ISBN ISSN

Aiheita 7/2003 Pauliina Luopa, Matti Rimpelä, Jukka Jokela Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä Kouluterveyskysely 2000 ja 2002 Tilausnumero A307

ISBN 951-33-1329-8 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo, Helsinki 2003

e

Sisällys Johdanto...7 Aineistot ja menetelmät...8 Maakuntavertailun aineisto...8 Muutosaineisto...9 Vastaamiseen kulunut aika vuonna 2002...9 Mielipiteitä vastaamisesta... 10 Tulosten esittäminen... 11 Maakuntien väliset erot vuonna 2002...14 Elinolot...14 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat... 14 Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat... 15 Koulutyö...16 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat... 16 Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat... 17 Terveys...18 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat... 18 Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat... 19 Terveystottumukset... 20 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat... 20 Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat... 21 Muutokset vuosina 2000 2002...22 Elinolot...22 Koulutyö...23 Terveys...24 Terveystottumukset... 25 Pohdinta...26 Maakuntavertailut... 26 Muutokset 2000 2002... 27 Uudet hyvinvointihuolet... 28 Liitteet: Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen... 31 Liite 2. Kouluterveyskyselyn julkaisuluettelo, tutkimusraportit ja katsaukset... 41 Liite 3. Liitetaulukot... 45 Liite 4. Vastanneiden lukumäärä kunnittain... 52 Stakes, Aiheita 7/2003 5

Taulukot: Taulukko 1. Maakuntavertailun aineisto. Kouluterveyskyselyyn vuonna 2002 vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat, oppilasmäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla syyslukukaudella 2001 sekä vastausprosentti maakunnittain....8 Taulukko 2. Muutosaineisto. Kouluterveyskyselyyn vuosina 2000 ja 2002 samoissa kunnissa vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat maakunnittain....9 Taulukko 3. Vastaamiseen vuoden 2002 kyselyssä kulunut aika ja vastaajien mielipiteitä kyselyyn vastaamisesta luokka-asteen ja sukupuolen mukaan.... 11 Kuviot: Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Elinoloindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002.... 14 Elinoloindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002.... 15 Koulutyöindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002.... 16 Koulutyöindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002.... 17 Terveysindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002.... 18 Terveysindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002.... 19 Terveystottumusindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002... 20 Terveystottumusindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002... 21 Elinoloindikaattorit. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuosina 2000 2002.... 22 Kuvio 10. Koulutyöindikaattorit. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuosina 2000 2002.... 23 Kuvio 11. Terveysindikaattorit. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuosina 2000 2002.... 24 Kuvio 12. Terveystottumusindikaattorit. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuosina 2000 2002.... 25 6 Stakes, Aiheita 7/2003

Johdanto Kouluterveyskysely on vuodesta 1996 alkaen tuottanut valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä maakunnille, seutukunnille, kunnille sekä kouluille tietoa nuorten terveydestä, terveystottumuksista sekä koulukokemuksista. Tiedot kerätään samoissa kunnissa joka toinen vuosi opettajan ohjaamilla luokkakyselyillä, jotka tehdään kunnan peruskoulujen 8. ja 9. luokilla sekä lukioiden 1. ja 2. luokilla kaikille oppilaille. Koska kysely tehdään pääosin saman sisältöisellä lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä kahden vuoden välein, saadaan vertailukelpoista tietoa kouluista ja koululaisista. Kouluterveyskyselyyn ovat vuosina 1996 2002 osallistuneet lähes kaikki kunnat, joissa on peruskoulun yläluokkia ja lukioita. Vuosittain kyselyyn on vastannut 46 000 82 000 oppilasta. Kouluterveyskyselyssä testattiin sähköistä tiedonkeruuta kahdessa peruskoulussa vuonna 2002. Toiminnan tehostamiseksi kysely on tehty vuodesta 2001 alkaen parittomina vuosina Ahvenanmaalla sekä Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä. Parillisina vuosina kysely tehdään Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Vuonna 2002 kyselyyn osallistuneille kunnille tarjotaan Kouluterveyskyselyyn osallistumista seuraavan kerran vuonna 2004. Huhtikuussa 2002 aineistoa kerättiin yhteensä 150 kunnasta Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Kyselyyn osallistui oppilaita 416 peruskoulusta ja 219 lukiosta. Vastanneita oli yhteensä noin 82 000. Useimmat kunnat osallistuivat Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998 ja 2000. Näissä kunnissa on voitu seurata kuuden vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Vuoden 2002 kyselystä on aikaisemmin on raportoitu maakunnittain tuloksia kolmessa lääniraportissa 1. Kunta- ja koulukohtaiset tulokset on raportoitu ne tilanneille kunnille 2. Kouluterveyskyselyn aineistoista valmistuneiden tieteellisten tutkimusraporttien ja katsausten julkaisuluettelo on liitteenä 2. Tässä raportissa tarkastellaan peruskoulun yläluokkalaisten ja lukiolaisten elinoloja, koulutyötä, terveyttä ja terveystottumuksia vuosina 2000 ja 2002 Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa. Tutkimukseen vastatessaan yläluokkalaiset olivat 14 16- ja lukiolaiset 16 18- vuotiaita. Ensin tarkastellaan maakuntien välisiä eroja vuonna 2002 ja sitten kuvaillaan koko aineiston tasolla tapahtuneita muutoksia vuodesta 2000 vuoteen 2002. Pääkaupunkiseutua käsitellään erillään muusta Uudestamaasta. 1 Pauliina Luopa, Jukka Jokela ja Matti Rimpelä: Koululaisten hyvinvointi Etelä-Suomen läänissä maakunnittain 2000 2002, Luopa, Jokela ja Rimpelä: Koululaisten hyvinvointi Itä-Suomen läänissä maakunnittain 1996 2002 -raportti ja Luopa, Jokela ja Rimpelä: Koululaisten hyvinvoinnin muutokset Lapin läänissä vuosina 2000 2002 (ks. http:// www.stakes.fi/kouluterveys). 2 Vuoden 2002 aineistosta on yhteensä 75 kuntaa tilannut ja saanut kunta- ja koulukohtaiset tulokset. Stakes, Aiheita 7/2003 7

