11.11.2016 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PÄIVITYKSESTÄ ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA VAIKUTUS MÄÄRÄYKSIIN Lausunnot ja mielipiteet jätehuoltomääräysten päivityksestä Lausuntojen ja mielipiteiden asiasisällön arviointi sekä vaikutus määräyksiin Juuan kunta Ympäristölautakunta 25.10.2016 Lautakunta toteaa jätehuoltomääräysten muutokset tarpeellisiksi ja katsoo, ettei ole huomautettavaa 16.9.2016 olevaan luonnokseen. Konneveden kunta Ympäristölautakunta 31.10.2016 Jätehuoltomääräysten tarkistusten vaikutus kunnan jätehuollon palvelutasoon jää pieneksi. Tarkistukset pyrkivät ohjaamaan sujuvaa jätehuoltoa ja ottamaan kantaa ilmenneisiin käytännön erityistilanteisiin. Muovin keräyspistettä on Konneveden kunnan kuntalaisten taholta jatkuvasti toivottu. Uusi määräysten tarkistaminenkaan ei asukasmäärän perusteella tuo Konnevedelle vielä omaa muovinkeräyspistettä. Muovin hyötyjätekeräys tulisi laajentaa myös alueellisesti tärkeisiin asutuskeskittymiin, kuten kuntakeskuksiin, joko hyötyjätekeräyspisteen yhteyteen tai paikalliselle jäteasemalle. Teknisen johtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Savo-Pielisen jätelautakunnalle lausuntoehdotuksen mukaisen lausunnon. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Nykyään kaikki muovinkeräyspisteet ovat Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n järjestämiä. Pisteet on järjestetty pakkausjäteasetuksessa (518/2014) määritellyn tason mukaisesti. Muovin keräykselle on tässä vaiheessa asetettu lainsäädännössä erilaiset vaatimukset kuin muille hyötyjätteille, koska muovin kierrättäminen on vielä uutta ja siitä kerätään kokemuksia. Myös kiinteistöittäisestä muovin keräyksestä on syytä kerätä kokemuksia ennen sen laajentamista. Palvelutasoon liittyviä asioita tullaan vielä käsittelemään vuonna 2017, kun alueelle määritelty jätehuollon palvelutaso päivitetään. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta 19.10.2016, kaupunginhallitus 31.10.2016 Jätehuoltomääräysten muutokset koskettavat lähinnä Outokummun liittymistä Jätekukon alueeseen ja Kuopiota koskevat asiat ovat pieniä, eikä niistä kaupungilla ole huomautettavaa.
Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen ja ympäristönsuojelutarkastaja Tuula-Anneli Kinnunen 27.10.2016 Savo-Pielisen jätelautakunta on 30.9.2016 varannut alueensa ympäristönsuojeluviranomaisille mahdollisuuden antaa lausunnon jätehuoltomääräysten päivittämisestä 3.11.2016 mennessä. Koska seuraava alueellisen ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokous on määräajan jälkeen 17.11.2016, annetaan tämä lausunto kaupungin ympäristönsuojelupalveluiden lausuntona. Savo-Pielisen jätelautakunta hyväksyi alueelle edelliset, yhtenäiset, kokonaisuudessaan uudistetut määräykset kokouksessaan 24.11.2015 25. Uudistetut määräykset tulivat voimaan 1.1.2016. Tämän jälkeen jätelautakunnan toimialueelle on tullut uusi kunta, Outokummun kaupunki. Koska sekä jätehuollon palvelut että jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan koko Savo- Pielisen jätelautakunnan alueella yhtenäisesti, on tärkeää, että myös jätehuoltomääräykset ovat yhtenäiset kaikissa kunnissa. Koko muuta aluetta koskien määräyksiin tehdään pieniä tarkistuksia, joiden tarve on tullut esille, kun uusia määräyksiä on sovellettu. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalveluiden mielestä yleinen osa jätehuoltomääräyksistä on erinomainen tietopaketti (kunnan järjestämästä ja muustakin) jätehuollosta kuntalaisen kannalta. Jatkossa perusteellisemman muutoksen tai päivityksen yhteydessä olisi hyvä kuitenkin pohtia jätehuoltomääräysten kehittämistä siten, että varsinainen pykäläosa saataisiin lyhyemmäksi sekä kieltä yksinkertaisemmaksi, jotta tekstin luettavuus paranee asiakkaan kannalta. Seuraavassa yksittäisiä kommentteja määräyksiin luonnoksessa esitettyjen aihepiirien mukaan: Kunnalliset jätehuoltomääräykset noudattavat Suomen Kuntaliiton antamaa jätehuoltomääräysten mallia. Sääntely on kattavaa ja täsmällistä, mikä tuo määräystekstiin pituutta. Kuntalaisia varten on laadittu erikseen jätehuoltomääräysten lyhennelmä, joka on yksinkertaistettu ja selkeä kuvaus määräysten keskeisimmästä sisällöstä. Tämä lyhennelmä päivitetään ja sitä selkeytetään entisestään. Yleinen osa Lopussa olevaan Lisätietoa kohtaan olisi hyvä lisätä oma otsikko Tietoa jätteen synnyn ehkäisystä, ja sinne linkki alueen jäteyhtiöiden asukasneuvonta sivustolle ( yhteinenjuttu.fi ). Kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, käyttää viestinnässään useita eri kanavia. Yhteinen juttu-sivuston ylläpidon jatkuminen on epävarmaa, joten määräyksissä ei viitata tähän sivustoon. Jatkossa vastaavat tiedot siirtynevät Jätekukon omille verkkosivuille.
Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Uudistettuja jätehuoltomääräyksiä sovellettaessa on tullut esille, että järjestettyyn jätehuoltoon liittymistä koskevaa uudistettua sääntelyä on tarpeen tarkentaa. Määräysten mukaan lähtökohtana on, että mikäli kiinteistön haltija ei ole ilmoittanut liittymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, tällöin kiinteistö on aluekeräyspisteen käyttäjä. Tätä sääntelyä esitetään täydennettäväksi niin, että kiinteistö on aluekeräyspisteen käyttäjä myös niissä tapauksissa, joissa kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei voida järjestää kiinteistöllä määräysten mukaisena muutoin. Sekajätteiden aluekeräyspisteet järjestetään jätehuollon palvelutasossa määriteltyjen Tämä nähdään hyvänä, ja tähän liittyen myös Kuopioon pitäisi saada taajamiin tai niiden periaatteiden mukaisesti. Muutostarpeet huomioidaan jätehuollon palvelutasoa päivitettäessä. välittämään läheisyyteen aluekeräyspisteitä, joihin viimeisetkin vapaamatkustajat saadaan Käytännössä aluekeräyspisteiden perustaminen kaupunkialueelle on haastavaa, eivätkä pisteet liitettyä. tyypillisesti palvele näillä alueilla asukkaita sekajätteen keräyksessä. Pykälän 10, 3. momentin lopusta, koskien aluekeräyspisteisiin jätteiden toimittamista, tulisi poistaa lause Sekajätettä ei saa varastoida kiinteistöllä pidempään kuin kaksi viikkoa, taikka muuttaa se muotoon: ei tulisi varastoida. Tarkka lyhyt aikamäärä on vaikea valvoa, eikä toisaalta ota huomioon erilaisia toimintaolosuhteita kiinteistöillä. Sekajätteen pisintä varasointiaikaa koskeva sääntely on annettu, jottei aluekeräyspisteisiin aiheutuisi ylitäyttöä sen vuoksi, että pisteeseen tuodaan kerralla liian paljon jätettä. Samalla varmistetaan myös se, ettei jätteiden varastointi kiinteistöllä aiheuta haittoja. Säännöstä kuitenkin muutetaan lausunnossa ehdotetun mukaisesti siten, ettei kahden viikon määräaika ole täysin ehdoton. Pienet poikkeamat tästä varastointiajasta ovat vielä mahdollisia, mutta huomattavasti pidempään varastointiaikaan voidaan puuttua. Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Nykyisten jätehuoltomääräysten mukaan hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet koskevat vähintään 500 asukkaan taajamissa sijaitsevia kiinteistöjä, joissa asuinhuoneistomäärä taikka syntyvä jätemäärä ylittää säädetyt rajat. Sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi niin, että hyötyjätteiden keräys järjestetään kaikissa taajamissa, joissa on vähintään 300 asukasta. Vastaavasti myös ekopisteet järjestetään hyväksytyn palvelutason mukaisesti alueille, joissa on vähintään 300 asukasta ja lähipalvelut.
