TYO/RATO/Päivi Haavisto-Vuori 15.11.2016 Liikunnalla Tukea Työelämään LITTI on Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun työllistämisprojekti, joka alkoi vuoden 2014 alussa ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. Projektin avulla on työllistynyt yhteensä noin kahdeksansataa pitkäaikaistyötöntä/työkokeilijaa urheiluseuroihin, yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin. TAUSTATIETOJA Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry: LITTI- Liikunnalla tukea työelämään -hanke Litti Liikunnalla tukea työelämään -hanke työllistää ja /tai ohjaa koulutuksiin nuoria ja pitkään työttömänä olleita henkilöitä Päijät-Hämeessä. Hankkeessa rakennetaan kohderyhmälle toimivia väyliä hankkeesta työelämään urheiluseuroihin tai muihin työpaikkoihin sekä liikunta- ja terveydenhoitoalan koulutuksiin mm. oppisopimuksia hyödyntäen. Lisäksi edistetään urheiluseurojen toimimista työnantajina ja etsitään aktiivisesti liikunta- ja hyvinvointialan piilotyöpaikkoja. Hankkeessa työskentelee neljä yksilövalmentajaa, projektisihteeri ja - päällikkö. Hanke palvelee n. 100 työhallinnon asiakasta jatkuvasti. Hankkeen toteutusaika on 2014-2016 Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puheenvuoro Ajankohtaiset työvoimapoliittiset asiat sekä näkemykset välityömarkkinoista työllistäjinä Työllisyystilanne Syyskuussa työttömyysaste oli 7,7 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä matalalampi kuin vuotta aikaisemmin. Työttömiä työnhakijoita oli 8 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hämeessä työttömien määrä väheni 7 %. Työttömien työnhakijoiden määrä, 329 500, on edelleen suuri. Samalla kun työttömien määrä väheni, uusien avoimien työpaikkoja määrä lisääntyi. Syyskuussa avoimia työpaikkoja oli 9 000 enemmän kuin edellisvuonna. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Syyskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli noin 125 000, mikä oli noin 11 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hämeen alueella yli vuoden työttömänä olleita oli noin 8 900 eli määrä lisääntyi 5,5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdyn lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden määrä kääntyy laskuun mahdollisesti vuoden 2017 lopussa. On tärkeää ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyyden rakenne taantumassa on erilainen kuin korkeasuhdanteen aikana. Joukossa on paljon työttömiä, joiden osaamisessa ja työllistymisvalmiuksissa ei ole niinkään puutteita, ainoastaan työ puuttuu. Hallituksen toimista työllisyyden edistämisessä Työnvälityksen tehostaminen on yksi kärkihankkeista. Avoinna olevien työpaikkojen nopea täyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen työnantajien kanssa palvelee myös työnhakija-asiakkaita.
2 Vuoden 2107 budjettiriihessä hallitus päätti, että TE-palveluissa tulee vahvistaa työvoimapalveluja tiivistämällä yhteydenpitoa työnhakijoihin. Tavoitteena on, että työnhakija pääsee takaisin kiinni työelämään ja että avoimet työpaikat täytetään mahdollisimman nopeasti. Työnhakijan ensimmäinen haastattelu järjestetään, kun työnhaku on jatkunut 2 viikkoa, jollei se ole työnhakijan tilanne huomioon ottaen ilmeisen tarpeetonta. Eduskunnalle on annettu lokakuussa hallituksen esitys, jossa myöhemmät haastattelut esitetään järjestettäväksi aina 3 kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden välein. Haastattelun yhteydessä tarkistettaisiin aina työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma. Haastattelujen järjestämiseksi on esitetty valtion talousarvioon 17 miljoonan euron lisämääräraha. Määräaikaishaastatteluilla voidaan parantaa myös työtarjousten osuvuutta. Juuri valmistuneessa tutkimuksessa Tutkimus TE-toimistojen työtarjous- ja työttömyysturvaprosesseista kävi ilmi, että työtarjousten osuvuutta voitaisiin parantaa, jos tiedettäisiin nykyistä paremmin työnhakijan ajankohtainen tilanne. Tulevassa toimintamallissa haastattelussa saadaan ajankohtainen tieto henkilön tilanteesta ja palvelutarpeesta. Toivottavasti tämä saa hyvän vastaanoton, sillä tarkoituksena ei ole vahtaaminen. TE-toimistojen henkilöresurssit ovat rajalliset. Siksi yksityisen palvelutuottajien roolia on jatkossa tarkoitus lisätä. Tämä toteutetaan osaksi palkkioperusteisten kokeilujen kautta. Häme on mukana kahdessa kokeilussa, joista toisessa polutetaan välityömarkkinoilla työskenteleviä tai työssä olleita avoimille työmarkkinoille. Toinen kokeilu, yli 50-vuotiaiden irtisanottujen tehokas työnvälitys, on myös mielenkiintoinen. Tässä kokeilussa on tavoitteena tehostaa ikääntyvien irtisanottujen työvälitystä tulosperusteisen ostopalvelun avulla. Kannustaminen työn vastaanottamiseen Hallituksen tavoitteena on kannustaa työttömiä ottamaan vastaan työtä. Muun muassa työttömyysturvalakiin ehdotetut muutokset palvelevat tätä tavoitetta. Kannustavuuden parantamiseksi työttömyysturvalakia esitetään muutettavaksi siten, että työtön säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen myös toimeksiannon ajalta, silloin kun toimeksiantosuhde kestää enintään kaksi viikkoa. Toimeksiannosta saatava tulo otettaisiin huomioon työttömyysetuuden määrässä eli henkilölle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. Toimeksiantosuhteessa tehtävää työtä koskeva muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että TE-toimisto ei enää arvioi lyhyiden toimeksiantosuhteiden osalta yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta. Tämä poistanee pelkoa siitä, että toimeksiantosuhteen vastaanottaminen johtaa työttömyysturvaoikeuden menettämiseen kokonaan. Enintään kaksi viikkoa kestävän työsuhteessa tehtävän kokoaikatyön ajalta soviteltua työttömyysetuutta maksetaan jo nykyään. Yksi merkittävä työllisyyden lisäämiseksi tarkasteltava näkökulma on työ palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa. Johtaja Maria Löfgren Akavasta ja työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä on nimetty selvittämään työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeita palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa. Selvityshenkilöiden tulee saada työnsä valmiiksi 14.12.2016 mennessä. Tavoitteena on tehdä esimerkiksi sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi. Selvityksen osana tarkastellaan muun muassa itsensä työllistäjien mahdollisuutta työttömyysturvaan sekä yrittäjänä että palkansaajana tehdyn työn yhtäaikaista vakuuttamista työttömyyden varalle (esim. yhdistelmävakuutus).
