa varten voidaan määrätä myös useita vastaavia toimittajia. Vastaavan toimittajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää aikakautisen julkaisun, verkkojulkaisun tai ohjelman sisällöstä sekä huolehtia hänelle tässä laissa säädetyistä muista tehtävistä.
Ilmoitusvelvollisuus Julkaisijan on huolehdittava siitä, että julkaisussa, aikakautisessa julkaisussa ja verkkojulkaisussa on tieto julkaisijasta. Julkaisijan ja vastaavan toimittajan on huolehdittava siitä, että aikakautisessa julkaisussa ja verkkojulkaisussa on tieto myös vastaavasta toimittajasta. Julkaisussa ja aikakautisessa julkaisussa tulee olla tieto myös sen valmistamisvuodesta. Ohjelmatoiminnan harjoittajan ja vastaavan toimittajan on huolehdittava siitä, että ohjelmatoiminnassa tiedotetaan ohjelmatoiminnan harjoittajasta ja vastaavasta toimittajasta.
Ohjelman ja verkkojulkaisun tallentaminen Julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että jokainen ohjelma ja verkkojulkaisu tallennetaan, jollei ohjelman teknisen toteutuksen perusteella ole selvää, ettei sen lähettämisessä voida syyllistyä viestin sisältöön perustuvaan rikokseen. Tallennetta on säilytettävä vähintään 21 päivää ohjelman lähettämisestä tai verkkojulkaisun toimittamisesta yleisön saataville.
Vastine ja oikaisu (8-11 ) Vastineoikeus Yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa. Oikaisuoikeus Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä viranomaisella on oikeus saada aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi samassa julkaisussa tai asianomaisen ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa, jollei tiedon oikaiseminen virheen vähäisyyden vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta.
Vastineen ja oikaisun julkaisemisvelvollisuus Vastaavan toimittajan on julkaistava vastine tai oikaisu maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastine- tai oikaisuvaatimuksen perusteena oleva viesti. Vastine tai oikaisu ei saa olla sisällöltään lainvastainen eikä loukkaava. Vastaavan toimittajan on tarvittaessa avustettava vastineen teknisessä toteuttamisessa.
Vastuu julkaistun viestin sisällöstä (12-16 ) Rikoksen tekijän ja osallisen vastuu Yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaa se, jota rikoslain (39/1889) mukaan on pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena. Päätoimittajarikkomus Jos vastaava toimittaja tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa siten, että laiminlyönti on omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen, hänet on tuomittava, jos tällainen rikos tehdään eikä häntä ole pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena, päätoimittajarikkomuksesta sakkoon.
Uusi laki voi tuoda väliportaan toimittajillekin syytteet Helsingin käräjäoikeus saa lähikuukausina käsiteltäväkseen kunnianloukkausjuttuja, joissa syytetyiksi joutuu myös tiedotusvälineiden toimitusten "väliporrasta" eli pienempiä päälliköitä. Vuonna 2004 voimaan tulleen uuden sananvapauslain mukaan päätoimittaja ei ole vastuussa lehdessä julkaistun viestin lainvastaisesta sisällöstä, jollei hän ole laiminlyönyt olennaisesti valvonta- ja johtamisvelvollisuuttaan. Aiemmin yksinkertainen automaatti oli, että vastaava päätoimittaja ja kirjoittaja joutuivat käräjille. Uuden lain mukaan päätoimittaja voi vapautua vastuusta, jos hän on delegoinut valvonnan väliportaalle. Toisin sanoen käräjille saattaa nyt joutua koko ketju toimittajasta kollegoineen väliportaan päälliköihin, mutta ei korkeammalle. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi toisen toimittajan valmista kirjoitusta iltavuorossa lehteen sovittava kollega saattaa saada ehkä tuomionkin samalla kun hänen ylin esimiehensä pääsee satimesta. Lehtityössä tavallista esimerkiksi on, että otsikoita ja tekstejä lyhennetään tai muutetaan, koska ne eivät muuten mahtuisi. "Jos päätoimittaja, jota aiemmin pidettiin vastuullisena, ei nyt sitten vastaakaan, niin se paljon pienipalkkaisempi keskijohdon työntekijä joutuu kantamaan rikosoikeudellisen ja eräissä tapauksissa myös vahingonkorvausoikeudellisen vastuun", sanoo viestintäoikeuden tutkija, oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka. Todellisuudessa maksumieheksi tällaisessa ei kuitenkaan joutuisi, koska työnantaja korvaisi kulut. Julkaistu: 14.11.2007 17:41; Jukka Harju; HelsinginSanomat
