TALVIKUNNOSSAPITO 2016

TALVIKUNNOSSAPITO 2016 TALVEN VAIKEUSASTE JA SAAVUTETTU LAATUTASO Päivämäärä 30.6.2016 Tilaaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Laatija Juha Rissanen Pentti Häkkinen

ALKUSANAT Ramboll Finland Oy on seurannut Tampereen kaupungin talvikunnossapidon laatua, talviolosuhteiden vaikeutta sekä talvikunnossapidon kustannuksia vuodesta 2001 lähtien. Työn tilaajana on ollut Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikkö. Työhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungin tilaajaorganisaatiosta rakennuttajahortonomit Teemu Kylmäkoski ja Petri Kujala sekä rakennuttajainsinöörit Kimmo Myllynen ja Juha Antila. Urakoitsijoiden edustajina työhön ovat osallistuneet Tampereen Infrasta työpäällikkö Reijo Lahtinen. Muiden urakoitsijoiden edustajia ovat olleet Kyösti Rajala (Destia Oy) sekä Jukka ja Merja Haapaniemi (Pihahuolto Haapaniemi Oy). Rambollista työhön ovat osallistuneet DI:t Juha Rissanen ja Simo Kesti sekä Ins. Pentti Häkkinen ja Ins. AMK Juha Uusitalo. Tampereella 30.6.2016 Juha Rissanen

SISÄLTÖ 1. Tutkimusmenetelmä 4 2. Tutkimuksessa käytetyt mittarit 4 3. Talven vaikeus sääolosuhteiden perusteella 5 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen 5 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen 6 3.3 Talven sääolosuhteiden vaikeusaste 7 3.4 Talven 2015-2016 sääolosuhteiden yhteenveto 8 4. Talvien 2008 2015 olosuhdekuvat 11 4.1 Talvi 2014-2015 11 4.2 Talvi 2013-2014 12 4.3 Talvi 2012 2013 13 4.4 Talvi 2011-2012 14 4.5 Talvi 2010-2011 15 5. Kunnossapitotyön vaikeus työnjohdon arvio 16 6. Talven vaikeusaste 18 7. Kaupunkilaisten antama palaute 19 8. Kustannukset 21 9. Laatutason seuranta 24 10. Vertailu edellisiin talviin 26 11. Muita talven 2015 2016 tunnuslukuja 27 11.1 Liukastumiset ja korvaushakemukset 27 11.2 Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä 28 11.3 Kevätpöly ja ilman pienhiukkaspitoisuudet 29 12. Ylläpidon palautejärjestelmä 31 12.1 Palautejärjestelmän tausta ja toiminta 31 12.2 Talvikauden 2015-2016 palautemäärät 32 Liite 1, Talvien 2002-2010 sää- ja olosuhdekuvat

4 1. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimusmenetelmän keskeisimpänä osana on tarkka säätilojen vaihtelun seuranta. Mitattujen säätietojen perusteella määritetään talven sääolojen vaikutus päivittäisen kunnossapitotyön haastavuuteen. Tutkimuksen tuloksena määritettyjen vaikeusasteiden avulla kulunutta talvea, sen sääolosuhteita sekä talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia voidaan verrata aikaisempiin talviin. Tutkimuksessa on käytetty Foreca Oy:n toimittamia, Pirkkalan lentoaseman mittauspisteen säätilastoja. Lisäksi Tampereen kaupungin alueurakoitsijoiden työnjohto on kerännyt tietoja säätilan paikallisesta vaihtelusta ja sen vaikutuksesta kunnossapitotyön vaikeuteen. Tutkimuksessa seurataan myös kaupunkilaisten kokemaa talvikunnossapidon laatua saadun palautteen sekä Tampereen kaupungin web-sivuilla vuosittain järjestettävän kunnossapitokyselyn tulosten perusteella. Kunnossapitotyön vaikeutta ja saavutettua laatua kuvaavien mittareiden rinnalla seurataan talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia. Tämän tutkimuksen tarkastelujakso on 1.10.2015-30.4.2016. Tilastot ja säätiedot, joiden perusteella talven vaikeusaste on määritetty, perustuvat tältä jaksolta kerättyyn aineistoon. 2. TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTARIT Talven vaikeusaste sääolojen suhteen on määritetty mittaamalla yhtenäisten pakkasjaksojen kestoa, päivittäisten lämpötilojen vaihtelua, lumi- ja vesisateita ja niiden ajoittumista sekä sademääriä. Talven säätiedot on asetettu samaan kaavioon, jolloin voidaan huomata eri sääolojen ja - ilmiöiden yhteisvaikutus kunnossapitotyöhön (Talvi 2015-2016: kuvat 8 ja 9 s.12). Edellä mainitut muuttujat on pisteytetty ja niiden perusteella on laskettu tarkastelujakson sääolosuhteille tunnusluku, joka kuvaa talven sääolojen vaikutusta talvikunnossapidon vaikeuteen. Lisäksi Tampereen kaupungin alueurakoiden toteutuksesta vastaava työnjohto on arvioinut päivittäisen kunnossapidon vaikeutta. Sääolosuhteiden sekä kunnossapitotyön vaikeutta kuvaavien arvosanojen perusteella määritettiin lopullinen talven vaikeusaste. Talvikunnossapidon asukastyytyväisyyttä kysyttiin kuntalaisilta touko- kesäkuussa järjestetyn internetkyselyn avulla. Yhteenveto kyselyn tuloksista on raportin sivulla 25. Talvikunnossapidosta syntyneet kustannukset on eritelty lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta syntyneisiin kustannuksiin. Talvikunnossapidon kustannuksiin on laskettu mukaan myös hiekoitushiekan keruusta aiheutuneet kustannukset.

5 Taulukko 1: Tutkimuksessa käytettyjä lähteitä. Sääolosuhteet : Talven vaikeusaste: Saavutettu laatutaso: Kunnossapitotyön vaikeusaste: Kustannukset: * Tienpitäjän kalenteri *) * Tienpitäjän kalenteri * Sääolosuhteet * Kaupunkilaiset * Alueurakkasopimukset * Foreca Oy:n säätiedot * Sää- ja olosuhdetietokanta * Kunnossapitotyön vaikeus 1) * Alueurakoiden toteumatiedot * Sää- ja olosuhdetietokanta 1) Tampereen kaupungin alueurakoitsijoiden työnjohdon päivittäinen arvio. 3. TALVEN VAIKEUS SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään seurantakauden aikana sataneen lumen kokonaismäärän sekä lumisadepäivien lukumäärän ja niiden ajoittumisen perusteella. Kokonaislumimäärä oli tarkastelujaksolla 94 cm. Kokonaislumimäärän vaikeusasteeksi muodostui 1,88. Lumisadepäiviä oli yhteensä 34 kappaletta. Näistä lumisateista 11 ajoittui viikonloppuun. Pyrypäiviä seurantakaudella ei ollut yhtään. Pyrypäiväksi katsotaan päivä, jonka aikana lunta kertyy maahan yli 8 cm. Vaikeusasteeksi edellisten perusteella muodostui 2,63. Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 2,26. Kuva 1: Vaikeusaste lumen aurauksen suhteen.

