1(54) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2013 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 3 Alue- ja toimialatilastot... 4 Aluetilinpito... 5 Ansiotasoindeksi... 5 Asumisen hinnat... 5 Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot... 6 Avointen työpaikkojen tutkimus... 7 CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus... 7 Energia... 8 Hyödyketilastot... 9 Joukkoviestintä... 9 Julkisen sektorin palkat... 10 Julkisen toiminnan tuottavuus... 10 Julkisyhteisöjen finanssitilastot... 11 Jätetilasto... 12 Kansantalouden tilinpito... 12 Kansainvälinen hintavertailu... 14 Kasvihuonekaasujen inventaario... 14 Kaupan määrävuosiselvitys... 15 Korjausrakentaminen... 16 Kotitalouksien kulutus... 16 Kotitalouksien varallisuus... 16 Kulttuuri... 17 Kuluttajabarometri... 17 Kuluttajahintaindeksit... 18 Kuntatalous... 19 Kuolemansyyt... 19 Kustannusindeksit... 20 Liikennetilastot... 21 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat... 21 Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto... 22 Maatalouden hintaindeksit... 22 Matkailutilastot... 23 Opiskelijavirrat... 24 Oppilaitostilastot... 25 Palkkarakenne... 26 Palvelujen ulkomaankauppatilasto... 26 Perheet... 27 Poliisi- ja pakkokeinotilasto... 27 Rahoitusmarkkinatilastot... 28 Rahoitustilinpito... 29 Rajahaastattelututkimus... 29 Rakennus- ja asuntotuotanto... 29 Rakentamisen kustannukset... 30
2(54) Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset... 30 Syyttäjän ja tuomioistuinten toimintatilasto... 31 Teollisuuden uudet tilaukset... 32 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi... 32 Tiede, teknologia ja innovaatio... 32 Tieliikenneonnettomuudet... 33 Tietotekniikan käyttö yrityksissä... 34 Tulotilastot... 34 Tuottajahintaindeksit... 35 Tytäryhtiötilastot... 35 Työolotutkimus... 36 Työssäkäynti... 36 Työtaistelutilasto... 37 Työtapaturmatilasto... 37 Työvoimakustannukset... 38 Työvoimatutkimus... 38 Vaalitilastot... 39 Valtion tulot ja menot alueittain... 39 Vapaa-aikatutkimus... 39 Varastotilasto... 40 Velka-asiat... 40 Väestöennuste... 41 Väestön ennakkotilasto... 41 Väestön koulutusrakenne... 42 Väestönmuutokset... 42 Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö... 43 Väestörakenne... 44 Yksityisen sektorin palkat... 44 Ympäristötilinpito... 44 Yritysrekisteri... 46 Yritysten tilinpäätöstilastot... 47 Yritystukitilasto... 47 2. TIETOTUOTTEET JA -PALVELUT... 49 Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut... 49 Julkaisut... 50 Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet... 51 Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut... 52 Tutkijapalvelut... 52 Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio... 53 Koulutus- ja asiantuntijapalvelut... 53 Tilastotietopalvelu... 54 Muut palvelut... 54
3(54) 1. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen tilastointikohteet ja niihin liittyvät tilastot. Lisätietoja tilastoista saa Internetistä. Tilastojen yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/index.html Tilastojen julkaisukalenterista löytyy tarkat julkistamispäivämäärät: http://www.tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html Aikuiskoulutustutkimus Ajankäyttötutkimus Ajoneuvotilastot Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osallistumista, koulutusmielipiteitä ja -käsityksiä, koulutustarvetta ja koulutushalukkuutta. Lisäksi kerätään tietoa koulutukseen osallistumisen esteistä ja ehdoista. Aineisto: Tutkimustiedot perustuvat noin 6 000 henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin. Kohteena ovat 18 64 -vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2006. Vuoden 2012 aikuiskoulutustutkimuksen ennakkotiedot julkaistaan kesäkuussa 2013. Kehittäminen: Seuraavan tiedonkeruun suunnittelussa hyödynnetään vuoden 2012 tutkimuksen kokemuksia mixed mode -tiedonkeruumenetelmän käytöstä sekä otetaan huomioon EU:n sosiaalitilastojen modernisointistrategia. Ajankäyttötutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan. Aineisto: Kyseessä on otostutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan tarkkaa päiväkirjaa ajankäytöstään. Luokittelutiedot saadaan haastatteluista ja hallinnollisista rekistereistä. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1979, 1987 88, 1999 2000 ja 2009 2010. Kehittäminen: Ajankäyttötietojen keräämistä kehitetään varsinaisten tutkimusten välillä valmiiksi luokitellulla ns. kevytpäiväkirjalla. Ajoneuvotilastot muodostuvat kahdesta tilastosta: - moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit - moottoriajoneuvokanta Moottoriajoneuvokannassa on tiedot rekisterissä olevista ajoneuvoista (autot, moottoripyörät, mopot, nelipyörät, moottorikelkat, traktorit, moottori-
4(54) työkoneet ja perävaunut) kunkin vuosineljänneksen lopussa. Ahvenanmaan erillisestä rekisteristä saadaan vain vuoden lopun tiedot. Lisäksi on tietoja mm. käyttövoimasta ja käyttötarkoituksesta sekä mm. ajoneuvon merkistä. Aineisto: Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin, joka sisältää tiedot kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Manner-Suomessa. Ålands Motorfordonsbyrå toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain tilastot Ahvenanmaan ensirekisteröinneistä ja ajoneuvokannasta. Julkaiseminen: Tiedot moottoriajoneuvojen ensirekisteröinneistä julkaistaan kuukausittain noin neljän työpäivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä ja moottoriajoneuvokannasta vuosittain helmikuussa. Moottoriajoneuvot -vuosijulkaisu valmistuu toukokuussa. Kehittäminen: Asiakaskohtaisessa suhdannepalvelussa käyttöön otettua Internet-pohjaista jakeluprosessia on kehitetty ja otettu käyttöön vuoden 2012 Trafin maksullisen palvelutoiminnan osalta. Jakelukonseptin kehittämistä jatketaan edelleen vuonna 2013. Alue- ja toimialatilastot Alue- ja toimialatilastot laaditaan kolmelta toimialalta - teollisuuden alue- ja toimialatilasto - palveluiden alue- ja toimialatilasto - rakentamisen alue- ja toimialatilasto Tilastot kuvaavat toimialan rakenteita ja rakenteiden muutoksia alueittain tarkalla toimialatasolla. Tilaston perustietoja ovat henkilöstötiedot, tuotannon brutto- ja jalostusarvo sekä teollisuudessa investoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. Aineisto: Teollisuuden aineistoa kerätään yritysten toimipaikoilta. Lisäksi käytetään tilinpäätöstilastoa varten kerättyä yritysaineistoa, verohallinnon aineistoja sekä yritysrekisterin tietoja. Monitoimipaikkaisten yritysten rakentamisen ja palveluiden toimipaikoille tiedot tuotetaan menetelmällisesti. Julkaiseminen: Alue- ja toimialatilastot julkaistaan vuosittain. Teollisuuden ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Lopulliset tilastot valmistuvat 15 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä. Kehittäminen: Tilastossa ei tehdä uudistuksia 2013, sillä Tilastokeskuksessa kehitetään yritystilastojen uutta tietojärjestelmää, jonka osana myös näiden tilastojen kehittäminen tapahtuu. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2014.
5(54) Aluetilinpito Ansiotasoindeksi Asumisen hinnat Aluetilinpitoon kuuluvat seuraavat tilastot: - Aluetilinpito - Alueellinen panos-tuotos Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus. Tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Aluetilinpito koostuu tuotannon ja työllisyyden aluetileistä sekä kotitalouksien aluetileistä. Alueellinen panos-tuotos sisältää alueelliset tarjonta- ja käyttötaulukot sekä niihin perustuvat panos-tuotostaulukot. Taulukoiden tiedot tarkentavat ja syventävät aluetilinpidon tietoja. Aineisto: Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maata koskevat tiedot. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään muiden tilastojen aineistoja, kuten yritysrekisteri, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talousja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri. Julkaiseminen: Aluetilinpidon tiedot julkaistaan vuosittain 24 kuukauden viiveellä. Alueellinen panos-tuotos on viimeksi julkaistu vuonna 2006. Kehittäminen: Vuonna 2013 selvitetään ja valmistellaan mahdollisuuksia tuottaa alueellinen panos-tuotos -tutkimus maakunnittain koskien vuotta 2012. Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä. Ansiot sisältävät tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat kertaerät. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta. Aineisto: Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin ansiotietoihin. Pienyritysvaltaisilla toimialoilla hyödynnetään myös Tilastokeskuksen omia tiedusteluja. Julkaiseminen: Ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin puolitoista kuukautta vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot tarkentuvat seuraavissa julkaisuissa. Kunkin vuoden indeksit tulevat lopullisiksi viimeistään seuraavan vuoden syksyllä. Kehittäminen: Ansiotasoindeksin perusvuosiuudistus alkoi syksyllä 2011 ja uudistuksen yhteydessä laajennettiin ansioindeksin kuvausaluetta ISCO10- ammattiluokituksella. Uudistus saatiin päätökseen marraskuussa 2012. Asumisen hinnat -tilastointikohteeseen kuuluvat seuraavat tilastot: - osakeasuntojen hinnat - asuntojen vuokrat - asunto-osakeyhtiöiden talous
6(54) Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot - kiinteistöjen hinnat - omistusasumisen hintaindeksit Osakeasuntojen hintatilasto kuvaa sekä vanhojen että uusien kerros- ja rivitalohuoneistojen hintakehitystä. Kiinteistöjen hintatilastossa on tietoja sekä uusien että vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoista ja hintojen muutoksista. Omistusasumisen hintaindeksit kuvaavat sekä omistusasujien kustannusten kehitystä että kaikkien omistusasuntojen hintojen kehitystä. Vuokratilastot kuvaavat vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto mittaa asuntoyhteisön asumiskustannuksia sekä selvittää, mistä asumiskustannukset muodostuvat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat. Aineisto: Osakeasuntojen hinnat perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin sekä uusien osakeasuntojen osalta suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien antamiin tietoihin. Kiinteistöjen hinnoissa vanhojen kiinteistöjen lähteenä käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriä ja Väestörekisterikeskuksen kiinteistötietojärjestelmää, uusien omakotitalojen hintatiedot perustuvat hintaseurantaan. Omistusasumisen hintaindekseissä käytetään osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoja sekä kuluttajahintaindeksin tietoja omistusasumisen kustannuksista. Neljännesvuosittaisen vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettava työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Vuositilaston laadinnassa käytetään myös Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin vuokratietoja. Lisäksi tilastojen laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen asuntokantaaineistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakennetietoja. Asuntoosakeyhtiöiden tiedot kerätään asunto-osakeyhtiöiltä. Julkaiseminen: Osakeasuntojen hinnat julkaistaan kuukausittain noin neljä viikkoa kuukauden päättymisestä. Vuositiedot valmistuvat huhtikuussa. Kiinteistöjen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan noin 3,5 kuukauden viiveellä. Asuntojen vuokratiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin viiden viikon viiveellä ja vuositiedot maaliskuussa. Asunto-osakeyhtiöiden taloustiedot julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Kehittäminen: Asumisen hintatilastoissa on käynnissä tilastojen yhtenäistäminen mm. luokitusten, laskennan ja tuotantoprosessien osalta. Vuokrien neljännesvuositilastossa kehitetään uutta laskentamenetelmää, jolla saadaan parannettua tilaston luotettavuutta ja mahdollisesti myös hyödynnettyä KE- LAN aineistoa neljännesvuosittain. Lisäksi vuokrien vuositilastoa uudistetaan vuonna 2013. Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot kattaa seuraavat tilastot: - asunnot ja asuinolot - rakennukset ja kesämökit Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Rakennukset ja kesämökit -tilasto kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa. Molemmissa tilastoissa kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanne.