Hovioikeus tuomitsi edesmenneen päätoimittajan Julkaistu: 14.11.2007 14:14; stt Ilta-Sanomien edesmennyt päätoimittaja Hannu Savola tuomittiin keskiviikkona Helsingin hovioikeudessa kunnianloukkauksesta. STT:n saamien tietojen mukaan hovioikeus ei tiennyt, että Savola on kuollut. Kunnianloukkausjutussa on kyse Ilta-Sanomissa heinäkuussa 2004 julkaistusta uutisesta. Uutisessa kerrottiin raa'an henkirikoksen tutkinnasta ja todettiin, että uhrilla saattoi olla yhteyksiä Kari Uotiin. Surmattua epäiltiin tuolloin Uotin rikoskumppaniksi niin sanotussa rahanpesuvyyhdessä, josta langetettiin sittemmin useita vankeustuomioita Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeus totesi myös surmatun olleen syyllinen jutussa. Kyseinen vyyhti on nyt hovioikeuden ratkaistavana. Jutun kirjoittanut toimittaja ja lehden uutispäätoimittajana tuolloin työskennellyt Savola tuomittiin runsas vuosi sitten käräjäoikeudessa sakkoihin ja vahingonkorvauksiin oikeustieteen tohtorin Kari Uotin kunnian loukkaamisesta. Helsingin hovioikeus katsoi keskiviikkona antamassaan ratkaisussa, ettei käräjäoikeuden tuomiota ole aihetta muuttaa.
Lähdesuoja (16 ) Yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös sillä, joka on saanut mainituista seikoista tiedon ollessaan viestin laatijan taikka julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan palveluksessa. Velvollisuudesta ilmaista 1 momentissa tarkoitettu tieto esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä säädetään erikseen.
2. Sähköinen viestintä: YLE ja julkinen palvelu YLE:n erityisvastuu: Laki Yleisradio Oy:sta julkisen palvelun velvoite täyden palvelun velvoite julkinen palvelu: demokratiaperiaate vs. markkinaperiaate keskustelua televisiomaksusta
Julkinen palvelu (7 ) Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasaarvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
Televisiomaksu Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 9.10.1998/745: Televisiomaksun suuruuden määrääminen Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys. 7 Velvollisuus televisiomaksun maksamiseen Jokaista käytössä olevaa televisiota kohden on suoritettava televisiomaksu. Julkisessa laitoksessa olevan henkilön ei kuitenkaan tarvitse maksaa käytössään olevasta televisiosta televisiomaksua. Perheen käytössä olevia televisioita varten tulee kuitenkin maksaa vain yhtä televisiomaksua jokaista vakituista käyttöpaikkaa kohden. Tässä laissa perheellä tarkoitetaan yksin asuvia ja yhteistaloudessa samassa asunnossa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä sekä heidän kanssaan vakituisesti asuvia sukulaisiaan tai lapsiaan, mukaan lukien ottolapset sekä perheeseen sijoitetut lapset. Sukulaisella tarkoitetaan henkilöä, joka perintökaaren (40/1965) mukaan katsotaan perintöön oikeutetuksi.
3. Sähköinen viestintä: kaupallinen televisio- ja radiotoiminta Laki televisio- ja radiotoiminnasta (1999) Koskee maanpäällistä lähetystoimintaa Kaupallisen toiminnan rahoitusmuodot ja omistusrakenne: Mainosrahoitteiset Tilaus- ja maksupohjaiset Muita rahoitusmuotoja (säätiöt ym.) Toimilupakäytäntö: ohjelmistoluvan ehdot ja rajoitukset (7, 9, 10-15 )
11 Toimilupamääräykset: Toimilupaviranomaisella on oikeus antaa toimilupiin liittyviä ohjelmatoimintaa koskevia, ohjelmiston monipuolisuuden ja yleisön erityisryhmien tarpeiden turvaamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. Toimilupaviranomaisella on oikeus antaa myös määräyksiä, jotka koskevat: 1) lähetysten alueellista kuuluvuutta tai näkyvyyttä; 2) vuorokautista lähetysaikaa; ja 3) lähetystekniikkaa ja siirtokapasiteettia.
