MAKSUN ALENNUKSET... 9 Asiakashyvitys... 9 Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan... 10 Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan...

SUURTYÖNANTAJAN TYEL-MAKSU 2015

SISÄLLYS HYVÄ ASIAKKAAMME... 5 TYEL-VAKUUTUSMAKSU VUONNA 2015... 6 Keskimääräinen TyEL-maksu... 6 TyEL-perusmaksu... 6 Työntekijän eläkemaksu... 7 Työnantajan koko vaikuttaa maksuun... 8 Ennakkomaksun määräytyminen... 8 Lopullinen maksu vuosilaskennassa... 8 Tilapäisen työnantajan maksu... 9 MAKSUN ALENNUKSET... 9 Asiakashyvitys... 9 Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan... 10 Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan... 10 TYÖKYVYTTÖMYYSMAKSU PERUSTUU MAKSULUOKKAAN... 11 Työkyvyttömyysriski määrittää maksuluokan... 11 Maksuluokkien maksutasot eroavat... 12 Eläkemeno syntyy uusista eläkkeistä... 13 Eläkemenon suuruus... 14 Eläkemeno voi pienentää edistämällä työhyvinvointia... 15 Eläkevastuu voi jakaantua eri työnantajille... 16 Maksuluokan merkitys riippuu työnantajan koosta... 17 Uuden yrityksen maksuluokka... 17 Yritysjärjestelyjen vaikutus maksuluokkaan... 19 Maksuluokka on eläkeyhtiökohtainen... 20 KONSERNITEKNIIKAN KÄYTTÖ... 21 Konsernitekniikan vaikutus maksuun... 21 Konsernitekniikan soveltamisen edellytykset... 21 TEL:n aikana tehdyt konsernisopimukset... 21 ILMARISEN PALVELUT JA YHTEYSTIEDOT... 22 3

4

HYVÄ ASIAKKAAMME Suurtyönantajan TyEL-maksu 2015 -esite kertoo, miten maksu määräytyy ja kuinka työnantaja voi mahdollisesti itse vaikuttaa maksun määrään. Työeläkemaksu on yritykselle merkittävä kustannuserä. Suurin osa maksusta kuluu maksussa oleviin eläkkeisiin. Noin neljännes maksusta rahastoidaan tulevien vuosien eläkkeitä varten. Vuoden 2015 TyEL-maksu on keskimäärin 24,0 prosenttia palkkasummasta. Suurtyönantajan maksu voi poiketa huomattavastikin keskimääräisestä maksusta mm. sen perusteella, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Maksuluokka perustuu yrityksen omaan työkyvyttömyysriskiin, jota yritys voi alentaa omalla työhyvinvointia ylläpitävällä toiminnallaan ja säästää näin TyEL-maksussa. Ilmarinen tukee kuntoutusja työhyvinvointipalveluillaan asiakasyritysten henkilöstön työhyvinvointia, mikä osaltaan pienentää yrityksen työkyvyttömyysriskiä. Maksuluokkamallin kuvaus onkin esitteen keskeisin osa. Yrityksellänne on mahdollisuus saada ennakkotieto tulevasta maksuluokasta jo ennen kuin olemme laskeneet lopullisen maksuluokan. Suurimmille yrityksille laskemme ennusteen noin kaksi vuotta ennen uuden maksuluokan voimaantuloa ja keskisuurille noin vuotta aikaisemmin. Kaikki maksuluokkien piiriin kuuluvat yritykset saavat tiedon tulevasta maksuluokastaan vuosittain alkusyksystä. Suurtyönantajan maksua alentavat merkittävästi myös erilaiset maksun alennukset. Ennakkomaksussa otamme huomioon yrityksenne maksuluokan sekä asiakashyvityksen, jotta ennakkomaksu vastaisi mahdollisimman hyvin lopullista maksuanne. Laskemme ennakkomaksun tarpeenne mukaan uudelleen, kun ilmoitatte uuden palkkasumman. Lisätietoja yrityksenne TyEL-maksusta saatte omalta Ilmarisen yhteyshenkilöltänne. 5

TYEL-VAKUUTUSMAKSU VUONNA 2015 Yksityisalojen työntekijät kuuluvat työntekijän eläkelain (TyEL) piiriin työsuhteen pituudesta ja palkasta riippumatta. TyEL-maksua maksetaan 18 67-vuotiaiden ansioista, joista eläkettäkin karttuu. Myös eläkkeen rinnalla saadut ansiot kuuluvat TyEL:n piiriin. TyEL-maksu lasketaan prosentteina työntekijöiden palkoista. Myös työntekijät osallistuvat eläkkeiden kustannuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa TyELvakuutusmaksun tason vuosittain työeläkeyhtiöiden hakemuksesta. Vuonna 2015 maksu on keskimäärin 24,0 prosenttia palkoista. Eri työnantajien maksu vaihtelee, sillä erilaiset alennukset voivat pienentää perusmaksua. Lisäksi yrityksen omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat suurimpien yritysten maksuun. Keskimääräinen TyEL-maksu Aikaisempaan työmarkkinajärjestöjen sopimukseen perustuen vuoden 2015 keskimääräinen TyEL-maksu on 24,0 prosenttia palkoista, kun asiakashyvitykset ja muut pienemmät alennukset on otettu huomioon. Asiakashyvityksen on arvioitu alentavan maksua keskimäärin 0,5 prosenttia palkoista. Vuonna 2014 tämä keskimääräinen maksu oli 23,6 prosenttia. Alle 53-vuotiaan työntekijän oma maksuosuus on 5,70 prosenttia ja tätä vanhempien 7,20 prosenttia palkasta. Keskimäärin työntekijän eläkemaksu on 6,00 prosenttia. Kun keskimääräisestä maksusta vähennetään keskimääräinen työntekijän eläkemaksu, työnantajan osuudeksi jää keskimäärin 18,00 prosenttia palkoista. Syksyllä 2014 eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin, että TyEL-maksu vuonna 2016 on 24,4 prosenttia. Vuoden 2016 perittävä TyEL-maksu on kuitenkin 24,0 prosenttia palkoista, kun maksua pienennetään tilapäisesti maksunalennuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista. Vuoden 2016 TyEL-maksusta ja maksunalennuksen yksityiskohdista sovitaan tarkemmin vuonna 2015. Keskimääräinen TyEL-maksu, % palkoista Vanhuuseläkeosa Maksun vanhuuseläkeosan suuruuteen vaikuttavat työntekijän ikä ja sukupuoli. Naisten vanhuuseläkeosa on suurempi kuin samanikäisten miesten. Vanhuuseläkeosaa maksetaan 18 54-vuotiaista työntekijöistä. Keskimäärin se on 2,9 prosenttia palkoista. Työkyvyttömyyseläkeosa 2015 2014 Keskimääräinen TyEL-maksu 24,0 23,6 Työntekijän osuus keskimäärin -6,00-5,85 Työnantajan osuus keskimäärin 18,00 17,75 TyEL-perusmaksu Alentamaton TyEL-perusmaksu on vakuutetun iästä ja sukupuolesta riippumaton. Vuonna 2015 perusmaksu on 24,7 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 24,2 prosenttia palkasta. Perusmaksun muodostavat vanhuuseläkeosa, työkyvyttömyyseläkeosa, tasausosa ja muut osat. TyEL-perusmaksu, % palkoista 2015 2014 Vanhuuseläke 2,9 2,9 Työkyvyttömyyseläke 0,8 0,9 Tasausosa 19,9 19,3 Muut osat 1,1 1,1 Yhteensä 24,7 24,2 Perusmaksuun sisältyvä työkyvyttömyyseläkeosa on vuonna 2015 keskimäärin 0,8 prosenttia palkoista. 6