6 Sekä kokonaislumimäärän, että lumisadepäivien lukumäärän perusteella kulunut talvi oli lumen aurauksen kannalta edeltäjäänsä aavistuksen haastavampi. Talven aikana sataneen lumen kokonaismäärä nousi edellisestä seurantakaudesta 8 cm. Myös lumisadepäivien määrä nousi kahdella. Lisäksi useampi lumisadepäivistä ajoittui viikonlopulle. Sen sijaan pyrypäiviä ei seurantakaudelle sattunut yhtään. Lumen aurauksen vaikeusasteen noususta huolimatta talvi 2015-2016 oli selvästi keskimääräistä helpompi. Seurantakaudella 2014-2015 vaikeusasteeksi muodostui 2,06. Viiden edellisen seurantajakson lumen aurauksen vaikeusaste on ollut keskimäärin 2,60. 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen Talven vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen määritetään pakkasjaksojen, vesisadepäivien sekä nolla-asteen ylitysten ja alitusten lukumäärän perusteella. Pakkasjaksojen yhteispituuden (18 vrk) perusteella vaikeusasteeksi muodostui 3,20. Talvikunnossapitoon vaikuttavia vesisadepäiviä oli yhteensä 8 kappaletta. Vaikeusasteeksi muodostuu tällöin 2,00. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu vesisateet, jotka eivät vaikeuttaneet talvikunnossapitoa. Nollan ylityksiä ja alituksia tuli yhteensä 26 kpl. Vaikeusasteeksi muodostui 2,17. Talven vaikeusaste liukkauden suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 2,46. Kuva 2: Vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen.

7 Pakkasjaksoja seurantakaudella oli vain yksi (5.1. 22.1.2016). Pakkasjako oli kestoltaan kuitenkin 18 vuorokautta. Talvikaudella 2014-2015 oli kaksi pakkasjaksoa, joiden yhteispituus oli 12 vuorokautta. Pakkasjaksopäivien määrä nousi siis edellisestä seurantakaudesta kuudella vuorokaudella. Pakkasjakson pitkä kesto helpotti osaltaan kuluneen talven liukkauden torjuntatyötä. Pakkasjaksoksi katsotaan aika, jolloin ilman lämpötila pysyttelee jatkuvasti alle -5 C vähintään viiden päivän ajan. Tällaiset jaksot ovat yleensä liukkauden torjunnan kannalta helppoa aikaa. Pitkästä tammikuun pakkasjaksosta huolimatta kulunut talvi oli edeltäjänsä tapaan lauha. Nollalämpötila-asteen ylitysten ja alitusten määrä pysyi edellisen talven tasolla (-1 kpl). Talvikunnossapitoa vaikeuttavien vesisadepäivien määrä puolestaan nousi hieman (+3 kpl). Vaikeusasteen laskennassa vesisadepäivien joukosta poistetaan ne vesisadepäivät, jolloin vesi on satanut sulaan maahan eikä näin ollen ole vaikeuttanut liukkauden torjuntatyötä. Edellisellä seurantakaudella liukkauden torjunnan vaikeusasteeksi muodostui 2,43. Vaikeusaste pysyi siis käytännössä edellisen talven tasolla, nousten vain 0,03 yksikköä. Viiden edellisen seurantakauden liukkauden torjunnan vaikeusaste on ollut keskimäärin 2,24. Kulunut talvi oli siis liukkaudentorjunnan kannalta hieman haastavampi, mihin Tampereen leveysasteilla on viime vuosina totuttu. 3.3 Talven sääolosuhteiden vaikeusaste Koko talven sääolosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon kannalta määritetään aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden keskiarvona. Koko talven sääolojen vaikeusasteeksi muodostuu 2,36. Kuva 3: Sääolosuhteiden vaikeusaste. Seurantakaudella 2014-2015 sääolosuhteiden vaikeusasteeksi muodostui 2,25. Vaikeusaste siis nousi edellisestä talvesta noin 5 %. Viidellä edellisellä seurantakaudella sääolosuhteiden vaikeusaste on ollut keskimäärin 2,41.

8 3.4 Talven 2015-2016 sääolosuhteiden yhteenveto Lokakuu oli koko maassa tavanomaista aurinkoisempi ja maan etelä- ja länsiosissa saatiin aurinkoa jopa kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Lokakuu oli myös tavanomaista kuivempi. Varsinkin maan eteläosassa sademäärä jäi poikkeuksellisen vähäiseksi ja monin paikoin oli jopa kolmen viikon verran täysin poutaista. Lämpötilassa ei ollut suuria poikkeamia tavanomaisesta. Keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaan asteen verran tavanomaista alempi. Marraskuu alkoi erittäin lämpimänä ja koko kuukausi oli pitkän aikavälin keskiarvoon nähden poikkeuksellisen leuto. Lauhempi marraskuu koettiin viimeksi vuonna 2005. Vasta marraskuun 20. ilma viileni tavanomaisen marraskuun lukemiin ja ensilumi satoi Tampereelle. Talvikauden ensimmäinen lumisade kerrytti maahan asti reilun 10 cm lumikerroksen kahden vuorokauden aikana. Kuukauden loppuun mennessä sää kuitenkin lauhtui jälleen ja lumi suli pois. Joulukuu jatkoi lämmintä syksyä. Kuukausi oli ilmatieteenlaitoksen tilastojen valossa maan eteläja keskiosissa poikkeuksellisen leuto. Joulukuun sademäärä oli tavanomaista suurempi. Aivan loppukuusta ilma alkoi viiletä ja uuden vuoden aattoa vietettiin talvisessa -10 C pakkasessa. Maassa oli ohut muutaman sentin lumikerros. Vuosi 2015 oli kokonaisuutena Ilmatieteen laitoksen mukaan koko Suomen mittaushistorian lämpimin. Kuva 4: Tammikuun 14. päivä ilma oli aurinkoinen. Pakkasta oli noin -15 C.

