RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään (16.3.2016) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, 19.5.1958 syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 1) kavallus (tehty 5.6.2015), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty 1.1.2016). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli 5.12.2014 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.10.2014 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.2015 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli 9.7.2015 tuomittu Helsingin KO:ssa 4.4.2015 tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli 9.7.2015 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (16.3.2016), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p)
2. Millaisia rangaistuksia tuomittaessa voidaan aikaisempi tuomio ottaa RL 7:6:n nojalla huomioon? Millaisia periaatteellisia ongelmia siitä aiheutuu eri rangaistuslajien kohdalla? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä ytimekkäästi, mitä normaalirangaistusajattelulla (tyyppirangaistusajattelulla) tarkoitetaan ja mitä ongelmia siihen liittyy? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä Jussi Matikkala: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä) (5 p.) Vastauksen kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaus kysymykseen 4. Kysymykset 1-3: professori Pekka Viljanen 4: tohtorikoulutettava Lauri Luoto Vaikuta ja anna palautetta opintojaksosta osoitteessa: http://www.law.utu.fi RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 11.2.2016 Erikoistumisjakso (12 op) HUOM! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. Tentissä saa käyttää lakikirjaa
1. Autonkuljettaja Kauko Kiito on tänään (11.2.2016) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty 4.9.2013) ja 2) petos (tehty 7.7.2015). Haaste oli annettu Kiidolle tiedoksi 30.12.2015. Asiakirjoista ilmeni, että Kiito oli 1.8.2013 tuomittu Helsingin KO:ssa 1.3. 6.3.2013 tehdystä alkoholirikoksesta neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi 31.12.2014 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kiito oli 8.2.2015 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa 8.5.2014 tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Kiidolle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistuksen mittaaminen huumausainerikoksista? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (5 p) Vastaukset kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaukset kysymykseen 4. Kysymykset 1-3: professori Pekka Viljanen 4: tohtorikoulutettava Lauri Luoto
Vaikuta ja anna palautetta opintojaksosta osoitteessa: http://www.law.utu.fi/ RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 20.5.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 2. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja vaativat tänään (20.5.2015) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Kaarinasta olevalle, 12.5.1970 syntyneelle liikemiehelle Kauko Kiidolle seuraavista rikoksista, 3) varkaus (tehty 5.8.2014), ja 4) törkeä rattijuopumus (tehty 1.3.2015). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kiito oli 5.2.2014 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.12.2013 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 28.2.2015 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kiito oli 9.9.2014 tuomittu Helsingin KO:ssa 4.6.2014 tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kiidon aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli 9.9.2014 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (20.5.2015), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan
tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan varkauden olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Millaisia rangaistuksia tuomittaessa voidaan aikaisempi tuomio ottaa RL 7:6:n nojalla huomioon? Millaisia periaatteellisia ongelmia siitä aiheutuu eri rangaistuslajien kohdalla? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä ytimekkäästi, mitä normaalirangaistusajattelulla (tyyppirangaistusajattelulla) tarkoitetaan ja mitä ongelmia siihen liittyy? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä Matikkala: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä) (5 p.) Vastauksen kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaus kysymykseen 4. HUOM! Palauta kysymyspaperi vastausten mukana Kysymykset 1 3: professori Pekka Viljanen
4: tohtorikoulutettava Tatu Hyttinen Vaikuta ja anna palautetta opintojaksosta osoitteessa: http://www.law.utu.fi
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja vaativat tänään (4.3.2015) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Kaarinasta olevalle, 12.5.1970 syntyneelle liikemiehelle Kauko Kiidolle seuraavista rikoksista, 1) varkaus (tehty 5.6.2014), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty 1.1.2015). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kiito oli 5.12.2013 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.10.2013 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.2014 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kiito oli 9.7.2014 tuomittu Helsingin KO:ssa 4.4.2014 tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kiidon aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli 9.7.2014 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (4.3.2015), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan varkauden olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p)
2. Millaisia rangaistuksia tuomittaessa voidaan aikaisempi tuomio ottaa RL 7:6:n nojalla huomioon? Millaisia periaatteellisia ongelmia siitä aiheutuu eri rangaistuslajien kohdalla? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä ytimekkäästi, mitä normaalirangaistusajattelulla (tyyppirangaistusajattelulla) tarkoitetaan ja mitä ongelmia siihen liittyy? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä Matikkala: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä) (5 p.) 12.2.2015 Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään (12.2.2015) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, 19.3.1956 syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 1) kavallus (tehty 5.5.2014), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty 1.12.2014). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli 5.11.2013 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.9.2013 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 30.11.2014 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli 9.6.2014 tuomittu Helsingin KO:ssa 4.3.2014 tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen
kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli 9.6.2014 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (12.2.2015), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Suomalaisten henkirikosten erityispiirre on, että tekijä on varsin usein ollut tekohetkellä enemmän tai vähemmän humalassa. Selvitä ytimekkäästi, miten tekijän teonhetkinen päihtymys vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä osittain myös Lappi-Seppälä: Rangaistuksen määräämisestä I) (5 p) Vastauksen kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaus kysymykseen 4. Kysymykset 1-3: professori Pekka Viljanen 4: tohtorikoulutettava Lauri Luoto 17.12.2014 Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA
1. Helsingin KO tuomitsi 6.4.2012 liikemies Veijo Viekkaan 4 kk:n vankeusrangaistukseen 4.12.2011 tehdystä velallisen epärehellisyydestä. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi 30.11.2013 päättyvin koeajoin. Tuomio on lainvoimainen. Lisäksi Viekas on 3.8.2014 tuomittu Varsinais- Suomen KO:ssa 4.6.2014 tehdystä petoksesta 3 kk:n vankeusrangaistuksen sijasta 90 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Myös tämä tuomio on lainvoimainen. Tänään (17.12.2014) Viekasta syytetään Varsinais-Suomen KO:ssa 8.5.2013 tehdystä luvattomasta käytöstä ja 1.9.2014 tehdystä petoksesta. Näistä rikoksista Viekas on laillisesti haastettu vastaamaan 2.12.2014. Viimeksi mainitun rikoksen johdosta Viekas on ollut kiinniotettuna ja pidätettynä 4.10.2014 klo 17.45 9.10.2014 klo 11.20. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kunkin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen ansainneen erikseen tarkasteltuina vankeutta neljäsosan ao. rikoksen maksimista, soveltaa käytännössä vakiintunutta ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan 1.10.1997 voimaan tulleen RL 7 luvun osittaisuudistuksen tavoitetta? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Mitä tämä samalla kertaa tuomitseminen tarkoittaa? Kuvaile lisäksi ongelmia, joita samalla kertaa -edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimissa. (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Suhteellisuusperiaatetta voidaan pitää yhtenä rangaistuksen mittaamisen keskeisperiaatteena. Kerro, mitä vaatimuksia suhteellisuusperiaate asettaa rangaistuksen mittaamiselle? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)
22.5.2014 TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 2. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään (22.5.2014) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, 19.3.1956 syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 3) kavallus (tehty 5.8.2013), ja 4) törkeä rattijuopumus (tehty 1.3.2014). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli 5.2.2013 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.12.2012 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 28.2.2014 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli 9.9.2013 tuomittu Helsingin KO:ssa 4.6.2013 tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli 9.9.2013 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (22.5.2014), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla ja erilaisia tapauksia eri tavalla. Näin ollen oikeuskäytännön yhtenäisyyden edistämiksi on luotu ns.
normaalirangaistusajattelun nimellä kulkeva päätöksentekomalli. Kerro ytimekkäästi, miten tämä päätöksentekomalli ohjaa tuomarin harkintaa rangaistusta mitattaessa. (5 p) (Lappi-Seppälä, Rikosten seuraamukset) 26.3.2014 Tentissä saa käyttää lakikirjaa 1. Trukinkuljettaja Kaapo Keino on tänään (26.3.2014) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty 4.10.2011) ja 2) petos (tehty 7.8.2013). Haaste oli annettu Keinollle tiedoksi 30.1.2014. Asiakirjoista ilmeni, että Keino oli 1.9.2011 tuomittu Helsingin KO:ssa 1.4. 6.4. 2011 tehdystä alkoholirikoksesta neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi 31.1.2013 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Keino oli 8.3.2013 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa 8.6.2012 tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Keinolle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)
4. Rangaistus on mitattava oikeudenmukaisessa suhteessa myös tekijän teossa osoittamaan syyllisyyteen. Mikä on tekijän motiivien merkitys rangaistuksen määrää mitattaessa? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p) 18.12.2013 TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 3. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään (18.12.2013) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, 19.10.1955 syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 5) kavallus (tehty 5.3.2013), ja 6) törkeä rattijuopumus (tehty 1.10.2013). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli 5.9.2012 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.7.2012 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 30.9.2013 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli 9.4.2013 tuomittu Helsingin KO:ssa 4.1.2013 tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli 9.4.2013 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (18.12.2013), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Tuomion purkaminen OK 31:9 a:n nojalla RL 7:6:n mukaisesti huomioon otetun tuomion muututtua? (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)