TyEL-vakuutusmaksun osat 2015 % palkoista 30 25 24,7 20 15 tasausosa 10 vanhuus 5 työkyvyttömyys muut 0 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 Työntekijän ikä TyEL:n mukainen perusmaksu on iästä riippumatta 24,7 prosenttia palkasta maksuluokassa 4. Työkyvyttömyysmaksun suuruuteen vaikuttavat työntekijän ikä, maksuluokka ja yrityksen koko. Maksuluokka perustuu yrityksen työkyvyttömyysriskiin. Maksuluokkia on 11, ja niissä kaikissa on työkyvyttömyysriskin perusteella määritelty eritasoinen maksu. Maksuluokka 4 on perusluokka, jonka maksu vastaa keskimääräistä riskiä. Suuremmissa yrityksissä maksuluokan vaikutus on merkittävämpi kuin pienemmissä. Maksuluokkamallista kerromme tarkemmin sivuilla 11 20. Työkyvyttömyyseläkeosa sisältää myös työkyvyttömyysriskin hallintaosan, jolla kustannetaan työkyvyn ylläpidosta aiheutuvia kuluja. tämä on MALLI!!!! TYEL-VAKUUTUSMAKSUN OSAT 2015 Tasausosa Tasausosa määritellään sen suuruiseksi, että TyEL:n mukainen perusmaksu on iästä ja sukupuolesta riippumatta 24,7 prosenttia palkasta maksuluokassa 4. Keskimäärin tasausosa on 19,9 prosenttia palkasta vuonna 2015. Tasausosan suuruus vaihtelee työntekijän iän mukaan. % palkoista 30,00 25,00 24,70 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 Työntekijän ikä tasausosa Maksun tasausosalla rahoitetaan muun muassa eläkkeiden indeksikorotukset rahastoimattomat työkyvyttömyyseläkkeet osa-aikaeläkkeet vanhuuseläkkeiden rahastoimaton osa perhe-eläkkeet kuntoutustukeen ja kuntoutusrahaan liittyvät kuntoutuskorotukset lapsikorotukset vanhuus työkyvyttömyys muut Työntekijän eläkemaksu, % palkasta TyEL:n mukainen 24,7 prosentin perusmaksu on iästä riippumaton tasamaksu maksuluokassa 4. Muut osat Maksutappio-osa, hoitokustannusosa ja lakisääteisten maksujen osa ovat vuonna 2015 yhteensä noin 1,1 prosenttia palkoista. Työntekijän iällä ja sukupuolella ei ole merkitystä näihin osiin. Maksutappio-osan suuruus riippuu yrityksen koosta. Pienimmillä yrityksillä se on 0,34 prosenttia palkkasummasta ja suurimmilla 0,001 prosenttia. Hoitokustannusosa vuonna 2015 ilman ns. suuruusalennusta on 0,7086 prosenttia palkoista. Hoitokustannusosa on kuitenkin aina vähintään 790 euroa. Lakisääteisten maksujen osa on noin 0,1 prosenttia palkoista. Lakisääteisiä maksuja ovat Eläketurvakeskuksen kustannukset, oikeushallintomaksu ja finanssivalvontamaksu. Työntekijän eläkemaksu 53 vuotta täyttäneen työntekijän eläkemaksu on suurempi kuin nuoremman. Korkeampi maksu johtuu vanhempien työntekijöiden paremmasta eläkkeen karttumasta. Korotettu maksu pidätetään 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vuonna 2015 työntekijän eläkemaksu on alle 53-vuotiaasta 5,70 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneestä 7,20 prosenttia palkasta. Kaikkien työntekijöiden maksuosuus on keskimäärin 6,00 prosenttia palkkasummasta, jos yrityksen henkilöstön ikäjakauma vastaa koko työikäisen väestön ikäjakaumaa. 2015 2014 Alle 53-vuotiaat 5,70 5,55 Vähintään 53-vuotiaat 7,20 7,05 Keskimäärin 6,00 5,85 7

Työnantajan koko vaikuttaa maksuun TyEL-maksu määräytyy eri tavalla erikokoisilla työnantajilla. Yrityksen koon kasvaessa omien eläketapausten merkitys suurenee. Suurimmilla työnantajilla työkyvyttömyysmaksutaso määräytyy yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Työnantajan koko vaikuttaa myös maksutappio-osan suuruuteen. Maksun laskentaan vaikuttava työnantajan koko määräytyy kokonaispalkkasumman perusteella. Tietyn vuoden TyEL-maksua laskettaessa työnantajan koon perusteena on työnantajan kahden vuoden takainen palkkasumma. Kokonaispalkkasummaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki yrityksen työntekijöille maksetut palkat riippumatta siitä, onko heidät vakuutettu yhdessä vai useammassa vakuutuksessa tai eri eläkeyhtiöissä. Vuoden 2015 TyEL-maksun laskennassa työnantajan koon määrittävänä palkkasummana käytetään vuoden 2013 kokonaispalkkasummaa. Palkkasummarajat Kun työnantajan vuoden 2013 palkkasumma on alle 1 990 500 euroa: omat eläketapaukset eivät vaikuta lainkaan työkyvyttömyysmaksuun 1 990 500 31 848 000 euroa: omat eläketapaukset vaikuttavat osittain. Maksutappioalennus on 0,15 prosenttia palkoista. yli 31 848 000 euroa: omien eläketapausten vaikutus on täysimääräinen. Maksutappioalennus on 0,179 prosenttia palkoista. Jos yritys on niin uusi, ettei kahden vuoden takaista palkkasummaa ole käytettävissä, työnantajan koon määrittävänä palkkasummana käytetään vakuutushakemuksessa ilmoitettua palkkaa. Tätä käytetään vuositasoiseksi muunnettuna sekä ennakkomaksun että lopullisen maksun laskennassa kahtena ensimmäisenä vakuutuskautena. Ennakkomaksun määräytyminen Työnantaja maksaa TyEL-maksunsa vuoden aikana ennakkomaksuina. Vuoden 2015 ennakkomaksu määräytyy TyEL-perusmaksuprosentin mukaisesti ottamalla huomioon maksuluokan vaikutus ja asiakashyvitys. Maksuluokka voi joko suurentaa tai pienentää maksua, jos maksuluokka on muu kuin perusluokka. Maksuluokissa 5 11 maksu on keskitasoa korkeampi ja maksuluokissa 1 3 matalampi. Maksuluokassa 4 maksu vastaa keskitasoa. Maksuluokka määräytyy yrityksen työkyvyttömyysriskin perusteella. Vuonna 2015 maksuluokkien piiriin kuuluvat työnantajat, joiden vuoden 2013 palkkasumma on vähintään 1 990 500 euroa. Ennakkomaksussa otetaan huomioon asiakashyvitys, jonka suuruus määräytyy Ilmarisen toiminnan perusteella. Suuruusalennus on hoitokustannusosaan tuleva alennus, joka lasketaan konsernin palkkasumman perusteella vuosilaskennan jälkeen kesällä 2015. Suuruusalennus otetaan sen jälkeen huomioon vähentävänä eränä tulevassa laskutuksessa. Ennakkomaksussa ei oteta huomioon maksutappio-osan alennusta, vaan se on mukana vasta lopullisessa maksussa. Lopullinen maksu vuosilaskennassa Lopullinen TyEL-maksu voidaan laskea sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut tarkat työsuhde- ja palkkatiedot Ilmariseen. Tiedot ilmoitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ennakkomaksuun verrattuna lopullinen maksu sisältää myös maksutappioalennuksen ja mahdollisen muutosmaksun eli korjaukset aikaisempien vuosien maksuihin. Muutosmaksu Vuoden 2015 lopullisessa maksussa voi olla mukana sekä TEL- että TyEL-aikaan kohdistuvia maksun korjauksia, jotka johtuvat jälkikäteen tehdyistä muutoksista työsuhde- ja ansiotietoihin. TEL-ajalla tarkoitetaan aikaa ennen vuotta 2007, jolloin TyEL tuli voimaan. TEL-aikaan kohdistuva muutosmaksu on vuodesta 2007 alkaen iästä ja sukupuolesta riippumatta 22,1 prosenttia ansionmuutoksesta. TyEL-aikaan kohdistuva korjausmaksu määräytyy ansionmuutoksesta kyseisen vuoden TyELperusprosentin mukaan. TyEL-aikaan kohdistuvien ansionmuutosten vuoksi tarkistetaan myös maksuluokan vaikutus. Vuosilaskenta ja korkoutus Vuoden 2015 lopullinen maksu lasketaan vuosilaskennassa keväällä 2016. Vuosilaskennassa lopullista maksua verrataan vuonna 2015 veloitettuun ennakkomaksuun. Sekä lopullinen maksu että ennakkomaksu on tähän asti korkoutettu perustekorolla vuosilaskelman eräpäivään. Jos lopullinen maksu on ennakkomaksua suurempi, on vuosilaskelman lopputulos asiakkaalle velaksi. Päinvastaisessa tapauksessa lopputulos on hyväksi. Vuoden 2015 loppuun asti vakuutusmaksut korkoutetaan edelleen perustekorolla. Vuoden 2016 alusta vakuutusmaksujen korkoutuksessa siirrytään käyttämään vakuutusmaksukorkoa. Tämä koskee myös vuoden 2015 lopullista maksua. 8