Kuopion kannalta on tarvetta hyötyjätekeräysverkoston tihentämiseen kaupunginosiin, joissa on tuhansia tai jopa yli 10 000 asukasta, mutta vain muutamia ekopisteitä, nekin lähinnä pakkausjätteille (ns. Rinki-pisteet), esimerkkinä pientalovaltainen Saaristokaupunki. Kuitenkin kaikilla on velvoite lajitella hyötyjätteet. Vastaanottoon toimitusmatkat eivät alueella ole toki sinänsä niin pitkiä kuin maaseutumaisilla alueilla, paitsi niillä hyötyjätteillä, jotka eivät ole pakkauksia, ja joita Rinki Oy ota vastaan keräyspisteissään. - Nämä asiat noussevat esiin pohdittaviksi myös kuntien jätepolitiikkaan vuoteen 2023 liittyvän palvelutason määrittämisen yhteydessä, ja toivottavasti pystyttäisiin kirjoittamaan esiin seuraavissa jätehuoltomääräyksissä. Hyötyjätteiden keräykseen tarkoitetun ekopisteverkoston tasoa käsitellään jätepoliittisen ohjelman pohjalta määriteltävän jätehuollon palvelutason yhteydessä vuonna 2017. Päävastuu ekopisteiden järjestämisessä on Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lla, Jätekukko täydentää vielä tätä RINKIekopisteverkostoa palvelutasossa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Haasteena kuitenkin on se, ettei sopivia sijoituspaikkoja ole aina tarjolla sopivilla alueilla, vaikka toimijat olisivat valmiita uusia ekopisteitä perustamaan. Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteita tarkennetaan siten, että kortteli-kohtaisten keräyspaikkojen yhteydessä on järjestettävä hyötyjätteiden erilliskeräys, mikäli samaa keräyspaikkaa käyttää asetetun rajan ylittävä määrä asuinhuoneistoja. Asuntoloiden osalta sääntelyä täsmennetään siten, että niissä noudatetaan syntyviin jätemääriin perustuvaa sääntelyä. - Termi korttelikohtaiset keräyspaikat tulisi ottaa mukaan määritelmiin (2 ). Lisäksi olisi hyvä mainita määräyksissä erikseen loma-asuntokylät, joko esim. asuntoloiden rinnalla tai muussa vastaavassa yhteydessä. Muilta osin ei jätehuoltomääräysten luonnokseen ole tässä vaiheessa huomautettavaa. Korttelikohtaiselle keräysjärjestelmälle on lisätty määritelmä jätehuoltomääräyksiin. Korttelikohtaisilla jätteenkeräysjärjestelmillä tarkoitetaan tietylle alueelle järjestettyä keskitettyä keräysjärjestelmää, jonka käyttöön kiinteistöt on velvoitettu liittymään esimerkiksi tontinluovutussopimuksissa. Loma-asuntokyliä ei ole tuotu erikseen määräyksissä esille, eikä niitä koske vastaavat hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet kuin vakituisia asuinhuoneistoja, koska lomaasuntojen käyttö voi olla hyvin epäsäännöllistä. Lieksan ja Nurmeksen kaupungit Rakennus- ja ympäristölautakunta 18.10.2016 Yss Ismo Ryynänen: Jätehuoltomääräysluonnokseen ei ole huomautettavaa. Jätehuoltomääräysten tarkennukset ovat perusteltuja. Tarkennusten tarve on tullut esille nykyisiä määräyksiä käytäntöön sovellettaessa. Päätös: Hyväksyttiin. Outokummun kaupunki Kaupunginhallitus 24.10.2016 Va. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, ettei Outokummun kaupungilla ole huomautettavaa Savo-Pielisen jätelautakunnan esittämiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Päätös: Va. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pieksämäen kaupunki Tekninen lautakunta 12.10.2016 Pieksämäen teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa nähtävillä olevaan jätehuoltomääräysluonnokseen. Rautavaaran kunta Vs. kunnaninsinööri Petri Ahonen 12.10.2016 Rautavaaran kunnalla ei ole huomautettavaa päivitettyihin jätehuoltomääräyksiin. Yksityishenkilö, Kuopio Kuopion kunnan asukkaana pyydän kunnioittavimmin uudelleenarvioimaan ja korjaamaan jätehuoltomääräysten 15 :ää seuraavilta osin: Muovinkeräykselle 40 huoneiston alaraja on liian korkea ja lainvastainen Muovin kiinteistökohtaista erilliskeräysvelvoitetta koskeva 40 asuinhuoneiston alaraja on asetettu liian korkealle. Kyseinen, keinotekoisesti asetettu raja kohtelee erisuuruisissa taloyhtiöissä asuvia epätasapuolisesti (HL 6 ), eikä lukuarvolle ole esitetty järkeenkäypiä perusteluja (HL 45 ). Kyseinen säännösluonnos on siten lainvastainen. Luonnokseen liitetty, kestämätön perustelu 40 huoneiston rajalle kuuluu: Erilliskeräysvelvoite on asetettu vain kaikkein eniten jätettä tuottaville kiinteistöille, joilla jokin sekajäteastia voidaan korvata muovipakkausten keräämiseen tarkoitetulla jäteastialla. Muovin erilliskeräys ja kierrätys on Suomessa uutta. Kokemusta valtakunnallisesta ekopistekeräyksestä on saatu vasta tänä vuonna. Samoin ensimmäisiä kokemuksia muovin kiinteistöittäisestä keräyksestä on saatu vasta hiljattain. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset ovat ensimmäiset, joissa on asetettu muoville siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva erilliskeräysvelvoite. Muualla Suomessa kiinteistöittäinen keräys perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen, eikä sitä ole tarjolla kuin joillakin alueilla. Jotta keräyksen toimivuudesta saadaan kokemuksia ja siihen voidaan tehdä tarpeen mukaan muutoksia, pidetään keräyksen piiriin tuleva kiinteistömäärä rajallisena. Kun raja asetetaan asuinkiinteistöille, joilla on vähintään 40 asuinhuoneistoa, keräyksen piiriin tulee kokonaisuudessaan noin 350 kohdetta. Tämän lisäksi tulevat vapaaehtoisesti muovin erilliskeräykseen liittyvät kiinteistöt. Tämä kiinteistömäärä on riittävän iso sille, että kunnallinen jäteyhtiö on voinut kilpailuttaa kuljetukset, mutta toisaalta riittävän rajattu ajatellen kokeilun edellyttämiä käytännön järjestelyjä ja seurantaa. Tällaiset rajaukset ovat sekä hallintolain että jätelain mukaisia. Perusteluissa on tuotu esille, että kyseinen 40 asuinhuoneiston raja perustuu sille, että keräykseen velvoitettavien kiinteistöjen määrä pidetään rajattuna ennen laajemman kokemuksen saamista muovin keräyksestä. Perusteluja on vielä tältä osin tarkennettu.