9 Tammikuussa 2016 koko maa hytisi reilussa pakkasessa, kun korkeapaine saapui Siperiasta ja pysy maan eteläosien päällä yli kolme viikkoa. Pahimmillaan pakkaslukemat kiristyivät Tampereella -30 C:een. Tammikuu olikin tilastojen valossa tavanomaista kylmempi. Kylmästä ilmasta huolimatta pakkasjakson aikana satoi myös lunta. Kylmien tammikuun viikkojen aikana lumikertymä oli yhteensä noin 20 cm, joka on noin 20 % koko talven lumikertymästä. Tammikuun lopulla sää lauhtui huomattavasti. Tammikuun sateista huolimatta lunta oli kuukauden lopulla suurimmassa osassa maata tavanomaista vähemmän. Helmikuu oli puolestaan lämmin ja sateinen. Ilman lämpötila pysytteli koko kuukauden nollan tuntumassa. Talven kunnossapitoa vaikeuttaneista 0-lämpöasteen ylityksistä ja alituksista lähes 50 % ajoittui helmikuulle. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuun koko Suomen keskimääräinen sademäärä oli mittaushistorian toisiksi suurin. Sademäärät olivat normaaliin verrattuna monin paikoin jopa kaksin- kolminkertaisia. Epävakaisen ja sateisen suursäätyypin vuoksi auringonpaistetta mitattiin helmikuussa laajalti keskimääräistä vähemmän. Kuva 5: Helmikuun 22. päivä oli talvea parhaimmillaan. Maassa lumi ja ilman lämpötila 5 C. Myös maaliskuu oli kahdesta neljään astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kuukauden ylin lämpötila 12,8 astetta mitattiin Tampereella kuukauden 29. päivänä. Kuukauden keskimääräinen sademäärä jäi suuressa osassa maata 5-20 millimetriin mikä on noin puolet tavanomaisesta. Maaliskuun 26. päivä koettiin Tampereella talven viimeinen lumisade. Lumipeite oli kuukauden päättyessä sulanut pois. Keskilämpötiloihin perustuva terminen kevät alkoi maan lounaisosassa maaliskuun ensimmäisellä viikolla ja joillakin rannikkopaikkakunnilla jo tammikuun lopulla. Tampereella kevät alkoi maaliskuun 27.3. päivä, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousi nollaasteen yläpuolelle. Huhtikuu oli suurimmassa osassa maata pitkän aikavälin keskiarvoja sateisempi, mutta lämmin.

10 Kuva 6: Marraskuu 2015 oli lauha ja sateinen. Kuva 7: Tammikuun 2016 keskilämpötila oli noin 12 C tavanomaista kylmempi.

11 4. TALVIEN 2008 2015 OLOSUHDEKUVAT 4.1 Talvi 2014-2015 Kuva 8: Talvi alkoi marraskuun alussa 6. ja 7. päivän lumipyryllä. Kuva 9: Tammikuussa 2015 ilman lämpötila vaihteli voimakkaasti. Lähes 70 % talven lumikertymästä satoi kevättalven aikana.

12 4.2 Talvi 2013-2014 Kuva 10: Syksy 2013 oli hyvin sateinen ja lämmin. Kuva 11: Talven 2013-2014 ainoa pakkasjakso koettiin tammikuun jälkimmäisellä puoliskolla.

13 4.3 Talvi 2012 2013 Kuva 12: Joulukuu 2012 oli kylmä ja luminen. Vuosi kuitenkin vaihtui vetisissä merkeissä. Kuva 13: Talvi 2013 jatkui kuitenkin kylmänä aina huhtikuulle asti.

14 4.4 Talvi 2011-2012 Kuva 14: Syksy 2011 oli tavanomaista selvästi lämpimämpi ja sateisempi. Kuva 15: Talven 2011-2012 viimeinen lumimyräkkä koettiin 2.4.2012. Lunta satoi paikoin jopa yli 30 cm ruuhkauttaen liikenteen pahoin.

15 4.5 Talvi 2010-2011 Kuva 16: (Syksy 2010) Marras- ja joulukuu olivat erittäin kylmiä. Kuva 17: (Kevät 2011) Tammikuussa satoi lunta lähes 70 cm.

16 5. KUNNOSSAPITOTYÖN VAIKEUS TYÖNJOHDON ARVIO Tienpitäjän kalentereiden ja tietokantasovelluksen avulla Tampereen Infran ja yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto kirjasivat päivittäin mm. olosuhteiden vaikeutta kuvaavia arvosanoja. Kalenteri ja tietokanta on kehitetty olosuhdetietojen järjestelmällistä kokoamista ja tallennusta varten. Talven aikana kalenteritiedot siirrettiin tietokantaan yhteenvetoja varten. Tietokantaan ja kalentereihin tilastoitiin mm. seuraavia tietoja: Säätyyppi ja lämpötila Lumi- ja vesisateet Olosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon näkökulmasta Tilastot on laskettu aikaväliltä 20.11.2015-24.3.2016. Talvikunnossapidon toimenpiteet ovat myös ajoittuneet tuolle aikavälille. Tämä on nähtävissä hyvin sivun 12 sää- ja olosuhdekuvista. Oheisessa luettelossa on listattuna talvikunnossapidon vaikeutta kuvaavat määritelmät, joita työnjohto on käyttänyt arvioidessaan talviolosuhteiden vaikutusta työn suorituksen vaikeuteen. Vaikeutta arvioitiin sekä lumen poiston että liukkauden torjunnan suhteen eri kunnossapitoluokan mukaisilla väylillä (I-III). Olosuhteiden kuvaukset aurauksen ja lumen poiston suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä Ei lumisateita, pelkästään lumen poistamista kohteelta 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade. 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja / tai nopeat olosuhteiden muutokset ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan runsaan lumentulon vuoksi. Olosuhteiden kuvaukset liukkauden torjunnan suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä: Ei lumisateita, lämpötilassa ei muutoksia 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta, lämpötilassa ei nopeita muutoksia, ei olla nollan asteen tuntumassa 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja / tai nopea lämpötilan muutos 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi-, räntä- tai vesisade ja / tai nopea olosuhteiden ja lämpötilan muutos ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan erittäin liukkaiden olosuhteiden vuoksi.