7(54) Avointen työpaikkojen tutkimus CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus Aineisto: Tiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksia - ja asuntoja kuvataan mm. valmistumisvuoden, asunnon hallintaperusteen, talotyypin ja varusteiden mukaan sekä asuntokuntia rakenteen, elinvaiheen ja asuntokunnan jäsenten iän mukaan. Molemmissa tilastoissa on käytettävissä kokonaisaineisto. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Julkaiseminen: Asunto- ja asuinolotilaston perustiedot, kuten asunnon talotyyppi, asumisväljyys, varustetaso ja asuntokunnan rakenne, valmistuvat toukokuussa, asunnon hallintaperustetieto lokakuussa ja tulotietoihin perustuvat elinvaihe-, viitehenkilö- ja tulotiedot runsaan vuoden viiveellä helmimaaliskuussa. Rakennus- ja kesämökkitilaston tiedot julkaistaan toukokuussa. Kehittäminen: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä poimittavien rakennus- ja huoneistotietojen käsittelyssä varaudutaan ns. pysyvän rakennustunnuksen käyttöönottoon vuoteen 2014 mennessä. Avoimet työpaikat tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman kysyntää ja sitä kautta suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta. Aineisto: Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot kerätään suoraan yrityksiltä osittain puhelinhaastatteluina ja osittain Internet-lomakkeilla. Otoskoko on noin 10 000 toimipaikkaa vuodessa jakautuen tasaisesti eri vuosineljänneksille. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin kuusi viikkoa kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Avointen työpaikkojen tilaston otantaa uudistetaan ja tilastolle rakennetaan uusi tietojärjestelmä vuoden 2013 alkupuoliskolla. Yritysten henkilöstökoulutustutkimus CVTS (Continuing Vocational Training Survey) selvittää työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistumista. Aineisto: Tutkimuksella selvitetään työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistujien ja koulutuspäivien määrää mm. sukupuolen, koulutuksen järjestäjän ja koulutusalan mukaan. Lisäksi selvitetään koulutuksen kustannukset kustannustekijöittäin, käytetyt koulutusmuodot, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä. Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Julkaiseminen: Suomea koskevat tiedot ovat vuosilta 1999, 2005 ja 2010. Vuonna 2013 tilastosta tulee kaksi julkistusta.
8(54) Kehittäminen: CVTS-tiedonkeruun vastaustaakkaa yrityksille on pyritty vähentämään. Eurostatin Task Forcen esittämien suuntaviivojen mukaisesti käynnistettiin kansallinen selvitys mahdollisuuksista saada keskeiset CVTSindikaattorit muista yritystiedonkeruista ja Aikuiskoulutustutkimuksesta. Energia Energiatilastointi kattaa seuraavat tilastot: - asumisen energiankäyttö - energian hankinta ja kulutus - energian hinnat - kivihiilen kulutus - sähkön ja lämmön tuotanto - teollisuuden energiankäyttö Asumisen energiankäyttö -tilasto kuvaa asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta vuosittain sekä mistä lähteistä energiaa asuinrakennusten lämmitykseen hankitaan. Asumisen energian kulutuksen käyttökohteita ovat asuinrakennusten ja käyttöveden lämmitys sekä asumisen laitteet. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus on esitetty tilastossa rakennustyypeittäin ja energialähteittäin. Asumisen laitteiden energian kulutus puolestaan jakautuu sähkölaitteiden, valaistuksen ja ruoan valmistuksen energian kulutukseen. Energian hankinta ja kulutus -tilastossa esitetään tietoja energian ja sähkön kokonaiskulutuksesta sekä sähkön hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä. Vuositilastossa kuvataan lisäksi kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet. Energian hinnat -tilastossa esitetään tietoja sähkön hinnoista sekä energiaveroista ja veroluonteisista maksuista. Kivihiilen kulutus puolestaan kertoo kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotantoon Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Teollisuuden energiankäyttötilastossa on tietoja teollisuuden energiankäytöstä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden lisäksi mm. energia-alan järjestöjen, Tullin, Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöhallinnon tietoihin. Julkaiseminen: Energian hankinta ja kulutus -tilaston ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä ja lopulliset koko tilastovuoden tiedot ovat saatavilla tilastovuotta seuraavan marraskuun loppuun mennessä. Energian hinnat -tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Kivihiilen kulutusta koskevat tiedot ovat kuukausittaisia, mutta ne julkaistaan neljännesvuosittain noin kuukauden viiveellä. Sekä sähkön ja lämmön tuotanto että teollisuuden energiankäyttö ovat vuosi-
