LAJIVALINTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUSRANGAISTUKSEN VÄLILLÄ
|
|
- Johannes Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirsi Kohonen LAJIVALINTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUSRANGAISTUKSEN VÄLILLÄ ERITYISESTI VÄKIVALTARIKOKSISSA 1. Aiheen rajaus Kirjoituksessa tarkastellaan lajivalintaa ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä lähinnä hovioikeuksien viime vuosina antamien ratkaisujen pohjalta. Rikostyypeittäin pääpaino on ehdollisen vankeuden edellytysten arvioinnissa väkivaltarikoksissa. Nuorten tekemät rikokset on rajattu käsittelyn ulkopuolelle. 2. Säädöspohja Ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välistä lajivalintaa ja ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevat säännökset ovat lukien rikoslain 6 luvun 9 ja 10 :ssä (515/2003). Rangaistuksen määräämistä koskevaan uuteen 6 lukuun mainitut säännökset on siirretty rikoslain 2 b luvusta (520/2001), joka lisättiin lakiin vuonna 2001 samalla kun laki ehdollisesta rangaistuksesta kumottiin (521/2001) 1. Ehdollisen vankeuden sisältöä, tuomion vaikutuksista ilmoittamista ja ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi määräämistä koskevat säännökset jäävät edelleen 2 b lukuun. Viimeisin uudistus seuraa vuonna 2001 tehtyjä ratkaisuja. 2 Tuolloin lakiin tehtiin merkittäviä yksittäisiä muutoksia. Rangaistuslajin valinnan kannalta selkeä parannus oli se, että tulkinnanvaraisesta yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämisen vaatimuksesta luovuttiin ja ehdollisen vankeuden edellytykset kirjattiin tarkennettuina lakiin 3. Muutoksen myötä siirryttiin painottamaan rangaistuksen erityisestävän vaikutuksen huomioon ottamista lajivalinnassa yleisestävän vaikutuksen painoar- 1 Lait tulivat voimaan Myös esityöt vastaavat lähes sanatarkasti toisiaan (HE 177/2000 s ja HE 44/2002 s ). Huomattava on kuitenkin hieman tiukentunut kanta mahdollisuuteen tuomita kahden vuoden ylärajaa lähestyvä rangaistus ehdollisena (HE 44/2002 s. 205), tarkemmin jälj. s Edellytyksistä rikoksen vakavuus ja tekijän aikaisempi rikollisuus olivat toki jo aikaisemmassakin tuomitsemiskäytännössä vakiintuneita lajivalintakriteerejä. Tästä huolimatta eri tuomioistuinten välillä saattoi olla suuriakin eroja rangaistuslajin valinnassa, mikä oli tuomittavien henkilöiden yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. HE 177/2000 s. 12,
2 von vähentyessä. 4 Myös yhdyskuntapalvelun lisääminen yli vuoden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisrangaistukseksi oli lajivalinnan kannalta merkittävä, joskin soveltamisalaltaan suppeampi muutos, jolla oli tarkoitus laajentaa ehdollisen vankeusrangaistuksen käyttöalaa luomalla tuomioistuimille uusi rangaistusvaihtoehto. 5 6 Laissa 520/2001, jolla 2 b luku lisättiin rikoslakiin, ei ole siirtymäsäännöstä. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2002:52 soveltanut tekohetkellä voimassa ollutta ehdollisesta rangaistuksesta annettua lakia, koska sen soveltaminen ei korkeimman oikeuden arvion mukaan törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa johtanut olennaisesti ankarampaan lopputulokseen kuin uudet rikoslain 2 b luvun säännökset. Ratkaisussa KKO 2003:134 korkein oikeus on puolestaan soveltanut tuomitsemishetkellä voimassa olleita rikoslain 2 b luvun säännöksiä yhdyskuntapalvelusta ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena. 7 Rikoslain uuden 3 luvun 2 :n ajallista soveltuvuutta koskevan säännöksen mukaan kaikki oikeusasteet noudattavat samaa lievemmän lain periaatetta riippumatta uuden lain voimaantuloajankohdasta 8. 4 Päinvastoin kuin 1970-luvulla ehdollisesta rangaistuksesta annettua lakia säädettäessä, jolloin painotettiin rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävää vaikutusta erityisestävyyden, rangaistusten yksilöllistämisen, kustannuksella, Lahti s HE 177/2000 s Perinteisen oheisseuraamuksen, sakon käyttö on ollut yllättävän vähäistä. Oheissakko tuomittiin vuonna 1998 ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena muissa rikoksissa kuin liikennejuopumuksissa vain vajaassa 10 prosentissa tapauksista. Liikennejuopumuksissa oheissakkoa käytettiin noin 90 prosentissa tapauksista (HE 177/2000 s. 6). Esimerkki kuolleeksi kirjaimeksi jääneestä rangaistusvaihtoehdosta on ehdollinen sakko, joka poistettiin rangaistuslajivalikoimasta vuoden 2001 uudistuksen yhteydessä. Kiinnostavaa on myös se, että 1980-luvulla valmisteltiin pariinkin otteeseen niin sanottua yhdistelmärangaistusta, joka olisi tarkoittanut lyhytaikaisen ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista pitemmän ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena, Majanen s Tapauksessa KKO 2003:134 A:n syyksi oli luettu törkeä kuolemantuottamus, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus ja liikennerikkomus. Alemmat oikeusasteet olivat tuominneet A:n 1 vuoden 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus lausui perusteluissaan, että mahdollisuus tuomita ehdollisen rangaistuksen ohella yhdyskuntapalvelua oli uusi rangaistusvaihtoehto ehdottomille vankeusrangaistuksille tilanteissa, joissa oli kysymys suhteellisen vakavista rikoksista. A:n ensikertalaisuus ja hänen henkilöönsä liittyvät seikat (muun muassa nuori ikä ja perhesuhteet) huomioon ottaen korkein oikeus tuomitsi A:n 1 vuoden 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa 60 tunnin yhdyskuntapalveluun. 8 PeVL 31/2002 s. 3. RL:n 3 luvun 2 :n 1 ja 2 momenteissa säädetään lukien seuraavasti: Rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin. Jos tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä, sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos se soveltaminen johtaa lievempään lopputulokseen. Vertailun kohteena ovat nimenomaan lakien ajatellun soveltamisen lopputulokset. Vertailu olisi perustettava siihen, mihin konkreettiseen lopputulokseen uuden tai vanhan lain soveltaminen esillä olevassa tapauksessa johtaa. Jos lopputulos olisi kummassakin tapauksessa sama, sovellettaisiin rikoksen tekoajan lakia. HE 44/2002 s
