Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002

Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002 1

Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002 Seppo Pyrrö Motiva Oy Pasi Moisio Suomen Kuorma-autoliitto ry Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2003 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinrakennuksiin. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskeneen vuoden 2002 lopussa päättyneen energiansäästösopimuksen jatkoksi tehtiin alaa koskeva sopimus energiansäästöohjelmasta. Samalla ohjelman vetovastuu valtiovallan puolelta siirtyi luontevasti liikenne- ja viestintäministeriölle. Kunta-alan vuonna 2002 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 2005 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 2002. Energia- ja ilmastoasiat ovat niin valtakunnan hallituksen kuin monen muunkin toimijan agendalla vahvasti esillä. Kansallisen ilmastostrategian uusiminen ja EU:n laajuisen päästökaupan valmistelu ovat hyvässä vauhdissa. Joulukuussa viime vuonna valmistuneet energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman päivitykset luovat pohjan ilmastostrategian päivitykselle ja käytännön toimille sekä energiansäästösopimustoiminnalle. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaan vuonna 2002 päättyneen energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimuksen toteuttamisesta. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2002 että kumulatiivisesti koko sopimuskaudelta. Uuden, jo käynnissä olevan ohjelmamuotoisen sopimuksen seurannan ja raportointi menettelyt sovitaan sopimusosapuolten kesken vuoden vaihteeseen mennessä. Helsingissä syyskuussa 2003 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 8 1.1 Sopimusmenettely 8 1.2 Sopimuksen tavoitteet 8 1.3 Sopimukseen liittyneet kuljetusyrittäjät 9 1.4 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen 10 2 Kuorma- ja pakettiautojen energiankäyttö 12 2.1 Kuljetusalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö 12 2.2 Sopimukseen liittyneiden yritysten energiakäyttö 16 2.3 Muu raportointi 18 3 Muuta sopimuskäytäntöön liittyvää 20 3.1 Sopimuksen markkinointi 20 3.2 Koulutus 20 3.3 Seurantajärjestelmä ja raportointi 21 3.4 Kuorma- ja pakettiautoliikenteen uusi energiansäästöohjelma 22 Liitteet Liite 1 Sopimus kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaksi kaudelle 2003 2005 23 Liite 2 Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2002 27 5

6

Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja Suomen Kuorma-autoliitto ry:n (SKAL) väliseen, 7.9.1999 allekirjoitettuun sopimukseen kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Energiansäästösopimuksen voimassa olo päättyi 31.12.2002 eikä sopimuksen mukaan vuoden 2002 aikana siihen ollut mahdollista liittyä. Sopimuksen tavoitteena oli edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Kuorma- ja pakettiautoalan energiansäästösopimukseen liittyi 400 kuljetusyritystä vuosina 1999 2001. Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään 2 383 autoa. Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista SKAL:on kuuluvien yritysten autoista vuoden 2002 lopussa oli noin 14 %. Tämä vuosiraportointi koskee vuosina 1999 2001 sopimukseen liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2002. Kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi hyvä mittari olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/tonnikilometri). Vain hyvin harvalla yrityksellä edelleenkään on tiedossa, mikä yrityksen kuljetussuorite todellisuudessa on, joten tätä mittaria ei ole voitu käyttää koko sopimuksen voimassaoloaikana. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä on siksi tarkasteltu ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä). Säästösopimuskaudella raportoitujen ajoneuvojen polttoaineenkulutus (l/100 km) on vuosittain pysynyt samalla tasolla perävaunullisten ajoneuvojen osalta, paketti- ja kuormaautojen kulutukset ovat sen sijaan laskeneet oleellisesti. Tässä raportissa ensimmäistä kertaa mukana olevat Tieliikelaitoksen ajoneuvot on esitetty omana luokkanaan erillään muista raportoiduista ajoneuvoista, koska Tieliikelaitos ei ole voinut eritellä suoritetietoja eri ajoneuvoryhmiin vastaavasti kuin muut raportoineet, johtuen ajoneuvojen erilaisista työ- ja käyttöominaisuuksista. Tämä raportti on viimeinen kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukseen liittyvä yrityskohtaisiin tietoihin perustuva vuosiraportti. Energiansäästösopimuksen johtoryhmä päätyi sopimuksesta 2002 tehdyn arvioinnin perusteella jatkamaan tätä sopimusta kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästöohjelmana. Uuden maaliskuussa 2003 käynnistyneen kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiasäästöohjelman sopimusosapuolia ovat Suomen Kuorma-autoliitto ry (SKAL), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja ympäristöministeriö (YM). Ohjelman tarkemmat määrittelyt ja laadulliset tavoitteet Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmalle asetetaan syksyn 2003 aikana. 7

1 Johdanto 1.1 Sopimusmenettely Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), liikenneministeriö (LM, sittemmin liikenne- ja viestintäministeriö LVM) ja Suomen Kuorma-autoliitto ry (SKAL) solmivat 7.9.1999 sopimuksen kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen piiriin kuuluvat SKAL:n jäsenyritykset, jotka liittyivät sopimukseen yrityskohtaisella liittymisasiakirjalla. Sopimuksen voimassaolo päättyi vuoden 2002 lopussa. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä tavarakuljetuksiin, kaluston muuhun käyttöön ja ylläpitoon sekä kuljetusyrittäjien hallitsemaan infrastruktuuriin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantaminen kohdistuu ensisijaisesti kuorma- ja pakettiautojen kuljetus- ja liikennesuoritteen sekä niitä tukevien toimintojen energiankulutuksen pienentämiseen. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat energiansäästösopimuksen tehneiden kuljetusyritysten raportoimiin tietoihin. 1.2 Sopimuksen tavoitteet Sopimuksen tavoitteena oli edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman suuri osuus sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan sopimukseen sekä kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat jäsenyritysten energiatehokkuutta. Energiansäästösopimukseen liittyi kuitenkin koko sopimuskauden aikana vain pieni osa SKAL:n jäsenyrityksistä (n. 5 %), joiden ajoneuvokanta vastasi noin 14 % jäsenyritysten ajoneuvokannasta. Tietoja siitä, miten yritykset ovat kehittäneet toimintatapoja ja -menetelmiä energiantehokkuuden parantamiseksi ei näin ollen voitu kattavasti arvioida. Tavoitteenasettelussa polttoaineenkulutuksen osalta vertailuvuotena pidettiin vuotta 1995. Sopimukseen liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteen energian kulutusta pyrittiin alentamaan ottaen huomioon lähtötasot siten, että ne ovat 5 10 % alemmat vuonna 2005 ja 10 15 % alemmat vuonna 2010 kuin vuonna 1995. Raportointi polttoaineen kulutuksen osalta oli sopimuskaudella vaihtelevaa eikä samat yritykset ole raportoineet joka vuosi. Tämän vuoksi tietoa siitä, onko polttoaineen kulutuksen osalta päästy asetettuihin tavoitteisiin yrityskohtaisesti, ei voida arvioida. Raportoinnissa on tarkasteltu, miten polttoaineen kulutus l/100 km kohti on kehittynyt. Myös sopimusyritysten muuta energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja vedenkäyttöä tuli selvittää ja seurata järjestelmällisesti ja niiden energiankulutuksia pyrkiä laskemaan samassa suhteessa kuin tavarakuljetusten energiankulutusta. Tämä tarkoitti mm. energiakatselmusten tekemistä suurten yritysten kuljetustoimintaan liittyvissä kiinteistöissä. 8

