POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus vuodelta 2008

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3 2. JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET...5 3. SEKAJÄTE...6 4. HYÖTYJÄTE...8 5. TERVEYDENHUOLLON JÄTE...9 6. ONGELMAJÄTTEET...10 7. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET...11 8. METALLI...12 9. KUORMALAVAT...12 10. ENERGIAT...14 11. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009...22

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 3 (22) YMPÄRISTÖKERTOMUS 2008 1. JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. Jätehuolto Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, Paiholan sairaalan ja Honkalampikeskuksen jätehuollon kustannukset vuoden ajalta. Jätemäärät on koottu Paiholan ja Tikkamäen sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen osalta. Myös Kotilahden ja Honkalampikeskuksen huviloiden tiedot ovat seka- ja biojätteen osalta mukana. Terveydenhuollon jätteet lajitellaan ja käsitellään STTV:n jäteoppaan mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v. 2008 STTV:n lajitteluohjeiden mukaiseksi. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin (1072/1993) ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin (Vnp 861/97, Vnp 659/96). Lisäksi kuntien yleiset jätehuoltomääräykset sitovat noudattamaan annettuja ohjeita. Ongelmajätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SER 2-romun, metallin ja kierrätysmateriaalien osalta astuvat voimaan 1.4.2008. Sopimukset on hajautettu kahdelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Seka- ja biojätteen kuljettamisesta huolehtii Lassila & Tikanoja Oyj keskussairaalan ja Honkalampikeskuksen osalta kuntakilpailutussopimusten perusteella. Paiholan sairaalan seka- ja biojätekuljetukset hoitaa Kuljetusliike Kettunen Oy kiinteistöliikelaitoksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteitä varten hankittiin syksyllä 2008 6 m³ jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustettu lukittava kontti. Kontiosuon erityisjätealueella haudattavat erityisjätteet varastoidaan konttiin. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu kahden viikon välein. Muut ongelmajätteet, tartuntavaaralliset jätteet lääkejäte- sekä sytostaateilla kontaminoituneet jätteet varastoideaan E- siiven lukitussa jätekylmiössä. E-laituria laajennettiin v. 2005. Vuoden 2009 kesällä saadaan laiturille lisätilaa n. 40 m² entisestä varavoimakonetilasta. Lisätila mahdollistaa uuden jätepuristimen hankinnan energiajätteen lajittelua varten.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 4 (22) Energiat Ympäristökertomuksessa on esitetty vuosien 2005-2008 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin energiakustannuksia ja ominaiskulutuksia. Tarkemmat vertailuarvot on esitetty Tikkamäen osuudelta lähinnä siksi, että vertailut muihin sairaanhoitopiireihin olisivat yhdenmukaisempia. Energiankulutusten tilastoinnissa Paiholan sairaalan tiedot ovat samanlaisessa seurantajärjestelmässä kuin keskussairaalassa Tikkamäellä. Toista kertaa on nyt tilinpäätökseen otettu myös Honkalampi-keskus. Energian ominaiskulutuksia vertailtiin toisiin sairaanhoitopiireihin Kuntaliiton tilastojen perusteella. Vertailuissa nähdään, että lämmön ominaiskulutukset olivat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä melko paljon alle muiden keskiarvon. Sähkössä ja vedessä erot muihin sairaanhoitopiireihin ovat pieniä. Ympäristökertomuksen sisältö Tämä ympäristötilinpäätös pitää sisällään seuraavia asioita: 1. Jätehuoltokustannukset 2. Seka- ja biojätemäärät sekä kokonaisjätemäärät 3. Sekajätemäärät/hoitojakso 4. Kierrätettävät jätteet 5. Tietosuojattava materiaali ja kustannukset 6. Terveydenhuollon jätteet ja kustannukset 7. Ongelmajätteet ja kustannukset 8. Kehite- ja kiinnitejätemäärät 9. SER-romu 10. Energiat