3 3. Ehdollisen vankeuden edellytykset Ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välistä lajivalintaa ohjaavat RL:n 6 luvun säännökset kuuluvat seuraavasti: 9 Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei kuitenkaan saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaitukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi. 10 Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi koeajaksi valvontaan, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. Ehdollisen vankeuden ohessa tuomittavasta sakosta, yhdyskuntapalvelusta ja valvonnasta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Yhdyskuntapalvelu voidaan kuitenkin muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi. Tuomioistuimen harkitessa rangaistusta tulee ehdollinen vankeus 9 :n 1 momentin perussäännön mukaan asettaa lähtökohdaksi, josta voidaan poiketa ehdottoman vankeuden suuntaan säännöksessä mainituin perustein 9. Kun tällaisina perusteina on mainittu rikoksen vakavuus ja rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys, on selvää, että rangaistusten pidentyessä vähenevät mahdollisuudet ehdollisen vankeuden käyttöön. Esitöissä tämä on tuotu esiin aikaisempaa selkeämmin toteamalla, että kahden vuoden ylärajaa lähestyvissä rangaistuksissa oletuksen voidaan katsoa jo kääntyneen päinvastaiseksi ja että pitkien vankeusrangaistusten kohdalla täytyisi olla erityisiä syitä ehdollisen rangaistuksen tueksi HE 177/2000 s HE 44/2002 s
4 3.1. Rikoksen vakavuus ja tekijän syyllisyys Teon moitittavuusarvioinnilla on itsestään selvä yhteys lajivalintaan ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä. 11 Rikoksen vakavuudella tarkoitetaan ulkoista teonkuvausta, ennen kaikkea teolla aiheutettua vahinkoa ja vaaraa. Tekijän syyllisyydellä puolestaan tarkoitetaan konkreettisesta teosta ilmenevää syyllisyyttä eli niin sanottua tekosyyllisyyttä Syyllisyysarvosteluun vaikuttavat lukuisat seikat, kuten esimerkiksi se, onko kysymys tahallisuudesta vai tuottamuksesta sekä tahallisuuden tai tuottamuksen aste 14, mahdollinen harkinta ja suunnitelmallisuus sekä tekijän asema ja uhrin haavoittuvuus tai mahdollinen riippuvaisuus tekijästä. Edellä jo mainitussa ratkaisussa KKO 2002:52 korkein oikeus muutti alempien oikeuksien tuomitseman ehdollisen vankeusrangaistuksen ehdottomaksi törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa. Vaikka asiaan sovellettiin vanhaa lakia ja siten yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämisen kriteeriä, perustelut sopisivat yhtä hyvin myös nykyisten säännösten soveltamistilanteeseen. KKO lausui perusteluissaan: Teon törkeys edellyttää ehdotonta vankeusrangaistusta. B on syyllistynyt 6-vuotiaan tyttärensä seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joka on jatkunut usean vuoden ajan. Hän on väärinkäyttänyt huollossaan olevan puolustuskyvyttömän lapsen riippuvaista asemaa ja luottamusta vanhempaansa. Rikoksen vakavuutta on lisännyt se, että B tiesi tekoon ryhtyessään tyttärensä jo joutuneen toisen henkilön seksuaalirikoksen uhriksi. Seuraamusta harkittaessa on otettava huomioon lapsen mielenterveydelle aiheutunut vakava vahinko, jota kuvaa sen vaatima pitkäaikainen hoito. Yhdyskuntapalvelun lisääminen ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamukseksi vuonna 2001 laajensi ehdollisen vankeuden käyttöalaa. 15 Yhdyskuntapalvelu voidaan liittää oheisseuraamuksena yli yhden vuoden pituiseen eh- 11 Vaikkakin uusiminen on lukumääräisesti käytetyin valintakriteeri, Lappi-Seppälä 2002 s Tekijäsyyllisyydessä puolestaan arvioidaan tekijän henkilöä, esimerkiksi tekijän yleistä elämäntapaa ja sen moitittavuutta. 13 HE 177/2000 s. 18 ja HE 44/2002 s Ääripäinä ovat ankarimmin arvosteltava tarkoitustahallisuus, jossa tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut toisen intressin loukkaaminen ja lievimpänä tiedoton tuottamus, jossa tekijä ei ole lainkaan mieltänyt seurauksen mahdollisuutta, vaikka hänen olisi tullut näin tehdä. 15 Hallituksen esityksessä todetaan, että tuomioistuimet saavat käyttöönsä uuden rangaistusvaihtoehdon, jolla voidaan mahdollisesti välttää ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitseminen. Esityksessä ennustetaan, että yhdyskuntapalvelulla lisärangaistuksena olisi kuitenkin suhteellisen rajoitettu soveltamisala, minkä vuoksi sen käytön ei ole syytä olettaa heikentävän uskoa seuraamusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen, HE 177/2000 s. 20. Toisaalta lakivaliokunta kiinnitti yleisiä oppeja koskevassa mietinnössään huomiota siihen yhdyskuntapalvelun käyttöön liittyvään yhdenvertaisuusongelmaan, että esimerkiksi vakavasti päihderiippuvaiset eivät päässeet osalliseksi tästä tosiasiallisesti ehdotonta vankeusrangaistusta lievemmästä rangaistusmuodosta, LaVM 28/2002 s
5 dolliseen vankeuteen, jolloin kysymys on suhteellisen vakavista rikoksista. Laissa tai esitöissä ei ole yksilöity tilanteita tai rikostyyppejä, joihin uuden yhdistelmärangaistuksen on ajateltu soveltuvan. Itä-Suomen hovioikeus on kahdessa huomattavasti julkisuutta saaneessa ratkaisussaan muuttanut käräjäoikeuden tuomitseman ehdottoman vankeusrangaistuksen ehdolliseksi ja tuominnut oheisseuraamuksena yhdyskuntapalvelua. I-SHO nro Tapauksessa käräjäoikeus oli tuominnut A:n pahoinpitelystä ja raiskauksesta yhden vuoden kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Uhrina oli molemmissa teoissa ollut hänen entinen puolisonsa. Raiskaus oli tapahtunut entisen puolison tultua hakemaan tavaroitaan heidän entisestä yhteisestä kodistaan. Rangaistusseuraamuksen osalta hovioikeus lausui: A:n syyksi 2 kohdassa luetun rikoksen vakavuus sinänsä puoltaa hänen tuomitsemistaan ehdottomaan vankeuteen. Toisaalta A:ta ei ole rikosrekisterinotteen mukaan aikaisemmin rikoksista rekisteröity. A:ta koskevasta yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä voidaan myös havaita, että hän on ollut vuodesta 1994 lähtien vakituisessa työsuhteessa. A:n syyksi luettujen rikosten vakavuudesta ja rikoksista