Kiinteistöjen energiankulutustietoja kysyttiin sopimuksen ensimmäistä raportointia varten, mutta näitä tietoja saatiin vain muutamalta yritykseltä, koska yritykset olivat pääsääntöisesti yhden auton yrityksiä eikä heillä ole varsinaisia kiinteistöjä. Energiankatselmuksia ei koko sopimuskaudella myöskään tehty kuin yhteen kuljetusyritykseen, joten arvioita energiankulutuksen alentumisesta kuljetusyrityksien kiinteistöjen osalta ei voida tehdä. Tavoitteena oli, että sopimuskauden loppuun mennessä (31.12.2002) kaikki sopimuksen allekirjoittaneet yritykset ja yrittäjät ovat suorittaneet vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman ja vähintään 50 % yli kymmenen kuorma-auton yrityksistä ottanut käyttöönsä SKAL:n ympäristönhallinnan toisen tason, ISO 14001 -standardin mukaisen koulutusohjelman. Säästösopimuksen tavoitteiden toteutumista ei koulutuksen osalta voida tarkkaan arvioida. SKAL ensimmäisen tason koulutusohjelma ei kuitenkaan ole toteutunut sille tavoitteeksi asetetussa laajuudessa. Koulutuksen aloittaneita on ollut yli 500, mutta läheskään kaikki eivät ole suorittaneet ko. koulutusta loppuun saakka. Ei myöskään pystytä erottelemaan, kuinka suuri osuus koulutuksen aloittaneista on ollut säästösopimusyrityksistä. SKAL ympäristönhallinnon toisen tason koulutuksen on suorittanut arviolta noin kolmasosa SKAL:n jäsenrekisterissä olevista yli kymmenen kuorma-auton yrityksistä, mutta näistäkään ei pystytä erottelemaan säästösopimukseen liittyneitä yrityksiä. 1.3 Sopimukseen liittyneet kuljetusyrittäjät Kuorma- ja pakettiautoalan energiansäästösopimukseen oli sopimuskaudella liittynyt 400 kuljetusyritystä. Yrityksillä oli käytössään raporttia kirjoitettaessa 2 383 autoa. Sopimukseen ei ole voinut liittyä enää vuoden 2002 aikana. Sopimuksesta irtisanoutui vuoden 2002 loppuun mennessä kolme kuljetusyritystä. Suurimmalla vuonna 2002 raportoineella yrityksellä on käytössään 282 autoa. Sopimuksen kattavuus oli noin 14 % SKAL:on kuuluvien yritysten autoista (n. 16 400 kpl), mikä on selvästi vähemmän kuin odotettiin sopimusta solmittaessa. Sopimuksen solmi myös kymmenen KTK-yritystä, joiden ajotehtävissä on runsaat 3 000 ajoneuvoa. Yrityksien lukumäärä on lähes samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin, koska KTK:n tilauskeskuksiin kuuluvat yritykset ovat pääsääntöisesti yhden auton omistavia yrityksiä. Näistä noin 300 yritystä (n. 10 %) solmi oman energiansäästösopimuksen. Sopimuksen solmi myös muutama iso kuljetusyritys joilla ei ole omaa ajoneuvokalustoa, näiden yritysten kuljetussopimukset on tehty pääsääntöisesti pienten kuljetusyrittäjien kanssa. 9

Taulukko 1. Sopimukseen liittyneet yritykset ja autojen lukumäärä v. 1999 2002 Yrityksiä Autoja v. 1999 49 260 v. 2000 123 1321 v. 2001 v. 2002 228 ei uusia, 3 erosi 802 3 Yhteensä v. 1999 2002 397 2 380 1.4 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen Vuosittainen raportointi Sopimuksen mukaisesti yritys raportoi vuosittain energiankäytöstään ja siihen liittyvistä tehostamistoimenpiteistään. Yritykset raportoivat sopimuksen mukaan mm. ajoneuvotyypit (pakettiauto, kuorma-auto, puoliperävaunuyhdistelmä, täysperävaunuyhdistelmä) kilometrit ajoneuvotyypeittäin polttoaineen kulutuksen ajoneuvotyypeittäin ajoneuvojen lukumäärän euroluokittain vuoden aikana toteutetut energiansäästö- ja ympäristötoimenpiteet. Energiansäästösopimukseen liittyneistä yrityksistä ei saatu seurantatietoa raportointia varten odotetulla tavalla missään vaiheessa koko sopimuskaudella. Raportoineiden yritysten määrä jäi suhteellisen vaatimattomaksi myös vuonna 2002, mutta yritykset vastasivat entistä kattavammin raportissa kysyttyihin tietoihin. Raportointia varten jo edellisenä vuonna aiempaa yksinkertaisemmaksi ja helppokäyttöisemmäksi kehitetty tietojenkeruulomake sekä henkilökohtaiset kontaktit yrityksiin vaikuttivat tietojen saamiseen. Vuosiraportointitietoja vuodelta 2002 saatiin ainoastaan 97 yrityksestä, joka vastaa vain 24 % raportointivelvollisten yritysten (397) määrästä. Raportointi sisältää kuitenkin 54 % enemmän autoja kuin edellisenä vuonna. Ajoneuvojen energiankulutustiedot saatiin kuitenkin vain 951 ajoneuvosta, mikä on noin 40 % raportoinnin piirissä olevasta ajoneuvomäärästä (2 383). Alhainen prosenttimäärä johtuu ensisijaisesti siitä, että sopimuksen piiriin kuuluvat suurimmat kuljetusyhtiöt eivät missään vaiheessa ole raportoineet tietoja. Toisaalta myös yhden auton omistavilta yrityksiltä on ollut vaikeaa saada raportointitietoja. Vuoden 2001 raportointiin verrattuna paketti- ja kuorma-autojen osuus raportoinnista on samalla tasolla kuin 10

edellisenä vuonna, mutta puoliperävaunulla varustettujen autojen raportoinnissa on huomattavaa kasvua (n. 40 %). Täysperävaunulla varustettujen autojen osuus on kasvanut noin 15 %. Tieliikelaitoksen käytössä olevat ajoneuvot (282 autoa) on kuvassa 1 eritelty omana ryhmänään. Tieliikelaitoksen ajoneuvot ovat 3- ja 4-akselisia kuorma-autoja ja erittäin suurella osalla samoista ajoneuvoista vedetään myös varsinaista perävaunua, jolloin ajoneuvon kokonaispainot vaihtelevat 30 000 60 000 kilon välillä, eikä niitä näin ollen pystytä luokittelemaan samalla jaotuksella kuin muita raportoituja ajoneuvoja. kpl 400 350 351 300 289 295 282 250 225 200 150 135 143 153 100 91 63 50 8 25 22 0 Pakettiauto Kuorma-auto Kuorma-auto puoliperävaunulla Kuorma-auto täysperävaunulla Tielaitoksen kuormaautot 2000 2001 2002 Kuva 1. Raportoineiden autojen määrä ajoneuvoluokittain vuosina 2000 2002. Energiansäästösuunnitelma Sopimuksen mukaan liittyneiden yritysten tuli tehdä energiansäästösuunnitelma vuoden kuluttua sopimukseen liittymisestään. Kuljetusyritysten keskikoko on varsin pieni ja hallinnolliseen työhön varatut resurssit ovat siten yrityksissä yleensä varsin vaatimattomat. Jotta kuljetusyrityksen olisi ollut mahdollisimman helppoa tehdä kyseinen suunnitelma, SKAL ja Motiva valmistelivat vuoden 2000 aikana yritysten käyttöön säästösuunnitelmapohjan. Tähän pohjaan pyrittiin löytämään todennäköisimmät ja tehokkaimmat keinot, millä kuljetusyritys voisi pyrkiä vähentämään energiankulutustaan. Tätä esitäytettyä pohjaa hyödyntäen yritykset olisivat voineet asettaa tavoitteet energiansäästön suhteen ja valita keinot, millä yritys pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet. Vuoden 2002 loppuun mennessä kaikkiaan 112 yritystä (n. 28 % sopimukseen liittyneistä) oli lähettänyt kirjallisen energiansäästösuunnitelman. 11