17 Taulukko 2: Talviolosuhteen keskimääräinen vaikeus kunnossapitotyön kannalta, lumen auraus ja liukkauden torjunta 20.11.2015-24.3.2016. Lumi Liukkaus Kunnossapito Syksy 2015 0.49 0.74 0.74 Kevät 2016 1.18 1.39 1.39 Talvi 2015-2016 0.84 1.06 1.06 Talven 2015-2016 vaikeusasteeksi kunnossapitotyön kannalta muodostui 1,06. Raportin kappaleessa 3 määriteltyjen vaikeusasteiden valossa talvi 2015-2016 oli aavistuksen edeltäjäänsä haastavampi sekä lumen aurauksen, että liukkauden torjunnan kannalta. Myös alueurakoitsijoiden työnjohto koki kuluneen talven olosuhteet hieman edellistä talvea haastavammiksi. Edellisellä seurantakaudella kunnossapitotyön vaikeudeksi oli koettu 0,96. Kulunut talvi oli kuitenkin edellisen talven tapaan alueurakoitsijoiden työnjohdon mielestä keskimääräistä huomattavasti helpompi. Taulukko 3: Edellinen seurantajakso. Talviolosuhteen keskimääräinen vaikeus kunnossapitotyön kannalta, lumen auraus ja liukkauden torjunta 7.11.2014-6.3.2015. Lumi Liukkaus Kunnossapito Syksy 2014 0.57 0.66 0.62 Kevät 2015 1.31 1.31 1.31 Talvi 2014-2015 0.94 0.99 0.96 Kuluneen seurantakauden syksy oli hyvin samantyyppinen kuin edellisenä talvena - lämmin ja pääosin lumeton. Kunnossapitotyön vaikeus koettiin sekä liukkauden torjuntatyön että lumen aurauksen suhteen lähes edellissyksyn tasoiseksi. Syksyn lumen auraustyö koettiin edellistä syksyä hieman helpommaksi. Kokonaislumimäärä oli syksyllä 2015 edellistä syksyä pienempi ja myös lumisadepäivien määrä laski. Sen sijaan syksyn liukkauden torjuntatyö koettiin hieman aikaisempaa syksyä haastavammaksi. Liukkaudentorjuntaa vaikeuttavien vesisateiden määrä kaksinkertaistui edellisestä syksystä, mutta toisaalta nolla-asteen ylityksiä tai alituksia oli hieman vähemmän. Vaikka kuluneen kevättalven lumimäärä sekä lumisadepäivien lukumäärä kasvoivat keväästä 2015, lumen auraustyön arvioitu vaikeus laski. Kevättalven liukkauden torjuntatyön koettu vaikeusaste puolestaan nousi edellisestä seurantakaudesta. Vesisadepäivien sekä nolla-asteen ylitysten ja alitusten lukumäärän kasvu vaikuttivat myös arvioidun hoitotyön vaikeuden kasvuun. Toisaalta tammikuun pitkä pakkasjakso osaltaan helpotti kunnossapitäjien työtä ja laski arvioitua työn vaikeusastetta. Kuva 18: Kunnossapitotyön vaikeusaste.

18 6. TALVEN VAIKEUSASTE Talven vaikeusaste määritetään sääolosuhteiden ja kunnossapitotyön vaikeuden perusteella siten, että sääolosuhteiden vaikeusastetta painotetaan 65 % ja kunnossapitotyön vaikeusastetta 35 %. Sääolosuhteiden vaikeusasteeksi muodostui lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden perusteella 2,36. Kunnossapitotyön vaikeusasteeksi muodostui 1,06. Edellisten perusteella talven 2015-2016 vaikeusasteeksi muodostuu 1,90. Edelliseen talveen verrattuna talven vaikeusaste nousi hieman. Nousu oli kuitenkin nimellistä - vaikeusaste nousi edellisestä talvesta noin 5 %. Seurantakaudella 2014-2015 talven vaikeusasteeksi muodostui 1,80. Viiden edellisen seurantakauden vaikeusaste on ollut keskimäärin 1,98. Kuva 19: Talven vaikeusaste.

19 7. KAUPUNKILAISTEN ANTAMA PALAUTE Tampereen kaupunki on vuosittain toteuttanut talvikunnossapidon tyytyväisyyskyselyn. Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta Tampereen kaupungin kotisivuilla pidetyn tyytyväisyyskyselyn kautta. Kysely järjestettiin 8.6. - 27.6.2015 välisenä aikana. Kyselyssä on vuosittain käytetty seuraavaa arvosteluasteikkoa: Talvikunnossapidon taso, väylien kunto: Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, liikkuminen vaarallista ja ajoittain mahdotonta 1 = HUONO, liikkuminen vaikeaa ja satunnaisesti mahdotonta 2 = HEIKKO, liikkuminen pääsääntöisesti ongelmallista 3 = KOHTALAINEN, liikkuminen sujuu joistakin ongelmista huolimatta 4 = HYVÄ, liikkuminen yleensä ongelmatonta 5 = ERITTÄIN HYVÄ, tasoa voisi jopa laskea kustannusten säästämiseksi Talvikunnossapidon toimenpideajat (lumisateiden aikana/jälkeen, liukkauden ilmetessä): Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, kadut huonossa kunnossa viikkoja 1 = HUONO, kadut huonossa kunnossa useita päiviä 2 = HEIKKO, kadut heikossa kunnossa useita päiviä 3 = KOHTALAINEN, kadut tulevat kohtuulliseen kuntoon muutaman päivän sisällä 4 = HYVÄ, pääväylät kohtalaisessa kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon päivällä 5 = ERITTÄIN HYVÄ, pääväylät hyvässä kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon aamun aikana Tampereen kaupungin kotisivujen kyselyn kokonaistulokset on esitetty taulukossa 4. Vertailun vuoksi samassa taulukossa on vastaavat tulokset kevään 2015 kyselystä. Edellisistä kyselyistä poiketen, kysely järjestettiin tänä keväänä kaikille kaupunkiseudun kunnille yhteisenä. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 151 kappaletta. Näistä 98 kappaletta koski Tampereen kaupungin aluetta. Kyselyyn saatujen vastausten määrä putosi kevään 2015 vastausmääristä. Kevään 2015 kyselyyn vastaksia kertyi 212 kpl. Tässä raportissa on käsitelty vain Tampereen kaupunkia koskevat vastaukset.

20 Taulukko 4: Talvikunnossapidon tyytyväisyyskyselyn tulokset 2015-2016. Talvikunnossapidon laatutaso 2015 2016 Muutos edelliseen seurantakauteen Pääkadut 3.00 3.42 0.42 Asunto- ja kokoojakadut 2.38 2.89 0.51 Kevyen liikenteen väylät 2.29 2.62 0.33 Jalkakäytävät 2.46 2.85 0.39 Kaupunkilaisten tyytyväisyys väylien laatutasoon keskimäärin 2.53 2.95 0.41 Talvikunnossapidon toimenpideajat 2015 2016 Muutos edelliseen seurantakauteen Pääkadut 3.01 3.60 0.59 Asunto- ja kokoojakadut 2.36 2.94 0.58 Kevyen liikenteen väylät 2.32 2.79 0.47 Jalkakäytävät 2.45 2.94 0.49 Kaupunkilaisten tyytyväisyys toimenpideaikoihin keskimäärin 2.53 3.07 0.53 Kaupunkilaisten kokonaistyytyväisyys talvikunnossapitoon 2.53 3.01 0.47 Kaupunkilaisten tyytyväisyys talvihoidon laatutasoon sekä toimenpideaikoihin nousi yhden vuoden notkahduksen jälkeen takaisin vuoden 2014 tasolle. Kaupunkilaiset olivat kokeneet talvihoidon palvelutason nousseen kaikilla kyselyn mittareilla. Tyytyväisimpiä kaupunkilaisten keskuudessa oltiin pääkatujen toimenpideaikoihin sekä hoitotyön laatuun. Eniten petrattavaa jäi kevyen liikenteen väylillä koettuun laatutasoon. Annetuista arvioista eniten viime vuodesta nousivat pääsekä asunto- ja kokoojakatujen toimenpideaikojen arvosanat. Tulosten vertailtavuutta edellisiin vuosiin heikentää kuitenkin kyselyyn saatujen vastausten pieni lukumäärä. Taulukko 5: Kaupunkilaisten kokonaistyytyväisyys talvikunnossapidon laatutasoon vuosina 2011-2016. Kaupunkilaisten kokonaistyytyväisyys talvikunnossapitoon 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Keskimäärin 2.14 2.14 2.58 3.11 2.53 3.01 2.59