ilmenevästä A:n syyllisyydestä huolimatta hovioikeus katsoo, etteivät ne tässä tapauksessa edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ehdollista vankeutta on kuitenkin yksinään pidettävä riittämättömänä rangaistuksena A:n rikoksista... Hovioikeus tuomitsi A:lle yhden vuoden kuuden kuukauden ehdollisen vankeuden ohella 70 tuntia yhdyskuntapalvelua. Ratkaisu on lainvoimainen. I-SHO nro Tapauksessa käräjäoikeus oli tuominnut A:n raiskauksesta kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A oli raiskannut ravintolassa tapaamansa B:n yhteisellä kotimatkalla. Rangaistusseuraamuksen osalta hovioikeus lausui: Käräjäoikeuden A:lle tuomitsemaa rangaistusta on yleiseen rangaistuskäytäntöön nähden pidettävä liian ankarana. Oikeudenmukainen rangaistus A:n rikoksesta on sen vahingollisuus ja siitä ilmenevä A:n syyllisyys huomioon ottaen yksi vuosi kahdeksan kuukautta vankeutta A:n teon vakavuus puoltaa ehdotonta rangaistusta. Ehdollisen vankeuden puolesta puhuu erityisesti se, ettei häntä ole aikaisemmin rikoksista rekisteröity ja se, että A velvoitetaan suorittamaan B:lle A:n taloudellisiin oloihin nähden melko huomattavat vahingonkorvaukset. A:n perheeseen kuuluu puoliso ja kolme alaikäistä lasta. A:n hovioikeudessa esittämästä työtodistuksesta ilmenee, että hän on työskennellyt yli 13 vuoden ajan saman työnantajan palveluksessa ja että hän on suoriutunut työtehtävistään kiitettävästi. Ehdoton rangaistus päättäisi työnantajan mukaan tämän työsuhteen. Edellä mainittuja eri suuntaisia näkökohtia punnitessaan hovioikeus päätyy harkinnassaan siihen, että A:n syyksi luetun rikoksen vakavuudesta ja siitä ilmenevästä A:n syyllisyydestä huolimatta ehdollisen rangaistuksen puolesta puhuvat seikat ovat painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. Ehdollista vankeutta on kuitenkin yksinään pidettävä riittämättömä- 338
6 nä rangaistuksena A:n rikoksesta... Hovioikeus tuomitsi A:lle yhden vuoden kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeuden ohella 70 tuntia yhdyskuntapalvelua. Ratkaisu on lainvoimainen. Jos ohitetaan kysymys ehdollisen vankeuden ja yhdyskuntapalvelun muodostaman rangaistusyhdistelmän soveltuvuudesta raiskauksiin tai ylipäänsä vakaviin väkivaltarikoksiin rikostyyppinä ja tarkastellaan edellä mainittujen tapausten perusteluja, voidaan todeta ensimmäisen tapauksen jättävän avoimeksi kysymyksen siitä, missä tarkoituksessa perusteluihin on otettu maininta A:n työsuhteesta. Onko kysymyksessä ollut vastaavanlainen uhka työn menettämisestä kuin jälkimmäisessä tapauksessa? Jälkimmäisessä tapauksessa puolestaan rangaistus on jo pituudeltaan ollut niin lähellä kahden vuoden ylärajaa, että ehdollisen rangaistuksen tueksi täytyy vaatia joitain erityisiä syitä. Tällainen syy ei voine olla se, ettei henkilöä ole aikaisemmin rikoksista rekisteröity, koska RL:n 6 luvun 9 :n 1 momentin perussäännöksessä ei edellytetä siinä mainittujen kriteerien samanaikaista täyttymistä. 16 Perusteluissa onkin mainittu A:lle tuomiosta aiheutuvina muina seuraamuksina hänen maksettavakseen tuomitut melko huomattavat vahingonkorvaukset (yhteensä euroa korkoineen). Lisäksi on mainittu, että ehdottoman rangaistuksen myötä A tulisi menettämään vakituisen työnsä. Vielä on perusteluihin otettu maininta A:n puolisosta ja kolmesta alaikäisestä lapsesta. Tämän osalta jää avoimeksi, onko ollut tarkoitus kuvata A:n taloudellisia oloja ja elatusvelvollisuutta vai kohtuusnäkökohtia muutoin. Joka tapauksessa hovioikeus on katsonut näiden seikkojen riittävän ehdollisen vankeuden tuomitsemiseen. Puhdas rikosrekisteri ja taloudellisiin oloihin nähden huomattavat vahingonkorvaukset (yhteensä euroa korkoineen) olivat perusteina rangaistuksen tuomitsemiselle ehdollisena myös seuraavassa tapauksessa. I-SHO nro Käräjäoikeus oli tuominnut A:n varkaudesta ja raiskauksen yrityksestä yhden vuoden kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A oli seurattuaan B:tä jonkin matkaa kadulla kaatanut tämän maahan ja yrittänyt pakottaa kanssaan sukupuoliyhteyteen. Teko oli keskeytynyt ohikulkijan tullessa paikalle. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden syyksilukemisen ja lausui rangaistuksen osalta perusteluissaan: Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:ta ei ole aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Tämän lisäksi ehdollista rangaistusta puoltaa se, että A velvoitetaan suorittamaan B:lle A:n taloudellisiin oloihin nähden huomattavat vahingonkorvaukset. A:n syyksi 2 kohdassa luetun rikoksen vakavuus ja siitä ilmenevä A:n syyllisyys puoltavat toisaalta ehdotonta rangaistusta. Hovioikeus, punnittuaan kaikkia edellä mainittuja seikkoja, katsoo, että A:lle tuomittu rangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. Hovioikeus tuomitsi A:n 16 Samoin jos tekijän aikaisempi rikollisuus edellyttää rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana, ei rangaistuksen pituus lähtökohtaisesti vaikuta arviointiin, vaan myös hyvin lyhyetkin rangaistukset tuomitaan ehdottomina. 339
7 yhden vuoden kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kysymyksessä oli äänestysratkaisu, yksi jäsen olisi tuominnut rangaistuksen ehdottomana. Asiassa on haettu valituslupaa. Seuraavassa tapauksessa ehdotonta vankeusrangaistusta perustellaan ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain mukaisella yleisen lainkuuliaisuuden vaatimuksella, vaikka asiaan on sovellettu uusia säännöksiä. HHO nro Käräjäoikeus tuomitsi A:n 15-vuotiaaseen B:hen kohdistuneesta raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan yleinen lainkuuliaisuus vaati rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana, koska teot olivat kohdistuneet lapseen. Hovioikeuden enemmistö alensi rangaistuksen 1 vuoteen 8 kuukauteen ja tuomitsi sen käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla ehdottomana. Vähemmistöön jäänyt jäsen olisi tuominnut rangaistuksen ehdollisena ja lisäksi oheissakkoa 60 päiväsakkoa. Perusteluina oli esitetty osapuolten aikaisempi tuttavuus, B:n vapaaehtoinen meneminen A:n huoneistoon ja alkoholin nauttiminen siellä sekä se, ettei B:ssä ollut todettu merkkejä väkivallasta. Rikosten vakavuus ja A:n syyllisyys eivät siten vaatineet rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Ratkaisu on lainvoimainen. Törkeistä pahoinpitelyistä tuomittaneen edelleen, huolimatta rangaistusminimin korottamisesta yhteen vuoteen, pääsääntöisesti alle kahden vuoden vankeusrangaistuksia. 