2 Kuorma- ja pakettiautojen energiankäyttö 2.1 Kuljetusalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö Kuljetusvolyymi Vuoden 2002 lopussa Suomessa oli Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) ajoneuvorekisterin mukaan kaikkiaan 72 469 yli 3,5 tonnin kokonaismassan ylittävää kuorma-autoa, missä on kasvua edellisestä vuodesta 5,4 %. Vuodesta 1993 alkaen erikoisautoja ei ole ensirekisteröinnissä rekisteröity omana ajoneuvolajinaan vaan ne sisältyvät kuorma-autoihin. Pelkästään tavarankuljetusautoihin tarkoitettujen kuorma-autojen määrä oli vuoden 2002 aikana keskimäärin 64 380 kuorma-autoa. Tilastokeskuksen tieliikenteen tavarankuljetustilaston mukaan yksityisessä tavaraliikenteessä oli 52 % ajoneuvoista ja ammattimaisessa 48 %, mikä on 5 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Viime vuosina yksityisen liikenteen kuorma-autojen määrä on kasvanut voimakkaammin kuin ammattimaisen liikenteen. Tilastokeskuksen laatiman tieliikenteen tavarankuljetustilaston mukaan kuorma-autoliikenteen kuljetustyön määrä mitattuna tonnikilometreinä pieneni 8 % edellisvuodesta. Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä supistui 14 % vuotta aiemmasta, mikä aiheutui lähinnä maa-ainesten sekä tukki- ja kuitupuun kuljetusten vähenemisestä. Maa-aineskuljetukset vähenivät 23 % ja muiden tavaroiden kuljetukset 9 %. Yhteensä tavaroiden kuljettamiseksi tehtiin vuonna 2002 noin 49 miljoonaa matkaa, joka on noin 9 % edellistä vuotta enemmän. Tavaraa kuljetettiin vajaa 414 miljoonaa tonnia, joka on vastaavasti lähes 11 % enemmän kuin vuonna 2001. Tämä tavaramäärä on lähes 90 % maassamme eri kuljetusmuodoilla kuljetetusta tavaramäärästä ja kuljetussuorite oli lähes 29 miljardia tonnikilometriä joka on vain noin prosentin edellistä vuotta enemmän. Kuljetukset jakaantuvat ammattiliikenteen ja yksityisen liikenteen välillä kuvan 2 mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna ammattiliikenteen matkojen osuus on kasvanut kolme prosenttia sekä kuljetussuorite yhden prosentin, sen sijaan kuljetetut tonnit ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. 12

100 % 90 % 22 % 9 % 80 % 39 % 70 % 60 % 50 % 40 % 78 % 91 % 30 % 61 % 20 % 10 % 0 % Matkojen lukumäärä Kuljetetut tonnit Kuljetussuorite Ammattiliikenne Yksityinen liikenne Kuva 2. Tavarakuljetusten jakaantuminen ammattimaisen ja yksityisen liikenteen välillä. Ammattiliikenteen suuri osuus johtuu merkittävästä tonnikilometrimäärästä ja siitä, että ammattimaisen liikenteen kuorma-auto kalusto on selvästi raskaampaa ja toimii sellaisilla kuljetusaloilla, joissa suoritetta kertyy yksityistä liikennettä enemmän. Ammattiliikenteen yleisin kuljetusetäisyys oli 74 km ja yksityisen liikenteen 33 km vuonna 2002. Ajetut matkat ovat kuormattuna ajettuja kilometrejä. Suurimpia kuljetuspalvelujen tarvitsijoita SKAL:n tilastojen mukaan kuljetussuoritteella mitattuna olivat teollisuus sekä kauppa ja rakennusala (kuva 3). Vuotuisesta tavaramäärästä, 414 milj. tonnista, neljä suurinta tavaralajia olivat: maa-ainekset 184 milj. tonnia (44,5 %), puu, paperi ja huonekalut 88 milj. tonnia (21,3 %), elintarvikkeet ja rehut 22 milj. tonnia (5,3 %) sekä rakennusmateriaalit 16 milj. tonnia (3,9 %). Kahdeksan suurinta tavararyhmää kattaa vuotuisesta tavaratonnimäärästä noin 85 %. Vuotuisesta tavaramäärästä oli vaarallisia aineita lähes 16 milj. tonnia (3,8 %). 13

Muut 13 % Rakennusala 13 % Teollisuus 59 % Kauppa 15 % Kuva 3. Kuljetussuoritteen jakaantuminen aloittain. Energian käyttö Suomen liikenteessä (kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2002) kului vuonna 2002 noin 219 PJ energiaa. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 70 % (154 PJ) kului tieliikenteessä. Kuorma- ja pakettiautojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli puolestaan noin 36 %, eli noin 54 PJ (kuva 4). Pakettiautot 11,0 % Mopot ja moottoripyörät 0,5 % Linja-autot 4,5 % Kuorma-autot 25,0 % Henkilöautot 59,0 % Kuva 4. Tieliikenteen energiankäytön jakaantuminen. 14

Tieliikenteen energiankulutus lähti nousuun 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Voimakkain kasvu tapahtui kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutuksessa. Tähän oli pääosin syynä vilkastuneen teollisuustoiminnan lisääntynyt kuljetussuorite, tämän jälkeen kasvu on ollut hyvin maltillista. Energiankulutuksen kasvu on ollut suurinta laman jälkeen kuorma- ja pakettiautoissa eli tavaraliikenteessä. Sitä vastoin linja-autoliikenteen energiankulutuksen osalta on hieman laskua ja henkilöautoliikenteen energiankulutus on samalla tasolla kuin vuonna 1990, johtuen huomattavasta henkilöautojen polttoainetalouden parantumisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan tieliikenteen energiankulutus on kuitenkin noussut hieman vuodesta 2001. Vuosittain muutos kuitenkin heilahtelee, joten liikenteen kokonaisenergiankulutusta tulisikin katsoa useamman vuoden aikajänteellä. Henkilöautojen kokonaiskulutuksen odotetaan laskevan tulevien 10 20 vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena ja diesel-autojen osuuden kasvaessa. Kuvassa 5 on esitetty arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2020 asti. 4 3 Miljoonaa tonnia 2 1 MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Vuosi Kuva 5. Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina 1980 2020. Lähde VTT, LIPASTO 2002. 15