Perustekorko on 1.1.2015 alkaen 5,5 prosenttia. Perustekorko lasketaan eläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen keskimääräisen vakavaraisuusasteen perusteella. Vakuutusmaksukorko perustuu TyEL:n 12 kuukauden viitekorkoon ja sen arvo on aina vähintään 2,0 prosenttia. Korot tarkistetaan puolivuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa korot työeläkeyhtiöiden hakemuksesta. Tilapäisen työnantajan maksu Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna 2015 on 24,7 prosenttia palkoista. Maksu on heti lopullinen. Työnantaja katsotaan tilapäiseksi, jos kuuden kuukauden palkkasumma on alle 8 178 euroa (v. 2015) ja palveluksessa ei ole jatkuvasti yhtään työntekijää. MAKSUN ALENNUKSET Työnantajat voivat saada erilaisia alennuksia TyEL-maksuunsa. Asiakashyvitystä syntyy Ilmarisen sijoitustuoton, vakavaraisuuden ja tehokkuuden sekä asiakassuhteen keston perusteella. Keskittämällä vakuutuksensa Ilmariseen konsernin kaikki vakuutukset saavat konsernin kokoon perustuvan suuruusalennuksen. Suurimmat työnantajat saavat lisäksi maksutappioalennusta. Asiakashyvitys Ilmarinen palauttaa vuosittain asiakashyvityksenä edellisen vuoden tilinpäätöksessä hyvityksiin siirretyn summan, joka ositetaan asiakkaiden kesken. Vakuutuskohtaiseen asiakashyvitykseen vaikuttavat maksetuista maksuista kertynyt eläkerahasto ja kyseisen vuoden vakuutusmaksut. Puolet asiakashyvityksiin käytettävästä summasta ositetaan eläkerahastojen perusteella ja puolet kyseisen vuoden ennakkomaksujen perusteella. Asiakashyvitystä maksetaan myös eläkeyhtiötä vaihtaneille asiakkaille ns. jälkihyvityksenä enintään kolmelta vuodelta. Edellytyksenä on, että eläkerahastoa on kertynyt vähintään 50 000 euroa. Uuden yrityksen vakuutukselle tai toisesta yhtiöstä siirtyneelle vakuutukselle asiakashyvitystä alkaa kertyä vakuutuksen alusta lähtien. Ensimmäisen kerran hyvitys otetaan huomioon toisen vuoden ennakkomaksussa. Vuoden 2015 kaikkien eläkeyhtiöiden keskimääräiseksi hyvitykseksi on arvioitu 0,5 prosenttia palkoista. Asiakashyvitysten taso vaihtelee eläkeyhtiöiden kesken riippuen kunkin yhtiön vakavaraisuuspääoman määrästä ja hoitokustannusylijäämästä. Keskimääräinen asiakashyvitys % palkkasummasta 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kaikkien eläkeyhtiöiden arvioitu keskimääräinen asiakashyvitys eri vuosina. 2015 9

Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan TyEL-maksuun sisältyvä hoitokustannusosa ilman alennusta vuonna 2015 on 0,7086 prosenttia palkkasummasta, kun se vuonna 2014 oli 0,6940 prosenttia palkkasummasta. Hoitokustannusprosentti alenee konsernin palkkasumman kasvaessa. Hoitokustannusosan alennus eli suuruusalennus voi enimmillään olla vuonna 2015 yli 0,3 prosenttia palkkasummasta. Alennusta alkaa saada, kun palkkasumma on vähintään viisi miljoonaa euroa. Suuruusalennusprosentti nousee palkkasumman kasvaessa ja korkeimmillaan se on silloin, kun palkkasumma on vähintään 465 miljoonaa euroa. Suuruusalennuksen laskenta Samaan konserniin kuuluvien vakuutuksenottajien hoitokustannusprosentti määräytyy samassa eläkevakuutusyhtiössä vakuutettujen työnantajien yhteenlasketun palkkasumman perusteella. Näin ollen pieni yritys voi saada suhteellisesti suurehkon suuruusalennuksen kuuluessaan isoon konserniin. Suuruusalennusta ei kuitenkaan saa, jos vakuutuksen palkkasumma on alle 111 487,44 euroa (v. 2015). Kesken vuotta päättynyt vakuutus saa konsernin suuruusalennuksen silloin, kun päättyneen vakuutuksen työsuhteet siirtyvät johonkin saman konsernin toiseen vakuutukseen. Tällainen tilanne voi syntyä fuusiossa ja jakautumisessa sekä liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä. Muulloin kesken vuotta päättynyt vakuutus ei saa konsernin suuruusalennusta. Myös konserniin kuulumaton työnantaja voi saada suuruusalennuksen, jos sen palkkasumma on vähintään viisi miljoonaa euroa. Suuruusalennus lasketaan vuosittain sen jälkeen, kun konsernin kaikkien vakuutusten edellisen vuoden maksu on laskettu ja palkkasummat tiedossa. Suuruusalennus otetaan sen jälkeen huomioon vähentävänä eränä tulevassa laskutuksessa. Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan TyEL-perusmaksuun sisältyvä maksutappio-osa on 0,18 prosenttia palkoista (v. 2015), kun työnantajan vuoden 2013 palkkasumma on vähintään 1 990 500 euroa. Maksutappio-osa pienenee työnantajan koon kasvaessa. Ennakkomaksussa maksutappio-osa on sama kaikilla suurilla työnantajilla, mutta lopullisessa maksussa työnantajan koko vaikuttaa maksutappio-osan suuruuteen. Kun työnantajan palkkasumma ylittää 1 990 500 euroa, yritys saa maksutappioalennusta. Hoitokustannusosa ja suuruusalennus palkkasumman mukaan vuonna 2015 Palkkasumma milj. /v Suuruusalennus % palkkasummasta (sis. edelliseen) Alle 5,0 0,7086 0 5,0-0,6961 0,0125 5,5-0,6837 0,0249 6,0-0,6711 0,0375 6,5-0,6589 0,0497 7,0-0,6465 0,0621 7,5-0,6340 0,0746 8,0-0,6217 0,0869 8,5-0,6091 0,0995 37,0-0,6009 0,1077 40,0-0,5897 0,1189 45,0-0,5808 0,1278 50,0-0,5700 0,1386 56,0-0,5612 0,1474 61,0-0,5522 0,1564 66,0-0,5474 0,1612 71,0-0,5428 0,1658 76,0-0,5351 0,1735 84,0-0,5264 0,1822 Hoitokustannusosa % palkkasummasta Palkkasumma milj. /v Hoitokustannusosa % palkkasummasta Suuruusalennus % palkkasummasta (sis. edelliseen) 93,0-0,5188 0,1898 101,0-0,5112 0,1974 109,0-0,5026 0,2060 118,0-0,4951 0,2135 126,0-0,4863 0,2223 135,0-0,4808 0,2278 151,0-0,4746 0,2340 168,0-0,4685 0,2401 185,0-0,4625 0,2461 202,0-0,4564 0,2522 219,0-0,4507 0,2579 235,0-0,4384 0,2702 269,0-0,4265 0,2821 303,0-0,4215 0,2871 330,0-0,4162 0,2924 360,0-0,4103 0,2983 392,0-0,4043 0,3043 427,0-0,3975 0,3111 465,0-0,3899 0,3187 10