MTV Oy:n ja Nelosen toimiluvat 2. Ohjelmisto Ohjelmatoiminnassa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Ohjelmiston rakenteessa tulee ottaa huomioon viestintä- ja kulttuuripoliittiset näkökohdat ja ohjelmiston tulee osaltaan edistää audiovisuaalista kulttuuria. Ohjelmiston tulee olla laadukasta ja monipuolista sekä sisältää uutis-ajankohtais- ja ajanvieteohjelmia. Ohjelmatoiminnassa tulee noudattaa hyvää journalistista tapaa. Toimilupa antaa oikeuden lähettää myös alueellisia lähetyksiä ja mainoksia.
Toimilupamaksu (Laki tv-ja radiorahastosta23-26 ) Velvollisuus toimilupamaksun maksamiseen Toimiluvanhaltija, jolle televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 7 :n nojalla on myönnetty toimilupa televisiotoiminnan harjoittamiseen, on velvollinen maksamaan valtion televisio- ja radiorahastoon toimilupamaksun. Toimilupamaksu maksetaan erikseen kunkin toimiluvan osalta. Toimiluvanhaltija, jolle on myönnetty toimilupa harjoittaa televisiotoimintaa digitaalista signaalia käyttäen, ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan toimilupamaksua ennen 1 päivää syyskuuta 2010. (14.6.2002/491)
Muita yleisiä määräyksiä Ohjelmiston eurooppalaisuus (16 ) Riippumattomien tuottajien ohjelmat: 15 % (17 ) Lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat (19 ) ja alaikäisten suojelu mainonnassa (25 ) Yksinoikeuksien käyttö (20 ) Mainonnan rajoitukset ja sijoittelu (21-24 ) Sponsorointi (28-28 )
PÄÄTÖS TELEVISIO- JA RADIOTOIMINTALAIN 19 :N RIKKOMISESTA Asian tausta: Viestintävirasto selvitti kansanedustaja Matti Kankaan kirjallisen kysymyksen (KK 794/2006 vp) johdosta, oliko MTV Oy lähettänyt lapsille haitallisia ohjelmia perhekatseluaikaan. Kysymyksessä viitattiin MTV3- kanavalla maanantaina 11.9.2006 noin klo 18.00 lähetettyyn Viihdeuutiset-ohjelmaan, jossa esitettiin otteita Subtv-kanavan Big Brother -ohjelmajaksosta. Kansanedustajan katsojilta saaman tiedon mukaannäytetty materiaali sisälsi voimakkaita seksikohtauksia, joita voidaan pitää lapsille sopimattomina. Big Brother -tv-sarjan esitysaika Subtvkanavalla oli klo 22.00 syyskaudella 2006.
Viestintävirasto on tutustunut sille lähetettyyn tallenteeseen ja toteaa, että Subtv-kanavalla 11.9.2006 esitetty Viihdeuutisten Big Brother -ohjelmaosuus sisälsi joitakin lyhyesti kuvattuja aikuisten välisiä seksikohtauksia, joissa sukupuoliakteja ei näytetty yksityiskohtaisesti, mutta joita voidaan pitää lasten kehitykselle haitallisina. Esitetyissä seksikohtauksissa henkilöillä ei joko ollut päällään mitään peittävää vaatetusta taikka ainoastaanvyön omainen narupunos. Lisäksi kohtauksissa käytettiin aikuisviihdesisältöjä matkivaa esitystapaa. Viestintävirasto katsoo edellä esitetyn perusteella, toisin kuin MTV Oy selvityksessään on tuonut esille, että kyseistä ohjelmasisältöä on pidettävä haitallisena alle 15-vuotiaille.( )
4. Televiestintä Viestintämarkkinalaki: lain esittely ja määritelmät Hallitseva markkina-asema, määrittely: Käyttöoikeuden luovutusvelvollisuudet ja hinnoittelu Käyttäjän oikeudet: universaalin palvelun periaate Must carry -velvoitteet: YLE:n ja muut vapaasti saatavilla olevan kanavat Valvonta: Viestintävirasto; tapauksia
Viestintämarkkinalain tavoitteet (1 ) Lain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia.