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 5 (22) 2. JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Taulukko 1. Jätehuoltokustannukset. Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätehuoltokustannukset. Taulukossa 2 ovat lisäksi vuodesta 2008 arvioidut ja toteutuneet kustannukset kaikkien kolmen laitoksen osalta sekä Noljakantie 17 tilat ja huvilat sekä asunnot. Jätekustannukset keskussairaalassa ja Honkalampi-keskuksessa ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. (14 % ja 9 %) Nousu 13 380 euroa (11,4 % ) johtuu jätemäärien lisääntymisestä ja kierrätysmateriaalien ja erityis- ja ongelmajätteiden käsittelykustannusten noususta. Toteutuneet kustannukset vuosina 2008 ja arvio vuodelle 2009 (euroa) 2008 Arvio Toteutunut + / - Arvio 2009 Tikkamäki 117 000 136 115-19 115 140 000 Paihola 14 000 10 380 3 620 14 000 Honkalampi 26 000 25 224 776 26 750 Huvilat 2 150 1 711 1 661 2 150 Kilasu 4 600 3 699 901 5 000 Yhteensä 163 750 177 129-13 379 187 900 Taulukko 2 Toteutuneet 2006 ja arvioidut jätekustannukset 2007

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 6 (22) 3. SEKAJÄTE Taulukko 3. Sekajätteet. Sekajätteen määrät ovat vähentyneet Paiholassa ja keskussairaalassa. Keskussairaalan sekajätteen määrän vähentyminen johtuu erityisjätteen lajittelun muutoksesta. Honkalammilla lisäys oli 4,5 %. Paiholan sairaalan sekajätteen määrässä ovat mukana kaikki Paiholan rakennukset. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 626 558 kg. Osasto 15 ja vuokratut tilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 639 522 kg. Keskussairaalassa sekajätteen määrä on 61 % kokonaisjätemäärästä. Kaikkien laitosten vastaava luku on 65,5 %. Keskussairaalan päärakennuksessa on käytössä jäähdytettävä puristin sekajätteelle (täyttöaste n. 5 000 kg) ja pahvipuristin (täyttöaste n. 3 200 kg). Jätekatoksissa on keräilyastiat eri jätejakeille. Honkalampikeskuksessa on käytössä pahvipuristin.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 7 (22) Sekajätemäärät/hoitojakso Keskussairaala Sekajäte kg / hoitojakso / vuosi 40000 30000 20000 10000 0 2006 2007 2008 Hoitojaksot 31220 31933 31133 Kg 12,3 12,6 12,9 Taulukko 4. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi. Sekajätemäärä keskussairaalassa on yhteensä 399 704 kg/v, muodostui päätalosta. Kokonaisjätemäärä keskussairaalassa 596 773 kg/v. Yhteensä sekajätettä syntyi n. 12,9 kg/hoitojakso. Sekajätettä kertyi 1095 kg päivässä. Biojäte Taulukko 5. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätemäärät perustuvat astioiden keskiarvopainoihin, jotka Joen-

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 8 (22) suun Seudun Jätehuolto Oy määrittelee. Astiat painavat yleensä enemmän kuin ilmoitettu keskiarvo, koska täyttöaste on suurempi kuin 50 %:n täyttöasteeseen perustuva keskiarvopaino. Biojäte lajitellaan keskussairaalassa ravintokeskuksessa, päärakennuksessa kaikissa toimintayksiköissä ja vuodeosastoilla ja tornitaloissa osittain. Honkalampi-keskuksessa biojätteen lajittelu aloitettiin v. 2006 alussa. Paiholan sairaalassa biojäte lajitellaan ravintokeskuksessa ja osassa henkilökunnan asuntoja. 4. HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit sekä käsittelemätön puu. Hyötyjätteisiin toimitettiin papereita, pahveja lasia ja metalleja yhteensä 159 030 kg. Luvussa on mukana Honkalammin ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit. sekä apuvälineyksikön pahvit. Puhdasta puujätettä ovat kuormalavat, jotka kierrätetään ja kierrätyskelpoiset toimitetaan Kontiosuon jäteasema lle haketettavaksi. Muovijäte menee kokonaisuudessaan kaatopaikalle, koska energiajätettä ei Pohjois-Karjalassa kerätä. Tietosuojattava paperi Taulukko 6. Tietosuojapaperit kg/vuosi. Tietosuojapaperia syntyy sairaalatoiminnassa melko paljon. Määrät vaihtelevat vuosittain mm. arkistojen tyhjentämisen vuoksi. Vuoden 2008 tietosuojapaperin määrä oli 28 880 kg/v. Määrässä on mukana Honkalampikeskuksen tietosuojapaperit. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut 19 654 euroa. Kustannusten nousu johtuu tietosuojattavan materiaalin määrän lisääntymisestä ja 1.4.2009 alkaneen sopimuksen yksikköhinnoista kuljetusten, käsittelyn ja astiavuokrien osalta.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 9 (22) 5. TERVEYDENHUOLLON JÄTE Taulukko 7. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte ja eettinen biologinen jäte (tunnistamaton ja tunnistettava) Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. Vuoden 2008 aikana lajittelun piiriin tulivat laboratorioiden erityisjätteet, joiden määrä selittää jätemäärän nousun.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 10 (22) 6. ONGELMAJÄTTEET Ongelmajätteitä ovat loisteputket, ksyleeni, formaliini, röntgenarkistosta poistetut röntgenfilmit, lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet laboratoriokemikaalit, paristot sekä maali- ja liuotinjäte. Digitaalisen kuvantamisen myötä kehite- ja kiinnitejätteen tuottaminen loppui vuoden 2007 aikana. Loisteputket kg 593 Formaliini ja ksyleeni kg 5 381 Filmijäte kg 3 663 Lääkejätteet kg 1 552 Paristot kg 400 Maali- ja liuotinjäte kg 55 Laboratoriokemikaalit kg 485 SE-romu kg 17 183 Yhteensä kg 29 267 Kustannukset 19 835 Taulukko 8. ongelmajätteet Lääkejätteet Lääkejäte kg / vuosi 2000 1000 0 2006 2007 2008 Kg 1115 1618 1552 Taulukko 9. Lääkejätteet. Lääkejätteiden määrä vaihtelee vuosittain. Vuoden 2008 lopussa sairaala-apteekin asiakkaana on yhdeksän kuntaa, kaksi varuskuntaa, Pohjois-Karjalan sairaskoti, Honkalampi-keskus sekä Paiholan sairaala. Yhteensä 20 toimituspistettä, jotka palauttavat lääkejätteet sairaalaapteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 11 (22) Paristot ja akut Yritysten ja laitosten paristo- ja akkujäte ei kuulu tuottajavastuun piiriin. PKKSSK:n akku- ja paristojäte toimitetaan ympäristöluvan omaavalle käsittelylaitokselleen. Honkalammilla sijaitsevasta apuvälinehuollosta akut palautetaan liikkeeseen, josta akut hankitaan. Yritys toimittaa lyijyakut Suomen Akkukeräys Oy:lle jatkokäsittelyyn, jossa murskatuista akuista erotellaan lyijy ja muovi uusiokäyttöön. Ainoastaan happo jää ongelmajätteeksi. 7. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKIN- TÄLAITTEET SE-romu 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 kg 12 082 12 881 20581 17 183 Taulukko 10. SE-romu SE-romun määrä vaihtelee vuosittain. Vuoden 2007 määrä johtui Kuurnaan varastoitujen laitteiden poistamisesta. SE-romun tuottajavastuu ei koske laitoksia ja yrityksiä, vaan niiden on edelleen järjestettävä ko. jätteen kierrätys omalla kustannuksellaan. SE-romun määrän kasvu johtuu pääasiassa suurikokoisten lääkintä- ja röntgenlaitteiden uusimisesta. Laitehuollon kanssa pyritään vähentämään SE-romun määrää siten, että laitteiden elektroniikkaosat poistetaan ja metalliosat toimitetaan metalliromuksi. Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä atk-laitteiden kerääminen ja pois kuljetus on sujunut melko hyvin. Suurien lääkintä- ja röntgenlaitteiden ja erityisesti kylmälaitteiden ja osalta ongelmana on, että sairaalan sisäinen merkintäjärjestelmä poistoon menevistä tavaroista ei toimi. E-laiturille ilmaantuu edelleen ilman merkintää olevia laitteita, joiden kunnon ja alkuperän selvittäminen jää jätehuollon selvittäväksi.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 12 (22) 8. METALLI Metalliromua kerättiin 28 437 kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa. Noudot tapahtuvat konttien ja astioiden täyttyessä ja erillisinä keräyspäivinä varastojen siivoamisen yhteydessä. Romumetallista hyvitettiin 961,00 euroa. 9. KUORMALAVAT Puisten kuormalavojen hävittämisestä ei enää aiheudu kustannuksia. Paikallinen yrittäjä noutaa kuormalavat veloituksetta kierrätykseen. TULOSTEN ARVIOINTI Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. PKSSK:n tilahallinnan strategiaan kirjattu tavoite vuoteen 2011 sekajätteen osuus tämänhetkisen valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisena toteutuu. Valtakunnalliseen tavoitteeseen pääsy vuoteen 2016 mennessä edellyttää energiajätteen lajittelun aloittamista ihan lähivuosina. Energiajätteen lajittelu ei vielä ole mahdollista PKSSK:ssa. Kaikki yhdyskuntajäte viedään edelleen ainoastaan kaatopaikan penkkaan. Joensuun seudun Jätehuolto Oy käyttää oikeuttaan vielä vuoteen 2011 saakka. Yhtiön tuloista 57,8 % v. 2008 muodostui sekajätteistä.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 13 (22) PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2008 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksiköt Keskussairaala ja os 15 Sekajäte 66,5 % 61 % Kierrätysmateriaalit ja lasi 17,7 % 23,2 % Ongelma- ja erityisjätteet 5,0 % 6 % Biojäte 11,4 % 10 % Sairaalan alueella tapahtuva korjausrakentamisen yhteydessä syntyvän jätteen lajittelussa on tapahtunut jonkin verran parantumista. Tiili- ja betonijätteen lajittelu muusta rakennusjätteestä toimii jotakuinkin. Edelleen rakennusjätelavoilla edelleenkin näkyy kuivaa, puhdasta pahvia sekä metalleja, jotka tulisi erotella kierrätettäviin materiaaleihin. Erityisesti IVurakoitsijan lajittelussa on huomauttamista. E-siiven 1. kerroksen jätehuone on edelleen kirurgian poliklinikan varastotilana. Jätehuone on saatava alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Varastotilat osastoille on järjestettävä nykyisten varastotilojen käyttöä järkeistämällä. Tilahallinnan ja suunnittelijoiden on syytä ottaa vakavasti logistiikkayksikön ja jätehuollon tilantarpeet ja resurssit. E-laiturin laajennuksen yhteydessä saamme valmiuden yhdelle jätepuristimelle energiajätteen tulevaa lajittelua varten. Kustannukset vuonna 2008 Vuoden 2008 aikana jätehuollon kustannukset nousivat 11 % johtuen käsittelymaksujen noususta sekä osittain kierrätysmateriaalien kuljetussopimuksen vaihtumisen toiselle yrittäjälle. Tietosuojamateriaalin käsittely- ja kuljetuskustannukset sekä astiavuokrat ovat korkeammat kuin aikaisemmalla sopimuskumppanilla. Jätekuljetussopimukset eri yrittäjien kanssa ovat toimineet jotakuinkin hyvin. Ongelmajätteet, eettinen terveydenhuollon jäte ja SE-romu noudetaan joka toinen viikko, kierrätysmateriaalien noudot tapahtuvat viikoittain. Ongelma- ja erityisjätteiden käsittelykustannukset olivat v. 2008 35 165 euroa, astiamyynnit 3 580 euroa ja kuljetuskustannukset 12 963 euroa, mikä on 25 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista (50 355 euroa).