2.2 Sopimukseen liittyneiden yritysten energiankäyttö Vuonna 2001 uudistettiin SKAL:n toimesta uusi aiempaa yksinkertaisempi yrityskohtainen raportointilomake, jonka toivottiin aktivoivan sopimukseen liittyneitä yrityksiä seurantatietojen raportoimiseen. Energiansäästösopimukseen liittyneistä yrityksistä ei kuitenkaan edelleenkään saatu seurantatietoa raportointia varten odotetulla tavalla. Raportoineiden yritysten määrä jäi vaatimattomaksi, mutta raportointi oli kuitenkin näiden osalta kattavaa, joka oli selvä parannus aiempiin vuosiin verrattuna. Raportoineiden yritysten määrä edustaa vain noin 24 % sopimuksen piirissä olevasta ajoneuvokannasta, ja vain noin 5 % koko SKAL:n jäsenten automäärästä, joten tulokset perustuvat melko pieneen kokonaisenergian kulutuksen määrään eikä siitä voida vetää yleisiä johtopäätöksiä kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen kehityksestä. Vuodelta 2002 kerättiin seuraavat tiedot: ajoneuvotyypit (pakettiauto, kuorma-auto, puoliperävaunuyhdistelmä, täysperävaunuyhdistelmä) kilometrit ajoneuvotyypeittäin polttoaineen kulutus ajoneuvotyypeittäin ajoneuvojen lukumäärä moottorin päästöluokan mukaisesti vuoden aikana toteutetut energiansäästö- ja ympäristötoimenpiteet. Kuvassa 6 on eritelty autojen keskimääräinen ajosuorite. Yhteensä raportoidut ajoneuvot ajoivat lähes 81 milj. km, joka on noin 60 % enemmän kuin vuonna 2001 raportoineiden yritysten ajoneuvoilla. Keskimääräinen suorite on kasvanut ainoastaan täysperävaunullisten kuorma-autojen osalta (yli 15 %), kuorma- ja puoliperävaunullisten ajoneuvojen suorite sitä vastoin väheni yli 20 %, pakettiautojen suoritteissa on vähennystä yli 40 %. Ensimmäistä kertaa raportoineen Tieliikelaitoksen ajoneuvojen osuus ajetuista kilometreistä on lähes 12 milj. km, mikä on noin 15 % kaikkien raportoineiden yhteisestä suoritteesta. Keskimääräinen vuotuinen suorite näillä ajoneuvoilla oli noin 42 500 km. Tieliikelaitoksen suoritteet ja kulutukset on raportissa tuotu esille omana ryhmänä, koska niitä ei ole ollut mahdollista jaotella samalla periaatteella kuin muiden raportoineiden autoja (kts. luku 1.4). 16

km 160 000 140 000 120 000 100 000 121 108 102 600 129 701 144 503 122 200 80 000 67 726 80 650 60 000 40 000 44 800 42 818 48 100 40 672 42 549 25 854 20 000 0 Pakettiauto Kuorma-auto Kuorma-auto puoliperävaunulla Kuorma-auto täysperävaunulla Tieliikelaitoksen kuorma-autot 2000 2001 2002 Kuva 6. Raportoitujen autojen keskimääräinen ajosuorite vuodessa ajoneuvoluokittain. Kuljetusyritysten energiankulutuksesta selvästi suurin osa aiheutuu autojen polttoaineen kulutuksesta. Yhteensä raportoidut ajoneuvot kuluttivat polttoainetta (diesel-öljyä) yli 34 milj. litraa. Tältä osin raportoineet yritykset ovatkin hoitaneet raportoinnin kattavasti. Eräs hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/tonnikilometri). Vain hyvin harvalla yrityksellä on tiedossa, mikä niiden kuljetussuorite todellisuudessa on, joten tavoitteesta huolimatta mittaria ei voitu hyödyntää koko sopimuskaudella. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä on tarkasteltava siksi ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (l/100 km). Tieliikelaitoksen osuus käytetystä polttoaineesta oli n. 5,7 milj. litraa (16,7 %) ja raportoituja autoja oli 282 kpl (lähes 30 % raportoineista autoista ). Paketti-autojen ja täysperävaunullisten kuorma-autojen kulutus (l/100 km) on pysynyt suunnilleen ennallaan, sitä vastoin kuorma-autojen ja puoliperävaunullisten kuorma-autojen kulutukset ovat laskeneet hiukan edellisestä vuodesta. Ensimmäistä kertaa mukana olleiden Tieliikelaitoksen ajoneuvojen ajosuoritteisiin kuuluu mm. myös lumen auraus, liukkauden torjunta ja tienhoitoon kuuluvat suoritteet, mikä ei ole verrattavissa normaaliin ns. kuorma-auton kuljetussuoritteeseen. Tieliikelaitos ei ole myöskään voinut eritellä suoritetietoja, tästä johtuu, että keskimääräinen polttoaineen kulutus on selvästi suurempi kuin muulla raportoiduilla kalustolla (Kuva 7). 17

l/100km 50,0 45,0 44,9 44,4 44,6 47,5 40,0 35,0 35,5 35,2 36,3 35,5 30,0 25,0 28,6 27,2 20,0 15,0 10,0 11,0 9,6 9,6 5,0 0,0 Pakettiauto Kuorma-auto Kuorma-auto puoliperävaunulla Kuorma-auto täysperävaunulla Tieliikelaitoksen kuorma-autot 2000 2001 2002 Kuva 7. Raportoitujen autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus ajoneuvoluokittain. 2.3 Muu raportointi Raskaiden ajoneuvojen euroluokitus ja osuus ajoneuvoista Energiankäytön lisäksi vuoden 2001 raportoinnissa selvitettiin kuljetusyritysten autojen jakautumista eri päästöluokkiin. EU:n raskaiden ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuonna 1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästödirektiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä otettiin 90-luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä ns. EURO I ja EURO II päästörajat. EURO I rajat tulivat uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja EURO II rajat vuonna 1996. Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kolmessa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direktiivillä 1999/96/EY. EURO III -luokka tuli voimaan vuonna 2000, EURO IV -luokka tulee voimaan vuonna 2005 ja viimeisin luokka EURO V vuonna 2008. Raportoitujen ajoneuvojen määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on vaikuttanut siten, että eri euroluokkien ajoneuvomäärät ovat nousseet huomattavasti. Kuten kuvasta 8 voidaan nähdä, raportoineilla yrityksillä on käytössään pääsääntöisesti EURO II (n. 51 %) tai sitä parempaa tekniikkaa olevaa ajoneuvokalustoa, jotka siis ovat käyttöiältään enintään noin viisi vuotta vanhoja. Raportoinnissa EURO III ajoneuvojen osuus (n. 12 %) on kasvanut jonkin verran. Loput ajoneuvot kuluvat keski-iältään noin kymmenen vuotta ja sitä vanhempiin ajoneuvoihin (ECE R49/01 ja EURO I). Tämän ikäiset ajoneuvot kuuluvat Suomessa ryhmään, jotka edustavat kaikkien Suomessa käytettyjen kuorma-autojen keski-ikää (9,4 v vuonna 2001). 18