Lain ala (2 ) Laki koskee kaikkia viestintäverkkoja teknologiasta riippumatta; määritelmä: viestintäverkko: toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuva järjestelmä, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla
Yleinen viestintäverkko: etukäteen rajaamaton käyttäjäpiiri Matkaviestinverkko: kohdeviestintä, vapaasti etenevät radioaallot Kiinteä puhelinverkko: kohdeviestintä, johdin tai muu kiinteä yhteys Joukkoviestintäverkko: televisio- ja radioohjelmistojen lähettäminen tai tarjolla pito Maanpäällinen joukkoviestintäverkko: vapaasti etenevät radioaallot Kaapelitelevisioverkko: joukkoviestintäverkko, johdin tai muu kiinteä yhteys
Toimilupa (4-14 ) Toimilupaa edellyttävä teletoiminta Radiotaajuuksia edellyttävän verkkopalvelun tarjoaminen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa tai matkaviestinverkossa, jossa harjoitetaan yleistä teletoimintaa, edellyttää toimilupaa. Toimiluvan julistaminen haettavaksi Toimilupa on julistettava haettavaksi, kun toimilupaa edellyttävään teletoimintaan vapautuu teknisesti ja taajuuksien tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Toimiluvan julistaa haettavaksi valtioneuvosto radiolain 6 :ssä tarkoitetun taajuusalueiden käyttösuunnitelman mukaisesti.
Toimiluvan aineelliset edellytykset Toimilupa on myönnettävä, jos: 1) hakijalla on riittävät taloudelliset voimavarat huolehtia verkkoyrityksen velvollisuuksista; ja 2) lupaviranomaisella ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan rikkovan tämän lain, radiolain, sähköisen viestinnän tietosuojalain tai muun teletoimintaa koskevan lain säännöksiä. Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettua toimilupaa ei voida radiotaajuuksien niukkuuden vuoksi myöntää kaikille hakijoille, se on myönnettävä niille hakijoille, joiden toiminta parhaiten edistää 1 :ssä säädettyjä tavoitteita.
Ilmoituksenvarainen teletoiminta (13 ) Yleisen teletoiminnan harjoittamisesta on ennen toiminnan aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus Viestintävirastolle (teletoimintailmoitus). Ilmoitusvelvollisuus ei koske yleistä teletoimintaa, jos se on väliaikaista, kohdistuu määrältään pieneen vastaanottajakuntaan tai on merkitykseltään muutoin vähäistä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä teletoimintaa on pidettävä merkitykseltään vähäisenä.
Velvollisuuksien asettaminen teleyritykselle (3 luku) Markkinamäärittely (16 ) Viestintäviraston on päätöksellään säännöllisin väliajoin määriteltävä merkitykselliset viestintämarkkinat. Markkina-analyysi ja päätös huomattavasta markkinavoimasta (17 ) Viestintäviraston on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin markkinaanalyysi. Viestintäviraston on päätöksellään määrättävä teleyritys huomattavan markkinavoiman yritykseksi, jos sillä markkina-analyysin perusteella havaitaan olevan tietyillä markkinoilla yksin tai yhdessä muiden kanssa sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, kuluttajista tai muista käyttäjistä.