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 14 (22) 10. ENERGIAT Energiahankinnat ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) Öljynkulutuksissa huomioitu myös vuodenvaihteiden säiliöerotukset TIKKAMÄKI 2 005 2 006 2 007 2 008 Lämpö 368 063 386 653 428 213 499 770 Sähkö 561 866 638 543 672 116 745 550 Öljy 120 872 105 557 122 100 164 115 Vesi/jätevesi 149 616 150 547 155 238 153 032 Yhteensä 1 200 417 1 281 300 1 377 667 1 562 467 PAIHOLA 2 005 2 006 2 007 2 008 Öljy/lämmitys 185 012 170 787 257 373 226 953 Sähkö 67 894 71 922 75 455 95 577 Vesi/jätevesi 63 750 54 731 51 084 50 551 Yhteensä 316 656 297 440 383 912 373 081 HONKALAMPI 2 006 2 007 2 008 Öljy/lämmitys 165 664 190 574 209 776 Sähkö 99 522 99 777 90 325 Vesi/jätevesi 42 264 31 571 33 863 Yhteensä 307 450 321 922 333 964 PKSSK 1 517 073 1 886 190 2 083 501 2 269 512 Taulukko 14. Vuoden 2005-2008 energiakustannukset (alv 0 %).

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 15 (22) ENERGIAT Tikkamäki, Paihola, Honkalampi 2005-2008 (sähkö, lämpö, öljy, vesi/jätevesi) 1000 2 500 2 000 2 084 2 270 1 886 1 500 1 517 1 000 500 0 2005 (ei HL ) 2 006 2 007 2 008 Kaavio 1. Energiakustannukset. Lämmitysenergia / Lämmitystarve (vuoden kylmyys/lämpimyys ) Astepäiväluvut paikkakunnan astepäiväluvut kuvaavat onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan ( 30 vuotta ) keskiarvoon, ns. normaalivuoteen. vuosien 1971 2000 astepäiväluku, Joensuu 5117 (normaalivuosi) vuonna 2005 astepäiväluku, Joensuu 4500 vuonna 2006 astepäiväluku, Joensuu 4632 vuonna 2007 astepäiväluku, Joensuu 4565 vuonna 2008 astepäiväluku, Joensuu 4409 Havaitaan, että v. 2005---2008 ovat olleet keskimäärin 12 % lämpimämpiä normaalivuoteen verrattuna ja neljän viime vuoden arvot ovat suuruusluokalta lähellä toisiaan, vuosi 2008 kaikista leudoin.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 16 (22) Kaukolämpö Kaukolämpötoimituksesta on sopimus Fortumin kanssa (entinen Espoon Sähkö, entinen Joensuun Energia Oy, Entinen E.ON). Fortumin Joensuun voimalaitoksen polttoaineesta on yli 90 % bio-energiaa. Paiholassa on oma raskasöljykäyttöinen lämpökeskus. Honkalammen lämmitys toimi maaliskuun loppuun raskasöljylaitoksena ja 1.4.2008 alkoi lämmöntoimitus Fortumin lämpöpalveluna alueen pellettilaitoksesta. Kaukolämmön hinnan muodostukset: Kulutetusta energiasta energiamaksu /Mwh. Sekä tehoperusteinen perusmaksu, n. 8 % energiamaksun lisäksi. Perusmaksu määräytyy liittymän sopimustehon perusteella. Tarkastelujakson (v. 2005-2008) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). Vuoden 2005 syyskuussa hinnan nousu 1 /MWh (4 %) pysyi voimassa melkein vuoden v. 2006 loppuun ja joulukuun laskutukseen tuli voimaan uusi korotus 2,5 / Mwh, joka nosti hinnan 30,1 /Mwh. Koko v. 2007 pysyi hinta samana (30,1 / Mwh). Vuoden 2008 alussa perusmaksu nousi 3,6 % sekä perusmaksun kustannuskerroin k arvoon 1,13 ja energiamaksu 5,6 % arvoon 31,8 pysyen samana v. 2008 loppuun. V. 2008 hinnannousun perusteluna oli märästä kesästä johtuva turpeen ja biopolttoaineiden markkinahintojen 30 %, raskaan öljyn verojen ja verkon ylläpitokustannusten nousu. Ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutus jäi Tikkamäellä reilusti alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason (v. 2008 tilastot eivät ole vielä Kuntaliitolla valmiit). Honkalampi ja Paihola ominaiskulutukset Kuntaliiton keskiarvon suuruusluokkaa. Kuntaliiton v. 2007 neljän sairaanhoitopiirin keskiarvo 66 Kwh/rm3 Tikkamäki 54 Paihola 65 Honkalampi 69