21 8. KUSTANNUKSET Edellisten seurantakausien (2002 2015) kustannukset on korjattu maarakennuskustannusindeksin (Maku-ind.) hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2016 kustannustasoon. Em. indeksien kehitys kymmenen viimeisen vuoden aikana on esitetty seuraavassa kuvassa. Helmikuun 2016 Maku-indeksin pisteluku oli 151,1 sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin 159,3 (2000 = 100). Maku-indeksi laski toista vuotta peräkkäin (02/2015 -> 02/2016-2,2 %). Keväällä 2016 myös hoidon- ja kunnossapidon osaindeksi kääntyi laskuun (02/2015 -> 02/2016-1,8 %). Kuva 20: Maku-indeksin sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin kehitys, helmikuu 2006 2016. Tampereen kaupungille talvikunnossapidosta syntyneet kustannukset on määritetty alueurakkasopimusten mukaisten hintojen sekä urakoitsijoiden toimittamien toteumatietojen (työsuoritteet, kustannukset) perusteella. Kokonaisuudessaan talvihoidon kustannukset olivat talvikaudella 2015-2016 noin 5 050 000. Kustannukset pysyivät siis edellisen seurantakauden tasolla. Kustannukset nousivat talvikauteen 2014-2015 vain 45 000 (+0,8 %). Kustannuksissa on mukana myös Tasanteen, Peltolammin sekä Kalkun alueurakoiden liikenneväylien talvikunnossapidon kustannukset. Liukkauden torjuntamateriaalin keruun osuus talven 2016 kustannuksista oli noin 1 433 000 (28 %).

22 Lumen aurauksen kustannukset laskivat edellisestä talvesta noin 376 000 (-15,9 %). Edellisestä talvesta hieman kasvanut lumen aurauksen vaikeusaste ei siis näkynyt nousseina kustannuksina. Myös lumen kuormauksen ja kuljettamisen osuus lumen aurauksen kokonaiskustannuksista pysyi samalla tasolla. Kuluneen talven lumen kuormauksen ja kuljettamisen kustannukset olivat noin 190 000. Myös lumen aurauksen kustannusten jakautuminen syys- ja kevättalvelle oli edellisen vuoden mukainen. Syystalven osuus lumen aurauksen kustannuksista oli noin 21 %. Liukkauden torjuntatyön kustannukset puolestaan nousivat edelliseen talveen verrattuna noin 229 000 (16,3 %). Syystalven liukkauden torjuntatyön kustannukset pysyivät syksyn 2015 tasolla, mutta kevät talven kustannukset nousivat noin 23 %. Nousseet liukkauden torjuntatyön kustannukset selittyvät ainakin osittain työkauden pituudella. Talvikunnossapitokauden pituus oli talvella 2014-2015 119 vuorokautta. Kuluneen talven työkauden pituus oli vastaavasti 125 vuorokautta. Kausien yhtenevästä pituudesta huolimatta ne ajoittuivat eri tavalla. Talvella 2014-2015 kunnossapitotyöt aloitettiin 7.11.2014 ja aikainen kevät päätti talven jo 6.3.2015. Kuluneena talvena kunnossapitotyöt alkoivat 20.11.2015, mutta päättyivät vasta 24.3.2016. Eroa kevään pituudessa oli siis noin kolme viikkoa. Pitkälle venyvä kevät on yleensä liukkaudentorjuntatyön kannalta myöhäistä syystalvea haastavampaa aikaa ja vaatii useammin myös toimenpiteitä. Talvihoitokauden pituus on ollut viitenä edellisenä seurantakautena keskimäärin 144 vuorokautta. Taulukossa 6 on verrattu kustannusten jakautumista liukkauden torjunnan, lumenpoiston (ml. lumen kuormaus ja kuljetus) sekä liukkauden torjuntamateriaalin keruun välillä seurantakausilla 2015 ja 2016. Taulukko 6: Talvikunnossapidon kustannukset, seurantakaudet 2014-2015 ja 2015-2016. (helmikuun 2016 kustannustasossa). Seurantakausi Talvi 2015-2016 Talvi 2014-2015 Muutos edelliseen seurantakauteen Lumen auraus Liukkauden torjunta Syksy Kevät Syksy Kevät 415 000 1 568 000 491 000 1 143 000 3 617 000.00 497 000 1 862 000 473 000 932 000 3 764 000.00-82 000-294 000 18 000 211 000-376 000 229 000-147 000.00 Liukkauden torjuntamateriaalin keruu 1 433 000 1 388 000 45 000 Kuluneen talven talvihoidon kustannukset jäivät selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Viiden edellisellä seurantakaudella talvihoidon kustannukset liukkauden torjuntamateriaalin poiston kustannukset mukaan lukien ovat olleet keskimäärin noin 5 330 000. Säästöä keskimääräiseen talveen nähden syntyi siis noin 284 000. Lumen aurauksen kustannukset olivat talvella 2015-2016 pienet keskimääräiseen verrattuna. Säästöä viiden vuoden keskimääräiseen talveen nähden syntyi noin 553 000. Liukkaudentorjunnan sekä liukkauden torjuntamateriaalin poistotyön kustannukset puolestaan nousivat keskimääräiseen talveen nähden. Liukkaudentorjunnan kustannukset nousivat noin 66 000 ja liukkaudentorjuntamateriaalin poiston kustannukset noin 203 000.

23 Kuvassa 29 on esitetty talvien 2009-2016 kustannusrakenne. Kuvasta voidaan huomata, että lumen aurauksen kustannukset vaihtelevat talven olosuhteiden mukaan selvästi liukkauden torjunnan tai liukkauden torjuntamateriaalin poiston kustannuksia enemmän. Kuva 21: Talvikunnossapidon kustannukset 2009 2016 eriteltynä liukkauden torjunnan ja torjuntamateriaalin poiston sekä lumen aurauksen kustannuksiin (helmikuun 2016 kustannustasossa). Rakennetussa kaupunkiympäristössä talven lumisuudella on huomattavasti suurempi vaikutus talvihoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin kuin liukkauden torjuntatyön kannalta työläällä talvella. Lumisina talvina lumen kuormaamiseen ja kuljettamiseen käytetyt panokset nousevat helposti suuriksi. Esimerkiksi lumisina talvina 2010-2011 ja 2011-2012 lumen kuormaamisen ja kuljettamisen osuus talvikunnossapidon kustannuksista nousi merkittäväksi. Talvella 2010-2011 lumen kuormaamisen ja kuljettamisen kustannukset olivat lähes 25 % talvikunnossapidon kustannuksista. Kuluneena talvena lumen kuormaamisen ja kuljettamisen osuus kustannuksista oli noin 9,5 %. Sataneen lumen määrän lisäksi myös sateiden ajoittuminen sekä lumen olomuoto vaikuttavat lumen vastaanottopaikoille kuljettamisen tarpeeseen.