17 Tämän vuoksi seuraamusharkintaan kuuluu lähes aina myös lajivalinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä. HHO nro 897. A oli lyönyt stiletillä B:tä oikealle puolelle ylävatsaan. Pisto oli ulottunut noin viiden senttimetrin syvyyteen maksan sisään. Vamma oli ollut ainakin potentiaalisesti hengenvaarallinen ja se oli vaatinut leikkaustoimenpiteen. Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä pahoinpitelystä ja vaarallisen teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ehdollista rangaistusta puolsivat käräjäoikeuden mukaan B:n oma myötävaikutus, koska osapuolet olivat päätyneet ratkaisemaan erimielisyytensä tappelemalla sekä se, että A oli teon jälkeen soittanut hälytyskeskukseen. Syyttäjä valitti rangaistuksen osalta hovioikeuteen, joka hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen. Ratkaisu on lainvoimainen. KouHO nro 752. A oli viiltänyt veitsellä B:n kasvoihin viisi syvää viiltohaavaa sekä lisäksi useita viiltoja B:n molempiin käsiin. Käräjäoikeus 17 Tähän päätyi myös työryhmä, joka selvitti pahoinpitelyrikosten rangaistuskäytännön yhtenäisyyttä Rovaniemen hovioikeuspiirissä ennen lainmuutosta. Työryhmän käsityksen mukaan kahden vuoden rangaistus törkeästä pahoinpitelystä oli jo harvinainen. Työryhmä ilmaisi myös käsityksenään, että törkeistä pahoinpitelyistä annettujen tuomioiden pituus tulee nousemaan 6-9 kuukaudella rangaistusminimin noustessa yhteen vuoteen. (Lainkäytön laatutavoitteet ja niiden asettaminen Rovaniemen hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa vuodelle 2000). 340
8 tuomitsi A:n törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta ja lausui, että ehdollista rangaistusta puolsivat A:n ensikertalaisuus ja se, että hänellä oli huollossaan 14-vuotias lapsi. Lisäksi hovioikeus otti huomioon rangaistuksen täytäntöönpanon vaikutuksen A:n taloudelliseen asemaan, B:n pitkäaikaisen A:ta loukkaavan käytöksen sekä B:n välittömästi ennen tekoa suorittaman A:n voimakkaan provosoimisen väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Ratkaisu on lainvoimainen. Näyttäisi siis siltä, että väkivalta on voinut olla hyvinkin rajua ja vammat vakavia ja silti seuraamusharkinnassa on päädytty ehdollisen rangaistuksen kannalle, jos tapahtumissa tai tekijän olosuhteissa on ensikertalaisuuden lisäksi ollut yksi tai useampi lieventävä seikka. Mainittakoon vielä Kouvolan hovioikeuden tuomio 18, jossa tekijä oli pahoinpidellyt asianomistajaa lyömällä ja potkimalla häntä niin voimakkaasti, että siitä oli aiheutunut pernan ja maksan repeämät ja hengenvaara. Asianomistajalta oli jouduttu poistamaan perna ja osa maksaa. Pitkän, 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdollisena hovioikeus perusteli tekijän ensikertalaisuuden lisäksi sillä, että hän oli ollut tapahtuman jälkeen sekavassa tilassa ja joutunut noin kuusi kuukautta kestäneeseen sairaalahoitoon. Hovioikeuskäytännöstä löytyy myös esimerkkejä ratkaisuista, jossa puhtaasta rikosrekisteristä ja suhteellisen lyhyestä rangaistuksesta huolimatta vankeus on tuomittu ehdottomana. HHO nro Käräjäoikeus oli tuominnut A:n laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelystä, lähestymiskiellon rikkomisesta ja kahdesta luvattomasta käytöstä kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A oli rikkonut hänelle määrättyä laajennettua lähestymiskieltoa soittamalla B:lle puheluja ja tunkeutumalla B:n asuntoon edellisenä päivänä häneltä ottamillaan avaimilla. Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan seuraavasti: Kun lähestymiskielto siten on säädetty suojaamaan vakavilta rikoksilta, kun vastaaja on toistuvasti rikkonut hänelle määrättyä lähestymiskieltoa ja kun vastaaja on käräjäoikeudessa antanut ymmärtää, ettei lähestymiskiellolla ole merkitystä sydämen sanoessa, että saa tulla, käräjäoikeus pitää todennäköisenä, ettei ehdollinen vankeusrangaistus tulisi estämään lähestymiskiellon rikkomista, minkä vuoksi käräjäoikeus on tuominnut vastaajan ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A oli valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että rangaistus määrätään ehdolliseksi, koska häntä ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen. Ratkaisu on lainvoimainen. Edellä selostetussa tapauksessa syyttäjän hovioikeudelle antamasta vastauksesta ilmeni, että A oli käräjäoikeuden pääkäsittelyä edeltävänä päivänä tunkeutunut B:n asuntoon ja yrittänyt teräaseella uhaten saada B:n luopumaan rangais- 18 KouHO nro
9 tusvaatimuksesta ja pakottanut B:n soittamaan poliisin päivystysnumeroon. Tämän seurauksena A oli tässä toisessa asiassa tuomittu käräjäoikeuden lainvoimaisella tuomiolla muun muassa lähestymiskiellon rikkomisesta ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tämä A:n menettely on luonnollisesti vaikuttanut kokonaisharkintaan. Käräjäoikeuden perusteluissa onkin korostuneen erityispreventiivinen sävy Tekijän aikaisempi rikollisuus Aikaisemmalla rikollisuudella tarkoitetaan säännöksessä ennen kaikkea rikoksia, joista tekijä on tuomittu rangaistukseen ennen kuin hän syyllistyi tuomittavana olevaan rikokseen. Kuitenkin jos samaan konkurrenssiryhmään kuuluvista eri rikoksista tuomitaan rangaistukseen kahdessa tai useammassa eri oikeudenkäynnissä, aikaisemmin käsiteltyjä rikoksia ei voida pitää säännöksen tarkoittamin tavoin tekijän aikaisempana rikollisuutena. 20 Syytetty ei toisin sanoen saa kärsiä vahinkoa tuomioistuinkäsittelyn sattumanvaraisesta pirstoutumisesta, vaan sellaiseen ajalliseen kokonaisuuteen kuuluvia rikoksia, jotka olisi periaatteessa voitu käsitellä yhdessä ja joista olisi voitu tuomita yhteinen rangaistus, ei voida katsoa tekijän aikaisemmaksi rikollisuudeksi. Tällöin valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä tehdään rikosten vakavuuden ja tekijän syyllisyyden perusteella. 