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 17 (22) Ominaislämmönkulutus (kwh/m3/a) Normeerattu (Tikkamäki) 60 52 54 54 55 50 40 30 20 10 Energiakatselmuksessa asetettu tavoite 53 (kwh/m3/a) Kuntaliiton ka. 66 (kwh/m3/a) (neljä sairaanhoitopiiriä) 0 2005 2006 2007 2008 Kaavio 2. Normeerattu lämmönkulutus. Öljy Öljyä käytetään höyrynkehitykseen ( kevytöljy ) sekä sähkön varavoimaan. Paiholan lämmitys on raskasöljylämpökeskuksella. Honkalampi-keskuksessa aloitettiin v. 2007 raskasöljylaitoksen muutos pellettilaitokseksi, joka otettiin käyttöön 1.4.2008. Raskasöljy jäi tukipolttoaineeksi. PKSSK on mukana yhteishankintarenkaassa, jossa Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa vuosittain ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljyhankinnat. Käytäntönä on ollut, että hankintasopimukset on tehty syksyisin. Sopimusöljytoimittajana jatkaa Oy Teboil Ab. Hintamuutoksia tapahtuu sopimusaikana markkinahintojen muuttuessa jatkuvasti. Hankintaaikana öljyn markkinahintaa, Platt s Carcoe tuotenoteerauksia, ns. putkihintaa, seurataan päivittäin. Mikäli putkihinta muuttuu kolmena päivänä peräkkäin samaan suuntaan (+/-) sopimuksessa mainittua euromäärää suurempana tai pienempänä huomioidaan vaikutus öljyn hinnassa tarjous / sopimushintaa muuttavana.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 18 (22) Öljyn hintaan vaikuttaa tunnetusti erilaiset maailmanpoliittiset tapahtumat (sodat, konfliktit yms.) sekä muut maailmantalouden ja markkinoiden reagoinnit. Öljyn hinnanmuutokset heijastuvat yleensä myös muihin energiatuotteisiin. Syyskesällä 2008 raakaöljyn maailman markkinahinnat kävivät yli 140 $:ssa ja niiden ennustettiin nousevan 1-2 vuodessa 200 250 $. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena hinnat kuitenkin putosi 40 $ kieppeille. Öljynhinnan hinnan muutokset ovat em. syistä paljon suurempaa kuin turve- ja biopolttoaineisiin perustuvassa kaukolämmössä. Alla on esimerkkinä vertailuhintoja: Tikkamäen kaukolämmityksellä ja Paiholan raskasöjylämmityksellä v. 2008 tuotetun lämmitysenergian keskimääräiset yksikköhinnat: V. 2008 v. 2007 - Tikkamäki 34,90 / Mwh 33,25 / Mwh (sis.energia+perusmaksu) - Paihola 40,58 / Mwh 45,18 / Mwh (huom! häviöt yht. 20 %) Vesi/jätevesi Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy Hinnat kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden yleinen hinta. Hintamuutoksia tulee harvemmin ja ovat yleensä pienempiä kuin muissa energioissa. Käytännössä hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia eikä ns. monopoliasema ole näkynyt merkittävästi hinnannousuissa. Vuoden 2005 alusta hinnannousut: vesi + 2 %, jätevesi + 2,3 %. Vuoden 2006 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta. Vuoden 2007 alusta hinnannousut: vesi + 3 %, jätevesi + 3 %. Vuoden 2008 alusta hinannousut: vesi + 1 %, jätevesi + 1 %