4. Mitä tarkoitetaan normaalirangaistusajattelulla? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p) 21.3.2013 Tentissä saa käyttää lakikirjaa 1. Autonkuljettaja Heimo Huima on tänään (21.3.2013) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty 4.10.2010) ja 2) petos (tehty 7.8.2012). Haaste oli annettu Kiidolle tiedoksi 30.1.2013. Asiakirjoista ilmeni, että Huima oli 1.9.2010 tuomittu Helsingin KO:ssa 1.4. 6.4. 2010 tehdystä alkoholipitoisen aineen välittämisestä neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi 31.1.2012 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Huima oli 8.3.2012 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa 8.6.2011 tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Huimalle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 4. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 5. Teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden arvioiminen rangaistuksen mittaamisessa? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että rangaistusta määrättäessä samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla ja erilaisia tapauksia eri tavalla. Kerro lyhyesti, minkälaista samankaltaisuusarviointia rangaistuksen mittaamisharkinta edellyttää ja mitä tarkoitetaan normaalirangaistusajattelulla. (Lappi-Seppälä, Rikosten seuraamukset) (5 p)
12.12.2012 Saa käyttää lakikirjaa! 4. Syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään (12.12.2012) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, 9.10.1955 syntyneelle liikemiehelle Kelpo Velmulle seuraavista rikoksista, 7) kavallus (tehty 5.3.2012), ja 8) törkeä rattijuopumus (tehty 8.10.2012). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Velmu oli 5.9.2011 tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.7.2011 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 30.9.2012 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Velmu oli 9.4.2012 tuomittu Helsingin KO:ssa 4.1.2012 tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Velmun aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli 9.4.2012 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (12.12.2012), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Tuomion purkaminen OK 31:9 a:n nojalla RL 7:6:n mukaisesti huomioon otetun tuomion muututtua? (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Normaalirangaistusajattelu rangaistuksen mittaamisharkinnassa? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p)
25.3.2010 5. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään (25.3.2010) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, 19.10.1954 syntyneelle liikemiehelle Kelpo Kelmille seuraavista rikoksista, 9) kavallus (tehty 5.6.2009), ja 10) törkeä rattijuopumus (tehty 1.1.2010). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli 5.12.2008 tuomittu Turun KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla 8.10.2008 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.2009 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli 9.7.2009 tuomittu Tampereen KO:ssa 4.4.2009 tehdystä pahoinpitelystä. Tampereen KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Tampereen KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Tampereen KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Tampereen KO siten oli 9.7.2009 tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt (25.3.2010), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistuksen koventamisperuste rikoksen kohdistaminen henkilöön ryhmän jäsenyyden vuoksi? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä, millaisiin yleisen tason (kriminaali- ja oikeuspoliittisiin) taustaperiaatteisiin toimenpiteistä luopumista koskevat säännökset perustuvat. (Lappi-Seppälä) (5 p) 3.2.2010
1. Kirvesmies Kelpo Kelmi on tänään (3.2.2010) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty 4.9.2007) ja 2) petos (tehty 7.7.2009). Haaste oli annettu Kelmille tiedoksi 18.12.2009. Asiakirjoista ilmeni, että Kelmi oli 1.8.2007 tuomittu Helsingin KO:ssa 1.3. 6.3. 2007 tehdystä alkoholipitoisen aineen välittämisestä neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi 31.12.2008 päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli 8.2.2009 tuomittu Turun KO:ssa 8.5.2008 tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Kelmille vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli 1.10.1997 voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistusajan laskeminen? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuus rangaistuksen mittaamisperusteena Lappi-Seppälän mukaan? (5 p) 16.12.2009 TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Helsingin KO tuomitsi 6.3.2007 liikemies Reino Reippaan 4 kk:n vankeusrangaistukseen 4.11.2006 tehdystä velallisen epärehellisyydestä. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi 31.10.2008 päättyvin koeajoin. Tuomio on lainvoimainen. Lisäksi Reipas on 3.7.2009 tuomittu Turun KO:ssa 4.5.2009 tehdystä petoksesta 3 kk:n vankeusrangaistuksen sijasta 90 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Myös tämä tuomio on lainvoimainen. Tänään (16.12.2009) Reipasta syytetään Turun KO:ssa 8.4.2008 tehdystä luvattomasta käytöstä ja 1.8.2009 tehdystä petoksesta. Näistä rikoksista Reipas on laillisesti haastettu vastaamaan 2.11.2009. Viimeksi mainitun rikoksen johdosta Reipas on ollut kiinniotettuna ja pidätettynä 4.9.2009 klo 17.45 9.9.2009 klo 11.20.
Miten Turun KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kunkin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen ansainneen erikseen tarkasteltuina vankeutta neljäsosan ao. rikoksen maksimista, soveltaa käytännössä vakiintunutta ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan 1.10.1997 voimaan tulleen RL 7 luvun osittaisuudistuksen tavoitetta? 2. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Mitä tämä samalla kertaa tuomitseminen tarkoittaa? Kuvaile lisäksi ongelmia, joita samalla kertaa edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimissa. (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Niin sanottu liigoittumisperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Syyttäjän on mahdollista tehdä seuraamusluonteinen syyttämättäjättämispäätös kohtuus- ja konkurrenssiperusteella jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi. Mitä seikkoja on Lappi-Seppälän mukaan otettava huomioon arvioitaessa yleisen ja yksityisen edun asettamia vaatimuksia? (5 p)