Suuruusalennus, % palkkasummasta % palkkasummasta 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Palkkasumma milj. 2014 2015 Myös pienemmillä työnantajilla maksutappioosa vaihtelee työnantajan koon mukaan portaittain. Maksutappio-osan erot eivät kuitenkaan vaikuta tällaisten työnantajien kokonaismaksuun, koska maksun tasausosa tasoittaa kokonaismaksun samaksi kaikille niille työnantajille, joiden vuoden 2013 palkkasumma on alle 1 990 500 euroa. Maksutappio-osa ja maksutappioalennus, % palkoista 2015 Yrityksen palkkasumma vuonna 2013 Maksutappio-osa ennakkomaksussa % palkoista tämä on malli! Maksutappio-osa lopullisessa maksussa % palkoista Maksutappioalennus % palkoista 1 990 500 31 484 000 0,18 0,03 0,15 SUURUUSALENNUS % PALKKASUMMASTA yli 31 848 000 0,18 0,001 0,179 % palkkasummasta TYÖKYVYTTÖMYYSMAKSU PERUSTUU MAKSULUOKKAAN 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 Suurtyönantajan työkyvyttömyysmaksu määräytyy ns. maksuluokkamallin mukaisesti. Maksu määräytyy etukäteen taulukkomaksuna. Maksuluokkamallin mukaiseen taulukkomaksuprosenttiin vaikuttavat työnantajan omat työkyvyttömyyseläkkeet, henkilöstön ikärakenne ja yrityksen koko. Yrityksen maksuluokka määräytyy myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä syntyneen eläkemenon perusteella. Työnantajan koko taas vaikuttaa siihen, määräytyykö työkyvyttömyysmaksu kokonaan vai osittain työnantajan oman maksuluokan mukaan. 0,10 0,05 0,00 Työnantaja kuuluu vuonna 2015 maksuluokkien piiriin, jos sen vuoden 2013 kokonaispalkkasumma on vähintään 1 990 500 euroa. Yrityksen työkyvyttömyyseläkkeistä laskettu eläkemeno vaikuttaa siihen, mihin maksuluokkaan työnantaja kuuluu. Erisuuruisille työkyvyttömyysriskeille määriteltyjä maksuluokkia on 11, ja niissä kussakin on eritasoinen maksu. Mitä vähemmän työnantajalla on omia eläketapauksia, sitä alempi on sen maksuluokka ja sitä pienempi maksu. Vastaavasti, jos eläkemeno on suuri suhteessa keskimääräiseen eläkemenoon, maksuluokka ja maksukin ovat korkeammat. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Palkkasumma milj. 2014 2015 Työkyvyttömyysriski määrittää maksuluokan Riskisuhde kuvaa työkyvyttömyysriskiä Maksuluokan määrittämistä varten yritykselle lasketaan vuosittain ns. riskisuhde, joka kuvaa 11

Maksuluokat ja vuoden 2015 työkyvyttömyysmaksuprosentit Maksuluokka Luokkakerroin Maksu- Vuoden 2015 (kahden vuoden luokka- työkyvyttömyysmaksu riskisuhteen keskiarvo) kerroin keskimäärin % palkasta 11 vähintään 5 5,50 4,40 10 4,00 4,99 4,50 3,60 9 3,00 3,99 3,50 2,80 8 2,50 2,99 2,75 2,20 7 2,00 2,49 2,25 1,80 6 1,50 1,99 1,75 1,40 5 1,20 1,49 1,35 1,08 4 perusluokka 0,80 1,19 1,00 0,80 3 0,50 0,79 0,65 0,52 2 0,20 0,49 0,35 0,28 1 alle 0,20 0,10 0,08 yrityksen työkyvyttömyysriskiä suhteessa keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin. Riskisuhde lasketaan kultakin vuodelta vuosilaskennan jälkeen. Riskisuhde on yrityskohtainen tieto. Jos yrityksellä on samassa eläkeyhtiössä useita eri vakuutuksia, lasketaan niiden luvut yhteen riskisuhdetta määrättäessä. Eri eläkeyhtiöissä olevien vakuutusten lukuja ei kuitenkaan lasketa yhteen. Riskisuhde on yrityksen eläkemeno jaettuna keskimääräisellä eläkemenolla. Riskisuhde on yli yksi, jos yrityksessä on keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläketapauksia. Jos taas eläkemeno on keskimääräistä pienempi, riskisuhde on alle yksi. Yrityksen eläkemeno on kyseisenä vuonna myönnettyjen maksuluokkaan vaikuttavien eläkkeiden eläkevastuiden summa. Kunkin maksuluokkaeläkkeen eläkevastuu lasketaan eläkkeiden keskimääräisen keston mukaisesti. Eläkkeen päättymistä sen myöntövuoden jälkeen ei oteta huomioon. Yrityksen keskimääräinen eläkemeno määritellään koko työeläkejärjestelmän eläkemenon mukaan ottamalla huomioon yrityksen koko ja henkilöstön ikärakenne. Työntekijöiden ikääntyminen ei kuitenkaan kasvata riskisuhdetta, sillä yrityksen työkyvyttömyysmenoa verrataan saman ikäisten työntekijöiden keskimääräiseen työkyvyttömyysmenoon. Riskisuhde on yksi sellaisena vuonna, jolloin yritys ei kuulu maksuluokkien piiriin. Luokkakerroin ja maksuluokka Kahden peräkkäisen vuoden riskisuhteiden keskiarvoa nimitetään luokkakertoimeksi. Luokkakerroin ratkaisee yrityksen maksuluokan. Kahden vuoden keskiarvon käyttäminen tasoittaa maksun heilahtelua. Tiettynä vuonna sovellettava maksuluokka perustuu aina kahden ja kolmen vuoden takaisiin riskisuhteisiin. Vuoden 2015 maksuluokan määräävä luokkakerroin on laskettu vuosien 2012 ja 2013 riskisuhteiden keskiarvona. Vuoden 2016 maksuluokka lasketaan vuoden 2014 vuosilaskennan jälkeen syksyllä 2015. Tällöin maksuluokkaan vaikuttavat vuosien 2013 ja 2014 eläkkeet. Maksuluokka voi muuttua vuodesta toiseen. Maksuluokkien maksutasot eroavat Maksuluokka 4 on perusluokka, jossa työkyvyttömyysriski vastaa keskimääräistä tasoa. Perusluokkaan kuuluvat yritykset, joiden luokkakerroin on 0,80 1,19. Yritykset, joiden luokkakerroin on tätä korkeampi, kuuluvat maksuluokkiin 5 11, ja yritykset, joiden luokkakerroin on alle 0,80, kuuluvat maksuluokkiin 1 3. Perusluokassa työkyvyttömyysmaksuprosentti määritellään keskimääräisen työkyvyttömyysmenon mukaiseksi ja muiden maksuluokkien maksu suhteutetaan perusluokan maksuun. Korkeimmassa maksuluokassa maksutaso on 5,5-kertainen verrattuna perusluokan maksutasoon. Alimmassa maksuluokassa se on kymmenesosa perusluokan maksutasosta. Eri maksuluokkien maksutasoa kuvaavia kertoimia nimitetään maksuluokkakertoimiksi. Vuonna 2015 keskimääräinen työkyvyttömyysmaksu on perusluokassa 0,8 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 0,9 prosenttia. Työkyvyttömyysmaksu vaihtelee iän mukaan 12