24 9. LAATUTASON SEURANTA Kun talven aurauksen (2,26) ja liukkauden torjunnan (2,46) vaikeusasteet suhteutetaan kunnossapitoon käytettyyn rahaan, voidaan eri talvien vaikeusasteita ja talvikunnossapidon kustannuksia verrata keskenään luotettavasti. Lumen aurauksesta aiheutuvat kustannukset olivat kuluneella talvella yhteensä noin 1 983 000. Liukkauden torjuntaan käytettiin rahaa tarkastelujaksolla yhteensä noin 1 634 000. Kuvassa 30 on esitetty kymmenen edellisen talven (2007 2016) lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteet suhteessa niistä syntyneisiin kustannuksiin. Aikaisempien vuosien kustannukset on korjattu hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2016 kustannustasoon. Talvikunnossapidon kustannuksissa on seurattu vuodesta 2009 alkaen myös hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneita kustannuksia. Hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia on käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen seuraavista kuvaajista (kuvat 30-32). 5 Vaikea Vaikeusaste 4 3 2 1 2015 2014 2014 2008 2009 2007 2016 2008 2016 2012 2015 2011 2013 2010 2010 2007 2009 2012 2013 2011 0 Helppo 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 Kustannus (Milj. ) Auraus Liukkaudentorjunta Kuva 22: Talvien 2007-2016 sääolosuhteiden vaikeusasteet kustannuksiin suhteutettuna, lumen auraus ja liukkauden torjunta eriteltynä. Kun aurauksen (2,26), liukkauden torjunnan (2,46) ja kunnossapitotyön (1,06) vaikeusasteet yhdistetään, saadaan koko talven vaikeusaste. Talven vaikeusastetta määritettäessä painotetaan sääolosuhteita 65 % ja kunnossapitotyön vaikeusastetta 35 %. Talven 2015-2016 vaikeusasteeksi muodostui 1,90. Kuvassa 31 tätä tunnuslukua on verrattu talvikunnossapidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

25 5 Vaikea 4 Vaikeusaste 3 2 2014 2016 2015 2008 2010 2007 2012 2009 2013 2010 1 Helppo 0 2.5 3 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Kustannus (Milj. ) Kuva 23: Talvien 2007-2016 vaikeusaste ja kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset. Kuvasta 32 voidaan huomata, että talven vaikeusasteen noustessa nousevat myös kustannukset. 5 Erinomainen 4 Laatutaso 3 2 2014 2016 2015 2008 2010 2012 2007 2009 2013 2011 1 Huono 0 2 3 4 5 6 Kustannus (Milj. ) Kuva 24: Talvien 2007-2016 kunnossapidon laatutaso suhteessa kustannuksiin.

26 Kuvassa 32 talvikunnossapidon aiheuttamat kustannukset on suhteutettu kaupunkilaisten kokemaan kunnossapidon laatutasoon (3,01). Kuluneena talvena kunnossapidon laatu nousi edellisestä tarkastelujaksosta (2014 2015) ja jäi vain kymmenyksen talvesta 2013 2014, jolloin saavutettiin kyselyn korkein tulos. Talvikausien 2010-2016 talvikunnossapidon laatutaso on ollut keskimäärin 2,59. 10. VERTAILU EDELLISIIN TALVIIN Taulukossa 7 on koottuna seurantakausien 2007-2016 tulokset siten, että niitä pystyy vertailemaan helposti keskenään. Taulukossa esitetyt vuosittaiset talvikunnossapidon kustannukset on korjattu helmikuun 2016 kustannustasoon. Taulukko 7: Talvikunnossapidon seurannan tulokset, vuodet 2007-2016. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2007-2016 KA Vaikeusaste: Lumen auraus 2.28 2.20 2.11 3.43 3.88 3.80 3.10 1.64 2.06 2.26 2.68 Vaikeusaste: Liukkauden torjunta Sääolosuhteiden vaikeusaste Kunnossapitotyön vaikeusaste Talven kokonaisvaikeusaste Kunnossapidon laatu (palautekysely) 2.57 3.69 3.14 1.63 1.75 2.32 1.77 2.22 2.43 2.46 2.40 2.43 2.95 2.63 2.53 2.82 3.06 2.43 1.93 2.25 2.36 2.54 1.42 1.08 1.27 1.95 1.6 1.64 1.56 0.75 0.96 1.06 1.33 2.08 2.30 2.15 2.33 2.39 2.56 2.13 1.52 1.80 1.90 2.12 2.60 2.61 2.41 2.41 2.14 2.14 2.58 3.11 2.53 3.01 2.55 Kustannukset (M ) 4.94 4.24 4.99 4.65 6.16 4.94 5.42 2.78 3.76 3.62 4.55

27 11. MUITA TALVEN 2015 2016 TUNNUSLUKUJA 11.1 Liukastumiset ja korvaushakemukset Taulukossa 8 on esitetty Tampereen kaupungille liukastumisonnettomuuksista tulleet korvausvaatimukset sekä korvatut onnettomuudet. Keskimääräinen vaatimus on ollut vuosina 2007 2015 suuruudeltaan 2 189. Vastaavasti liukastumisonnettomuuden keskimääräinen maksettu korvaus on ollut suuruudeltaan 2 231. Vuonna 2015 sekä korvattujen, että hylättyjen korvaushakemusten määrät nousivat hieman vuodesta 2014. Kasvua tapahtui molempien osalta myös euromääräisesti, joskin yhteissummat jäivät vielä huomattavasti vuoden 2013 tasosta. Vaadittu korvaus oli vuonna 2015 keskimäärin noin 3 000 ja maksettu korvaus suuruus noin 2 500. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat suuruudeltaan 2 000 (vaaditut) ja 2 182 (korvatut). Taulukko 8: Anotut ja korvatut liukastumisonnettomuudet 2007 2015. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Keskim. Korvaus Anotut kpl 19 73 35 24 29 48 56 26 31 Anotut yht. 23 397 86 839 39 122 110 947 20 450 65 240 145 000 52 000 94 000 Korvatut kpl 5 33 11 9 5 24 28 11 12 Korvatut yht. 16 353 39 003 12 075 14 150 2 990 46 550 96 000 24 000 30 000 2 189 2 231 Taulukon 8 korvaushakemukset ja korvaukset koskevat vain liukastumisia. Lukumäärät eivät pidä sisällään esimerkiksi ajoneuvo-onnettomuuksiin liittyviä korvaushakemuksia tai korvauksia.

