Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen Energiapäivä Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Ilmastonmuutos
Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta EUmaissa 2008 18.4.2011
Uusiutuvat energialähteet/ Työ- ja elinkeinoministeriö 18.4.2011 2005 2020 Teollisuuden jäteliemet ja tähdepuu 57 56 Vesivoima 13,4 14 Tuulivoima 0 6 Metsähake 6 25 Puun pienkäyttö 13 12 Lämpöpumput 2 8 Liikenteen biopolttoaineet 0 7 Biokaasu 0 1 Pelletit 0 2 Kierrätyspolttoaineet 2 2 Aurinko ja muu uusiutuva 0,4 0,4 Uusiutuva yhteensä 94 134 Energian loppukulutus 303 327 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta 28,5 % 38 %
Uusiutuvan energian lisäys Suomen primaarienergiana 2005-2020, % 12.1.2011 Lisäys primaarienergiana 39,2 TWh ja lopullisena energiana 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Muut = vesi, pelletti, jäte, pelto jne. 5
18.4.2011 Bioenergiatuotteet Biopolttonesteet Biokaasut Energiapuu Pelletit Peltoenergia Mustalipeä Polttoturve. 6
18.4.2011 EU kannustaa uusiutuviin ja paikallisiin 20-20-20 Energian tarve maailmanlaajuisesti on kasvussa väestönkasvun ja elintason nousun myötä. EU:n tavoite on lisätä merkittävästi paikallisten energiamuotojen ja uusiutuvan energian tuotantoa ja osuutta. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian tuotantonsa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin.
Syntyykö Suomeen biodieseltehdas tai tehtaita? 18.4.2011
Metsäenergia tänään
Puuenergian käyttöpaikat Inari 18.4.2011 Kittilä yli 300.000 MWh 200.000 300.000 MWh 100.000 200.000 MWh 50.000-100.000 MWh 20.000-50.000 MWh 5.000-20.000 MWh alle 5.000 MWh Pello Tornio Haukipudas Oulu Salla Kemijärvi Rovaniemi Posio Suomussalmi Vaala Puolanka Hyrynsalmi Kestilä Ristijärvi Haapavesi Paltamo Kokkola Kajaani Pietarsaari Nivala Kärsämäki Sotkamo Haapajärvi Vieremä Nurmes Lieksa Pankakoski Ylistaro Pihtipudas Kuopio Juuka Outokumpu Alavus Jyväskylä Suonenjok Ilomantsi i Joensuu Leppävirta Seinäjoki Hankasalmi Rääkkylä Kaskinen Pieksämäki Kankaanpää Mänttä- Vilppula Savonlinna MikkeliJuva Padasjoki Tampere Pori Puumala Heinola Mäntyharju Simpele Rauma Urjala Lahti Iitti Kuusankoski Säkylä Forssa Turenki Myllykoski Somero Lohja Nurmijär vi
Pelletistä tuli kulutushyödyke, jossa raaka-aineen hinta ratkaisee
Energiaturpeen käyttöpaikat Ivalo 18.4.2011 Kittilä Salla Kemijärvi Ylitornio Kemi Rovaniemi Oulu yli 2.000.000 MWh yli 1.000.000 MWh 500.000-1.000.000 MWh 100.000-500.000 MWh 50.000-100.000 MWh alle 50.000 MWh Kajaani Haapavesi Kokkola Sotkamo Nurmes Pietarsaari Lapinlahti Lieksa Lapua Sorsasalo Kuopio Ilomantsi Seinäjoki Äänekoski Outokumpui Koskenkorva Joensuu Ähtäri Jyväskylä Varkaus Kankaanpää Jämsänkoski Pieksämäki Savonlinna Juva Kaanaa Mänttä Kaipola Mikkeli Tampere Heinola Pori Valkeakoski Simpele Rauma Myllykoski Lappeenranta Kuusankoski Kauttua Hämeenlinna Anjalankoski Forssa Kotka Kerava Salo
18.4.2011 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet Lähde: Energiateollisuus 19.1.2012
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2009 ja 2011 18.4.2011 Uusiutuvat 14 % Öljy 7 % Muut 2 % Kivihiili 26 % Turve 16 % Maakaasu 35 % Lähde: Energiateollisuus
18.4.2011 Kotimaisen polttoaineen saatavuus tulevaisuudessa PUU Suomen metsävarat mahdollistavat puun hyvän saatavuuden Tarvitaan energiapuun erilliskorjuuta Puun tarjonta markkinoille tällä hetkellä hyvää Energiapuuta riittää, mikäli sitä saadaan markkinoille tasaisesti ja tuotantoketju saadaan kustannustehokkaaksi. TURVE Tarvitaan alan yhteisiä ponnisteluja luvallistettujen turvetuotantopinta-alojen pitämiseksi riittävällä tasolla Turvetta riittää, mikäli turveteollisuus saa luvallistettua riittävät pinta-alat
18.4.2011 Suomen bioenergiapotentiaali, TWh 58100/13000 = nykyinen käyttö 40 30 20 10 Turve, kasvu ja käyttö Turvevarat Metsähake Jätteet Puun pienkäyttö Peltoenergia Metsäteoll. jäteliemet Metsäteoll. puupolttoaineet Hakkuusäästö, runkopuu K.Mutka/KP 6.2.-08
Soiden vesienkäsittely kuntoon Yhteensä 107 kohdetta, joissa perustaso vesienkäsittelyssä Perustason vesienkäsittelysuot kartassa punaisella
Yksi ei kuulu joukkoon
Johtopäätökset 18.4.2011
18.4.2011 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen 2020 Bioenergialla on huomattavat lisäysmahdollisuudet Suomessa. Lisäys nostaisi uusiutuvien käyttöä 5 %-yksikköä, ja jos energian kulutus saataisiin laskettua vuoden 2005 tasolle, bioenergia kattaisi lähes koko 9,5 %-yksikön uusiutuvien lisäystavoitteen.
Finbion esityksiä Uusiutuvan energian velvoitepaketin UE 2020 rahoitus turvattava 25 milj. euron leikkaus uuteen käsittelyyn. Nuoren metsän energiapuun korjuun määräkertymä varmistettava Eduskunnalla pitää olla tahtotila pikarahoitukseen koska Pienpuun energiatukilakia ei ole saatu voimaan ja Kemera-rahat lopussa ja korjuu takkuilee. Kiinteistösektorille kannustimet siirtyä bioenergian käyttöön 30 % verovähennys laitteiston pääomakuluista kannustaisi ratkaisevasti investointeihin. Edullinen valtiolle, käytössä laajasti EU:ssa. Liikenteessä kotimaisten nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistettävä EU:n Energiaverodirektiiviehdotuksen mukaisesti biopolttoaineilta CO2-vero pikaisesti pois ja biokaasuautojen käyttövoimavero pois. Biokaasu-maakaasu synergiaa on edistettävä, ei vaikeutettava. Energiaturpeen tuotantoalojen riittävyys on varmistettava ja Suostrategia käyttöön.