Maksun työkyvyttömyysosa työntekijöiden iän mukaan perusluokassa % palkoista 3 2 2014 2015 1 0 15 25 35 45 55 65 Työntekijän ikä Vuonna 2015 työkyvyttömyysmaksu on perusluokassa keskimäärin 0,8 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 0,9 prosenttia. 0,03 ja 1,75 prosentin välillä. Vaikka työkyvyttömyysmaksu on iästä riippuva, TyEL-perusmaksu on kuitenkin perusluokassa iästä riippumaton. Muissa maksuluokissa ikärakenne vaikuttaa kokonaismaksuun. Maksun työkyvyttömyysosa työntekijöiden iän mukaan perusluokassa 2015tämä on malli Työntekijän % Työntekijän % ikä palkasta ikä palkasta MAKSUN TYÖKYVYTTÖMYYSOSA TYÖNTEKIJÖIDEN IÄN MUKAAN PERUSLUOKASSA 18 0,03 41 0,69 19 0,08 42 0,72 20 0,13 43 0,76 % palkoista 3 21 0,17 44 0,81 22 0,21 45 0,85 23 0,25 46 0,90 2 24 0,29 47 0,95 25 0,32 48 1,01 26 0,36 49 1,07 1 27 0,39 50 1,12 28 0,41 51 1,19 29 0,43 52 1,26 0 15 25 35 45 55 65 30 0,45 53 1,36 31 0,47 54 1,46 Työntekijän ikä 32 0,49 55 1,60 33 0,52 56 1,70 2014 2015 Vuonna 2015 työkyvyttömyysmaksu on perusluokassa keskimäärin 0,8 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 0,9 prosenttia. 34 0,54 57 1,75 35 0,55 58 1,73 36 0,58 59 1,52 37 0,60 60 1,13 38 0,61 61 0,55 39 0,63 62 0,07 40 0,66 63-0,00 Työ- ja elinkeinohallinnon työnhakijarekisterissä olevien osatyökykyisten henkilöiden vakuutuksessa perusluokka Normaalitilanteessa yrityksen kaikkiin samasta eläkeyhtiöstä otettuihin vakuutuksiin sovelletaan samaa maksuluokkaa. Muuhun kuin perusluokkaan kuuluvalla työnantajalla voi kuitenkin olla erillinen vakuutus, jonka maksu määräytyy perusluokan mukaan. Tällainen vakuutus on mahdollinen, jos työnantajan palveluksessa on työntekijä, jolla työsuhteen alkaessa on työ- ja elinkeinohallinnon työnhakijarekisterissä merkintä siitä, että hakijalla on työkykyä alentava sairaus, vika tai vamma. Työnantajan on esitettävä tästä todistus eläkeyhtiölle. Erillisen vakuutuksen piiriin työntekijä voi kuulua neljä ensimmäistä kalenterivuotta. Työnantajan tulee ilmoittaa erillisen vakuutuksen tarpeesta Ilmariseen viimeistään työsuhteen alkamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Eläkemeno syntyy uusista eläkkeistä Riskisuhteen eläkemenoa laskettaessa otetaan huomioon vain laskentavuonna myönnetyt uudet, pysyvät työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemeno on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkemenosta. Jos eläkkeestä on annettu väliaikainen päätös, sitä ei oteta huomioon. Myöskään ns. kuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ei oteta huomioon maksuluokan laskennassa. Työnantajan työkyvyttömyysriski kasvaa, kun työntekijälle myönnetään pysyvä työkyvyttömyyseläke. Uusi maksuluokkaeläke vaikuttaa myön- 13

Työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuluokkaan viiveellä Työkyvyttömyyseläkkeen myöntövuosi Minkä vuoden maksuluokkaan vaikuttaa 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2010 x 2011 x x 2012 x x 2013 x x 2014 x x 2015 x x Eläkkeen myöntövuosi ratkaisee, minkä vuoden maksuluokkaan eläke vaikuttaa. tövuoden riskisuhteeseen. Koska maksuluokka määräytyy kahden vuoden riskisuhteen keskiarvon perusteella, jokainen maksuluokkaeläke on mukana kahtena vuonna maksuluokan laskennassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen täydeksi Osatyökyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä ei lueta uudeksi maksu- luokkaeläkkeeksi. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään kuitenkin samana vuonna kuin osatyökyvyttömyyseläke on myönnetty, riskisuhteen eläkemeno lasketaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen mukaan. Jos taas täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, tämäkään ei vaikuta riskisuhteeseen, jos muutos tapahtuu työkyvyttömyyseläkkeen myöntövuoden jälkeen. Jos osatyökyvyttömyyseläke muutetaan takautuvasti alusta alkaen täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai päinvastoin, muutoksen vaikutus huomioidaan seuraavassa laskettavassa maksuluokassa. Eläkkeen maksamisen keskeytyminen Eläkeyhtiö voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaajan ansiotulot ylittävät sallitun rajan. Myös eläkkeensaaja itse voi jättää eläkkeensä lepäämään ansiotyön ajaksi. Keskeytyksellä tai lepäämään jättämisellä ei ole vaikutusta riskisuhteeseen, sillä työkyvyttömyysriskin katsotaan syntyneen silloin, kun pysyvä eläke on myönnetty. Jos keskeytys tai lepäämisaika jatkuu kaksi vuotta, eläke lakkautetaan. Jos kuitenkin eläkkeen lepäämisaika alkaa ennen kuin eläkettä on alettu maksaa ja lepäämisaika jatkuu vähintään kaksi vuotta, ei tällaista eläkettä lasketa mukaan riskisuhteen eläkemenoon. Eläkkeen päättyminen Pysyvä työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke voi päättyä paranemisen tai kuoleman vuoksi tai yli kaksi vuotta jatkuneen keskeytyksen jälkeen. Pysyvän eläkkeen päättyminen myöntövuoden jälkeen ei pienennä riskisuhdetta. Jos eläke päättyy jo myöntövuoden aikana, sitä ei oteta huomioon riskisuhteen eläkemenoa laskettaessa. Kuntoutustuet Kuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja muita kuntoutusetuuksia ei oteta huomioon riskisuhteen eläkemenossa. Vasta kuntoutustuen saajalle myönnetty pysyvä työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke otetaan mukaan eläkemenoon, jolloin se vaikuttaa pysyvän eläkkeen myöntövuoden riskisuhteeseen. Entisin perustein myönnetty eläke Entisin perustein myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä ei lasketa mukaan riskisuhteen eläkemenoon. Eläkkeen myöntäminen entisin perustein on mahdollista, jos pysyvä eläke on päättynyt ja päättymisestä ei ole kulunut kahta vuotta. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää entisin perustein yli kahden vuoden kuluttuakin eläkkeen päättymisestä, jos syynä on sama sairaus kuin aiemmin. Eläkemenon suuruus Pysyvästä työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeestä syntyy eläkemeno eläkkeen myöntövuodelle. Eläkemeno on myöntövuoden viimeiselle päivälle laskettu eläkevastuu, jolla varaudutaan eläkkeen maksamiseen 63 vuoden ikään saakka. Yksittäisestä eläkkeestä syntyvän eläkemenon suuruuteen vaikuttavat ensisijaisesti henkilön ikä ja eläkkeen määrä. Työnantajan koko ei vaikuta eläkemenon suuruuteen. 14