kpl 600 500 480 400 300 300 200 158 192 100 100 66 44 115 0 7 6 ECE R 49 (vm.-86 vanhempia) ECE R 49/01 (vm.87-93) EURO I (vm. 94-96) EURO II ( vm. 97-00) EURO III (vm. 01-05) 0 0 1 0 EURO IV ( vm. 06-08) Ei tietoa 2001 2002 Kuva 8. Raportoitujen autojen euroluokitus ja lukumäärä eri luokissa. Kiinteistöjen energiankulutus Ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen lisäksi kuljetusyritysten energiankäyttö koostuu lähinnä mahdollisten kiinteistöjen lämmityksestä sekä sähkön ja veden käytöstä. Vuoden 2002 raportoinnista ei kysytty tietoja rakennusten energiankulutuksista. Tietoja ei kysytty, koska aiempien vuosien raportoinneissa vain hyvin harvat yritykset ilmoittivat rakennusten energiankulutuslukuja, eikä saaduilla tiedoilla ollut arvoa seurannan kannalta. On myös muistettava, että pääsääntöisesti vain isommilla kuljetusyrityksillä on varsinaisia liiketoimintaan liittyviä suuriakin kiinteistöjä, joissa on mahdollista saada aikaan energiankulutuksen kustannussäästöjä. Raportoitujen tietojen perusteella ei voida arvioida, mikä on kiinteistöjen energiankulutuksen osuus suuremmissa kuljetusyrityksissä. Kuten muillakin sopimusaloilla omien kiinteistöjen katselmukset, ei koske asuinkiinteistöjä, ovat yksi energiansäästösopimusten toteuttamiseen liittyvä toimenpide, jonka tuloksena saadaan kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Tähän mennessä on kuljetusalan kiinteistöihin valmistunut kuitenkin vain yksi energiakatselmus, mutta katselmuksesta saadut tulokset ovat positiivisia. Valmistuneessa katselmuksessa löytynyt kustannussäästöpotentiaali kiinteistön energia- ja sähkökustannuksissa oli keskimäärin noin 23 % ja ehdotettujen säästötoimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika noin puoli vuotta. Vaikka raportoinnin perusteella ei voidakaan tarkemmin analysoida kuljetusyrityksien kiinteistöjen energiankulutuksia ja niiden säästöpotentiaaleja, niin voidaan arvioida, että katselmuksilla ja niissä ehdotettavien toimenpiteiden toteuttamisella on varmasti, erityisesti suuremmissa yrityksissä, mahdollista vaikuttaa energiakustannusten vähentämiseen. KTM:n tukemiin ns. Motiva energiakatselmuksiin voi tällä hetkellä saada tukea 40 %. 19

3 Muuta sopimuskäytäntöön liittyvää 3.1 Sopimuksen markkinointi Sopimuskauden aikana tärkeimpiä suoramarkkinointitilaisuuksia olivat SKAL:n alue-, suoriteala- ja paikallisyhdistysten vuosikokoukset, Kuljetus logistiikka -messut, Kuorma-autopäivät eri puolilla Suomea sekä SKAL Taloudellisuusajo -tilaisuudet Jyväskylässä. Muuta markkinointia toteutettiin sopimuskauden aikana Kuljetusyrittäjä-lehdessä säännöllisin ilmoituksin sekä teemanumeroin ja lukuisin aihepiiriin liittyvin artikkelein. Energiansäästösopimuksen markkinointi osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Tehtyyn työmäärään ja taloudellisiin panostuksiin nähden solmittujen sopimusten määrä jäi vähäiseksi. Syitä tilanteeseen on haettavissa mm. seuraavista tekijöistä: potentiaalisten sopimuskumppaneiden määrä on toimialan rakenteesta johtuen suuri ja vaikeasti henkilökohtaisesti tavoitettavissa (SKAL:n jäseniä on noin 8 100, joista yli 65 % on yhden auton yrittäjiä) kuljetusyrittäjät ja -yritykset pitävät tiedonkeruuta ja -raportointia työläänä ja/tai vaikeana kuljetusyritykset eivät kokeneet saavansa sopimuksesta tehtyyn työmäärään nähden riittävästi konkreettista hyötyä tai lisäarvoa yritysten käytännön toiminnassa painopiste on päivittäisessä toiminnassa kuljetusyrittäjät eivät halua antaa yritystään koskevaa tietoa yleiseen käyttöön tietosuojavakuutteluista huolimatta SKAL:n koulutuksien yhteydessä ei kaikkien suoritealojen kuljetusyrittäjille välittynyt tietoa energiansäästösopimuksesta ja sen tavoitteista KTK-yrityksiä onnistuttiin saamaan sopimukseen mukaan melko hyvin, mutta ongelmaksi jäi, miten KTK:t ja yritykset aktivoisivat alihankkijoina ja osakasautoilijoina toimivat kuljetusyritykset liittymään sopimukseen. 3.2 Koulutus Sopimuskauden aikana osallistui SKAL:n polttoainetalouden perusteet koulutukseen 1 239 ja ympäristötyökirjakoulutukseen, joka on osa SKAL I-tason koulutusta, 523 osallistujaa. Näistä koulutustilaisuuksista ei ole rekisteriä kuinka monta yritystä tai henkilöä sisältyy näihin lukuihin. SKAL II-tason koulutukseen osallistui sopimuskauden aikana 181 yritystä. 20

Taulukko 2 Sopimuskauden aikana SKAL:n järjestämiin koulutuksiin osallistuneet. Vuosi Polttoainetalouden perusteet koulutus SKAL I -tason ympäristökoulutus SKAL II-tason ympäristökoulutus 2000 331 314 23 2001 847 148 30 2002 61 61 128 yhteensä 1 239 523 181 Lisäksi sopimuskauden aikana useat yritykset järjestivät yrityskohtaista taloudellisen ajotavan koulutusta ja ympäristökoulutusta. EcoDriving-kouluttajaorganisaatio mm. koulutti noin 230 kuljettajaa ja aikuiskoulutuskeskusten KEY-koulutuksen (Kuljetusyrityksen energia- ja ympäristökoulutus) on sopimuskauden aikana saanut noin 2 000 kuorma-auton kuljettajaa. Siitä kuinka monta koulutettua yritystasolla on ei ole tilastotietoa. Lisäksi raskaan liikenteen konsulttikouluttajat ja kuorma-autojen maahantuojat ovat myös järjestäneet taloudellisen ajotavan koulutusta. Tätä koulutusta lienee saanut useat sadat kuljettajat. Näistä koulutukseen osallistuneista ei kuitenkaan ole tietoa ovatko he säästösopimukseen liittyneistä yrityksistä. 3.3 Seurantajärjestelmä ja raportointi Vuoden 2001 alussa SKAL:n toimesta tehtiin uusi aiempaa yksinkertaisempi yrityskohtainen raportointilomake. Vuoden 2002 raportointia varten yrityksille lähetettiin raportointilomake ja sen jälkeen oltiin henkilökohtaisesti yhteydessä yrityksiin. Tästä huolimatta vain 24 prosentilta raportointivelvollisista yrityksistä saatiin tiedot. Sama ongelma oli koko sopimuskauden aikana, mikä osoittaa ettei kuljetusyrittäjillä ole ollut valmiutta tai halua seurata ja raportoida energiankulutuksistaan. Aiemmissa raportoinneissa ongelmana ollut raportointitietojen perustuminen joiltakin osin pelkästään arvioon. Tämän raportoinnin osalta on siinä suhteessa tapahtunut selvää parannusta. Yleisesti on tiedossa että useat yritykset ja yrittäjät seuraavat energiankulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä erittäinkin tarkasti. Tiedon kokoaminen ja käsittely on osoittautunut pienyrittäjävaltaisella kuljetusalalla muihin energiansäästösopimusaloihin verrattuna hyvin työlääksi. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vaikeuttaa SKAL:n näkökulmasta myös tiedon perintää yrityksiltä raportoinnille annettujen aikarajojen umpeuduttua. Energiankulutustietojen keräys suoraan ajoneuvoista on saatujen käytännön kokemusten perusteella toiminut hyvin. Viimeisien vuosien aikana on tapahtunut ajoneuvokohtaisten tietojenkeräys-, käsittely- ja siirtojärjestelmien nopeaa kehittymistä ja laitteet tulisikin saada ajoneuvoihin vakiovarusteena. Myös käynnissä olevassa VTT:n HD-projektissa selvitetään ns. mustien laatikoiden tiedonkeruujärjestelmien toimivuutta ja mm. ajoneuvojen energiakulutuksen ja ajotapatietojen tiedonsiirron langatonta toimivuutta gbrs-välityksellä suoraan yrityksien omiin tietojen keruujärjestelmiin. Näistä projekteista saatavien kokemusten perusteella saadaan toivottavasti 21