Lisäksi säännöksen mukaan -- kiinteistöt, joita [em. muovinkeräysvelvoite] ei koske, voivat halutessaan sopia kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Luonnostellun alarajan (40 huoneistoa) taustalla näyttääkin olevan kolme kestämätöntä oletusta, joiden mukaan: 1) vain suurista kerros- tai rivitalokiinteistöistä saadaan riittävästi muovijätettä 2) kiinteistöllä tulee olla ennestään useita sekajäteastioita, jotta yksi niistä voitaisiin osoittaa muovijätteelle 3) myös alle 40 huoneiston kiinteistöt voisivat liittyä muovinkeräykseen vapaaehtoisesti. 1) Muovijätettä syntyy paljon, myös pienistä asuinkiinteistöistä Suurin osa kotitalouksien siitä jäännösjätteestä, joka jää jäljelle kun on lajiteltu erilleen paperi, kartonki, biojäte, lasi ja metalli, on kierrätyskelpoista muovijätettä. Osuus on arvioni mukaan tyypillisesti 50 70 %. Esimerkiksi 3-henkisen lapsiperheeni taloudessa havaitsimme, aloitettuamme muovin erilleenlajittelun, että sekajätteen määrä väheni noin kolmasosaansa. Siis yli puolet aiemmasta jäännösjätteestämme oli kierrätyskelpoista muovia (lähinnä elintarvikepakkauksista). => Hyvin todennäköisesti tuloksemme pätee suuruusluokaltaan useimpiin muihinkin kotitalouksiin. => Koska muovijätettä siis kertyy vähintään samaa vauhtia kuin jäljelle jäävää sekajätettä, muovin keräyskin tulisi järjestää vähintään samassa laajuudessa kuin sekajätteen. Raja 40 asuinhuoneiston kiinteistöille ei perustu oletukseen siitä, etteikö muillakin kiinteistöillä syntyisi riittävästi muovijätettä. Muovipakkausjätteen osuudesta kaikesta muovijätteestä on esitetty erilaisia arvioita; joka tapauksessa merkittävä osa kaikesta muovijätteestä on pakkauksia. Kokeiluvaiheessa keräys kuitenkin järjestetään rajatulle kiinteistöjoukolle, jossa muovipakkauksia syntyy eniten ja järjestelyt muovin keräyksen järjestämiseksi on helppo tehdä. Keräyksen laajentamista selvitetään sen jälkeen, kun muovin kiinteistöittäisestä keräyksestä saadaan kokemuksia ja näyttää siltä, että kiinteistöittäisesti saadaan kerättyä riittävän hyvälaatuista muovipakkausjätettä kierrätystä eli muovin materiaalihyötykäyttöä varten. Jos muovi pitää ohjata energiahyötykäyttöön, ei sen erilliskeräys ole perusteltua, koska myös sekajäte ohjautuu vastaavaan hyötykäyttöön. 2) Keräys onnistuu hyvin, vaikkei kiinteistöllä olisi ennestään useampia sekajäteastioita Toisin kuin luonnosta perustellaan, muovinkeräyksen mahdollistamiseksi kiinteistöllä ei toki tarvitse entuudestaan olla useampia sekajäteastioita: voihan yhdenkin normaalikokoisen sekajäteastian helposti korvata kahdella pienemmällä: toinen seka- ja toinen muovijätteelle. Sekajätettä kertyy muovin erilleenlajittelun jälkeen vastaavasti paljon vähemmän, joten esim. taloyhtiöiden jätekatoksiin ei aiheudu tilaongelmaa. Niissä yhtiöissä, jotka ovat käyttäneet kahta sekajäteastiaa, toinen voidaan (perustelunne mukaisesti) luontevasti osoittaa muovinkeräykselle. Kuitenkin yhdelläkin sekajäteastialla toistaiseksi pärjänneet taloyhtiöt voivat ongelmitta vaihtaa sen kahdeksi pienemmäksi: toinen sekajätteelle ja toinen muoville. Muovin erilliskeräys on helpoiten järjestettävissä, kun yksi sekajäteastia voidaan muuttaa muovijätteen keräykseen eli astioiden toimituksia ja vaihtoja ei tarvita. Jos keräyksessä todetaan suuria vaikeuksia, ovat muutokset myös toiseen suuntaan helposti mahdollisia. Tulevaisuudessa erilliskeräysvelvoitteiden mahdollisesti laajentuessa voidaan kiinteistöillä järjestää muovin keräys mielipiteessä esitetyn tavoin vaihtamalla jäteastioiden kokoja ja määriä.