28 11.2 Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä Kuvassa 33 on esitetty vuosina 2008 2016 käytetyn hiekoitussepelin määrä. Käytetyn hiekoitussepelin määrä kasvoi edellisestä seurantakaudesta noin 15 %. Hiekoitussepelin keruun kustannukset eivät nousseet samassa suhteessa. Kustannukset nousivat, mutta vain noin 3 %. Talvien 2008-2016 aikana käytetty hiekoitusmateriaali ja liukkauden torjuntamateriaalin keruun kustannukset Hiekoitusmateriaali yht. [t] Kustannukset 35 000 1 600 000 30 000 1 400 000 25 000 23 482 1 200 000 Tonnia 20 000 15 000 14 000 18 300 21 472 14 460 20 400 12 100 16 070 18 535 1 000 000 800 000 600 000 10 000 400 000 5 000 200 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 Vuosi Kuva 25: Vuosina 2008 2016 käytetyn hiekoitusmateriaalien määrä ja hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneet kustannukset.

29 11.3 Kevätpöly ja ilman pienhiukkaspitoisuudet Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittaustulokset ovat olleet osana selvitystä vuodesta 2007 lähtien. Kuvissa 34 ja 35 on esitetty sekä Pirkankadun, että Epilän mittauspisteiden tulokset hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten pitoisuuksille ilmassa. Hengitettävät hiukkaset koostuvat pääosin liikenteen ilmaan nostattamasta hienojakoisesta aineksesta. Pienhiukkaset koostuvat lähinnä hiekoitusmateriaalista ja asfaltista irronneesta kiviaineksesta. Osasyynä pienhiukkasten kohonneisiin pitoisuuksiin voi olla myös hiukkasten kaukokulkeuma. Liikenne, kuivuus ja katupöly ovat kuitenkin merkittävin tekijä korkeille hiukkaspitoisuuksille. Ilman pienhiukkaspitoisuuden raja-arvona (mittaustulosten keskiarvo vuorokaudelle) käytetään 50 µg/m 3. Tämä raja-arvo perustuu Valtioneuvoston asetukseen 711/2001. Pölyämistä on pyritty estämään mm. käyttämällä liukkauden torjunnassa hiekan sijasta sepeliä sekä tehostamalla liukkauden torjuntamateriaalin keruuta. Keväällä 2016 ilmanlaatua seurattiin edellistalven tapaan Pirkankadun sekä Epilän mittauspisteillä. Mittaustuloksista voidaan havaita raja-arvojen ylittyneen selkeästi muutamassa erillisessä jaksossa. Kevät 2015 oli katupölyn kannalta melko tavanomainen eikä edellisen kevään kaltaisia pitkäkestoisia ylitysjaksoja ollut. Kevään pölyisin hetki koettiin 29.3.2016, jolloin Pirkankadun mittauspisteessä mitattiin 142 µg/m 3 vuorokauden keskiarvoksi. Osasyynä tämän päivän pienhiukkasten pitoisuuspiikkiin on mittausaseman lähistöllä klo 5:00-6:00 suoritettu liukkauden torjuntamateriaalin keruutyö. Työtä oli ilmeisesti tehty vastoin määräyksiä ilman kastelua. Kyseisen ajankohdan pienhiukkaspitoisuuden tuntikeskiarvoksi mitattiin 1 440 µg/m 3, mikä on Tampereen kaupungin mittaushistorian uusi ennätys. Pölyn kannalta hankalin hetki ajoittui kuitenkin huhtikuun ensimmäiselle puoliskolle. Vesisateet sekä katujen kevätharjausten eteneminen auttoivat pölytilanteen laantumista kuitenkin nopeasti. Pirkankadun ilmanlaadun mittauspisteessä raja-arvot ehtivät kuitenkin ylittyä 1.3.- 30.4.2016 välisenä aikana 9 vuorokautena. Epilän ilmanlaadun mittauspisteessä tilanne ei kehittynyt aivan yhtä pölyiseksi ja raja-arvon ylityksiä mitattiin asemalla viitenä vuorokautena. Keväällä 2015 Epilän mittauspisteessä ylityksiä mitattiin 11 vuorokautena. Taulukko 9: PM 10 -hiukkasten raja-arvojen ylitykset 2007-2016, Pirkankadun mittauspiste. Vuosi Pirkankatu, raja-arvon ylityksiä (kpl, 1.3.-30.4.) 2007 9 2008 10 2009 9 2010 9 2011 6 2012 10 2013 7 2014 7 2015 13 2016 9

30 160 Pirkankatu PM10 µg/m3 1.3.-30.4.2016 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuva 26: Ilmanlaadun mittaustulokset Pirkankadun mittauspisteeltä, 1.3.-30.4.2016. Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet 50 µg/m3 raja-arvon yli. 250 Epilä PM10 µg/m3 1.3.-30.4.2016 200 150 100 50 0 Kuva 27: Ilmanlaadun mittaustulokset Epilän mittauspisteeltä, 1.3.-30.4.2016. Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet 50 µg/m3 raja-arvon yli.

31 12. YLLÄPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ 12.1 Palautejärjestelmän tausta ja toiminta Tampereen kaupunki otti käyttöön vuoden 2013 alusta ylläpidon palautejärjestelmän. Järjestelmä toimii kaupunkilaisten palautteenjättökanavana katu- ja puistoalueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvissä akuuteissa vikailmoituksissa. Palautejärjestelmän käyttöliittymänä toimii web-selain. Palautteen paikantaminen tapahtuu osoittamalla kohde kartalta, osoitetietojen tai puiston nimen perusteella. Kaupunkilainen voi yhä edelleen jättää palautteen myös puhelimitse tai sähköpostilla palvelupisteeseen. Tällöin palvelupisteen henkilökunta kirjaa jätetyn palautteen palautejärjestelmään. Jätetty palaute ohjautuu paikannustietojen perusteella oikealle vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt saavat saapuneista palautteista sähköposti-ilmoituksen. Palautteen jättäminen Puhelimitse tai sähköpostilla kaupungin palvelupisteeseen Suoraan palautejärjestelmään webkäyttöliittymän kautta Palautteen paikantaminen Osoitetiedot Puiston nimi Kartalta osoittamalla Palaute kirjautuu järjestelmään Järjestelmä lähettää paikannustietojen perusteella valituille vastuutahoille viestin saapuneesta palautteesta. Palautteen käsittely järjestelmän avulla Palautteen kommentointi ja palautteen tilaa muuttamalla Palautteen jättäjälle haluttaessa sähköpostilla viesti palautteen käsittelystä Palautteen arkistointi järjestelmään Kuva 28: Ylläpidon palautejärjestelmän toimintaperiaate.