21 Ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 2 :ssä säädettiin, että jos syytetty rikoksen tekemistä lähinnä edeltäneiden kolmen vuoden aikana on tuomittu vuotta pitempään ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ei uutta rangaistusta ole määrättävä ehdolliseksi, ellei siihen ole erityistä syytä. Vuoden 2001 uudistuksessa kyseinen säännös jätettiin pois tarpeettomana, koska tekijän aikaisempi rikollisuus tuli otettavaksi huomioon jo perussäännöksen perusteella. 22 Laissa tai sen esitöissä ei luonnollisestikaan ole voitu määritellä täsmällisesti aikaisemman rikollisuuden vaikutusta mahdollisuuteen tuomita ehdollista vankeutta. Kysymys siitä, kuinka monta ehdollista rangaistusta henkilölle voidaan tuomita, vaatii aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Aikaisempien rikosten määrän ja rikosten törkeyden lisäksi harkintaan vaikuttaa myös uusimisnopeus. 19 Rikoksentekijään kohdistuvan erityisestävän vaikutuksen oletetaan tapahtuvan kolmella tavalla; varoituksena, sopeuttamisena tai eristämisenä, Utriainen s. 35. Käräjäoikeuden perustelujen mukaan A:n eristäminen vankilaan on ainoa keino vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. 20 Näin myös ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain aikana annetussa ratkaisussa KKO 2001:37. Korkein oikeus toteaa, että seuraamusharkinnassa tulee ottaa huomioon kaikki ne teot, joista yhteisen rangaistuksen tuomitseminen olisi ollut mahdollista. Kysymykseksi muodostuu siten, olisiko yhteinen rangaistus keskitetymmässä käsittelyssä ollut ehdoton vai ehdollinen. 21 HE 177/2000 s ja HE 44/2002 s Esitöissä todetaan, että EhdL:n 2 :n tarkoittamassa tapauksessa rangaistusta ei uudenkaan lain mukaan olisi yleensä syytä määrätä ehdolliseksi, HE 177/2000 s
10 Hallituksen esityksessä todetaan kuitenkin tarkoituksena olleen, että aikaisempaa rikollisuutta koskevan maininnan ottaminen perussäännökseen vähentäisi useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitsemisen mahdollisuutta. 23 RHO nro 259. A oli lyönyt toisessa kädessä olleella puukolla ja toisessa kädessä olleella hedelmäveitsellä B:tä molempiin kyynärpäihin, joihin oli tullut verta vuotavat haavat. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä pahoinpitelystä seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A vaati hovioikeudessa rangaistuksen muuttamista ehdolliseksi. A oli tuomittu viimeksi vuonna 1992 teräaseella tehdystä törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 6 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen vuonna 1994 eikä häntä ollut sen jälkeen tuomittu uusista rikoksista vankeusrangaistukseen. Siitä huolimatta, että A:n aikaisemmasta rikoksesta oli kulunut pitkähkö aika, hovioikeus katsoi, että huomioon ottaen A:n syyksi luetun rikoksen vakavuus ja samankaltaisuus A:n viaksi aikaisemmin luetun mainitun rikoksen kanssa yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaati tuomitun vankeusrangaistuksen määräämistä ehdottomana. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Ratkaisu on lainvoimainen. Koska seuraamusjärjestelmämme rakentuu rangaistusten asteittaisen ankaroitumisen periaatteelle, ei liene syytäkään kovin herkästi palata lievempiin rangaistuslajeihin ja tuomita aikaisempien ehdottomien vankeusrangaistusten jälkeen ehdollista vankeutta. Toisaalta ei voida ajatella niin, että käytettyään kerran mahdollisuutensa ehdollisiin rangaistuksiin ei henkilöllä enää olisi paluuta lievempiin rangaistuslajeihin. Aikaisemmasta rikoksesta kuluneen ajan tulee kuitenkin olla huomattavan pitkä, eikä siihen tule laskea mukaan niitä ajanjaksoja, jotka henkilö on ollut rangaistusta suorittamassa. Muista rikoksista poiketen tuomitsemiskäytäntö törkeiden rattijuopumusten uusimistapauksissa on jokseenkin vakiintunut ja tiukka. Korkeimman oikeuden ratkaisussaan KKO 1993:72 tekemää linjausta on noudatettu hovioikeuskäytännössä. 24 HHO nro A oli aikaisemman, törkeästä rattijuopumuksesta tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen koeajalla syyllistynyt toistamiseen törkeään rattijuopumukseen. Käräjäoikeus tuomitsi A:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mistä syyttäjä valitti hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että huomioon ottaen teon vakavuus, vaarallisuus ja siitä ilmenevä A:n 23 HE 177/2000 s Kyseisessä tapauksessa henkilö oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen (2,31 promillea) aikaisemman vastaavasta teosta tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaikana. Teon vakavuuden ja vaarallisuuden vuoksi ja koska henkilö oli toistamiseen lyhyessä ajassa syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, korkein oikeus katsoi yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämisen tällaisessa tapauksessa yleensä vaativan rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Tätä arviointia ei muuttanut tapauksessa edes henkilön hoitoon hakeutuminen tai se, että hänen irtisanomisensa virastaan oli harkittavana. 343