3) Vapaaehtoinen muovinkeräykseen liittyminen olisi liian vähäistä ja hidasta Mitä tulee alle 40 huoneiston kiinteistöihin, ratkaisuna ei toimi luonnoksessa ehdoteltu vapaaehtoinen liittyminen. Ei pidä toiveajatella: vaikka keräyksen piiriin olisi mahdollista liittyä, liittyminen ei monissa taloyhtiöissä toteutuisi, koska yhtiöiden hallinnossa tunnetusti esiintyy jähmeyttä, näkemyseroja ja muutosvastarintaa. Siksi monessa alle 40 huoneiston yhtiössä ne ympäristövastuulliset asukkaat, jotka haluaisivat kiinteistönsä liittyvän kunnalliseen muovinkeräykseen, joutuisivat pettymään, mikäli osakkaiden enemmistö tai taloyhtiön johto ei asetu liittymisen kannalle. => Myös alle 40 huoneiston yhtiöt tulee siksi sisällyttää liittymisvelvoitteen piiriin (ks. myös seuraava kohta). Niillä alueilla, joilla muovin keräystä on tänä vuonna Suomessa aloitettu, keräys perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Niitäkin kiinteistön haltijoita on, jotka haluavat vapaaehtoisesti muovin keräykseen liittyä. Rajatun erilliskeräysvelvoitteen lisäksi tämä vapaahtoisen keräyksen mahdollisuus halutaan tarjota. Valtaosalle aiheutuisi välivarastointi- ja kuljetuspulmia Jos taloyhtiötä ei liitetä muovinkeräykseen, ne yhtiön asukkaat, jotka silti haluavat vastuuntuntoisina lajitella muovijätteensä (itse kuljetettavaksi Rinki-pisteisiin), joutuvat tuskailemaan sen pulman kanssa, miten ja mihin välivarastoida kertyvä muovijäte: - Loitolla sijaitseviin Rinki-pisteisiin ei kannata kuljetella yksittäisiä keittiöroskiksellisia, koska muovijätettä kertyy liian nopeasti (esim. perheeni taloudessa 20 40 litraa viikossa). - Niinpä moni joutuu välivarastoimaan muovijätteensä esim. parvekkeelle tai takapihalle suuriin jätesäkkeihin. Säkeissä muovijäte on sitten kuljetettava omalla autolla lähimpään Rinki-pisteeseen, jossa sisällön joutuu tyhjentämään keräyssäiliön kapeasta suuaukosta. => Työlästä, aikaavievää, epähygieenistä ja epäesteettistä, eikä sovellu autottomille Tämä nykyisin vallitseva surkea asiaintila kohdistuisi vastedeskin valtaosaan taloyhtiöiden asukkaista, jos puheena olevaa 40 huoneiston alarajaa ei tuntuvasti madalleta. Ratkaisu: alarajaksi enintään 10 huoneistoa Todetuin perustein tulee tuntuvasti madaltaa muovinkeräysvelvoitteelle asetettua huoneistomäärän alarajaa: järkevä raja olisi 4 6 huoneiston tietämillä. - Ts. keräysvelvoitteen ulkopuolelle on aiheellista jättää vain kaikkein pienimmät taloyhtiöt, jollaisissa jätekatoksen pienuus tai syntyvän jätteen vähyys saattaisi aidosti vaikeuttaa muovinkeräyksen toteuttamista. Sen sijaan vähintään noin 10 huoneiston taloyhtiöistä kaikilla on kutakuinkin yhtä hyvät mahdollisuudet (sekä tilan että jätemäärän kannalta) toteuttaa kiinteistöllään muovinkeräys. Jos muovin erilliskeräysvelvoite laajennettaisiin kaikille vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille, tulisi keräyksen piiriin yli 2000 kiinteistöä. Tässä vaiheessa, kun keräyksen toimivuudesta on vielä tarpeen kerätä tietoa, ei keräystä ole mahdollista aloittaa näin suurella kiinteistömäärällä. Jätelajien erilliskeräysvelvoitteita on perusteltua laajentaa vähitellen ottaen huomioon myös jätehuolto- ja ympäristönsuojeluviranomaisten mahdollisuudet seurata ja valvoa keräyksen toteutumista.
Ei tule enää lykätä ja viivytellä! Muovinkeräys on paikallisen jätehuoltojärjestelmämme kiistatta heikoin lenkki. Ja heikoimpana kauan jatkuukin mikäli 40 huoneiston rajaa ei ehdottamallani tavoin tuntuvasti madalleta. Nyt vuonna 2016, älytekniikan aikakaudella ja 44 vuotta Rooman klubin Kasvun rajat - teoksen jälkeen, seutumme muovinkeräyksen takapajuinen nykytila on sanalla sanoen nolo. => Seudun jäteviranomaisten soisi ottavan rivakoita ympäristövastuullisia vauhtiaskeleita tämän vahingollisen asiaintilan korjaamiseksi. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on otettu ensimmäisenä Suomessa jätehuoltomääräyksiin velvoite erilliskerätä muovipakkauksia. Jätehuoltoviranomainen on jo näin huomioinut sen, että asiassa ollaan edelläkävijöitä.