Yksittäisestä eläkkeestä syntyvä eläkemeno Esimerkki: työkyvyttömyyseläke 1 000 /kk 11000 000 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 30 40 45 50 55 60 Työntekijän ikä Työnantajan eläkemeno on yrityksen palveluksessa olleille työntekijöille vuoden aikana myönnettyjen maksuluokkaan vaikuttavien eläkkeiden Eläkemeno uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä Työntekijän ikä Kerroin 18 13,77 19 13,87 20 13,95 21 14,03 22 14,09 23 14,13 24 14,17 25 14,19 26 14,19 27 14,18 28 14,16 29 14,12 30 14,07 31 14,00 32 13,91 33 13,81 34 13,69 35 13,55 36 13,40 37 13,22 38 13,03 39 12,81 40 12,58 Työntekijän ikä Kerroin 41 12,33 42 12,05 43 11,75 44 11,43 45 11,08 46 10,71 47 10,31 48 9,89 49 9,44 50 8,96 51 8,46 52 7,92 53 7,34 54 6,74 55 6,10 56 5,42 57 4,71 58 3,95 59 3,16 60 2,32 61 1,43 62 0,48 63-0,00 Uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä syntyvä eläkemeno saadaan, kun taulukon kertoimella kerrotaan vuosieläkkeen määrä. Eläkkeen määrän voidaan arvioida olevan noin 50 prosenttia vuosipalkasta. eläkemenojen summa. Vuosien 2012 ja 2013 eläkemenot vaikuttavat vuoden 2015 maksuluokkaan. Eläkemenoa voi pienentää edistämällä työhyvinvointia Työnantaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa eläkemenonsa suuruuteen ja sitä kautta maksuluokkaan ja maksutasoon. Henkilöstön työhyvinvointitoimilla yritys voi ennaltaehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä ja pitää työkyvyttömyysriskinsä mahdollisimman matalana sekä parantaa työn tuottavuutta. Työeläkelain mukainen kuntoutus ja määräaikainen kuntoutustuki eivät vaikuta yrityksen työeläkemaksuun. Satsaukset työhyvinvointiin vähentävät usein myös sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia sekä parantavat henkilöstön motivaatiota ja sitä kautta työn tuottavuutta ja laatua. Työhyvinvointia tukevat käytännöt voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: Johtaminen: hyvällä johtamisella varmistetaan, että ihmiset tuntevat organisaation perustehtävän, oman työnsä tavoitteet ja oman roolinsa osana yrityksen kokonaisuutta. Osaaminen: yksilön kannalta on olennaista, että hän pääsee hyödyntämään kykyjään ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työhyvinvointia edistetään myös oppimiseen kannustavalla ilmapiirillä ja osaamisen avoimella jakamisella. Työyhteisö: yhteisesti sovitut toimintamallit takaavat tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun koko henkilöstölle. Kokonaishyvinvointi: yksilön terveys ja työssä jaksaminen ovat perusta, jonka varaan kokonaisvaltainen työhyvinvointi rakentuu. Tyypillisiä keinoja, joilla yritykset edistävät henkilöstönsä työhyvinvointia, ovat muun muassa panostukset esimiestyöhön ja tiimityön kehittä- 15

Arvio vuotuisesta eläkemenosta erikokoisilla työnantajilla eri maksuluokissa YRITYKSEN ELÄKEMENO SEKÄ VUONNA 2012 ETTÄ 2013 Maksuluokka Yrityksen palkkasumma milj. 2015 5 15 30 60 11 180 000 541 000 1 082 000 2 164 000 10 147 000 442 000 885 000 1 770 000 9 114 000 344 000 688 000 1 377 000 8 90 000 270 000 541 000 1 082 000 7 73 000 221 000 442 000 885 000 6 57 000 172 000 344 000 688 000 5 44 000 132 000 265 000 531 000 4 32 000 98 000 196 000 393 000 3 21 000 63 000 127 000 255 000 2 11 000 34 000 68 000 137 000 1 3 000 9 000 19 000 39 000 Taulukossa esitettyjen keskimääräisten eläkemenojen avulla saa käsityksen, mitä suuruusluokkaa erikokoisten työnantajien eläkemenot ovat eri maksuluokissa. Eläkemenot on laskettu olettaen, että työnantajan henkilöstön ikärakenne on ollut keskimääräinen ja että yrityksen eläkemeno on ollut samansuuruinen sekä vuonna 2012 että 2013. Taulukon luvut ovat suuntaa-antavia. Esimerkki Työnantaja, jonka palkkasumma on 15 miljoonaa euroa ja jonka eläkemeno on ollut 132 000 euroa sekä vuonna 2012 että vuonna 2013, kuuluu vuonna 2015 maksuluokkaan 5. Tällainen tilanne on voinut syntyä esimerkiksi, jos 50-vuotiaalle työntekijälle on myönnetty 1 200 euron suuruinen työkyvyttömyyseläke vuonna 2012 ja 55-vuotiaalle 1 800 euron suuruinen työkyvyttömyyseläke vuonna 2013. miseen, yrityksen ja työterveyshuollon väliseen yhteistyöhön, työeläkekuntoutuksen tehokkaaseen käyttöön, sisäiseen viestintään ja erilaisiin osaamisen kehittämisen menetelmiin. Ilmarinen tarjoaa suurille asiakkaille yrityskohtaisia palveluratkaisuja työkykyjohtamisen tueksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelun lähtökohtana on kunkin yrityksen tilanne ja tarpeet. Apua saa sekä työhyvinvointitilanteen kartoittamiseen että työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Lisätietoa Ilmarisen työhyvinvointipalveluista saat numerosta 010 284 3100 tai sähköpostilla osoitteesta tyohyvinvointi@ilmarinen.fi. Eläkevastuu voi jakaantua eri työnantajille Työkyvyttömyyseläkkeen vastuu jaetaan maksettujen palkkojen suhteessa niille työnantajille, jotka ovat maksaneet työkyvyttömyyseläkkeen saajalle palkkaa kahtena työkyvyttömyyden alkamista edeltävänä kalenterivuotena. Työkyvyttömyyden alkaminen on sairastumisajankohta, joka voi olla monta vuotta ennen työkyvyttömyyseläkkeen alkamista. Eläkevastuuta jaettaessa jakoperusteena on viimeisten työnantajien maksamien palkkojen lisäksi myös samalta ajalta saatujen sosiaalietuuksien perusteena olevat sosiaalietuusansiot. Sosiaalietuusansioita vastaava osuus eläkkeestä kustannetaan yhteisesti tasausosasta. Näin ollen työnantajalle kohdistettava osa kokonaiseläkemenosta pienenee, jos henkilö on kahden vuoden tarkasteluaikana saanut sosiaalietuuksia. Myös tarkasteluaikana maksetut kunnan tai valtion ansiot pienentävät työnantajan vastuuta. Työkyvyttömyyseläkkeestä ei synny työnantajalle vastuuta, jos työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden vuosien ansiot jäävät pieniksi. Millekään työnantajalle ei tule vastuuta, jos vastuunjaon perusteena olevien vuosien yhteenlasketut yksityisen alan palkkatulot ovat alle 17 128,41 euroa (16 965,05 euroa v. 2014). Vaikka palkkasummaraja ylittyy, yksittäiselle työnantajalle ei kuitenkaan tule vastuuta, jos sen maksama palkkatulo on alle 2 854,74 euroa (2 827,51 euroa v. 2014). Tarkasteluvuosien palkat muutetaan vastaamaan työkyvyttömäksi tulovuoden tasoa. Eri työnantajille jaettu eläkevastuu otetaan huomioon laskettaessa kunkin yrityksen riskisuhdetta. Riskisuhde vaikuttaa yrityksen tulevien vuosien maksuluokkaan. 16