9(54) tilastoja, joista ensiksi mainitun julkaisuviive on noin vuosi ja jälkimmäisen noin 10 kuukautta. Asumisen energiankäyttötilasto julkistetaan tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Asumisen energiankäyttö julkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Kehittäminen: Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka luovat energiatilastoille lisääntyviä tietotarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia tilastokohteita ja nykyisten tilastojen jatkuvaa kehittämistä. Jotta energiatilastot pystyvät vastaamaan yhä kasvavaan tietotarpeeseen, Tilastokeskus on asettanut energiatilastojen tuotantojärjestelmän uudistamisprojektin. Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa tietojärjestelmä, joka kattaa energian lyhyen aikavälin tilastoinnin sekä koottujen vuositilastojen tuotannon. Projektissa yhtenäistetään tarvittavan tietosisällön tuottamiseen käytetyt laskentamenetelmät sekä määritellään lähdetiedot, niiden käsittely ja säilytys. Hyödyketilastot Joukkoviestintä Hyödyketilastot laaditaan sekä teollisuudesta että palvelualoilta: - teollisuustuotanto - yrityspalvelut Teollisuuden tuotantotilasto sisältää tietoja myydystä tuotannosta ja kokonaistuotannosta tavaranimikkeittäin. Yrityspalvelut-tilasto kuvaa liikevaihdon rakennetta ja palvelutarjontaa tietyillä lähinnä liike-elämän palveluita tuottavilla toimialoilla. Aineisto: Sekä teollisuustuotannosta että yrityspalveluista tiedot kerätään yritysotoksella. Teollisuudessa yrityksen valmistamista tavaroista kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvo- ja määrätiedot. Yrityspalvelut-tilastossa kerätään vuosittain tietoja tietoteknisten palveluiden, mainospalveluiden ja henkilöstöpalveluiden toimialoilta. Parillisina vuosina tietoja tuotetaan myös lakiasiainpalveluista, laskentatoimen, tilintarkastuksen ja kirjanpidon palveluista sekä liikkeenjohdon konsultointipalveluista ja parittomina vuosina arkkitehti- ja teknisistä palveluista, teknisestä testauksesta ja analysoinnista sekä markkinatutkimuspalveluista. Julkaiseminen: Molempien tilastojen tiedot julkaistaan vuosittain 10-11 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Vuonna 2013 teollisuustuotantotilaston tietojen keruu- ja käsittelymenetelmiä kehitetään. Joukkoviestintätilastot kuvaavat joukkoviestinnän eri viestintäsektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta yleisöjä, kansainvälistymistä ja työvoimaa. Aineisto: Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia.
10(54) Julkisen sektorin palkat Julkisen toiminnan tuottavuus Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kahden vuoden välein ilmestyvässä Joukkoviestimet - Finnish Mass Media -kirjassa, joka ilmestyy seuraavan kerran vuoden 2014 alussa. Osa taulukoista julkaistaan vuosittain Tilastokeskus.fi:ssä. Joukkoviestintämarkkinoita koskevat tiedot julkaistaan vuosittain loka-marraskuussa. Kehittäminen: Vuonna 2013 kehitetään Internet-julkaisemista. Julkisen sektorin palkkatilastot kattavat - kuntasektorin palkat (kuukausi- ja tuntipalkat) ja - valtion kuukausipalkat. Molemmat tilastot julkaistaan vuonna 2013 erillisinä tilastoina. Vuosina 2010 2011 valtion kuukausipalkkoja koskevat tiedot sisältyivät ansiotasoindeksiin. Kuntasektorin palkat -tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä, palvelussuhteita, työaikoja ja ansioita. Valtion kuukausipalkat kuvaavat valtion budjettitalouden piirissä olevien palkansaajien lukumääriä ja palkkoja Aineisto: Tilastokeskus tiedustelee kaikista kunnista ja kuntayhtymistä palvelussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevista palvelussuhteista. Tiedot saadaan kuntien ja kuntayhtymien palkanlaskentajärjestelmistä sähköisessä muodossa Internetin välityksellä. Työnantajat saavat tiedonkeruujärjestelmän kautta myös palautetilastoja, joiden avulla työnantajat voivat itse osallistua tietojen oikeellisuuden kontrollointiin. Valtion palkkatilasto on muodostettu vuodesta 2006 lähtien Valtiokonttorin keräämästä Tahti-järjestelmän kautta saadusta aineistosta. Tiedot kuvaavat tilastovuoden marraskuun viimeisenä päivänä voimassa olleita palvelussuhteita. Julkaiseminen: Kuntasektorin palkat ja valtion kuukausipalkat julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa. Kehittäminen: Tilastossa tehdään jatkuvaa pienimuotoista kehittämistoimintaa mm. tarkistusohjelmaan. Sovellusuudistus alkaa aikaisintaan vuonna 2014 yhdessä koko palkkatilastojärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Julkisen toiminnan tuottavuutta kuvaavat tilastot ovat - kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto ja - valtion tuottavuustilasto. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden tuotoksen ja kokonaispanoksen volyymimuutoksia sekä niistä laskettuja kokonaistuottavuuden muutoksia. Valtion tuottavuustilasto kertoo valtion tilivirastojen ja laitosten tuotoksista, työ- ja kokonaispanosten määrämuutoksista sekä näistä lasketuista työn ja kokonaistuottavuuden muutoksista. Aineisto: Kuntien ja kuntayhtymien tiedot kootaan suoraan kunnista ja kuntayhtymistä. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Terveydenhuollon toimintatiedot kerää THL.