11 syyllisyys sekä se, että A on vajaan vuoden kuluttua edellisestä tuomiosta syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, ei ehdollista vankeusrangaistusta ja oheissakkoa voida pitää riittävänä seuraamuksena teosta ja muutti rangaistuksen ehdottomaksi. Aikaisempaa ehdollista rangaistusta ei kuitenkaan hovioikeuden mukaan ollut aihetta määrätä täytäntöönpantavaksi. Ratkaisu on lainvoimainen. HHO nro A oli aikaisemman, varkaudesta tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen koeajalla syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Käräjäoikeus tuomitsi A:n ehdottomaan vankeusrangaistukseen, mistä A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, ettei A:n aikaisempi, varkaudesta tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus edellytä vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:n menettelyn moitittavuudesta huolimatta myöskään rikosten vakavuus ja niistä ilmenevä A:n syyllisyys eivät vaadi poikkeamista edellä mainitusta pääsäännöstä. Hovioikeus tuomitsi A:n ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoon. Ratkaisu on lainvoimainen Lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet Rikoslain 6 luvun 4 :ssä on jo vanhastaan ollut erillinen säännös tekijälle teosta aiheutuneiden muiden seurausten eli niin sanotun sanktiokumulaation merkityksestä rangaistuksen mittaamiseen. Lisäksi vuoden 2001 uudistuksen esitöissä todettiin, että yleiset rangaistuksen määräämiseen vaikuttavat perusteet saattavat poikkeuksellisesti johtaa siihen, että muutoin törkeä ja ehdotonta vankeusrangaistusta vaativa rikos rangaistaan ehdollisella vankeudella, kun otetaan huomioon esimerkiksi kohtuusperusteet. 25 Nämä tekijän henkilöön liittyvät kohtuullistamisperusteet jäivät kuitenkin tuossa vaiheessa kirjaamatta lakiin. Kuten edellä esitellyistä hovioikeuksien ratkaisuista voidaan havaita, ehdollisen rangaistuksen tueksi on esitetty mitä moninaisimpia perusteita aina uhrin omasta myötävaikutuksesta ehdottoman rangaistuksen vaikutuksiin tekijän perheoloihin tai työsuhteeseen. Myös tältä osin lain informatiivisuus on lisääntynyt rikoslain uusien yleisten oppien tultua voimaan Uuden 6 luvun 3 :n 3 momentissa säädetään, että päätettäessä rangaistuksen lajista noudatetaan rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavien perusteiden ohella, mitä 9-12 :ssä säädetään. Rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat muun muassa saman luvun 6 :n lieventämisperusteet ja 7 :n kohtuullistamisperusteet. Lieventämisperusteet vastaavat pitkälti aikaisemman lain vastaavia perusteita, uusina perusteina on lakiin kirjattu asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus, tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto sekä lievennetyn rangaistusasteikon käyttämiseen oikeuttavat, 8 :n 1 ja 3 momentissa luetellut perusteet. Kohtuullistamisperustei- 25 HE 177/2000 s. 19. Näitä kohtuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita on toki sovellettu jo vanhastaan tuomitsemiskäytännössä, ks. esim. Lappi-Seppälä 1987 s
12 na puolestaan on edellä mainitun sanktiokumulaation lisäksi mainittu tekijän korkea ikä, heikko terveydentila tai muut henkilökohtaiset olot sekä rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika. Kohtuullistamisperusteiden käytön itsestään selvänä edellytyksenä on arvio siitä, että vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi edellä mainituista syistä kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. Lähteet Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 44/2002 vp). Lahti, Raimo: Rikoslain kokonaisuudistus ja seuraamusjärjestelmän kehittämislinja. Teoksessa: Kohti rationaalista ja humaania kriminaalipolitiikkaa. Helsinki 1996, s Lainkäytön laatutavoitteet ja niiden asettaminen Rovaniemen hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa vuodelle Moniste. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 44/2002 vp) rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (LaVM 28/2002 vp). Lappi-Seppälä, Tapio: Ehdollinen vankeus. Teoksessa: Rikosoikeus. Helsinki 2002, s Lappi-Seppälä, Tapio: Rangaistuksen määräämisestä I. Vammala Lappi-Seppälä, Tapio: Rikosten seuraamukset. Porvoo Majanen, Martti: Ehdollisen rangaistuksen muodoista. Teoksessa: Kohti rationaalista ja humaania kriminaalipolitiikkaa. Helsinki 1996, s Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä (44/2002 vp) rikoslain yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (PeVL 31/2002 vp). Utriainen, Terttu: Rikosten rangaistukset ja muut seuraamukset. 2. uud. p. Tampere Oikeustapaukset KKO 1993:72 KKO 2001:37 KKO 2002:52 KKO 2003:134 Helsingin hovioikeuden tuomio nro 897, lainvoimainen. Helsingin hovioikeuden tuomio nro 2590, lainvoimainen. Helsingin hovioikeuden tuomio nro 3257, lainvoimainen. Helsingin hovioikeuden tuomio nro 2422, lainvoimainen. Helsingin hovioikeuden tuomio nro 3304, lainvoimainen. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio nro 1093, lainvoimainen. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio nro 1066, ei lainvoimainen. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio nro 1245, lainvoimainen. Kouvolan hovioikeuden tuomio nro 752, lainvoimainen. Kouvolan hovioikeuden tuomio nro 825, lainvoimainen Rovaniemen hovioikeuden tuomio nro 259, lainvoimainen 345
Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotEhdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen
Pirjo Aaltonen Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen Havaintoja erityisesti korkeimman oikeuden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisukäytännöstä 1. Taustaa 1.1. Ehdollisen rangaistuksen
LisätiedotVast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).
SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan
LisätiedotRANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN
ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen
LisätiedotRANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotLaki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta
EV 206/1996 vp- HE 109/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotRikosoikeudellisen vastuun alkaminen
Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori
LisätiedotJussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano
Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja
LisätiedotLausunto YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA AIKUISTEN RIKOKSENTEKIJÖIDEN OHEISVALVONNASTA
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 28.03.2018 EOAK/1410/2018 Asia: OM 1/61/2016 Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
LisätiedotViite: HE 268/2016 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
1 Timo Ojala LAUSUNTO Hovioikeudenneuvos, Osastonjohtaja Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki tel. 02956 40501 email. timo.j.ojala@oikeus.fi 29.3.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite:
LisätiedotRANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
LisätiedotRangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus?
Timo Haikonen Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus? 1. Johdanto 1.1 Aiheen valinnasta Talousrikollisuudesta yleensä ja erityisesti talousrikoksista tuomittavista
LisätiedotLAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ
Terhi Mattila LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ Erityisesti omaisuusrikosten kannalta 1. Johdanto 1.1. Rangaistuslajit Vuoden 2004 tammikuun
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotAntamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu
Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet
LisätiedotRANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 1 Rikostyöryhmän raportti 8.11.2007 RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Työryhmän jäsenet Käräjätuomari Timo Heikkinen, puheenjohtaja, Vantaan
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
LisätiedotERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI
ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ
Lisätiedot1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja
Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476
LisätiedotSyyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 06.07.2017 Dnro OKV/24/31/2017 1/5 ASIA Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeus on kirjeellään 17.5.2017 saattanut oikeuskanslerin
LisätiedotJuha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
Lisätiedot6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain
III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle
LisätiedotASIA. Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2017 Dnro OKV/17/30/2015 1/6 ASIA Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentin mukaan
LisätiedotRIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori
RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,
LisätiedotLastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa
Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
25 MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Hallitusneuvos Paulina Tallroth 13.3.2017 HE 268/2016 vp Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotLaki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
Lisätiedoto / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne OM 3/61/2010 Lausunto
HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 1.7.2016 ;/. o / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi
LisätiedotOikeusministeriö / Kriminaalipoliittinen osasto
1 Oikeusministeriö 3.9.2013/ Kriminaalipoliittinen osasto Kalliomäki oikeusministerio@om.fi Kylmälahti Savilampi KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS PL 534 40101 JYVÄSKYLÄ Puh: 0295648100 sähköposti: keski-suomi.ko@oikeus.fi
LisätiedotEduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta
LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin
LisätiedotEV 198/2004 vp HE 102/2004 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 198/2004 vp Hallituksen esitys laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi nuorisorangaistuksesta ja
LisätiedotHuumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli
Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotKORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY
KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa
LisätiedotKirsti Uusitalo. 1. Kysymyksenasettelu
Kirsti Uusitalo Korkeimman oikeuden ratkaisujen merkitys normaalirangaistuksen arvioinnissa alemmissa oikeusasteissa määritteleekö korkein oikeus normaalirangaistustason? 1. Kysymyksenasettelu Rikoslain
LisätiedotSUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen
LisätiedotEDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNNALLE
1 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNNALLE Lausunto hallituksen esityksistä 119/2018 vp eduskunnalle laeiksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 70 :n ja Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotRikosasian vastaajan kuuleminen ym.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2017 Dnro OKV/5/50/2016 1/7 ASIA Rikosasian vastaajan kuuleminen ym. ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeuden oikeuskanslerille tiedoksi lähettämästä hovioikeuden 25.8.2016 antamasta
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotTÖRKEÄN JA TAVALLISEN PAHOINPITELYN RAJANVETO
Eija Multimäki TÖRKEÄN JA TAVALLISEN PAHOINPITELYN RAJANVETO 1. Johdanto 1.1. Säännökset Pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä koskevat säännökset ovat rikoslain 21 luvussa. Pahoinpitelyä koskevan 5 :n
LisätiedotNuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana
Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:
LisätiedotViite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖLLE. Asia: Lausunto arviomuistiosta rangaistusten oikeasuhtaisuudesta. Viite: OM 1/41/2018
1 OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto arviomuistiosta rangaistusten oikeasuhtaisuudesta Viite: OM 1/41/2018 Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry (jäljempänä Tuomariliitto) esittää lausuntonaan
LisätiedotLIEVEMMÄN LAIN PERIAATE JA RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUMINEN
Markku Räty LIEVEMMÄN LAIN PERIAATE JA RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUMINEN 1. Taustaksi 1.1. Säännökset Lievemmän lain periaate tulee sovellettavaksi, kun rikosoikeudelliset säännökset muuttuvat
LisätiedotLaki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
LisätiedotLaki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa
Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16.1.1987/21 Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
LisätiedotHE 177/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
HE 177/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi
LisätiedotLausunto Valtakunnansyyttäjänviraston lausunto rangaistusten oikeasuhtaisuutta koskevasta arviomuistiosta.