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 19 (22) 90500 80500 70500 60500 50500 40500 30500 20500 10500 500 64769 31 123 Vedenkulutus Tikkamäki 65172 Kuntaliiton ka. 259 ltr / rm Ominaiskulutus 212 ltr / rm 3 31 349 65321 32 071 62462 31 133 2081 2006 2037 2079 2005 2006 2007 2008 m3 64769 65172 65321 62462 Hoitojaksot 31 123 31 349 32 071 31 133 Litraa/hoitojakso 2081 2079 2037 2006 Kaavio 3. Vedenkulutus litraa/ hoitojakso. Sähkö Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta ( energia ) ja - myyjän marginaalista ( kate ja muut kustannukset ). Siirtohintaan sisältyy perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön energiahinnat: - v. 2005 keskihinta 5,49 c/kwh - v. 2006 keskihinta 5,87 c/kwh - v. 2007 keskihinta 5,89 c/kwh - v. 2008 keskihinta 6,26 c/kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset: - v. 2005 sähköenergian ominaiskulutus 39 kwh/rm 3 (sis. P-talo) - v. 2006 sähköenergian ominaiskulutus 41 kwh/rm 3 - v. 2007 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 - v. 2008 sähköenergian ominaiskulutus 41 kwh/rm 3 ( sis. K-työmaan vaikutus)

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 20 (22) Jatkuvasti tehostunut sairaanhoitotoiminta (sähköenergiatoimiset laitteet, varusteet, järjestelmät) lisää kulutusta. Merkittävänä lisäyksenä on myös esim. ilmanvaihdon kasvavat ilmamäärät, mitkä edellyttävät isompia tehoja ilmastointipuhaltimilta. Ilmastoinnin kuluttamasta energiasta suuri osa on puhaltimien kuluttamaa sähköenergiaa ja lämmitysenergiaa tarvitaan lämmön talteenoton jälkeiseen lisälämmittämiseen. Lisääntyneen jäähdytystarpeen johdosta on hankittu lisää jäähdytysjärjestelmiä, jotka vaikuttavat sähköenergian kulutuksen kasvuun, mikä vaikuttaa myös siihen, että sähköhuipputeho on usein keskikesällä. Jäähdytystehoa tarvitaan esim. atk-laitteille myös talviaikaan ympärivuorokautisesti. Sähköenergian hankinta Sähköenergian hankinta kilpailutettiin vuonna 2005 osallistumalla Joensuun kaupungin hankintatoimiston hankintarenkaan tarjouspyyntöön. Kilpailun tuloksena tehtiin kaksivuotinen sopimus Fortum Markets Oy:n kanssa, sopimusaika 1.1.2006-31.12.2007, optiona v.2008. Yhteishankinnan molemmat osapuolet Joensuun kaupunki ja PKSSK tekivät päätöksen ottaa optiovuosi 2008 käyttöön. Sopimus ei koske Paiholan sairaalaa. Paiholan sähköenergiasta on sopimus PKS:n kanssa. Vuosien 2009 2011 + optio v2012 sähköhankinta kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergian hankintamekanismin mukaan tarjoushintoja käytetään tarjousvertailun perustana ja ostettavasta sähköenergiasta hintakiinnitykset tehdään toimittajan salkunhoitopalveluna. Lopullinen tuotehinta määräytyy kiinnityshetken Nord Poolin (Pohjoismainen säenergiapörssi) ns. termiinituotteiden hintojen perusteella. Sähkö on Pohjoismaissa edelleen muun Euroopan hintaa halvempaa, mutta monet tahot ennustavat eron tulevan lähestymään Keski-Euroopan hintatasoa.