11(54) Julkisyhteisöjen finanssitilastot Valtion tuottavuustilasto sisältää tietoja valtion tilivirastojen ja laitosten kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden muutoksesta sekä tuotoksen, työpanoksen ja kustannusten muutoksesta vuodesta 1995 lähtien. Tiedot julkaistaan kokonaistasolla ja hallinnonalatasolla. Kunkin vuoden tiedot on laadittu niiden yksiköiden tiedoista, joista on saatavilla peräkkäisiltä vuosilta käyttökelpoiset ja vertailukelpoiset tiedot. Hallinnonalatasoiset tiedot julkaistaan niiltä hallinnonaloilta, joista on saatavissa riittävä tietomäärä. Julkaiseminen: Valtion tuottavuustilasto julkistetaan syyskuussa ja kuntien ja kuntayhtymien reilun vuoden viiveellä helmikuussa. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2013. Julkisyhteisöjen finanssitilastot muodostuvat seitsemästä tilastosta: - julkisyhteisöjen alijäämä ja velka - julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen menot tehtävittäin - julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen rahoitustilinpito - verot ja veronluonteiset maksut - valtion takaukset Julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot, joita ovat Kansaneläkelaitos sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyyskassat. Julkisyhteisöjen velan raportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkaantumista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilasto sisältää tietoja Suomen julkisen talouden alijäämästä ja velasta. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin perustuen vuositasolla. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat tilastossa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Tilasto verot ja veronluonteiset maksut sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste. Valtion takaustilasto sisältää sektorikohtaista tietoa valtion, valtion liikelaitosten ja erityisluottolaitosten myöntämistä uusista valtion takauksista, poistuneista takauksista, takauskannasta, maksetuista korvauksista, takaisin perintätuotoista ja takaisin maksutuloista. Aineisto: Julkisyhteisöjen velkaa ja alijäämää koskevissa raportoinneissa käytetään tietolähteenä Valtiokonttorin raportteja sekä kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ja julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastot ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia johdettuja ti-
12(54) lastoja. Tilastojen perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Julkistalouden rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Laskenta perustuu kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta myös vuosittaisen rahoitustilinpidon lukuihin. Valtion takauksia koskevat tiedot kerätään niitä myöntäviltä laitoksilta. Julkaiseminen: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin julkistetaan kerran vuodessa tammikuussa runsaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaiset tiedot julkaistaan kolme kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito ja velka julkaistaan neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Ennakkotiedot julkisyhteisöjen alijäämästä ja velasta julkaistaan helmikuun lopussa sekä maaliskuun lopussa, ja tarkistetut tiedot syyskuun lopussa. Valtion takaustilasto julkaistaan neljännesvuosittain 2-3 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Neljännesvuositilastojen tietopohjaa parannetaan uudistuvan kuntien talouden neljännesvuositilaston myötä. Julkistuksia kehitetään lisäämällä niihin mm. revisiotaulukot. Laadunvarmistusmenettelyjä kehitetään erityisesti julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilastossa. Valmistaudutaan uuden kansantalouden tilinpitosuosituksen (ESA 2010) käyttöön ottoon vuonna 2014. Jätetilasto Jätetilastossa seurataan tavanomaisten sekä vaarallisten jätteiden (=ongelmajätteiden) määriä, käsittely- ja hyödyntämistapoja sekä niiden muutoksia. Aineisto: Aineistona käytetään ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin tietoja sekä näitä täydentäviä tietoja mm. TUKES:in kaivosrekisteristä, Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajavastuurekistereistä, TRAFI:n ajoneuvorekisteristä sekä eräiltä elinkeinoelämän toimijoilta. Julkaiseminen: Jätetilasto, tuotannon ja kulutuksen jätteet, julkaistaan noin 17 kuukauden viiveellä toukokuussa. Jätetilasto 2011, yhdyskuntajätteet, julkaistaan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa. Kehittäminen: Käynnissä ei ole kehittämishankkeita vuonna 2013. Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat seuraavan tilastot: - kansantalouden tilinpito (vuositilinpito) - neljännesvuositilinpito - sektoritilit neljännesvuosittain - tuotannon suhdannekuvaaja - panos-tuotos
13(54) - matkailutilinpito - tuottavuustutkimukset - maatalouden aluetaloustilasto Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT95), joka noudattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta (SNA 93). Kansantalouden vuositilinpito sisältää myös kiinteän pääoman pääomakantaa kuvaavat laskelmat. Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla vuosineljänneksittäin. Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Panos-tuotostaulukot kuvaavat yksityiskohtaisesti kansantalouden tuotevirtoja. Ne soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riippuvuuksien analysointiin. Tuottavuustutkimukset sisältävät kansantalouden tilinpidon perusteella laadittuja toimialoittaisia tietoja työn tuottavuudesta, pääoman tuottavuudesta sekä kokonaistuottavuudesta. Matkailutilinpito kuvaa matkailun asemaa osana Suomen kansantaloutta. Maatalouden aluetaloustilastossa kuvataan suuralueiden ja maakuntien maataloustuotannon, tuotantopanosten ja investointien rakennetta kansantalouden tilinpidon käsittein. Aineisto: Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat tilastot ovat johdettuja tilastoja, joiden laadinnassa käytetään hyvin suurta määrää Tilastokeskuksen tuottamia muita tilastoaineistoja. Käytettävät tilastot ovat pääasiassa talousja sosiaalitilastoja (esimerkiksi yritysten rakennetilastot, työvoimatutkimus, hintaindeksit, erilliset tuoteaineistot, kuten teollisuuden hyödyketilaston tuotanto-, raaka-aine- ja polttoainetilasto) sekä lukuisia Tilastokeskuksen ulkopuolisia aineistoja (esimerkiksi valtion tilinpäätösaineisto). Julkaiseminen: Kansantalouden tilinpidon vuositason ennakkotieto julkaistaan seuraavan vuoden helmi-/maaliskuussa ja tarkistettu ennakkotieto heinäkuussa. Kolmas versio valmistuu runsaan kahden vuoden viiveellä tammikuun lopussa ja neljäs lopullinen versio runsaan kahden vuoden viiveellä helmikuussa. Neljäs versio sisältää yksityiskohtaiset tarjonta- ja käyttötaulukot. Tuotannon suhdannekuvaajan kunkin vuosineljänneksen kaksi ensimmäistä kuukautta valmistuvat noin 65 päivässä ja kolmas kuukausi 45 päivässä. Neljännesvuositilinpidon tiedot valmistuvat noin 65 päivää kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen lukuun ottamatta viimeistä neljännestä, joka valmistuu 60 päivän viiveellä. Panos-tuotostaulukoiden tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä ja tuottavuustutkimukset vajaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaisten sektoritilien julkaiseminen tehdään 90 päivän viiveellä. Julkistus keskittyy kotitalouksien ja yritysten tietoihin. Matkailutilinpitoa ei laadita vuonna 2013. Maatalouden aluetaloustilasto laaditaan vuosittain 22 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
14(54) Kansainvälinen hintavertailu Kasvihuonekaasujen inventaario Kehittäminen: Kansantalouden tilinpidossa valmistaudutaan uuden kansantalouden tilinpitosuosituksen (ESA 2010) käyttöön ottoon vuonna 2014. Sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston laadinta ja julkistus laajennetaan kattamaan mm. kausitasoitetut tiedot. Vuonna 2013 selvitetään Matkailutilinpidon toteuttamista tilastovuodelta 2012 ja aloitetaan Kulttuurin satelliittitilinpidon tietojen julkaiseminen omana tilastona. Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (engl. purchasing power parities eli PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. EU-asetus sisältää säännöt ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä. Aineisto: Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana. Perusaineistoon kuuluvat niin ikään BKT:n loppukäyttöpainot, todelliset ja laskennalliset vuokrat, palkansaajakorvaukset, ajalliset korjauskertoimet, pääomahyödykkeiden hinnat, rakennushankkeiden hinnat sekä alueelliset korjauskertoimet. Julkaiseminen: Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tietokantataulukoista. Eurostat julkaisee ruokaa, juomia ja tupakkaa koskevat luvut Statistics in Focus -sarjassa kesäkuussa. Tilastokeskus tekee perusjulkistuksen hyperlinkkeineen Eurostatin ko. julkaisuun. Kehittäminen: Eurostat ja OECD ovat jo vuosia kehittäneet julkiseen terveydenhuoltoon uutta output-perusteista menetelmää. Toisin sanoen terveydenhuollon palveluille pyritään tuottamaan kansainvälisesti vertailukelpoiset hinnat. Menetelmä otettaneen käyttöön hyvin todennäköisesti vuoden 2012 testikierroksen jälkeen. Kasvihuonekaasut -tilasto perustuu YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiseen raportointiin, joka tehdään myös EU:lle. Tilasto sisältää määrämuotoiseen päästölaskentaan perustuvan taulukkopaketin sekä laskentamenetelmiä ja tuloksia kuvaavaan raportoinnin.
15(54) Kaupan määrävuosiselvitys Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuonekaasuista: hiilidioksidi CO 2, metaani CH 4, dityppioksidi N 2 O, HFC - yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC -yhdisteet (perfluorihiilivedyt) ja rikkiheksafluoridi SF 6. Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonoksidi CO, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO 2 ja muut kuin metaania sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet NMVOC. Päästöt arvioidaan aktiviteettitietojen ja päästökertoimien tai eritasoisten monimutkaisempien laskentamallien perusteella. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten (Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja VTT) väliseen työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestelmässä. Julkaiseminen: Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut ennakkolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viiveellä. Inventaarion ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa. Inventaario (englanninkielinen) toimitetaan EU:n komissiolle seuraavana vuonna 15.1. (ennakko) ja 15.3. sekä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lopullisessa muodossaan 15.4. mennessä noin 16 kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot julkaistaan samanaikaisesti YK:n toimituksen kanssa. Alueelliset päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästötiedot sekä suomenkielinen yhteenvetoraportti julkaistaan toukokuussa noin 17 kk viiveellä. Kehittäminen: EU:n ilmasto- ja energiapaketin ja erityisesti siihen kuuluvan nk. taakanjakopäätöksen toimeenpanon osana päivitetään EU:n kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmä. Komission ehdotus uudeksi seurantajärjestelmäasetukseksi on parhaillaan EU:n parlamentin käsittelyssä. Asetusluonnoksen mukaan inventaarioraportoinnilta edellytetään jatkossa mm. aikaisempaa ennakkopäästöjen raportointia sekä päästökauppasektorin ja siihen kuulumattomien päästöjen raportointia erikseen. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on päätetty Kioton pöytäkirjan jatkosta. Pöytäkirjan toisen velvoitekauden mukainen päästöraportointi alkaa 15.4.2015, jolloin on tavoitteena ottaa käyttöön myös uudet päästölaskentaa koskevat laskentaohjeet (2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories). Uusien ohjeiden myötä raportoitavaksi tulee uusi kaasu, trityppifluoridi (NF 3 ) ja raportoinnissa käytetty luokitus muuttuu. Kaupan määrävuosiselvitys sisältää neljä eri tilastoa: - autokaupan määrävuosiselvitys - tukkukaupan määrävuosiselvitys - vähittäiskaupan määrävuosiselvitys - kaupan alueellinen määrävuosiselvitys Auto-, tukku- ja vähittäiskaupan määrävuosiselvityksissä kuvataan toimialojen liikevaihdon jakautumista tuoteryhmittäin. Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys kuvaa vähittäiskaupan myymälöiden määrää ja liikevaihtoa sekä vähittäiskaupan myyntipinta-aloja Suomen eri alueilla. Aineisto: Tiedot kerätään yrityksistä. Kukin selvitys tehdään viiden vuoden välein. Autokaupan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, tukkukaupan vuo-