Työkyvyttömyyseläkkeen vastuunjako 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Työsuhde A:han Työsuhde B:hen { { palkka 20 000 5 000 25 000 { eläketapahtuma työkyvyttömyyseläke myönnetään Eläke: 1 000 /kk Eläkemeno 100 000 : eläkemeno A:lle 20 000/50 000 x 100 000 = 40 000 eläkemeno B:lle 30 000/50 000 x 100 000 = 60 000 Eläkemeno vaikuttaa vuosien 2016 ja 2017 maksuluokkiin. Maksuluokan merkitys riippuu työnantajan koosta Mitä suurempi työnantaja on, sitä suurempi merkitys on sillä, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Jos työnantajan vuoden 2013 kokonaispalkkasumma on yli 31 848 000 euroa, vuoden 2015 työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen maksuluokan mukaisesti, johon työnantaja kuuluu. Jos palkkasumma on pienempi, osa työkyvyttömyysmaksusta määräytyy yrityskohtaisen maksuluokan mukaan ja osa perusluokan mukaan. Työnantaja ei kuulu maksuluokkien piiriin vuonna 2015, jos vuoden 2013 palkkasumma on alle 1 990 500 euroa. Täysin maksuluokan mukaiseen maksuun siirtyminen tapahtuu liukuvasti työnantajan palkkasumman kasvaessa 1 990 500 eurosta 31 848 000 euroon. Työnantajan koko siis vaikuttaa siihen, miten perusluokan mukainen maksu ja yrityksen maksuluokan mukainen maksu painottuvat työkyvyttömyysmaksussa. Pienimmillä maksuluokkien piiriin kuuluvilla yrityksillä työkyvyttömyysmaksu määräytyy käytännössä lähes täysin perusluokan mukaan riippumatta siitä, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Uuden yrityksen maksuluokka Uusi toimintansa aloittava yritys sijoittuu aluksi maksuluokkaan 4, joka on ns. perusluokka. Vähitellen yrityksen omien eläketapausten perusteella voidaan määritellä yrityksen työkyvyttömyysriski, joka määrää maksuluokan. Yrityksen riskisuhde voidaan laskea ensimmäisen kerran toisena toimintavuonna. Tämä riskisuhde vaikuttaa puolella painolla yrityksen neljännen vuoden maksuluokkaan. Vasta viidentenä vuonna yrityksen maksuluokka perustuu täysin sen omaan työkyvyttömyysriskiin. Muun eläkelain piiristä TyEL:n piiriin siirtyneen yrityksen maksuluokka määräytyy samoin kuin uuden, toimintansa aloittavan yrityksen maksuluokka. Näin ollen yritys pysyy kolme ensimmäistä vuotta perusluokassa. Yrityksen koon vaikutus työkyvyttömyysmaksuun Työkyvyttömyysmaksu Perusluokan mukainen maksu % Maksuluokan mukainen maksu % 1 990 500 Yrityksen palkkasumma v. 2013 31 848 000 Yrityksen koko vaikuttaa perusluokan mukaisen maksun ja maksuluokan mukaisen maksun painotuksiin. 17

Työkyvyttömyysmaksuprosentti erikokoisissa yrityksissä 2015 Työkyvyttömyysmaksuprosentti 6 Maksuluokka 5 4 3 2 1 0 2 5 8 11 14 17 20 23 26 29 32 35 Palkkasumma milj. Pienillä yrityksillä työkyvyttömyysmaksuprosentti on maksuluokasta riippumatta lähellä keskimääräistä työkyvyttömyysmaksua, joka vuonna 2015 on 0,8 prosenttia palkkasummasta. 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Arvio työkyvyttömyysmaksusta erikokoisissa yrityksissä 2015 Maksuluokka Työkyvyttömyysmaksu euroa vuodessa ja % palkkasummasta Palkkasumma milj. 5 % 15 % 30 % 60 % 11 58 000 1,2 355 000 2,4 1 253 000 4,2 2 640 000 4,4 tämä on malli 10 54 000 1,1 303 000 2,0 1 028 000 3,4 2 160 000 3,6 9 50 000 1,0 251 000 1,7 803 000 2,7 1 680 000 2,8 8 47 000 0,9 212 000 1,4 634 000 2,1 1 320 000 2,2 7 45 000 0,9 185 000 1,2 521 000 1,7 1 080 000 1,8 6 43 000 0,9 159 000 1,1 409 000 1,4 840 000 1,4 5 41 000 0,8 138 000 0,9 319 000 1,1 648 000 1,1 Perusluokka 4 40 000 0,8 120 000 0,8 240 000 0,8 480 000 0,8 3 39 000 0,8 102 000 0,7 161 000 0,5 312 000 0,5 2 37 000 0,7 86 000 0,6 94 000 0,3 168 000 0,3 1 36 000 0,7 73 000 0,5 37 000 0,1 48 000 0,1 Pienemmissä yrityksissä maksuluokan vaikutus on melko vähäinen, koska suurin osa maksusta määräytyy perusluokan mukaan. Kokonaismaksu iän ja maksuluokan mukaan 2015 % palkoista 40 30 24,7 20 10 Maksuluokka 11 Maksuluokka 1 Perusluokan työkyvyttömyysmaksu 0 18 23 28 33 38 43 48 53 58 63 68 Työntekijän ikä Vuonna 2015 korkein mahdollinen maksuprosentti on 32,58. Tämän suuruista maksua maksetaan 57-vuotiaasta työntekijästä yrityksessä, joka kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan 11 ja jonka vuoden 2013 palkkasumma on vähintään 31 848 000 euroa. Vastaavasti alin maksuprosentti samanikäisestä työntekijästä alimmassa maksuluokassa 1 on 23,13. tämä on malli! 18 KOKONAISMAKSU IÄN JA MAKSULUOKAN