Aineistot ja menetelmät Maakuntavertailun aineisto Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänien kunnille lähetettiin tieto kyselystä tammikuussa 2002. Rehtoreille lähetettiin helmikuussa tarkemmat tiedot kyselystä sekä pyydettiin vahvistamaan koulun osallistuminen. Tässä vaiheessa kaksi kuntaa ilmoitti, etteivät ne osallistu aineiston keräämiseen. Kyselylomakkeet sekä ohjeet kyselyn järjestämisestä ja lomakkeiden palauttamisesta lähetettiin huhtikuun alussa rehtorille tai muulle yhdyshenkilölle. Kysely tehtiin kouluissa huhtikuun viimeisillä viikoilla. Kysely lähetettiin myös erityiskouluille, jotka saivat itse päättää vastaamisesta. Vuonna 2002 vastasi yhteensä 727 erityiskoulun oppilasta. Vuoden 2002 tallennetusta aineistossa (N = 82 354) poistettiin lomakkeet, joista puuttui tieto sukupuolesta tai luokka-asteesta sekä lomakkeet, joissa puuttuvia tietoja oli yli puolessa kysymyksistä. Yhteensä poistettiin 0,5 % lomakkeista. Tutkimusaineistoon jäi 81 957 vastaajaa. Puuttuvien tietojen osuus oli useimmissa kysymyksissä alle yhden prosentin. Eniten puuttuvia tietoja oli arvioissa tupakan ja alkoholin ostamisen helppoudesta (10 11 %), vanhempien koulutuksessa (6 7 %), mielipiteissä vastaamisesta (2 7 %), koulupoissaoloissa (3 6 %), tuttavien huumekokeiluissa (2 4 %), kuukautisten ja siemensyöksyjen alkamisiässä (3 %), mielialakysymyksissä (1 4 %) ja seksikokemuksissa (2 3 %). Taulukossa 1 kuvataan maakuntien välisessä vertailussa käytetty aineisto maakunnittain vuonna 2002. Vastanneita oli peruskoulussa 53 524 ja lukiossa 28 433. Tilastokeskuksen syksyn 2001 oppilasmäärätietojen perusteella arvioituna peruskoulun 8. ja 9. luokilla vastasi 81 % kaikista oppilaista, parhaiten Lapissa (89 %), Etelä-Savossa (88 %), Pohjois- Savossa (87 %) ja Etelä-Karjalassa (86 %). Maakuntatasolla vastausprosentti jäi pienimmäksi Kanta-Hämeessä (64 %), koska Hämeenlinnan kaupunki jäi pois kyselystä. TAULUKKO 1. Maakuntavertailun aineisto. Kouluterveyskyselyyn vuonna 2002 vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat, oppilasmäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla syyslukukaudella 2001 sekä vastausprosentti maakunnittain Vastanneiden lukumäärä 2002 Oppilasmäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla syyslukukaudella 2001* Vastausprosentti peruskoulun 8. ja 9. luokilla Maakunta Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. luokat Pääkaupunkiseutu 15 680 9 624 19 260 81 % Muu Uusimaa 6 936 3 366 9 011 77 % Itä-Uusimaa 1 784 900 2 248 79 % Kanta-Häme 2 557 1 026 3 995 64 % Päijät-Häme 3 574 1 776 4 538 79 % Kymenlaakso 3 285 1 657 4 215 78 % Etelä-Karjala 2 682 1 340 3 125 86 % Etelä-Savo 3 584 1 965 4 088 88 % Pohjois-Savo 5 533 3 165 6 368 87 % Pohjois-Karjala 3 476 1 225 4 236 82 % Lappi 4 433 2 389 4 955 89 % Koko aineisto 53 524 28 433 66 039 81 % * Lähde: Tilastokeskus 8 Stakes, Aiheita 7/2003

Muutosaineisto Vertailukelpoisuuden lisäämiseksi vuosien 2000 ja 2002 välillä tapahtuneiden muutosten tarkasteluun otettiin niiden kuntien aineistot, joissa kyselyyn oli osallistuttu molempina vuosina ja ero vastanneiden lukumäärissä oli enintään 40 %. Espoo, Vantaa, Lohja, Vihti, Padasjoki, Hamina, Kotka ja Vehkalahti osallistuivat Kouluterveyskyselyyn vuonna 1999 ennen kuin maa jaettiin parittomina ja parillisina vuosina vastaaviin lääneihin. Seuraava kysely tehtiin näissä kunnissa vuonna 2002 yhdessä läänin muiden kuntien kanssa. Siksi näiden kuntien vuoden 1999 aineistot on yhdistetty muiden kuntien vuoden 2000 aineistoon (taulukko 2). Muutosaineistossa oli vastanneita peruskoulun 8. ja 9. luokilla vuosittain noin 46 000 ja lukion 1. ja 2. luokilla noin 24 000. Vastanneiden lukumäärät kunnittain ovat liitteessä 4. Tilastokeskuksen syksyn 2001 oppilasmäärätietojen perusteella arvioituna vastausprosentti oli muutosaineiston peruskouluissa 70 % vuonna 2002. TAULUKKO 2. Muutosaineisto. Kouluterveyskyselyyn vuosina 2000 ja 2002 samoissa kunnissa vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat maakunnittain Vastanneiden lukumäärä Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. luokat Maakunta 2000* 2002 2000* 2002 Uusimaa 18 009 19 085 10 783 11 287 Itä-Uusimaa 1 129 1 133 444 522 Kanta-Häme 2 097 2 072 914 929 Päijät-Häme 3 601 3 566 1 682 1 647 Kymenlaakso 2 300 2 051 983 809 Etelä-Karjala 2 816 2 682 1 329 1 308 Etelä-Savo 3 513 3 355 1 870 1 778 Pohjois-Savo 5 188 4 928 2 925 2 844 Pohjois-Karjala 2 865 2 777 931 844 Lappi 4 785 4 301 2 409 2 220 Koko aineisto 46 303 45 950 24 270 24 188 * Seuraavien kuntien vuoden 1999 vastanneet siirretty vuodelle 2000: Espoo, Vantaa, Lohja, Vihti, Padasjoki, Hamina, Kotka ja Vehkalahti. Muutostarkastelussa on huomattava, että seuraavien kolmen kysymyksen sanamuoto oli vuonna 2002 hieman erilainen kuin kaksi vuotta aikaisemmin (ks. tarkemmin liite 1): Rikkeitä kysyttiin vuonna 2000 useilla erillisillä kysymyksillä ja niistä poimittiin viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtuneet rikkeet. Vuoden 2002 kyselyssä vuoden aikana tehdyt rikkeet kysyttiin samassa kysymyksessä. Fyysisen uhan kokemista koskeva kysymys muuttui samalla tavalla kuin rikkeitä koskeva kysymys. Koulupoissaolokysymykseen lisättiin kolmas vaihtoehto (muun syyn takia). Vastaamiseen kulunut aika vuonna 2002 Kouluterveyskysely tehtiin huhtikuun kahden viimeisen viikon aikana. Kyselyyn varattiin yksi oppitunti opettajan tai muun valvojan ohjauksessa. Opettaja tai valvoja sulki täytetyt lomakkeet tunnin lopussa kirjepussiin oppilaiden nähden. Koulun lomakkeet palautettiin yhtenä pakettina Jyväskylään, jossa ne alustavasti tarkistettiin manuaalisesti ja tallennettiin optisesti Jyväskylän yliopistossa. Kyselyn valvojat täyttivät lyhyen palautelomakkeen. Palautelomakkeiden mukaan työrauha luokissa oli lähes poikkeuksetta vähintään tyydyttävä. Stakes, Aiheita 7/2003 9