16(54) delta 2008, vähittäiskaupan vuodelta 2007 ja alueelliset tiedot vuodelta 2009. Julkaiseminen: Vuonna 2013 ei ole julkaisuja näistä tilastoista. Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna 2013. Korjausrakentaminen Kotitalouksien kulutus Korjausrakentamisen tilasto kuvaa talonrakentamisen korjaustoimintaa vuositasolla. Se on jakaantunut kahteen osaan: Rakennusyritysten korjausrakentamisen kuvaa keskisuurten ja suurten talonrakennusyritysten (vähintään 10 henkilön yritykset) korjausrakentamisesta syntyvää liikevaihdon määrää ja kehitystä. Tilaston toisessa osassa korjausrakentamista kuvataan asuntoosakeyhtiöiden näkökulmasta. Aineisto: Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen yli 10 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 540 yritystä. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset -osuus perustuu noin 2 500 asuntoosakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen osuus tilastosta perustuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin. Julkaiseminen: Tiedot asuntoyhteisöjen korjauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja tiedot rakennusyritysten korjauksista lokakuussa. Kehittäminen: Vuonna 2013 laajennetaan otosta koskemaan myös 5-10 hengen rakennusyrityksiä. Lisäksi käynnistetään hanke korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämisestä. Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimuksessa selvitetään myös kotitalouksien asuinoloja, käytössä olevia kestotavaroita sekä tuloja Aineisto: Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostui vuonna 2006 noin 4 000 kotitaloudesta. Tiedot kerätään haastattelulla, talouksien pitämillä päiväkirjoilla, kuittitiedoista sekä hallinnollisista rekistereistä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuvuodet ovat 1966, 1971, 1976, 1981, 1985, 1990, 1994, 1995, 1996, 1998, 2001, 2006 ja 2012. Julkaiseminen: Seuraavan kulutustutkimuksen tiedot koskevat vuotta 2012. Ennakkotietoja julkaistaan joulukuussa 2013. Kehittäminen: Vuoden 2012 kulutustutkimuksessa rekisteritietoja hyödynnetään entistä enemmän yhteiskunnallisten palvelujen käyttöä koskevan tiedon keräämisessä. Kotitalouksien varallisuus Varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksien varallisuutta: sen kokonaismäärää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Erilaisten varallisuusmuotojen lisäksi tutkimuksessa on tietoja myös muista kotitalouksien talou-
17(54) delliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista, veloista, perinnöistä sekä asunto- ja arvopaperikaupoista. Aineisto: Kotitalouksien varallisuus ei ole säännöllisesti tehtävä tutkimus. Säästämis- ja velkaantumistutkimus on tehty 1987 ja 1988, varallisuustutkimus 1994 ja 1998 ja asumis- ja varallisuustutkimus 2004. Vuoden 2009 varallisuustutkimuksessa kotitalouksien varallisuus on estimoitu ns. rekisterimenetelmällä ilman erillistä tiedonkeruuta tulonjakotilaston otokselle (ks. tulotilastot). Aineistosta on julkaistu kotitalouksien varallisuus -tilasto, johon tiedot on muodostettu mahdollisimman vertailukelpoisiksi aiempien varallisuustutkimusten kanssa. Aineistosta on myös muodostettu erillinen aineisto EKP:n varallisuustutkimusta varten. Julkaiseminen: Seuraavan kotitalouksien varallisuustiedonkeruun valmistelut aloitetaan vuonna 2013. Kehittäminen: Rekisteritietoihin pohjautuvan kotitalouksien varallisuuden estimoinnin kehittämistä jatketaan. Kulttuuri Kuluttajabarometri Kulttuuria koskevat tilastot kuvaavat tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Ne kattavat sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja - keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden. Aineisto: Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineistolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekisteri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen keskustoimikunta, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Festivals. Julkaiseminen: Kokoomajulkaisu ilmestyy joka toinen vuosi. Kokoomajulkaisu ilmestyy tammikuussa 2014. Välivuosina laaditaan temaattisia erillisraportteja sekä artikkeleita. Internet-taulukoita päivitetään jatkuvasti. Kehittäminen: Vuonna 2013 kehitetään Internet-julkaisemista niin kulttuuritilaston kuin alueellisten kulttuuritilastojenkin osalta. Alueittaisten tilastojen kattavuutta parannetaan ja tietosisältöä lisätään. Kulttuurityövoimaperusjulkaisu tuotetaan vuosittain. Kulttuurityövoimasta tehdään findikaattori. Kuluttajabarometri kuvaa kuluttajien näkemyksiä, odotuksia ja aikomuksia. Aineisto: Tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluilla. Vastaajilta kysytään käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä ai-