Huomattavan markkinavoiman yritykselle asetettavat velvollisuudet Viestintäviraston on päätöksellään asetettava huomattavan markkinavoiman yritykselle kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun edistämiseksi tarvittavat 2 momentissa tarkoitetut velvollisuudet. Huomattavan markkinavoiman yritykselle voidaan asettaa jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin ja ehdoin velvollisuus: 1) luovuttaa käyttöoikeus matkaviestinverkkoon siten kuin 23 :ssä säädetään; 2) vuokrata tilaajayhteyttä ja laitetilaa siten kuin 24 :ssä säädetään; 3) vuokrata kiinteä yhteys siten kuin 25 :ssä säädetään; 4) vuokrata antennipaikka ja kaapelikanavaa siten kuin 26 :ssä säädetään; 5) luovuttaa kaapelitelevisioverkon kapasiteettia siten kuin 27 :ssä säädetään; 6) vuokrata maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa siten kuin 28 :ssä säädetään; 7) luovuttaa maanpäällisen joukkoviestintäverkon kapasiteettia siten kuin 29 :ssä säädetään; 8) luovuttaa käyttöoikeus älykortin kapasiteettiin siten kuin 30 :ssä säädetään; 9) luovuttaa käyttöoikeus sähköiseen ohjelmaoppaaseen siten kuin 31 :ssä säädetään; 10) luovuttaa käyttöoikeus televisio- tai radiojärjestelmän ohjelmointirajapintaan siten kuin 32 :ssä säädetään; 11) julkaista toimitusehdot ja hinnasto siten kuin 33 :ssä säädetään; 12) järjestää kansallinen verkkovierailu siten kuin 34 :ssä säädetään; 13) järjestää kansainvälinen verkkovierailu siten kuin 36 :ssä säädetään; 14) noudattaa 37 :ssä säädettyjä hinnoittelua ja muita ehtoja koskevia velvoitteita; (28.1.2005/47) 15) yhteenliittää viestintäverkko toiseen viestintäverkkoon siten kuin 39 :ssä säädetään; 16) tarjota ulkomaanpuheluiden ennalta valinta matkaviestinverkossa siten kuin 62 :ssä säädetään; 17) käyttää kustannuslaskentajärjestelmää siten kuin 87 :ssä säädetään; 18) eriyttää toimintansa siten kuin 89 :ssä säädetään.
Yleispalveluvelvoite (6 a luku) Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys, numerotiedotuspalvelua tarjoava yritys tai puhelinluettelopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. (59 ) Teleyritys, jonka Viestintävirasto on 59 :ssä tarkoitetulla tavalla nimennyt yleisissä puhelinpalveluissa yleispalvelun tarjoajaksi, on velvollinen tarjoamaan maantieteellisestä paikasta riippumatta kohtuullisella hinnalla liittymän yleiseen viestintäverkkoon käyttäjän vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Teleyrityksen on toimitettava liittymä kohtuullisessa ajassa tilauksesta. Tarjottavan liittymän tulee olla sellainen, että siitä voidaan soittaa hätäpuheluita, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluita sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluita. (60 )
Must carry -velvoite (134 ) Velvollisuus ohjelmistojen ja palvelujen siirtämiseen Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa vapaasti vastaanotettavissa olevat julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sen kapasiteetin rajoissa, joka on osoitettu Yleisradio Oy:n käyttöön radiolain mukaisesti; 2) näihin ohjelmistoihin liittyvät, vapaasti vastaanotettavissa olevat oheis- ja lisäpalvelut; 3) televisio- ja radio-ohjelmistot, jotka tarjotaan verkon sijaintikunnassa televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 :n 1 momentin mukaisen, valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla;
Tästä pykälästä huolimatta teleyrityksellä ei kuitenkaan ole siirtovelvollisuutta, jos kaapelitelevisioverkon välityskyky on teleyrityksen käytössä sen omassa televisio- tai radiotoiminnassa tai jos se on tarpeen tähän tarkoitukseen yrityksen omaa kohtuullista tulevaa tarvetta varten. Edellä 1 momentissa tarkoitetut vapaasti vastaanotettavissa olevat ohjelmistot niihin liittyvine palveluineen on tarjottava käyttäjälle maksutta. Tämän momentin estämättä verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys voi vaatia käyttäjältä kohtuullisen maksun verkon ylläpidosta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut ohjelmistot ja palvelut on tarjottava käyttäjälle muuttamattomina ja samanaikaisina alkuperäisen lähetyksen kanssa.