Peruskouluissa ja lukioissa oli tavallisesti varattu aikaa kyselyyn yksi oppitunti. Ohjeissa suositeltiin kuitenkin, että jo ennalta varauduttaisiin siihen, että osa oppilaista tarvitsee hieman enemmän aikaa. Vastaajilta kysyttiin lomakkeen lopussa, miten kauan heiltä oli vastaamiseen kulunut aikaa (taulukko 3). Noin kolme prosenttia peruskoulun yläluokkalaisista ja reilu prosentti lukiolaisista ei vastannut lainkaan tähän kysymykseen vuonna 2002. He olivat todennäköisesti keskeyttäneet vastaamisen jo aikaisemmin. Vajaa puolet (47 %) peruskoulun yläluokkien oppilaista selvisi lomakkeesta puolessa tunnissa tai sitä lyhyemmässä ajassa (taulukko 3), kolmannekselta (32 %) kului noin 40 minuuttia ja yli 40 minuuttia tarvitsi aikaa viidennes (19 %). Puolessa tunnissa tai sitä nopeammin vastanneissa oli enemmän poikia kuin tyttöjä. Lukiolaisilta vastaaminen sujui nopeammin kuin peruskoulun oppilailta. Viidennes (20 %) tarvitsi aikaa keskimäärin 40 minuuttia ja vain 6 % tätä enemmän. Myös lukiossa nopeasti vastanneissa oli poikia enemmän kuin tyttöjä. Mielipiteitä vastaamisesta Vastaajilta kysyttiin myös, mitä mieltä he olivat vastaamisesta. Tähän kysymykseen jätti vastaamatta 7 9 % peruskoulujen ja 2 3 % lukioiden vastaajista. Vajaa puolet suhtautui vastaamiseen myönteisesti ja noin kolmannes ei ottanut kantaa kumpaankaan suuntaan. Kielteisiä arvioita ilmoitti 12 23 %. Seuraavassa yhteenveto kielteisistä vastauksista (taulukko 3.): Vastaaminen oli Peruskoulu Lukio ikävää 13 % 14 % turhaa 21 % 23 % vaikeaa 15 % 12 % ärsyttävää 20 % 21 % Peruskouluaineistossa ei ollut sukupuolten ja luokkatasojen kesken muita mainittavia eroja arvioissa vastaamisesta kuin että pojat pitivät tyttöjä yleisemmin vastaamista turhana. Lukiossa pojat suhtautuivat yleisesti vastaamiseen kielteisemmin kuin tytöt. 10 Stakes, Aiheita 7/2003

TAULUKKO 3. Vastaamiseen vuoden 2002 kyselyssä kulunut aika ja vastaajien mielipiteitä kyselyyn vastaamisesta luokka-asteen ja sukupuolen mukaan +----------------------------------------------------------------------------------------------+ Perusk. 8.lk Perusk. 9.lk Perus- Lukion 1.lk Lukion 2.lk Lukio +-------------+------------- koulu +-------------+------------- yht. Poika Tyttö Poika Tyttö yht. Poika Tyttö Poika Tyttö +------------------------+------+------+------+------+------+------+------+------+------+------ Lomakkeen täyttämiseen kulunut aika alle 30 min 13.4 8.6 18.6 11.9 13.1 32.9 23.5 37.0 27.3 29.3 30 min 31.4 31.4 34.6 36.9 33.5 40.4 45.5 41.1 45.1 43.4 40 min 31.3 35.2 28.2 32.2 31.7 19.1 23.1 16.0 20.9 20.2 yli 40 min 20.2 22.2 15.3 17.0 18.7 5.8 6.8 4.2 5.5 5.7 Puuttuvia tietoja 3.7 2.7 3.5 2.0 3.0 1.8 1.2 1.5 1.3 1.4 N 13605 13385 13402 12761 53153 6382 8563 5699 7789 28433 +------------------------+------+------+------+------+------+------+------+------+------+------ Vastaaminen oli: 1 hauskaa 22.6 22.4 21.7 23.6 22.6 18.6 20.3 18.2 20.4 19.5 2 20.9 24.5 21.3 26.3 23.2 23.9 27.0 22.4 26.8 25.3 3 32.8 35.4 33.1 35.5 34.2 37.4 39.8 39.1 39.0 38.9 4 6.5 6.5 7.8 6.6 6.8 9.3 7.9 9.9 8.2 8.7 5 ikävää 8.5 3.1 9.9 3.2 6.2 8.2 2.8 8.5 3.5 5.4 Puuttuvia tietoja 8.7 8.1 6.3 4.8 7.0 2.6 2.2 1.9 2.1 2.2 N 13605 13385 13402 12761 53153 6382 8563 5699 7789 28433 +------------------------+------+------+------+------+------+------+------+------+------+------ Vastaaminen oli: 1 hyödyllistä 19.8 20.3 16.1 18.1 18.6 16.1 16.7 14.1 16.2 15.9 2 22.6 26.1 22.2 26.4 24.3 25.2 28.4 24.8 27.5 26.7 3 27.0 30.0 28.6 32.5 29.5 28.9 34.5 30.7 34.3 32.4 4 8.6 9.5 10.3 11.1 9.9 12.9 11.9 13.9 13.1 12.8 5 turhaa 13.3 6.2 16.5 6.8 10.8 14.5 6.5 15.0 6.9 10.1 Puuttuvia tietoja 8.6 7.8 6.3 5.1 7.0 2.5 2.0 1.6 2.0 2.0 N 13605 13385 13402 12761 53153 6382 8563 5699 7789 28433 +------------------------+------+------+------+------+------+------+------+------+------+------ Vastaaminen oli: 1 vaikeaa 4.9 4.2 4.4 3.2 4.2 2.9 2.3 2.4 2.2 2.4 2 9.3 13.8 7.8 11.6 10.6 7.7 11.2 7.0 10.7 9.4 3 24.2 28.8 22.5 26.0 25.3 21.5 24.6 20.9 24.8 23.2 4 19.3 21.4 20.4 23.4 21.1 24.2 27.9 25.5 26.9 26.3 5 helppoa 30.8 21.6 36.9 29.3 29.7 40.6 31.3 42.0 32.8 36.0 Puuttuvia tietoja 11.4 10.1 8.0 6.5 9.1 3.2 2.6 2.2 2.6 2.6 N 13605 13385 13402 12761 53153 6382 8563 5699 7789 28433 +------------------------+------+------+------+------+------+------+------+------+------+------ Vastaaminen oli: 1 mieluista 14.2 15.0 13.8 16.2 14.8 12.0 14.7 10.6 14.9 13.3 2 18.5 21.8 18.5 23.2 20.4 20.3 23.9 20.4 23.7 22.3 3 35.1 36.5 36.3 37.8 36.4 40.5 41.9 41.3 41.7 41.4 4 9.4 10.1 10.4 10.2 10.0 13.0 11.5 15.0 11.6 12.6 5 ärsyttävää 11.7 6.6 13.6 6.2 9.6 11.1 5.5 10.6 5.8 7.9 Puuttuvia tietoja 11.1 10.1 7.5 6.3 8.8 3.0 2.6 2.0 2.4 2.5 N 13605 13385 13402 12761 53153 6382 8563 5699 7789 28433 +----------------------------------------------------------------------------------------------+ Tulosten esittäminen Päätulokset on tiivistetty neljään sisältöalueeseen: elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset. Jokaisella sisältöalueella on 9 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin. Osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Summamuuttujissa tietyt vastausvaihtoehdot ovat saaneet tietyn määrän pisteitä, jotka on laskettu yhteen. Tarkasteltavat indikaattorit kuvaillaan lyhyesti seuraavassa. Liitteessä 1 kuvataan indikaattorien muodostaminen yksityiskohtaisesti. Elinolot: Vanhemmuuden puutetta: Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja vanhemmat eivät auta oppilasta hänen kouluongelmissaan. Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Stakes, Aiheita 7/2003 11

Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. (Huomaa: Kysymyksen sanamuodon muutos otettava huomioon vuosien 2000 ja 2002 tulosten vertailussa.) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. (Huomaa: Kysymyksen sanamuodon muutos otettava huomioon vuosien 2000 ja 2002 tulosten vertailussa.) Runsasta työssäkäyntiä koulun ohella: Työssäkäynti on runsasta silloin kun oppilaalla on keskimäärin yli 10 työtuntia viikossa. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla keskimäärin yli 17 euroa käyttövaroja viikossa. Koulutyö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulun huono sisäilma haittaa: Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittasi melko tai erittäin paljon työskentelyä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuskysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä oli lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Opiskeluvaikeuksia: Opiskeluvaikeuksia mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Ei saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa: Oppilas saa harvoin tai ei saa juuri koskaan apua koulunkäynnin vaikeuksiin koulusta tai kotoa. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä lainkaan koulunkäynnistä. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Pinnannut ainakin 2 kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. (Huomaa: Kysymyksen sanamuodon muutos otettava huomioon vuosien 2000 ja 2002 tulosten vertailussa.) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Kiusaamisen uhrina koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Terveys: Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on joko keskinkertainen tai melko tai erittäin huono. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Väsymystä lähes päivittäin: Päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Vähintään kaksi oiretta päivittäin: Oppilaalla lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta, astmaoireita, allergisen nuhan oireita. 12 Stakes, Aiheita 7/2003

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla: Vähintään kolme käyntiä koulun terveydenhoitajan vastaanotolla lukuvuoden aikana. Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle: Melko tai erittäin vaikeaa päästä koulun lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa: Melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa. Terveystottumukset: Ei syö kouluruokaa: Oppilas ei juuri syö kouluruokaa. Seksiasiat erittäin ajankohtaisia: Seksiasiat oppilaalle erittäin ajankohtaisia. Huono seksuaalitietous: Muodostuu seitsemästä seksuaaliterveyttä ja sukupuolielämää koskevasta väittämästä. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Tupakoi päivittäin: Tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita. Vähintään kahden päihteen käyttöä: Täyttää seuraavista ehdoista vähintään kaksi: käyttää nikotiinia päivittäin, juonut alkoholia tosi humalaan vähintään 4 kertaa elämässä tai tekee sitä pari kertaa kuussa, käyttänyt laittomia huumeita vähintään kaksi kertaa. Indikaattoreita tarkastellaan erikseen peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. luokkien oppilaista. Prosenttiosuudet ovat luokka-aste- ja sukupuolivakioituja. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että oletetaan jokaisessa luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa olevan yhtä paljon vastaajia. Maakunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Esimerkki vakioinnista: Luokka-aste 8. luokka 9. luokka Sukupuoli Pojat Tytöt Pojat Tytöt Vastanneiden lukumäärä 40 51 50 38 Päivittäin tupakoivien lukumäärä 7 7 12 8 Päivittäin tupakoivien prosenttiosuus 18 % 14 % 24 % 21 % Vakioitu tulos 18+14+24+21 = 4 77 = 4 19,25 % Muutoksia tarkastellaan vakioitujen tulosten lisäksi myös luokka-asteittain ja sukupuolittain. Stakes, Aiheita 7/2003 13

Maakuntien väliset erot vuonna 2002 Elinolot Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Maakunnittainen vaihtelu oli suurinta vanhempien työttömyydessä. Koko aineistossa 28 % vastaajista ilmoitti, että ainakin toinen heidän vanhemmistaan oli ollut vuoden aikana työttömänä. Vanhempien työttömyys oli yleisintä Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, missä työtön vanhempi oli ollut 38 41 %:lla peruskoulun yläluokkien oppilaista (kuvio 1; liitetaulukko 1). Harvinaisinta vanhempien työttömyys oli Itä-Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, missä noin viidesosalla (20 22 %) vastaajista oli ainakin toinen vanhemmista ollut työtön. Vajaa viidennes (18 %) oppilaista sai käyttövaroja yli 17 euroa viikossa. Runsaat käyttövarat olivat yleisimmät pääkaupunkiseudulla (24 %). Muualla Uudellamaalla vastaava osuus oli viidesosa (20 %) vastaajista. Yli 17 euron viikoittaiset käyttörahat olivat harvinaisimpia (12 14 %) Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Noin 39 % oppilaista ilmoitti, että heidän vanhempansa eivät tiedä, missä he viettävät viikonloppuiltansa. Viikonloppumenoista tietämättömiä vanhempia oli eniten (41 43 %) pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalassa ja vähiten Pohjois-Karjalassa (34 %). Keskimäärin 19 % kaikista peruskoulun yläluokkien oppilaista oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. Uhan kokeminen oli yleisintä pääkaupunkiseudulla (23 %) ja toiseksi yleisintä Päijät-Hämeessä (20 %). Harvinaisinta uhan kokeminen oli Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa (16 %). Muissa elinoloja kuvaavissa indikaattoreissa maakuntien välistä vaihtelua oli kuusi prosenttiyksikköä tai vähemmän (liitetaulukko 1). Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Lappi (n=4433) Pohjois-Karjala (n=3476) Pohjois-Savo (n=5533) Etelä-Savo (n=3584) Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Karjala (n=2682) Kymenlaakso (n=3285) KOKO AINEISTO (n=53524) Kanta-Häme (n=2557) Muu Uusimaa (n=6936) Pääkaupunkiseutu (n=15680) Itä-Uusimaa (n=1784) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 0 5 10 15 20 25 30 % Pääkaupunkiseutu (n=15680) Muu Uusimaa (n=6936) Itä-Uusimaa (n=1784) Kanta-Häme (n=2557) Kymenlaakso (n=3285) KOKO AINEISTO (n=53524) Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Karjala (n=2682) Etelä-Savo (n=3584) Pohjois-Savo (n=5533) Pohjois-Karjala (n=3476) Lappi (n=4433) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Pääkaupunkiseutu (n=15680) Etelä-Karjala (n=2682) Muu Uusimaa (n=6936) Lappi (n=4433) KOKO AINEISTO (n=53524) Päijät-Häme (n=3574) Kymenlaakso (n=3285) Etelä-Savo (n=3584) Itä-Uusimaa (n=1784) Kanta-Häme (n=2557) Pohjois-Savo (n=5533) Pohjois-Karjala (n=3476) % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 0 5 10 15 20 25 % Pääkaupunkiseutu (n=15680) Päijät-Häme (n=3574) Muu Uusimaa (n=6936) KOKO AINEISTO (n=53524) Itä-Uusimaa (n=1784) Kanta-Häme (n=2557) Kymenlaakso (n=3285) Etelä-Savo (n=3584) Pohjois-Savo (n=5533) Etelä-Karjala (n=2682) Pohjois-Karjala (n=3476) Lappi (n=4433) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 1. Elinoloindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002 14 Stakes, Aiheita 7/2003

Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat Keskimäärin neljäsosalla (23 %) lukiolaisista ainakin toinen vanhemmista oli ollut vuoden aikana työttömänä tai lomautettuna (kuvio 2; liitetaulukko 2). Selvästi yleisintä vanhempien työttömyys oli Lapissa ja Pohjois-Karjalassa (34 35 %) sekä pienintä pääkaupunkiseudulla (18 %). Myös Kanta-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja muualla Uudellamaalla työttömyyttä oli keskimääräistä vähemmän. Koko aineistossa kolmasosalla (34 %) lukiolaisista ainakin yksi vanhemmista tupakoi. Yleisintä vanhempien tupakointi oli Lapissa (39 %) ja harvinaisinta Pohjois-Karjalassa (31 %). Runsas kolmasosa (36 %) lukiolaisista ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tienneet, missä he viettivät viikonloppuiltansa. Pääkaupunkiseudulla tämä osuus oli suurin (40 %) ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla pienin (29 30 %). Vajaa viidesosa (18 %) lukiolaisista oli joutunut fyysisesti uhatuksi vuoden aikana. Selvästi yleisintä se oli pääkaupunkiseudulla (22 %). Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä fyysisen uhan kokeminen oli harvinaisinta (13 14 %). Kolmasosalla lukiolaisista (33 %) oli yli 17 euroa käytössään viikoittain. Maakuntien välinen vaihtelu oli elinoloindikaattoreista suurinta tässä indikaattorissa. Pääkaupunkiseudulla 42 %:lla lukiolaisista oli viikossa käytössään yli 17 euroa ja Pohjois-Karjalassa vain 23 %:lla. Muissa maakunnissa vastaavat osuudet olivat 25 33 %. Muissa indikaattoreissa maakunnitaista vaihtelua oli korkeintaan kuusi prosenttiyksikköä (liitetaulukko 2). Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Lappi (n=2389) Pohjois-Karjala (n=1225) Etelä-Savo (n=1965) Pohjois-Savo (n=3165) Päijät-Häme (n=1776) Etelä-Karjala (n=1340) Kymenlaakso (n=1657) KOKO AINEISTO (n=28433) Muu Uusimaa (n=3366) Itä-Uusimaa (n=900) Kanta-Häme (n=1026) Pääkaupunkiseutu (n=9624) % Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Pääkaupunkiseutu (n=9624) Pohjois-Savo (n=3165) KOKO AINEISTO (n=28433) Muu Uusimaa (n=3366) Etelä-Karjala (n=1340) Etelä-Savo (n=1965) Lappi (n=2389) Kymenlaakso (n=1657) Kanta-Häme (n=1026) Päijät-Häme (n=1776) Itä-Uusimaa (n=900) Pohjois-Karjala (n=1225) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 0 5 10 15 20 25 % Pääkaupunkiseutu (n=9624) Itä-Uusimaa (n=900) KOKO AINEISTO (n=28433) Muu Uusimaa (n=3366) Lappi (n=2389) Päijät-Häme (n=1776) Kymenlaakso (n=1657) Etelä-Karjala (n=1340) Pohjois-Savo (n=3165) Kanta-Häme (n=1026) Etelä-Savo (n=1965) Pohjois-Karjala (n=1225) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Pääkaupunkiseutu (n=9624) Muu Uusimaa (n=3366) KOKO AINEISTO (n=28433) Itä-Uusimaa (n=900) Päijät-Häme (n=1776) Pohjois-Savo (n=3165) Kanta-Häme (n=1026) Kymenlaakso (n=1657) Etelä-Savo (n=1965) Lappi (n=2389) Etelä-Karjala (n=1340) Pohjois-Karjala (n=1225) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 2. Elinoloindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002 Stakes, Aiheita 7/2003 15