18(54) komuksista tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa luottoa. Lisäksi selvitetään uudenaikaisten teknisten laitteiden ylisyyttä kotitalouksissa. Julkaiseminen: Kuluttajabarometrin tiedot julkaistaan kuukausittain noin kolme päivää ennen kuukauden loppua. Kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä osittain Internet-pohjaiseen tiedonkeruuseen. Kehitetään tulosten julkaisemista Internetissä. Kuluttajahintaindeksit Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi. Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sitä käytetään EU-maiden välisiin inflaatiovertailuihin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä lasketaan lisäksi indeksi kiintein veroin. Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeverojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä. Aineisto: Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 497 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Julkaiseminen: Indeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivänä, poikkeuksena tammikuun indeksi, joka julkistetaan helmikuun 19. päivänä. Mikäli julkaisupäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, julkistetaan tilasto lähimpänä arkipäivänä. Kehittäminen: Kuluttajahintaindeksin tuotantojärjestelmä uusitaan kehittämisprojektissa, joka päättyy 2013 alussa. Uuden tuotantojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä siirrytään ns. vuosiketjuindeksin käyttöön. Ketjuindeksissä indeksin painorakenne ja hyödykkeet päivitetään vuosittain vastaamaan edellisen vuoden kulutusta, samalla siirrytään kausihyödykkeiden osalta käyttämään kuukausittain vaihtuvia painoja. Vastaavat muutokset on tehty
19(54) yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin tammikuun 2012 indeksistä alkaen. Kuntatalous Kuolemansyyt Kuntataloutta kuvaavia tilastoja ovat - kuntien talouden neljännesvuositilasto (lakkautettu, viimeinen julkistus 2/2013) - kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta - kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot (lakkautettu, viimeinen julkistus 2/2013) - kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain (perustettu, ensimmäinen julkistus 5/2013) Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto kuvaa Manner- Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä ilman kunnan liikelaitoksia talousarvioiden toteutumisen mukaisesti. Se sisältää tietoja kunnan tuloslaskelma- ja investointiosista sekä kuntien veloista ja eräistä saamisista vuosineljänneksittäin. Neljäs neljännes sisältää lisäksi kuntien ja kuntayhtymien talousjohdon arvioihin perustuvia tietoja kuntien ja kuntayhtymien päättyneen vuoden tilinpäätösten keskeisistä eristä. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa on tietoja niiden tuotoista ja kustannuksista, investoinneista, rahoituksesta, varoista ja veloista sekä toiminnasta Aineisto: Tiedot kerätään suoraan kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahvenanmaan kuntia koskevat tiedot kerää ja Tilastokeskukselle toimittaa Ålands statistik- och utredningsbyrå. Julkaiseminen: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto valmistuu reilut kaksi kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Neljäs neljännes kuntien ja kuntayhtymien edellisen vuoden tilinpäätöksistä (tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet) ovat saatavilla helmikuun alkupuolella. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto julkaistaan marraskuussa. Kehittäminen: Kehittämisen ensisijainen tavoite on kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen nopeuttaminen kuuteen kuukauteen sekä tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen. Kuntien talouden neljännesvuositilasto ja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot tilastojulkistukset lakkaavat alkuvuonna 2013. Lakkautettuja tilastoja kattavampi kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain aloittaa uusilla tilastojulkistuksilla alkuvuonna 2013 Kuolemansyytilasto tuottaa tietoa henkilöiden kuolemansyistä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Tilastokeskus ylläpitää myös kuolintodistusarkistoa, josta voi saada kuolintodistuksen tietoja tai kuolintodistuskopioita laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Aineisto: Tilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin sekä väestön keskusrekisterin tietoihin kuolleista.
20(54) Julkaiseminen: Edellisen vuoden tiedot valmistuvat seuraavan vuoden joulukuussa. Kehittäminen: Kuolemansyytilastossa toteutettiin vuoden 2012 aikana projekti, jossa testattiin kuolintodistusten skannausta ja optista lukua. Uudistettu prosessi otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 aikana THL:n oikeuslääkinnän it-hankkeen odotetaan edistävän sähköisen kuolintodistuksen kehittämistyötä. Kuolemansyytilasto kehittää nykyistä tuotantoprosessiaan siten, että sähköisen kuolintodistuksen vastaanotto ja sen liittäminen osaksi kuolemansyytilaston tietojärjestelmää on mahdollista. Kustannusindeksit Kustannusindeksien ryhmään kuuluvat - julkisten menojen hintaindeksi - kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi - linja-autoliikenteen kustannusindeksi - maarakennuskustannusindeksi - maarakennusalan konekustannusindeksi - metsäalan kone- ja autokustannusindeksi - taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit. Julkisten menojen hintaindeksi mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa linjaautoliikenteen harjoittamiseen liittyvien kustannustekijöiden hintamuutoksia. Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannustekijöiden hintamuutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennusalan konekustannusindeksi kuvaa maarakennusalan koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi kuvaa metsäalan koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit kuvaavat taksi-, invataksi- ja yksityisen sairaankuljetusliikenteen kustannustekijöiden hintojen muutoksia. Aineisto: Hintatiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Julkaiseminen: Julkisten menojen hintaindeksit julkaistaan noin 7 viikon kuluttua tilastoitavan vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit tuotetaan myös vuosineljänneksittäin. Ne valmistuvat vuosineljännestä seuraavan kuukauden 20. päivänä. Kuorma-autoliikenteen ja linja-autoliikenteen kustannusindeksit julkaistaan kuukausittain 17. päivänä (tai seuraavana arkipäivänä) tilastokuukauden päättymisestä. Maarakennuskustannusindeksi, maarakennusalan konekustannusindeksi ja metsäalan kone- ja autokustannusindeksi julkaistaan kuukausittain 18. päivänä (tai seuraavana arkipäivänä) tilastokuukauden päättymisestä.