32 Kun palautteen syy on poistettu, merkitään palaute käsitellyksi. Halutessaan palautteen jättäjä saa tästä sähköpostiinsa ilmoituksen. Käsitelty palaute arkistoidaan järjestelmään, jolloin esimerkiksi palautteiden tilastointi on mahdollista. Palautejärjestelmässä voidaan esittää myös perustietoa kunnossapidosta. Tällä hetkellä palautejärjestelmässä on esitetty Tampereen kaupungin Iris-järjestelmän sisältämät katu- ja puistoaluetiedot. Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä jalkakäytävien perustiedoista järjestelmässä on esitetty mm. väylien hoitoluokka sekä väylän talvihoidon keskeisimmät laatuvaatimukset. Jalkakäytävien osalta järjestelmässä on esitetty myös talvihoidosta ja puhtaanapidosta vastaava taho (kaupunki tai kiinteistö). Kuva 29: Palautejärjestelmässä esitettävät katujen keskeisimmät talvihoidon laatuvaatimukset. 12.2 Talvikauden 2015-2016 palautemäärät Järjestelmään kirjattiin 1.10.2015 30.4.2016 välisenä aikana palautteita yhteensä 1 817 kpl, joka on 196 kpl vähemmän kuin aikaisemmalla tarkastelukaudella. Kevättalven 2016 aikana palautteita jätettiin yhteensä 1 225 kpl. Kuluneen talven palautteista lähes kaikki (noin 99 %) jätettiin järjestelmän julkisen käyttöliittymän kautta ja vain noin 1 % kirjattiin Tampereen kaupungin palveluspisteen toimesta (puhelimella / sähköpostitse saapunut palaute). Edellisen tarkastelukauden aikana järjestelmän kautta jätettiin noin 82 % palautteista. Tuloksissa oli aiemmalla tarkastelukaudella (2014 2015) huomiota herättävä nousu kevättalven liukkautta koskevien ilmoitusten määrässä kauteen 2013 2014 verrattuna (tammikuu: 14 kpl -> 406 kpl, helmikuu: 82 kpl -> 413 kpl ja maaliskuu 4 kpl -> 71 kpl). Uusimman tarkastelukauden 2015-2016 tuloksissa tammikuun ja helmikuun osalta määrät ovat vähentyneet, mutta maaliskuun määrä on noussut hieman (tammikuu: 406 kpl -> 225 kpl, helmikuu: 413 kpl -> 235 kpl ja maaliskuu 71 kpl -> 108 kpl). Maaliskuussa ilmoituksia tehtiin tasaisesti sekä lumesta ja liukkaudesta että katupölystä ja kevätsiivouksesta.

33 Rakennustyömaita koskevia palautteita annettiin kaudella 2015 2016 aiempaa tarkastelukautta enemmän (28 kpl -> 82 kpl). Aiemmalla kaudella rakennustyömaita koskevia palautteita tuli vain vuoden vaihteen jälkeen, mutta uusimman kauden aikana suurin osa palautteista (53 kpl) annettiin lokakuun ja joulukuun välisenä aikana. Vuodenvaihteen jälkeen annettujen rakennustyömaita koskevien palautteiden määrä (29 kpl) oli lähes sama kuin viime kaudella (28 kpl). Vähiten palautteita annettiin joulukuun aikana, yhteensä 143 kpl. Vilkkainta aikaa palautteiden osalta olivat huhti- ja helmikuu. Kolmanneksi eniten palautteita tuli tammikuussa. Huhtikuun palautteista selkein enemmistö on tullut katupölystä ja kevätsiivouksesta (135 kpl). Tammi- ja helmikuun luvuissa suurin osa (molemmissa 80 %) on edellä mainittuun lumeen ja liukkauteen liittyviä palautteita. Taulukko 10: Tampereen kaupungin ylläpidon palautejärjestelmän kautta jätettyjen palautteiden määrä aihealueittain ja kuukausittain, 1.10.2015 30.4.2016. Aihe Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Yhteensä Kentät, kalusteet ja leikkivälineet 4 5 3 8 2 9 31 Kasvit ja puut 33 40 16 6 5 12 30 142 Katupöly- ja kevätsiivous 2 1 24 135 162 Kuivatus 2 7 7 5 4 7 7 39 Liikennemerkit, kaiteet ja muut varusteet 68 59 38 26 22 36 56 305 Lika ja roskat 29 36 17 13 9 15 46 165 Lumi ja liukkaus 4 29 19 225 235 108 620 Päällysteet 44 44 33 10 26 40 74 271 Rakennustyömaa 27 16 10 1 6 22 82 Yhteensä 213 236 143 293 303 250 379 1817 Ramboll Finland Oy DI Juha Rissanen

LIITE 1 1 LIITE 1, TALVIEN 2002-2010 SÄÄ- JA OLOSUHDEKUVAT Talvi 2009 2010 Kuva 30: Loppuvuosi 2009 oli kylmä ja sateinen. Kuva 31: Kevät 2010 eteni hitaasti ja talvi jatkui pääsiäiseen saakka.

LIITE 1 2 Talvi 2008 2009 Kuva 32: Syksy 2008 oli sateista aikaa. Esilumi satoi marraskuun puolessa välissä. Kuva 33: Seurantakauden 2008 2009 lumisateet painottuivat kevätpuolelle.

LIITE 1 3 Talvi 2007 2008 Kuva 34: Syksy 2007 oli lämmin ja lunta satoi erittäin vähän. Kuva 35: Kevät 2008 oli sääolosuhteiltaan vaihteleva.

LIITE 1 4 Talvi 2006-2007 Syksyllä 2006 lokakuu vaihtui marraskuuksi myrskyisissä merkeissä. Helmikuuta 2007 sävyttivät kaksi pitkää pakkasjaksoa.

LIITE 1 5 Talvi 2005-2006 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus vaikea helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2005 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm Syksyllä 2005 ensilumi satoi lokakuun lopussa. 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2006 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kevättalvi 2006 oli vähäsateinen ja kylmä.

LIITE 1 6 Talvi 2004-2005 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2004 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. Syksyllä 2004 ensilumi satoi marraskuussa. pvm 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2005 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuoden 2005 tammikuu oli vuosisadan sateisin tammikuu.

LIITE 1 7 Talvi 2003-2004 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2003 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Syksyllä 2003 joulun seutu oli kunnossapitäjille hankalaa aikaa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2004 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 4.3. 11.3. 18.3. 25.3. 1.4. 8.4. 15.4. 22.4. 29.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Keväällä 2004 yöpakkaset jatkuivat lähes koko huhtikuun.

LIITE 1 8 Talvi 2002-2003 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2002 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm 30 cm 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Syksyllä 2002 talvi alkoi jo lokakuussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2003 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lämpötilojen nopeat vaihtelut työllistivät kunnossapitoa suuresti keväällä 2003

LIITE 1 9 Talvi 2001-2002 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1-1 -3-5 -7-9 -11-13 -15-17 -19-21 -23-25 -27-29 -31-33 -35-37 -39-41 -43-45 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2001 aikana 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 pvm Talvi alkoi syksyllä 2001 marraskuun alussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2002 aikana 32 cm helppo 1,0 0,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Lumimyrsky tammikuussa 2002 työllisti kunnossapitäjiä suuresti.