Koulutyö Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Noin 57 % peruskoulun yläluokkien oppilaista koki yhden tai useampia vakavia puutteita koulun fyysisissä työoloissa vuonna 2002 (kuvio 3; liitetaulukko 1). Eniten vakavia puutteita koettiin pääkaupunkiseudulla, muualla Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla (58 61 %) ja vähiten Kymenlaaksossa, jossa puolet vastaajista koki vakavia puutteita työoloissa. Vajaa puolet (45 %) koko aineistossa piti koulun työmäärää liian suurena. Noin puolet pääkaupunkiseudun yläluokkalaisista piti koulutyöhön liittyvää työmääräänsä liian suurena. Vastaava osuus oli hieman pienempi Itä-Uudellamaalla (47 %). Muissa maakunnissa 40 44 % oppilaista koki työmäärän liian suureksi osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa. Noin 30 % oppilaista vastasi, että he eivät koe tulevansa kuulluksi koulussa. Kokemus kuulematta jäämisestä oli yleisintä Kymenlaakson peruskouluissa (36 %) ja vähäisin (28 29 %) Pohjois-Karjalassa, pääkaupunkiseudulla ja Itä-Uudellamaalla. Muissa koulutyön indikaattoreissa maakuntien välistä vaihtelua oli alle kahdeksan prosenttiyksikköä (liitetaulukko 1). Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 0 10 20 30 40 50 60 70 % Pääkaupunkiseutu (n=15680) Muu Uusimaa (n=6936) Itä-Uusimaa (n=1784) Pohjois-Karjala (n=3476) KOKO AINEISTO (n=53524) Etelä-Karjala (n=2682) Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Savo (n=3584) Lappi (n=4433) Kanta-Häme (n=2557) Pohjois-Savo (n=5533) Kymenlaakso (n=3285) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 0 10 20 30 40 50 60 % Pääkaupunkiseutu (n=15680) Itä-Uusimaa (n=1784) KOKO AINEISTO (n=53524) Muu Uusimaa (n=6936) Päijät-Häme (n=3574) Kymenlaakso (n=3285) Etelä-Savo (n=3584) Kanta-Häme (n=2557) Etelä-Karjala (n=2682) Pohjois-Savo (n=5533) Lappi (n=4433) Pohjois-Karjala (n=3476) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kymenlaakso (n=3285) Kanta-Häme (n=2557) Etelä-Karjala (n=2682) Etelä-Savo (n=3584) Lappi (n=4433) Päijät-Häme (n=3574) Muu Uusimaa (n=6936) Pohjois-Savo (n=5533) KOKO AINEISTO (n=53524) Pohjois-Karjala (n=3476) Pääkaupunkiseutu (n=15680) Itä-Uusimaa (n=1784) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 3. Koulutyöindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002 16 Stakes, Aiheita 7/2003

Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat Reilusti yli puolta lukiolaisista (58 %) haittasi koulun huono sisäilma (kuvio 4, liitetaulukko 2), yleisimmin Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan lukioissa (65 67 %) ja vähiten Pohjois- Savossa (51 %). Puolet kaikista lukiolaisista (50 %) koki yhden tai useampia vakavia puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Yleisimpiä (58 %) fyysiset puutteet olivat Pohjois-Karjalassa ja harvinaisimpia (45 %) Kymenlaaksossa. Puolella (51 %) lukiolaisista oli opiskeluvaikeuksia. Keskimääräistä hieman yleisempiä (52 54 %) ne olivat Etelä-Karjalassa, pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, muualla Uudellamaalla ja Kanta- Hämeessä. Harvinaisimpia vaikeudet opiskelutaidoissa olivat Pohjois-Karjalassa (45 %). Noin 15 % lukiolaisista ilmoitti lintsanneensa ainakin kaksi päivää viime kuukauden aikana. Lintsaaminen oli yleisintä pääkaupunkiseudulla (19 %). Seuraavaksi yleisintä se oli muualla Uudellamaalla (14 %). Etelä-Savossa vajaa kymmenesosa (9 %) lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista oli lintsannut ainakin kaksi päivää. Muissa indikaattoreissa oli korkeintaan kuuden prosenttiyksikön eroja maakuntien välillä (liitetaulukko 2). Koulun huono sisäilma haittaa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Pohjois-Karjala (n=1225) Etelä-Karjala (n=1340) Etelä-Savo (n=1965) Lappi (n=2389) Muu Uusimaa (n=3366) KOKO AINEISTO (n=28433) Pääkaupunkiseutu (n=9624) Kymenlaakso (n=1657) Itä-Uusimaa (n=900) Kanta-Häme (n=1026) Päijät-Häme (n=1776) Pohjois-Savo (n=3165) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 0 10 20 30 40 50 60 70 % Pohjois-Karjala (n=1225) Muu Uusimaa (n=3366) Pääkaupunkiseutu (n=9624) Etelä-Karjala (n=1340) Itä-Uusimaa (n=900) KOKO AINEISTO (n=28433) Lappi (n=2389) Kanta-Häme (n=1026) Päijät-Häme (n=1776) Etelä-Savo (n=1965) Pohjois-Savo (n=3165) Kymenlaakso (n=1657) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Opiskeluvaikeuksia 0 10 20 30 40 50 60 % Etelä-Karjala (n=1340) Pääkaupunkiseutu (n=9624) Päijät-Häme (n=1776) Kymenlaakso (n=1657) Muu Uusimaa (n=3366) Kanta-Häme (n=1026) KOKO AINEISTO (n=28433) Etelä-Savo (n=1965) Lappi (n=2389) Itä-Uusimaa (n=900) Pohjois-Savo (n=3165) Pohjois-Karjala (n=1225) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 % Pääkaupunkiseutu (n=9624) KOKO AINEISTO (n=28433) Muu Uusimaa (n=3366) Itä-Uusimaa (n=900) Päijät-Häme (n=1776) Pohjois-Savo (n=3165) Lappi (n=2389) Kanta-Häme (n=1026) Kymenlaakso (n=1657) Pohjois-Karjala (n=1225) Etelä-Karjala (n=1340) Etelä-Savo (n=1965) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 4. Koulutyöindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002 Stakes, Aiheita 7/2003 17

Terveys Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Oppilaiden terveydentilassa ei ollut suuria eroja maakuntien välillä. Eniten vaihtelua oli keskivaikeassa tai vaikeassa masentuneisuudessa, jota koko aineistossa ilmoitti 12 % oppilasta (kuvio 5, liitetaulukko 1). Masentuneisuus oli yleisintä Kymenlaaksossa (14 %) ja harvinaisinta Itä-Uudellamaalla (8 %). Kouluterveydenhuoltoa kuvaavissa indikaattoreissa maakuntien välillä oli selviä eroja. Vähintään kolme kertaa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla lukuvuoden aikana oli käynyt keskimäärin joka viides oppilas (20 %). Toistuvat käynnit olivat selvästi yleisimpiä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa (26 %) ja harvinaisimpia Itä-Uudellamaalla (16 %). Kouluterveydenhuollon vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi 13 % oppilasta, yleisimmin (15 %) pääkaupunkiseudulla ja vähiten Kanta-Hämeessä (9 %). Myös kouluterveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa tyytymättömiä oli vähiten (16 %) Kanta- Hämeessä. Yleisintä tyytymättömyys oli Itä- Uudellamaalla ja Lapissa (22 %). Noin 19 % kaikista vastaajista oli tyytymätön kouluterveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisten asioiden hoidossa. Muissa terveysindikaattoreissa maakuntien välillä oli 3 4 prosenttiyksikön vaihtelua (liitetaulukko 1). Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 0 2 4 6 8 10 12 14 16 % Kymenlaakso (n=3285) Etelä-Karjala (n=2682) Pääkaupunkiseutu (n=15680) Kanta-Häme (n=2557) Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Savo (n=3584) Pohjois-Savo (n=5533) KOKO AINEISTO (n=53524) Muu Uusimaa (n=6936) Pohjois-Karjala (n=3476) Lappi (n=4433) Itä-Uusimaa (n=1784) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla 0 5 10 15 20 25 30 % Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Karjala (n=2682) Kanta-Häme (n=2557) Etelä-Savo (n=3584) Pohjois-Karjala (n=3476) Pääkaupunkiseutu (n=15680) Kymenlaakso (n=3285) Pohjois-Savo (n=5533) KOKO AINEISTO (n=53524) Muu Uusimaa (n=6936) Lappi (n=4433) Itä-Uusimaa (n=1784) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle 0 2 4 6 8 10 12 14 16 % Pääkaupunkiseutu (n=15680) Muu Uusimaa (n=6936) Lappi (n=4433) KOKO AINEISTO (n=53524) Pohjois-Savo (n=5533) Kymenlaakso (n=3285) Etelä-Karjala (n=2682) Etelä-Savo (n=3584) Pohjois-Karjala (n=3476) Itä-Uusimaa (n=1784) Päijät-Häme (n=3574) Kanta-Häme (n=2557) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa 0 5 10 15 20 25 % Itä-Uusimaa (n=1784) Lappi (n=4433) Pääkaupunkiseutu (n=15680) Kymenlaakso (n=3285) Pohjois-Savo (n=5533) Pohjois-Karjala (n=3476) KOKO AINEISTO (n=53524) Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Karjala (n=2682) Etelä-Savo (n=3584) Muu Uusimaa (n=6936) Kanta-Häme (n=2557) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 5. Terveysindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002 18 Stakes, Aiheita 7/2003

Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat Terveysindikaattoreissa ei ollut suuria eroja maakuntien välillä myöskään lukiossa. Suurimmat erot olivat kouluterveydenhuoltoon tyytymättömien, vastaanotolle pääsyä vaikeana pitävien ja niska- tai hartiakipuja viikoittain potevien osuuksissa (kuvio 6; liitetaulukko 2). Kouluterveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa tyytymättömiä oli keskimäärin 20 % ja tämä osuus vaihteli 14 24 %. Tyytymättömiä oli eniten Itä-Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa ja vähiten Kanta- Hämeessä. Kouluterveydenhuollon vastaanotolle pääsyä vaikeana piti keskimäärin 16 % lukiolaisista. Ääripäät olivat Etelä-Karjala (20 %) ja Kymenlaakso (13 %). Vastaanotolle pääsyä vaikeana pitäviä lukiolaisia oli keskimääräistä enemmän myös Pohjois-Savossa ja pääkaupunkiseudulla. Runsas kolmasosa (35 %) lukiolaisista poti viikoittain niska- tai hartiakipuja. Kivut olivat yleisimpiä Kymenlaakson lukiolaisilla (38 %) ja harvinaisimpia Itä-Uudellamaalla (32 %). Muissa terveysindikaattoreissa oli korkeintaan viiden prosenttiyksikön vaihtelua maakuntien välillä (liitetaulukko 2). Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa 0 5 10 15 20 25 30 % Itä-Uusimaa (n=900) Etelä-Karjala (n=1340) Pohjois-Karjala (n=1225) Muu Uusimaa (n=3366) Päijät-Häme (n=1776) Pohjois-Savo (n=3165) KOKO AINEISTO (n=28433) Pääkaupunkiseutu (n=9624) Lappi (n=2389) Etelä-Savo (n=1965) Kymenlaakso (n=1657) Kanta-Häme (n=1026) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle 0 5 10 15 20 25 % Etelä-Karjala (n=1340) Pohjois-Savo (n=3165) Pääkaupunkiseutu (n=9624) Muu Uusimaa (n=3366) Itä-Uusimaa (n=900) Pohjois-Karjala (n=1225) KOKO AINEISTO (n=28433) Etelä-Savo (n=1965) Lappi (n=2389) Kanta-Häme (n=1026) Päijät-Häme (n=1776) Kymenlaakso (n=1657) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Niska- tai hartiakipuja viikoittain 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kymenlaakso (n=1657) Päijät-Häme (n=1776) Etelä-Savo (n=1965) Muu Uusimaa (n=3366) Pohjois-Savo (n=3165) KOKO AINEISTO (n=28433) Pääkaupunkiseutu (n=9624) Etelä-Karjala (n=1340) Pohjois-Karjala (n=1225) Kanta-Häme (n=1026) Lappi (n=2389) Itä-Uusimaa (n=900) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 6. Terveysindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002 Stakes, Aiheita 7/2003 19

Terveystottumukset Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Keskimäärin neljäsosa (24 %) peruskoulun yläluokkien oppilaista meni koulupäivinä nukkumaan kello 23 jälkeen (kuvio 7; liitetaulukko 1). Valvominen oli selvästi yleisintä pääkaupunkiseudulla (30 %) ja keskimääräistä yleisempää myös Lapissa, Kanta-Hämeessä ja muualla Uudellamaalla. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa nukkumaan iltayhdentoista jälkeen meni alle viidesosa (18 19 %) oppilaista. Joka kymmenes oppilas (10 %) jätti kouluruoan syömättä. Pääkaupunkiseudulla 15 % ja muulla Uudellamaalla 13 % oppilaista ilmoitti, ettei syönyt yleensä kouluruokaa. Muissa maakunnissa kouluruoan syömättä jättäviä oppilaita oli 6 9 % vastaajista osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa. Joka kymmenes (11 %) peruskoulun yläluokkien oppilas ilmoitti kokeilleensa joskus laittomia huumeita. Yleisimpiä huumekokeilut olivat pääkaupunkiseudulla (14 %), Päijät- Hämeessä ja Kymenlaaksossa (13 %), muualla Uudellamaalla (12 %) ja Itä-Uudellamaalla (11 %). Harvinaisinta laittomien huumeiden kokeileminen oli Etelä-Savossa (7 %). Muissa terveystottumuksissa maakuntien välinen ero oli korkeintaan viisi prosenttiyksikköä (liitetaulukko 1). Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 0 5 10 15 20 25 30 35 % Pääkaupunkiseutu (n=15680) Lappi (n=4433) Kanta-Häme (n=2557) Muu Uusimaa (n=6936) Kymenlaakso (n=3285) KOKO AINEISTO (n=53524) Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Savo (n=3584) Itä-Uusimaa (n=1784) Etelä-Karjala (n=2682) Pohjois-Savo (n=5533) Pohjois-Karjala (n=3476) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Ei syö kouluruokaa 0 2 4 6 8 10 12 14 16 % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 0 2 4 6 8 10 12 14 16 % Pääkaupunkiseutu (n=15680) Muu Uusimaa (n=6936) KOKO AINEISTO (n=53524) Päijät-Häme (n=3574) Etelä-Savo (n=3584) Pohjois-Savo (n=5533) Lappi (n=4433) Itä-Uusimaa (n=1784) Kanta-Häme (n=2557) Kymenlaakso (n=3285) Etelä-Karjala (n=2682) Pohjois-Karjala (n=3476) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Pääkaupunkiseutu (n=15680) Päijät-Häme (n=3574) Kymenlaakso (n=3285) Muu Uusimaa (n=6936) Itä-Uusimaa (n=1784) KOKO AINEISTO (n=53524) Kanta-Häme (n=2557) Etelä-Karjala (n=2682) Pohjois-Savo (n=5533) Pohjois-Karjala (n=3476) Lappi (n=4433) Etelä-Savo (n=3584) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 7. Terveystottumusindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002 20 Stakes, Aiheita 7/2003

Lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijat Runsas kolmasosa (36 %) lukiolaisista meni nukkumaan kello 23 jälkeen koulupäivinä (kuvio 8; liitetaulukko 2). Pääkaupunkiseudulla näin myöhään nukkumaan meni 42 % vastaajista, muualla Uudellamaalla ja Lapissa 37 %. Kanta-Hämeessä iltakymmenen jälkeen mentiin nukkumaan yhtä usein kuin koko aineistossa keskimäärin. Muissa maakunnissa tämä osuus vaihteli 27 32 %. Osuus oli pienin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Päivittäin tupakoi 19 % lukiolaisista. Yleisintä lukiolaisten päivittäinen tupakointi oli Pohjois-Savossa ja Lapissa (21 %) ja harvinaisinta Päijät-Hämeessä (14 %). Laittomia huumeita oli kokeilut 18 % lukiolaisista. Kokeilut olivat selvästi yleisempiä pääkaupunkiseudulla (25 %) ja seuraavaksi yleisimpiä muualla Uudellamaalla sekä Päijät-Hämeessä (18 %). Laittomia huumeita kokeilleiden osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa (9 %). Vähintään kahta päihdettä päivittäinen tupakointi, humalajuominen kuukausittain tai useita huumekokeiluja ilmoitti käyttäneensä runsas viidesosa lukiolaisista (22 %). Vaihtelua oli 17 25 %. Osuus oli suurin pääkaupunkiseudulla ja pienin Pohjois-Karjalassa. Muissa terveystottumuksissa maakuntien välistä vaihtelua oli korkeintaan kuusi prosenttiyksikköä (liitetaulukko 2). Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Pääkaupunkiseutu (n=9624) Muu Uusimaa (n=3366) Lappi (n=2389) Kanta-Häme (n=1026) KOKO AINEISTO (n=28433) Etelä-Karjala (n=1340) Päijät-Häme (n=1776) Kymenlaakso (n=1657) Pohjois-Savo (n=3165) Itä-Uusimaa (n=900) Etelä-Savo (n=1965) Pohjois-Karjala (n=1225) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Tupakoi päivittäin 0 5 10 15 20 25 % Pohjois-Savo (n=3165) Lappi (n=2389) Pääkaupunkiseutu (n=9624) Muu Uusimaa (n=3366) Itä-Uusimaa (n=900) Etelä-Savo (n=1965) KOKO AINEISTO (n=28433) Kanta-Häme (n=1026) Etelä-Karjala (n=1340) Kymenlaakso (n=1657) Pohjois-Karjala (n=1225) Päijät-Häme (n=1776) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 0 5 10 15 20 25 30 % Pääkaupunkiseutu (n=9624) Muu Uusimaa (n=3366) Päijät-Häme (n=1776) KOKO AINEISTO (n=28433) Kymenlaakso (n=1657) Itä-Uusimaa (n=900) Pohjois-Savo (n=3165) Kanta-Häme (n=1026) Etelä-Karjala (n=1340) Etelä-Savo (n=1965) Lappi (n=2389) Pohjois-Karjala (n=1225) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 Vähintään kahden päihteen käyttöä 0 5 10 15 20 25 30 % Pääkaupunkiseutu (n=9624) Muu Uusimaa (n=3366) Lappi (n=2389) KOKO AINEISTO (n=28433) Pohjois-Savo (n=3165) Itä-Uusimaa (n=900) Kanta-Häme (n=1026) Kymenlaakso (n=1657) Etelä-Karjala (n=1340) Etelä-Savo (n=1965) Päijät-Häme (n=1776) Pohjois-Karjala (n=1225) Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kouluterveys 2002 KUVIO 8. Terveystottumusindikaattoreita. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista maakunnittain Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuonna 2002. Stakes, Aiheita 7/2003 21

Muutokset vuosina 2000 2002 Elinolot Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden elinoloissa oli selvää myönteistä kehitystä mikään indikaattori ei ollut mennyt huonompaan suuntaan (kuvio 9; liitetaulukot 3 5). Suurimmat muutokset olivat fyysisen uhan kokemisessa ja toistuvassa rikkeiden tekemisessä, mutta näissä indikaattoreissa vertailu on epävarmaa kysymysten muuttumisen vuoksi 3. Myös vanhemmuuden puute, vanhempien tietämättömyys vastaajan viikonloppuiltojen viettopaikasta sekä vanhempien työttömyys vähenivät 8. ja 9. luokkien oppilailla kahdessa vuodessa (kuvio 9; liitetaulukot 3 5). Vanhempien työttömyys väheni hieman nopeammin 8. kuin 9. luokan oppilailla. Lukiolaisilla lähes kaikki indikaattorit pysyivät ennallaan (liitetaulukot 3 ja 6 7). Vanhempien työttömyys väheni kahden vuoden aikana muutamalla prosenttiyksiköllä. Lukion 1. luokalla vähenivät myös vanhemmuuden puute ja vanhempien tietämättömyys vastaajan viikonloppuiltojen viettopaikasta. ELINOLOT Koko aineisto 2000 ja 2002 ELINOLOT Koko aineisto 2000 ja 2002 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vanhemmuuden puutetta Vanhemmuuden puutetta Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa Perherakenteena muu kuin ydinperhe Perherakenteena muu kuin ydinperhe Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Ei yhtään läheistä ystävää Ei yhtään läheistä ystävää Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Runsasta työssäkäyntiä koulun ohella Runsasta työssäkäyntiä koulun ohella Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vuosi 2000(1999) (n=46303) Vuosi 2002 (n=45950) Vuosi 2000(1999) (n=24270) Vuosi 2002 (n=24188) Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokan oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kouluterveyskysely: Lukion 1. ja 2. luokan oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys KUVIO 9. Elinoloindikaattorit. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä vuosina 2000 2002 3 Vuonna 2002 lomakkeesta jätettiin pois elinaikana tehdyt rikkeet ja fyysisen uhan kohteeksi joutuminen ja kysyttiin niitä vain 12 kuukauden ajalta. 22 Stakes, Aiheita 7/2003