Jakautumisessa tai liiketoiminnan luovutuksessa syntyvä yritys Kun uusi yritys syntyy osakeyhtiölain mukaisen jakautumisen tai liiketoiminnan luovutuksen seurauksena, sen maksuluokaksi tulee jakautuneen tai liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen maksuluokka. Uudelle yritykselle muodostetaan aluksi takautuvalle ajalle ns. laskennalliset riskisuhteet, jotka vastaavat perittyä maksuluokkaa. Vähitellen ne korvautuvat yrityksen omilla riskisuhteilla. Näin ollen yritys siirtyy liukuvasti oman työkyvyttömyysriskinsä mukaiseen maksuluokkaan. Jos jakautumisen yhteydessä syntyneelle yritykselle on siirretty jakautuneen yrityksen työkyvyttömyysrahasto, maksuluokka määräytyy alusta alkaen jakautuneen yrityksen työkyvyttömyyshistorian perusteella. Kombinaatiofuusiossa syntyvä yritys Jos yritysten sulautumisen seurauksena syntyy uusi yritys, sen maksuluokka määräytyy sulautuneiden yritysten työkyvyttömyysriskien perusteella. Sulautumista edeltäville vuosille lasketaan yhteenlasketuista tiedoista uuden yrityksen riskisuhteet, joiden perusteella maksuluokka määräytyy heti sulautumisesta alkaen. Jos sulautuneet yritykset eivät aikaisemmin ole kuuluneet maksuluokkien piiriin, sijoitetaan sulautumisen seurauksena syntynyt uusi yritys aluksi maksuluokkaan 4, joka on perusluokka. Uuden yrityksen koko vakuutushakemuksen mukaisena Laskettaessa maksuluokan vaikutusta työkyvyttömyysmaksuun kaikkien uusien yritysten kokona käytetään vakuutushakemuksen palkkasummaa. Jos yritys on ensimmäisenä vuonna ottanut useampia vakuutuksia, lasketaan näiden hakemusten mukaiset palkat yhteen. Jos ensimmäisen vakuutuskauden todellinen palkkasumma poikkeaa merkittävästi hakemuksessa ilmoitetusta palkkasummasta, käytetään jo toisen vuoden maksun laskennassa yrityksen kokona todellista palkkaa. Vuonna 2015 merkittävänä erona pidetään 1 363 000 euroa. Yritysjärjestelyjen vaikutus maksuluokkaan Maksuluokkaan voivat vaikuttaa sellaiset yritysjärjestelyt, joissa yrityksen palvelukseen tulee työntekijöitä toisesta yrityksestä, jonka työkyvyttömyysriski on erilainen. Yleensä maksuluokkaan vaikuttavat tiedot siirtyvät työntekijöiden mukana. Maksuluokat määritellään erikseen sellaisissa tilanteissa, joissa yritysjärjestelyihin liittyy työkyvyttömyysrahastojen siirtoja yritykseltä toiselle. Sulautuminen toiseen yritykseen Jos yritys sulautuu toiseen yritykseen, vastaanottavan yrityksen riskisuhteessa otetaan huomioon sulautuneen yrityksen työkyvyttömyysriskiin vaikuttavat tiedot. Sulautumisessa vastaanottavan yrityksen riskisuhteeseen eivät vaikuta sellaiset sulautuneen yrityksen eläkkeet, jotka on myönnetty sinä aikana, kun yritys on ollut niin pieni, ettei se ole kuulunut maksuluokkien piiriin. Kaksi pientä yritystä voivat sulautua yhteen siten, että vastaanottavan yrityksen yhteenlaskettu palkkasumma ylittää maksuluokkien piiriin kuulumiselle asetetun rajan. Tällöin sulautumisen seurauksena kasvaneen yrityksen maksuluokaksi tulee perusluokka ja vasta sulautumisen jälkeen myönnetyt eläkkeet alkavat vaikuttaa sen riskisuhteeseen. Kesken vuotta tapahtuva sulautuminen otetaan huomioon seuraavan vuoden maksuluokassa ja vuoden alussa tapahtuva sulautuminen jo saman vuoden maksuluokassa. Sulautumisessa vastaanottavan yrityksen koko Jos vastaanottavan yrityksen palkkasumma sulautumisen seurauksena kasvaa siten, että vuoden 2015 ennakkomaksun perusteena oleva palkkasumma on vähintään 1 363 000 euroa suurempi kuin vuoden 2013 kokonaispalkkasumma, käytetään maksuluokan vaikutusta laskettaessa yrityksen kokona ennakkomaksun perusteena olevaa palkkasummaa kahtena sulautumista seuraavana vuonna. Liiketoiminnan luovutus toiselle yritykselle Liiketoiminnan luovutuksessa työntekijät voivat siirtyä ns. vanhoina työntekijöinä luovutuksen vastaanottaneen yrityksen palvelukseen. Maksuluokan kannalta on merkitystä sillä, kuinka paljon siirtyviä työntekijöitä on. Jos siirtyvien työntekijöiden vuositasoinen palkkasumma liiketoiminnan luovutusvuonna on yli 1 990 500 euroa (v. 2015), luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyysriskitaso vaikuttaa vastaanottaneen yrityksen maksuluokkaan. Siirtyvän palkkasumman jäädessä alle 1 990 500 euroa luovutuksella ei ole maksuluokan kannalta merkitystä. Kesken vuotta tapahtunut liiketoiminnan luovutus vaikuttaa vasta seuraavan vuoden maksuluokkaan. Luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyys- 19

riskin vaikutus vastaanottaneen yrityksen maksuluokkaan hiipuu vähitellen muutaman vuoden kuluessa. Jos liiketoiminnan luovutus tulee ottaa huomioon vastaanottaneen yrityksen maksuluokan laskennassa, muodostetaan tätä varten luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyysriskin ja siirtyvien työntekijöiden palkkasumman perusteella laskennalliset riskisuhteet takautuvalle ajalle. Luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyysriski vaikuttaa vastaanottaneen yrityksen maksuluokkaan sitä enemmän, mitä suurempi on siirtyvien työntekijöiden palkkasumma. Yrityksen koko liiketoiminnan luovutuksessa Liiketoiminnan luovutus otetaan huomioon myös maksun laskennassa käytettävän yrityksen koon määrittelyssä. Jos liiketoiminnan luovutuksessa siirtyvien henkilöiden vuoden 2013 palkkasumma on vuositasolla vähintään 1 363 000 euroa, käytetään sekä luovuttavan että vastaanottavan yrityksen kokonaispalkkasummana vuoden 2015 ennakkomaksun perusteena olevaa palkkasummaa liiketoiminnan luovutusta seuraavana kahtena vuonna. yhtiön laskeman luokkakertoimen ja siirtyvän palkkasumman perusteella muodostetaan laskennalliset riskisuhteet, joiden perusteella maksuluokka voidaan vastaanottavassa yhtiössä määrittää tuleville vuosille. Jos vastaanottavassa eläkeyhtiössä on ennestään vakuutus, lasketaan yrityksen maksuluokka yhdistämällä siirtyvälle vakuutuksen osalle lasketut laskennalliset maksuluokkatiedot vastaanottavan eläkeyhtiön laskemiin maksuluokkatietoihin. Laskennallisia maksuluokkatietoja ei kuitenkaan muodosteta, jos vuonna 2015 siirtyvän vakuutuksen osan palkkasumma on enintään 1 990 500 euroa. Tällöin siirtyvä vakuutus saa vastaanottavan eläkeyhtiön laskeman maksuluokan. Maksuluokka on eläkeyhtiökohtainen Työnantaja on voinut ottaa useita vakuutuksia eri eläkeyhtiöistä. Tällöin kukin eläkeyhtiö määrittelee yrityksen maksuluokan siellä olevien vakuutusten perusteella. Näin ollen yrityksellä voi olla eri maksuluokka eri eläkeyhtiöissä. Eläkeyhtiöt käyttävät kuitenkin samaa kokonaispalkkasummaa, kun lasketaan yrityksen oman maksuluokan vaikutusta. Jos työnantaja siirtää vakuutuksensa toiseen eläkeyhtiöön, maksuluokka ja maksuluokkaan vaikuttavat tiedot seuraavat mukana. Jos työnantajalla on vastaanottavassa eläkeyhtiössä ennestään vakuutus, lasketaan yrityksen maksuluokka vakuutusten yhdistetyistä tiedoista. Näin laskettu maksuluokka tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta tai jo siirtohetkestä, jos siirto tapahtuu vuodenvaihteessa. Vajaan vuoden ajan yrityksellä voi siis olla samassa eläkeyhtiössä eri maksuluokka eri vakuutuksissa. Vakuutuksen osittainen siirtyminen toiseen eläkeyhtiöön Jos vakuutuksesta siirtyy kesken vuoden vain osa toiseen eläkeyhtiöön, jossa työnantajalla ei ennestään ole vakuutusta, saa vakuutus uudessa eläkeyhtiössä vajaan vuoden ajaksi luovuttavan eläkeyhtiön laskeman maksuluokan. Luovuttavan 20