Valtakunnansyyttäjänvirasto Lausunto 19.04.2018 Asia: OM 1/41/2018 Arviomuistio rangaistusten oikeasuhtaisuudesta Lausunnon saate Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne: Yleistä Valtakunnansyyttäjänviraston
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 159 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 159 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosasioiden käsittelystä yhden tuomarin istunnossa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kihlakunnanoikeuksissa ja
LisätiedotRikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu
Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Lapin yliopisto Pro gradu -tutkielma Patrik Voss-Lagerlund Rikosoikeus Kevät 2012 Lapin yliopisto, oikeustieteiden
LisätiedotHE 197/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 197/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikosrekisterilain ja rikoslain 48 luvun 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikosrekisterilakiin lisätään
LisätiedotLaki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö
Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä, rikosrekisterilain muuttamisesta sekä rikosrekisteritietojen
LisätiedotSyytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011
Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotOikeusministeriölle. Presidentti. Mikko Könkkölä HELSINGIN HOVIOIKEUS
HELSINGIN HOVIOIKEUS Dnro: 91/7074/2016 Salmisaarenranta 71 PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite heisinki.ho@oikeus.il 14.4.2016 Oikeusministeriölle
LisätiedotLaki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta
Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti
LisätiedotYHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA
Outi Mustajoki YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA 1. Johdanto Yhdyskuntapalvelurangaistus on Suomessa ollut käytössä vuoden 1991 alusta lukien, aluksi alueellisena ja huhtikuun 1994 alusta lukien valtakunnallisena
LisätiedotRikosrekisteriotteen pyytäminen. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Rikosrekisteriotteen pyytäminen Sari Anetjärvi lakimiesasessori Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on tullut voimaan
LisätiedotVastavuoroinen tunnustaminen ulkomaisten tuomioiden huomioon ottaminen rangaistuskäytännössä
Veera Kankaanrinta Vastavuoroinen tunnustaminen ulkomaisten tuomioiden huomioon ottaminen rangaistuskäytännössä 1. Kysymyksenasettelusta Vastavuoroisen tunnustamisen periaate on yksi eu-rikosoikeudellisen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotLaki. ajokorttilain muuttamisesta
Laki ajokorttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ajokorttilain (386/2011) 65 :n 3 momentti, muutetaan 64 :n 1 momentti ja 2 momentin 3 ja 4 kohta, 65 :n 1 momentin johdantokappale,
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotTerttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?
Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 7 :n 3 momentti, 34 luvun 6 :n 1 momentti sekä 34 a luvun 1 :n 1 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 110/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 55/2009 11.9.2009 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Poliisilaitos on 30.10.2008 päättänyt antaa vanhempi
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotRIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA
RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA Ensihoitopalvelualan opintopäivät, 11.2.2019 Jenna Uusitalo OTT-koulutettava, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Hoitajan ja potilaan lainsäädäntö Potilaalla on
LisätiedotHE 74/1998 vp. Laki. rikoslain muuttamisesta
EV 274/1998 vp - HE 74/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sakkoa, muuntorangaistusta ja rikesakkoa koskevien säännösten uudistamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7411998
Lisätiedot15.8.2008/1892 KHO:2008:59
This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2008/200801892 (accessed 11 Dec 2012) 15.8.2008/1892 KHO:2008:59 Kansalaisuusasia - Nuhteettomuusedellytys - Odotusajan laskeminen
Lisätiedot20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi
20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi Oikeusministeriö, Helsinki 2013 24.4.2013 Julkaisun nimi
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotJOHDANTO. Viitetieto VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 32/2002 vp Vahvistamatta jääneenä palautuneet laki rikoslain muuttamisesta, laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain 5 :n 3 momentin kumoamisesta ja laki ehdollisesta rangaistuksesta
LisätiedotViite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/
Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1
RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 20.4.2017 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 Rikosseuraamuslaitos (RISE) on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten
LisätiedotLausunto ID (5)
Lausunto ID-18162668 1 (5) 26.04.2018 POL-2018-15385 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 13.3.2018 Rangaistusten oikeasuhtaisuutta käsittelevä arviomuistio 1 Yleistä 2 Arvioinnin perusteet ja lähtökohdat
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015
Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotHelsingissä, elokuussa 2013. Mikko Könkkölä
Esipuhe Helsingin hovioikeuspiirin ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen laatuhanke järjesti vuosina 2011 2012 rangaistuksen määräämistä koskevan opintojakson. Kurssin osallistujilla oli mahdollisuus
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 1 :n sekä rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 4 luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN
LisätiedotTalousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys
Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotVastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
Lausunto ID-1791956 1 (5) 05.05.2017 POL-2017-5972 Oikeusministeriö Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
LisätiedotKontrollijärjestelmän erityispiirteitä
B Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä 1 Nuorten rangaistukset Matti Marttunen Lainsäädäntö Nuorista rikoksentekijöistä puhutaan rikosoikeudellisessa mielessä kun tarkoitetaan ikäryhmää 15 21-vuotiaat.
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja
EV 56/2000 vp - HE 184/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi Eduskunnalle on vuoden 1999 valtiopäivillä
Lisätiedot