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 21 (22) Sähkönkulutus (kwh/hoitojakso) Tikkamäki, ei sisällä P-taloa 294 074 rm 3 400 350 321 338 347 375 300 250 200 Ominaiskulutus 41 kwh/rm 3 Vert. KYS 38 150 100 50 Kuntaliiton ka. 38 kwh/rm 3 (3 sairaanhoitopiiriä) Ei sisällä P-talon sähköä 0 2005 2006 2007 2008 MWh 9998 10600 11133 11684 Hoitojaksot 31 123 31 349 32 071 31 133 kwh/hoitojakso 321 338 347 375 KYS 405 KYS 398 KYS 425 Kaavio 4. Sähkönkulutus kwh/hoitojakso. Ei sisällä P-taloa. Sähkönkulutus (kwh/hoitojakso) Tikkamäki, sisältää P-talon, 50 490 rm 3 344 564 rm 3 400 350 329 347 356 383 300 250 200 150 100 50 Ominaiskulutus 35 kwh/rm 3 Vert. KYS 38 Kuntaliiton ka. 38,1 kwh/rm 3 (3 sairaanhoitopiiriä) Sisältää P-talon sähkön 0 2005 2006 2007 2008 MWh 10244 10883 11409 11917 Hoitojaksot 31 123 31 349 32 071 31 133 kwh/hoitojakso 329 347 356 383 KYS 398 KYS 389 KYS 405 Kaavio 5. Sähkönkulutus kwh/hoitojakso. Sisältää P-talon.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 22 (22) Energiansäästötoimenpiteet Uudisrakennus- ja saneeraushankkeissa tarkastellaan kokonaistaloudellisuutta suorittamalla järjestelmien energiataloudellisuusvertailut ja elinkaarilaskelmat, joissa huomioidaan investointikustannukset, takaisinmaksuajat ja muut vaikuttavat tekijät. PKSSK kiinteistöissä on suoritettu energiakatselmuksen lyhyen takaisinmaksuajan ja pienen investointikustannukset toimenpiteet. Vuosittaisiin rakennusprojektiohjelmiin on pyritty saamaan energiasäästö-toimenpiteiden suorittamiseen investointirahaa. Käyttö- ja ylläpitotehtävissä on tehty lämmitysten energiankulutuksen optimointitoimenpiteitä: IV-kojeiden käyttöajat, lämmityksen- ja jäähdytyksen säätötarkistukset, sulatusohjausten viritystä yms., joilla on vaikutusta energiankulutukseen. Vedenkulutusta on saatu vähentymään uusimalla kalusteita vähemmän vettä kuluttaviin. Ilmanvaihtokanavien nuohousta sekä ilmastointijärjestelmien suodattimien vaihtoja suoritettiin v. 2006 tehostetusti ja jatkettiin v. 2007 2008. 11. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 PKSSK:n ympäristö- ja jäteohjelma päivitetään vuoden 2009 aikana. Ympäristökertomus, ympäristöohjelma sekä jäteohje julkaistaan intranetissä. Jätekoulutusta jatketaan edelleen ryhmille. Biojätteiden keräilyä pyritään saamaan myös talojen 7, 8 ja 13 osalta kattavaksi. Keittiökalusteisiin asennetaan mekanismit lajitteluastioille. Paiholan sekajätteen kuljetukset kilpailutetaan syksyllä 2009. E-laiturin laajennus kesällä 2009, varaus jätepakkaajalle energiajätettä varten. SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Mittaristoa ja indikaattoreita kehittämään nimettiin työryhmä. Mittaristot on tarkoitus ottaa käyttöön v. 2009 ympäristökatsauksissa. Ongelmajätekoulutusta järjestetään. Yhteisiä koulutustarpeita kartoitetaan ja sairaaloiden jätehuollolle räätälöityjä koulutusmahdollisuuksia kartoitetaan. Arto Kaasinen käyttöpäällikkö Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari