RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Samankaltaiset tiedostot
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

ONNISTUNEEN HAKEMUKSEN PROSESSI

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Järjestöt Meijän maakunnassa -järjestöfoorumi Joensuu

Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät STEA Hilppa Tervonen

Kunnat ja järjestöt kumppaneina

Kuntoutuksen näkökulmasta STEAn tulevaisuuden näkymiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN -SEMINAARI Hamina

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

ATH-tutkimuksen tuloksia Järjestökentän tutkimusohjelma TYÖPAPERI

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

STEA avustuskoulutus epilepsiayhdistyksille Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa. Tervetuloa!

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Aluefoorumit. Lokakuu 2016

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAHAPELITOIMINNAN TUOTTOJEN JAKO VUONNA 2018 TERVEYDEN JA SOSIA- LAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

1. Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta ja avustussäännökset

RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Helpotusta hallintoon STEA-jäsenjärjestöavustuskoulutus Hämeenlinna. Tervetuloa!

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Tervetuloa!

STEAn strategian uudistamistyöstä

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Mitä on RAY:n seuranta?

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja sen lisääminen. STEA, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, Heikki Vaisto

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

STEA-info. Niina Pajari Järjestöhautomo

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

Arvioinnin ja seurannan tiekartta

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen. Elina Varjonen, STEA. Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Ajankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta. Yksinäisyysverkosto 4.10.

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn terveiset. Avustusvalmistelija Ari Mattila

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi Joensuu

Hallinnon helmet. STEA Ak-avustusten edellytykset, käyttöehdot, selvitykset, raportointi ja hakeminen

Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018

Vaikuttavuuden yhteiskunnallinen merkitys

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari Tampere

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

SOTE-järjestöjen alueverkosto

Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen. Vanhusneuvostopäivä

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

AVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Yksi elämä -terveystalkoot

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke ja ihimiset.fi

ALLERGIA- JA ASTMALIITTO RY JÄRJESTÖPÄIVÄT. Helsinki Ilkka Repo 1

Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Järjestöt ja Satasote

Eläkeikäisten osallistumisen syyt ja tavat

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Aineellinen apu. Yhdyspinnat STEA-toimintoihin

Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU

Transkriptio:

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski

RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA PAJARI NIINA 17.11.2016 2

RAY:n avustustoiminnasta STEA STEAn toiminta käynnistyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä 2.1.2017 Itsenäinen valtionapuviranomainen Toimitilat: Kirkkokatu 14, Helsinki PAJARI NIINA 17.11.2016 3

PAJARI NIINA 17.11.2016 4

MIKÄ MEITÄ MOTIVOI VAPAAEHTOISTYÖHÖN? MITEN VAPAAEHTOISIA VOISI SAADA LISÄÄ? PAJARI NIINA 17.11.2016 5

YLI PUOLET 20 VUOTTA TÄYTTÄNEISTÄ SUOMALAISISTA (LÄHES 53 %) EI OSALLISTU LAINKAAN JÄRJESTÖTOIMINTAAN Lähde: Jalava ym. 2014. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? ATHtutkimuksen tuloksia, Järjestökentän tutkimusohjelma. Työpaperi 37/2014. THL PAJARI NIINA 17.11.2016 6

AKTIIVISIMPIA OSALLISTUJIA VANHEMMAT IKÄLUOKAT JA NAISET Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu 17 % 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Tämä tarkoittaa väestötasolla hieman yli 720 000 ihmistä. Osallistujista vähintään 60-vuotiaita on noin 409 000 henkilöä ja vastaavasti alle 30- vuotiaita vain noin 68 000 henkilöä. Säännöllisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu noin joka kymmenes 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Kaikkein aktiivisimpia osallistujia ovat yli 80-vuotiaat miehet ja 70 79-vuotiaat naiset. Osallistumisaktiivisuus kasvaa selvästi 60 ikävuotta täyttäneiden keskuudessa. Naiset osallistuvat kaikkiaan toimintaan miehiä aktiivisemmin ja säännöllisemmin. Nuorten miesten (20 29 -vuotiaat) osuus osallistujista on hyvin alhainen (vain 6 % ikäryhmästä). Samassa ikäryhmässä naisten osuus on yli kaksinkertainen (13 %) verrattuna miehiin. Lähde: Jalava ym. 2014. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan Suomessa 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiivisti 6. THL. PAJARI NIINA 17.11.2016 7

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUNEIDEN KESKEISIMMÄT OSALLISTUMISEN SYYT MIEHILLÄ JA NAISILLA (%). Lähde: Koskela ym. 2014. Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisen taustalla ATH-tutkimuksen tuloksia. Järjestökentän tutkimusohjelma. Työpaperi 37/2014. THL PAJARI NIINA 17.11.2016 8

ENTÄ SITTEN? Osallistuakseen järjestötoimintaan ihminen tarvitsee luonnollisesti aikaa. Myös kokemukset osallistuminen myötä saatavasta hyödystä tai mahdollisuudesta auttaa muita ovat keskeisiä tekijöitä osallistumisen taustalla. Vaikka henkilöllä olisi aikaa, ei sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta kuitenkaan vedä puoleensa kaikkia ryhmiä. Erityisesti nuorten miesten sekä yleisemmin työikäisen väestön keskuudessa osallistumisaktiivisuus näyttää oleva varsin alhaista. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu noin 21 000 alle 30-vuotiasta miestä. Järjestöjen toimintaa ja tarjoamia mahdollisuuksia ei välttämättä tunneta riittävän hyvin tai osallistumiselle ei koeta olevan tarvetta. Järjestöjen kannalta tähän liittyy sekä haasteita että paljon mahdollisuuksia. Järjestöjen on kyettävä aktiivisesti kehittämään toimintojaan ja tarjoamaan ihmisille mielekkäitä sekä uusia osallistumisen muotoja ja mahdollisuuksia. Parhaat lähtökohdat tälle kehittämistyölle luo ihmisten kuuleminen ja laaja osallistaminen toimintojen suunnitteluun. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset haastavat sosiaali- ja terveysjärjestöt kehittämään toimintojaan sekä tarjoamaan ihmisille mielekkäitä ja uusia osallistumisen muotoja. PAJARI NIINA 17.11.2016 9

ELINVOIMAISET JÄRJESTÖT Ne järjestöt säilyvät vetovoimaisina ja ylipäätään hengissä, jotka kykenevät Arvioimaan terveen kriittisesti omaa tekemistään, päivittäin Uusiutumaan ja uudistamaan ketterästi toimintaansa Tarjoamaan räätälöidysti uusia osallistumisen ja auttamisen muotoja, MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ, JOSTA KOETAAN SAATAVAN HYÖTYÄ Tarjoamaan ajankäytöllisesti mielekkäitä vaihtoehtoja Osallistamaan kohderyhmät ideointiin ja toiminnan sisältöjen suunnitteluun Kohtauttamaan ihmisten henkilökohtaisen osaamisen, kiinnostuksen kohteet sekä apua tarvitsevien tarpeet Uskaltavat soveltaa, ottaa käyttöön ja kokeilla uusia keinoja laatikon ulkopuolelta Ymmärtävät varata aikaa ja luoda otolliset olosuhteet uusien ideoiden synnyttämiselle Rekrytoimaan uudenlaista osaamista Soveltamaan teknologian mahdollisuuksia PAJARI NIINA 17.11.2016 10

RAY TUKEE TAVOITTEELLISTA JA VAIKUTTAVAA TOIMINTAA

KESKIÖSSÄ IHMISTEN AUTTAMINEN Peruslähtökohta: Järjestötoiminnan keskipisteenä ovat ne ihmiset, joiden hyvinvoinnin edistämistä toiminnalla tavoitellaan. Ennalta ehkäisevä toiminta ja avun ja tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tarjottava apu ja tuki tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. 12

KANNUSTAMME JÄRJESTÖJÄ UUDISTUMAAN Haluamme tukea ja kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään aktiivisesti toimintojaan vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. Toimimme järjestöjen kehittämiskumppanina. Jotta avustuksen myöntämisen yleiset ehdot toteutuvat tulee avustuksen hakijoiden panostaa omalta osaltaan: toimintaympäristön seuraamiseen sekä aktiiviseen muutostarpeiden ja - mahdollisuuksien tunnistamiseen kohderyhmän osallistamiseen toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen, toiminnan tavoitteellisuuteen ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen hakemuksen kohteena olevalle toiminnalle arvioivaan ja kehittävään työotteeseen ja yhteistyöhakuisuuteen sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden, julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. 13

KIITOS!