tulevina vuosina käytännön tasolla yritys- ja kuljettajakohtaiseen seurantaan entistä paremmat edellytykset. 3.4 Kuorma- ja pakettiautoliikenteen uusi energiansäästöohjelma Kuorma- ja pakettiautokuljetusten vapaaehtoinen energiansäästösopimus solmittiin vuonna 1999 ja muista energiansäästösopimuksista poiketen se päättyi 31.12.2002. Sopimuksen osapuolina olivat Suomen Kuorma-autoliitto ry (SKAL), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) sekä Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM). Sopimuksen piiriin kuuluvat myös SKAL:n jäsenjärjestöt. Sopimustoimintaa valvomaan ja ohjaamaan oli KTM:n toimesta asetettu johtoryhmä, jossa mukana ovat sopimusosapuolet, Motiva Oy, sekä Linja-autoliikenteen edustaja. Vuoden 2002 aikana toteutettiin energiansäästösopimuksen arviointi, jonka keskeisenä tavoitteena oli antaa kehittämisehdotuksia ja suosituksia mahdollista uutta sopimuskautta varten. Energiansäästötoimintaa haluttiin kehittää, koska energiansäästösopimustoiminta ja siihen liittyvät mahdollisuudet nähtiin myös merkittäviksi. Arvioinnin perusteella sopimusta ei kuitenkaan haluttu jatkaa nykymuotoisena vaan johtoryhmä päätti, että toimintaa jatkettaisiin seuraavat 2 3 vuotta energiasäästöohjelman muodossa. Keväällä 2003 käynnistyneen energiansäästöohjelman aikana toiminnan on tarkoitus kanavoitua erillisiin hankkeisiin, joissa kehitetään tai sovelletaan energiansäästöön liittyviä tuotteita. Tänä aikana kuljetusyritykset eivät tee nykyisen kaltaisia liittymissopimuksia vaan tulevat mukaan kehitysohjelmassa oleviin hankkeisiin. Ohjelman tavoitteena onkin saavuttaa pysyvä energiansäästösopimusmalli kuljetusalalle. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen uuden energiansäästöohjelman projekteihin liittyvät tarkemmat määritellyt ja laadulliset tavoitteet asetetaan syksyn 2003 aikana. Liitteessä 1 on uuden kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman sopimus. 22

Liite 1 Sopimus kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaksi kaudelle 2003 2005 1. Sopimuksen osapuolet Suomen Kuorma-autoliitto ry (jatkossa SKAL), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja ympäristöministeriö (YM) käynnistävät yhteistoimin tässä sopimuksessa määritellyn kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman, joka on jatkoa 7.9.1999 SKAL:n, KTM:n ja LVM:n solmimalle kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukselle. Ohjelman piiriin kuuluvat SKAL:n jäsenyhdistykset. SKAL:n jäsenyritykset ja muut halukkaat kuljetusalan yritykset liittyvät tähän ohjelmaan, kun he tulevat mukaan tämän ohjelman toimintasuunnitelmassa esitettyihin projekteihin ja ilmoittautuvat ohjelman piiriin kohdan 5 mukaisesti. Lisäksi ohjelman käytännön toteutukseen osallistuvat sopimusosapuolten (SKAL ja ministeriöt) toimeksiantojen pohjalta Motiva sekä liitteessä esitetyn toimintasuunnitelman mukaisesti myös muut yhteistyötahot (etenkin LVM:n hallinnonalan virastot, laitokset ja yritykset). 2. Lähtökohdat ja perusteet Tällä sopimuksella sovitaan yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian ja siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman sekä näihin ohjelmiin vuonna 2002 tehtyjen päivitettyjen ohjelmien tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Energiansäästöllä edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista sekä muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Suomi on ratifioinut kansainvälisen ilmastosopimuksen 31.5.1994 ja yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa 31.5.2002 siihen liittyvän Kioton pöytäkirjan, jossa on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteet teollisuus- ja siirtymä-talousmaille. Tämä energiansäästöohjelma edistää osaltaan näiden velvoitteiden toteuttamista. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästötoimet vaikuttavat pääsääntöisesti suorassa suhteessa erityyppisten ympäristöhaittojen vähenemiseen. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä ohjelmassa tavarakuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä kuljetusyritysten kiinteistöihin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikenne-suoritteen ominaiskulutuksen sekä niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian kulutuksen vähentämistä. 23

3. Ohjelman tavoitteet Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmalle asetetaan tässä uudistetussa ajanjakson 2003-2005 kattavassa ohjelmassa seuraavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet: a) Määrälliset tavoitteet: 1) Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan ohjelmaan sekä kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat kuljetusalan yritysten energiatehokkuutta. 2) Tavoitteena on edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee vastaavasti. Sopimukseen liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteen energiankulutusta pyritään tehostamaan lähtötasot huomioon ottaen siten, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti on vuonna 2005 2 % ja vuonna 2010 5 % alempi kuin vuonna 2000. b) Laadulliset tavoitteet: 1) Tavoitteena on, että vuoden 2005 loppuun mennessä kaikki tämän sopimuksen mukaiseen ohjelmaan liittyneet yritykset ja yrittäjät ovat suorittaneet vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman tai muun vastaavan ohjelman, jonka tavoitteet ja sisältö vastaa SKAL:n ohjelmaa. Lisäksi SKAL tukee neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. 2) Tavoitteena on selvittää ja seurata sopimusyritysten muutakin kuin kuljetusten energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja veden käyttöä ja löytää keinoja, joiden avulla myös tätä kulutusta kyetään vähentämään. 3) Tavoitteena on edistää ja nopeuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen alalla SKAL:n ympäristöohjelman toimenpiteiden toteuttamista, SKAL:n ympäristöhallintajärjestelmän tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen (EN-ISO-SFS 14001 standardiin tai EMAS-järjestelmään perustuvan) hallintajärjestelmän käyttöönottoa ja toteuttamista sekä uuden, energiaa säästävän tekniikan ja telematiikan hyödyntämistä. 4. Ohjelmakauden projektikokonaisuudet Energiansäästöohjelma sisältää viisi keskeistä toimenpidealuetta, jotka ovat: 1) Kuljetusalan ympäristökoulutukseen panostaminen; 2) Kuljetuskaluston ympäristöhallinnan kehittäminen; 3) Asiakasyhteistyö ympäristönhallinnassa; 4) Telematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja 5) Ympäristöystävällisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. 24

5. Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan Yksittäinen yritys liittyy tähän kuljetusalan energiansäästöohjelmaan samalla, kun se osallistuu johonkin liitteessä esitetyn toimintasuunnitelman mukaisista projekteista ja ilmoittaa tässä yhteydessä halukkuudestaan osallistua energiansäästöohjelmaan. Yrityksen on katsottu liittyneen ohjelmaan, kun se on aloittanut jonkin toimintasuunnitelman projekteista ennen 31.12.2005 ja ilmoittanut tässä yhteydessä halukkuutensa osallistua laajemminkin energiansäästöohjelmaan. SKAL:on kuulumattomat yritykset voivat liittyä mukaan sopimukseen maksamalla SKAL:lle sopimukseen liittyvästä seuranta- ja raportointityöstä asianmukaisen korvauksen. 6. Ohjaus ja raportointi LVM asettaa ohjelman toimeenpanoa seuraamaan ja ohjaamaan johtoryhmän, jonka tehtävänä on ohjelman tulosten arviointi ja ohjelman kehittäminen. Johtoryhmässä ovat edustettuina ohjelman sopijaosapuolet. SKAL kokoaa ja käsittelee ohjelman tulosten seurantaa varten tarvittavat tiedot ja toimittaa ne Motivalle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Seurattavista tiedoista sovitaan vuoden 2003 loppuun mennessä. Johtoryhmän käsittelyn jälkeen Motiva huolehtii tulosten esittelemisestä muiden säästösopimusten raportoinnin yhteydessä. Myös LVM osoittaa Motivalle resursseja seurannan toteuttamiseen. KTM vastaa siitä, että kuorma-auto- ja pakettiautoliikenteen energiansäästösopimuksen mukaisen ohjelman ohjaus ja seuranta noudattaa yleistä vapaaehtoisten energian-säästösopimusten viitekehystä ja ohjaa siten tästä näkökulmasta tämän ohjelman toteutusta. LVM, KTM ja YM osallistuvat kuljetusalan energiansäästöohjelman ohjaus-, seuranta- ja raportointityöhön. LVM seuraa kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman toteutumista osana myös oman ympäristöjärjestelmänsä toteutusta ja seurantaa. KTM hyödyntää kuljetusalan energiansäästöohjelman tuloksia ja raportointia muussa energiansäästöön tähtäävässä työssä. YM hyödyntää kuljetusalan energiansäästösopimuksen tuloksia ja raportointia muussa ympäristöpoliittisessa ohjaustoiminnassaan. 7. Sopimuksen kesto Ohjelma käynnistyy, kun sopijaosapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja se on voimassa 31.12.2005 saakka. Osapuolet käynnistävät ohjelman sisällöstä, tavoitteista ja toteutumisesta arvioinnin vuonna 2004. Arvioinnin sekä ohjelmasta saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta päätetään tämän ohjelman jatkoksi tarkoitetuista mahdollisista toimenpiteistä. 8. Muut ehdot Mikäli sopimuksen osapuoli ei toteuta sen suoritettavaksi sovittuja toimenpiteitä, taikka jos toimintaympäristö tai -olosuhteet oleellisesti muuttuvat lähtötilanteeseen verrattuna, osapuolet pyrkivät sopimaan ohjelman johtoryhmässä tarvittavista korjaustoimenpiteistä tai muista uusista toimenpiteistä. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, sopimuksen osapuoli voi irtisanoutua ohjelmasta, jolloin sopimus raukeaa. 25

Tämän sopimuksen mukainen energiansäästöohjelma voidaan myös yhteisestä sopimuksesta lopettaa, mikäli se ei näytä johtavan asetettuihin tavoitteisiin. Sopimus on oikeudelliselta luonteeltaan tavoiteohjelman kaltainen eikä sen rikkominen aiheuta irtisanomisen lisäksi muita oikeudellisia seuraamuksia. Sopijaosapuolet pyrkivät toimimaan siten, että kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelma toteutuu tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Tätä sopimusta on laadittu neljä samasanaista kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2003 Suomen Kuorma-autoliitto ry Liikenne- ja viestintäministeriö Seppo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja Kimmo Sasi Liikenne- ja viestintäministeri Seppo Sainio Toimitusjohtaja Harri Cavén Ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö Ympäristöministeriö Sinikka Mönkäre Kauppa- ja teollisuusministeri Jouni Backman Ympäristöministeri Taisto Turunen Ylijohtaja Pekka Jalkanen Ylijohtaja 26

Liite 2 Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2002 1. Kuljetusliike Jaakko Pohjola Oy 42. Turkka Hvitfelt 2. Suomen Kiitoautot Oy 43. Heikki Anttila 3. Olli Havukoski 44. Matti Saviluoto 4. Kuljetusliike Jaakko Saarinen 45. Pertti Naula 5. Paavo Koppeli T:mi 46. Janne Virtanen 6. Experant Oy 47. Kalevi Nuorikkala Oy 7. Markku Kemppi Ky 48. Harri Saarela 8. A.Lapinlahti 49. Reima Nikander 9. R.Niemi 50. Maskun Jakelupalvelu Oy 10. Antti Karppinen 51. T.Niiniviita Oy 11. Kuljetusliike Kainulainen Ky 52. Kunto Loukonen 12. Partasen Kuljetusyhtymä Oy 53. Kuljetusliike Mikko Hyypiä Ky 13. Ismo Tuominen 54. Mikko Torkkila 14. Jari Kuusela 55. Kari Nohkola 15. Heikki Saari 56. Varpaisjärven Liikenne Myöhänen Oy 16. Yrjö Laine 57. Kuljetus Kipari Oy 17. Lauri Urpo 58. Arto Laine 18. Petri Peipponen 59. Jaakko Nurminen 19. Kuljetuspalvelu Markku Kokko Oy 60. Kuljetusliike Norjalahti Ky 20. Jari Koski 61. Iipo Toikka Oy 21. Pertti Koski 62. Uuttera Oy 22. Heikki Kodisoja 63. Heikki Nohkola 23. T:mi Osmo Närhi 64. Markku Paju 24. Kaj Orvasto 65. Juha Ojala 25. Jorma Merenkari 66. Heikki Niemi 26. Kuljetus-Pekka Virtanen Ky 67. Kari Kenni 27. Keijo Sundvall Ky 68. Liikenteenharjoittaja Raimo Nieminen 28. Kuljetusliike Harry From Ky 69. Paimion Kuljetus Oy 29. Kai Vuorela 70. Kuljetusliike Antti Wehrt Oy 30. Sami Mäkinen 71. SW-Yhtymä Oy 31. Liikk.harj. Jarmo Vainio 72. Liikenneyhtiö Jorma Keskitalo Ky 32. Soraliike Jouni Ojala 73. Kuljetus Herranen Ky 33. Hannu Nieminen 74. Grönroos Transport Kb Ky 34. Pentti Anttila 75. Kuljetusliike Tuohenmaa Oy 35. Kuljetusliike Esa Bergroth Ky 76. Oy Kuljetus Thylin Transport Ab 36. Kaivuuliike Kummala & kumpp. Oy 77. Asplund Oy 37. ASG European Road Transport Oy 78. Ky Marttila 38. Hannu Veiherkoski 79. Eero Huhtala Ky 39. Heikki Vanhatalo 80. Kuljetusliike Lindgren Ky 40. Per-Olof Håkansson 81. Heikki Riihimäki Oy 41. Jari Kujala 82. Veikko J. Ikola* 27

83. M.Talvitie Ky 132. Kuljetus Swahne Oy 84. Kuljetusliike V. Keto Ky 133. Kuljetusliike S.E.Mäkinen Oy 85. Multi-Trans Oy Ab 134. Oy Kuljetus Helge Ahola Transport 86. Kouhia Oy Ab 87. Koskenkorvan Kuljetus Ky 135. Transport Rörelse S.Sundqvist Kb 88. Loglane Turku Oy 136. Viinikka Oy 89. Ari Grundsten 137. ATRIA Oyj 90. Arto Adel 138. EKS Kuljetusyhtiöt 91. Eero Mikkola Oy 139. TNT Suomi Oy 92. Tarmo Mikkola Oy 140. Pauli Ronkainen Ky 93. Seppo Auraste 141. Kuljetuspalvelu Mika Lehmus 94. Jukka ja Marko Haavisto Ky 142. Tenho Saarinen Oy 95. Kuljetuspalvelu Hannu Saarni 143. Uudenmaan Pikakuljetus Oy 96. Kyösti Posti Oy 144. SE-Trans Oy 97. Kuljetus Ripatti Oy 145. Kotkan Kuljetusosuuskunta 98. Liikenteenharjoittaja Teppo Mikkola 146. ADR-Haanpää Oy 99. Lappalaisen Liikenne Ky 147. Oy Scandic Trans European 100. Kuljetusliike O.Jääskeläinen ja Kumpp. Express Ab 101. Risto Riikonen 148. Helsingin KTK 102. Matti Helmiö 149. Oulun Autokuljetus Oy 103. Vantaan Rahtikeskus Oy 150. Lahden Autokunta 104. Autoilija Jorma Pösö 151. Osuuskunta Äänekosken Kuormaautokeskus 105. Liikenteenharjoittaja Esa Vidlund 106. Autoyhtymä Roimola Ky 152. Suomen Pikatoimisto Oy Ltd 107. Keski-Suomen Polttoainekuljetus Oy 153. Porin Tilausajo Oy 108. Kuljetusliike Pekka ja Pentti Ahola 154. Turun KTK 109. Nosto- ja kuljetus Lamminsivu Ky 155. Kuljetusliike Kauko Mäkinen Oy 110. Puutavarankuljetus Hämäläinen 156. KAK Kuljetuspalvelu Oy 111. Pentti Saastamoinen 157. KL-Kuljetus Kari Laurilinna 112. Matti Jaatinen 158. Imatran Kuljetus Oy 113. Suominen Jukka 159. Hämeen Kuljetus Oy 114. Levatrans Oy 160. Leo Mäkelä Ky 115. Kuljetus Rahkola Oy 161. Kuljetus Kirmanen Oy 116. K-E Strömbergs Åkeri A.B. 162. Aut. Kauko Koskinen 117. Kuljetus Maliniemi Oy 163. Rakennuskuljetus Teuvo Lind Ky 118. Kuljetus Salama 164. Kuljetus Osmo Haikka Oy 119. Mikkola Harri Kuljetus Ky 165. Ky Reijo Haikka 120. IM-kuljetuspalvelut Oy 166. Kuljetusliike Pertti Wallenius 121. Essemar Oy 167. Seppo Liffländer 122. Heikki Suuronen 168. Lasse Virtanen 123. Häggdahl Kent Kb 169. Pertti Pekkala 124. Jussi Juutilainen Oy 170. Kuljetusliike Pekka Salonen Ky 125. Kuljetusliike Keski-Trans Ky 171. Kuljetus O.J.Nieminen Oy 126. Kumpula Timo Kuljetusliike 172. A&T Ylöstalo Ay 127. Aut. Jouni Schroderus 173. Tampereen Autokuljetus Oy 128. Suonenjoen Trans-Asko Oy 174. Markku Sarja 129. Pertti Vuorinen Ky 175. Kuljetusliike P.Kosonen Oy 130. Kaino Vahalahden liikenne Ky 176. Kari Savolainen 131. Kuljetusyhtymä Lappalainen Ay 177. Pertti Kumpulainen 28

178. Anssi Puromäki 227. Lähiliikenne M. Hyvärinen Ky 179. Pentti Rantaniva 228. Alpo Mäensivu Oy 180. Rautiainen Tuomo 229. Auto Pool Oy Ltd 181. Kuljetusliike Heikki Tuominen Oy 230. K-L P.Hämäläinen Oy 182 Ky A ja O Lappalainen 231. Jorma Valtonen Oy 183. Jolleikonmäen Sora Ky 232. Arto Saarinen 184. Kuljetuspalvelu Markku Lahtinen 233. Seppo Nurmi 185. Kuljetus Timo AIA-Iomäki Oy 234. Oy Helminen Engineering Ltd 186. Juha Hirvonen 235. Seppo Virtanen 187. Kaivinkone ja Maansiirto Rikamat Oy 236. Antti Sillanpää 188. Jaakko Manni 237. Juha Virtanen 189. Valkonen Kari 238. Kuljetus Lepistö 190. Jokinen Pentti 239. Kone ja Kuljetus Kurri 191. Maanrakennusliike Martti Tietäväinen Ky 240. Arvola Markku 192. Jukka Paananen T:mi 241. Autio Oy 193. K. Tikkamäki 242. Kuljetus Timo Autio Ky 194. Kuljetus Tietäväinen Timo 243. Eskola Juhani 195. Luoma Matti 244. Fali Mikko 196. Timo Matikainen 245. Haapaniemi Pauli 197. Eero Niivuori 246. Haapala Lauri 198. Kuljetus Reijo Suominen Ky 247. Halonen Ari 199. Kuljetuspalvelu K&J Poutanen Ky 248. Haukipuro Heikki 200. Teuvo Sirviö 249. Kuljetus J. Haverinen Oy 201. T:mi Eero Noronen 250. Hankala Eino 202. Kuljetuspalvelu Timo Noronen 251. Kuljetus V. Haverinen 203. A&T Paukama Ay 252. Hulkkonen Mauri 204. Häyrynen Jukka 253. Kuljetus Huhta Ay 205. Häyrynen Marko 254. Heikkinen Antti Sakari 206. Hokkinen Ky 255. Heikkinen Kalevi 207. Pauli Salminen 256. Heikkinen Pekka 208. Leo Leikman Ky 257. Tapio Hiltunen Ky 209. Puttonen Jorma 258. Huhta Jarmo 210. EE Toikka Oy 259. Hiltunen Eero 211. Varis Risto 260. Kuljetusliike S. Huhta Oy 212. Raimo Salminen 261. Hyväri Pekka 213. Jukka Hänninen 262. Holappa Raimo 214. Antero Ojala 263. Kuljetus Lehtonen Oy 215. Lampinen Jukka-Pekka 264. Kuljetus Rauno Hämäläinen Ay 216. Esa Mäkinen 265. Höglund Pertti 217. Hannu Lampinen 266. Huhta Pasi 218. E ja T Peltonen Ky 267. Heikkinen Seppo 219. Janne-Trans Oy 268. Huhta Mauri 220. Martti Leivonen 269. Impola Osmo 221. Ari Tietäväinen 270. Iinatti Teuvo 222. Kääriäinen Esa 271. Jaako Janne 223. Eero Virtanen 272. K. Illikainen Ky 224. Hannu Lahti 273. Kuljetus Kaikkonen Ky 225. K ja P Heinonen Ky 274. Karhu Jouni 226. Pekka Nenonen 275. Kuljetusliike Jaakko Karhu Oy 29