3 Muista työn vastaanottamiseen kannustavista muutoksista on syytä mainita se, että Kela muuttaa työttömyysetuuksien maksatuskäytäntöään. Sellaisen osa-aikatyön tai pätkätyön vastaanottaminen, jonka aikana maksetaan soviteltua työttömyysetuutta, ei siirrä työttömyysturvan maksupäivää. Tämä toteutetaan lisäämällä kokonaan työttömien hakemusten käsittelyaikaa, jolloin päivärahat maksetaan aina samana päivänä riippumatta siitä, onko hakija ollut välillä työssä vai ei. Ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät voivat hakea eläketukea Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla oleva perustulokokeilu on täysin uutta Suomessa. Budjettiriihen yhteydessä päätettiin, että 60 64 vuotiaille työmarkkinatukea saaville pitkäaikaistyöttömille valmistellaan kertaluonteinen eläketuki. Eläketukea koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnan lähetekeskustelussa esitys sai myönteisen vastaanoton. Eläketuen piirissä olisivat ennen 1.9.1956 syntyneet henkilöt, joilla eläketuen edellytykset ovat täyttyneet 1.9.2016. Henkilöiden tulee olla oikeutettu työmarkkinatukeen ja heille on maksettu työmarkkinatukea 1 250 päivää tai työttömyyspäivärahan enimmäisajan tultua täyteen työmarkkinatukea on maksettu 750 päivää. Käytännössä henkilöt ovat olleet työttöminä noin viisi vuotta. Eläketuki maksettaisiin kesäkuusta 2017 lukien. Tuen määrä olisi täyden takuueläkkeen suuruinen 766,85 euroa vuoden 2016 tasossa. Eläketukea maksettaisiin korkeintaan kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeen ikään eli 65 vuoden ikään saakka. Eläketukiratkaisu ei tue työurien pidentämistä, mutta sitä voidaan perustella inhimillisillä syillä. Ratkaisu on siis kertaluonteinen. Työllisyysmäärärahat ja niiden suuntaaminen Kuluvalla hallituskaudella valtion talouden sopeuttamistoimet koskevat myös työllisyysmäärärahoja. Hallitus on antanut lokakuussa eduskunnalle hallituksen esityksen, jonka mukaan palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoituksen käytettäisiin valtion rahoittamia työttömyysetuuksia. Hallituksen esittämä rahoitusuudistus lisäisi joustavuutta määrärahojen käytössä. Rahoitusmuutosta koskevat muutokset olisivat kokeiluluonteisia ja siksi voimassa vuosina 2017 ja 2018. Rahoitusuudistuksesta saatavien kokemuksien perusteella laaditaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitys, jossa arvioidaan edellytyksiä käyttää ansioturvaa vastaavalla tavalla vuoden 2018 alusta. Samalla kun joustavuutta lisätään, on pidetty tarpeellisena asettaa ehtoja työllisyysmäärärahojen käytölle. Em. tarkoittaa mm. sitä, että palkkatuen määrälle asetetaan valtion talousarviossa katto. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2017 enimmäismääräksi esitetään yhdestä henkilöstä enintään 1 400 euroa kuukaudessa. Muutoksia esitetään myös palkkatukeen, jossa palkkatuella voidaan kattaa palkkauskustannukset kokonaan. Em. muutos koskisi yhdistyksiä, säätiöitä ja rekisteröityjen uskonnollisia yhdyskuntia. Palkkatuella katettavien palkkauskustannusten enimmäismäärä kuukaudessa olisi 1 800 euroa/henkilö. Em. palkkatuella työllistettyjen määrälle on tulossa myös enimmäiskiintiö. Palkkatukea voitaisiin maksaa vuoden aikana enintään 3 000 henkilön osalta, silloin kun palkkatuella katetaan kaikki palkkauskustannukset.
4 Henkilömäärää koskevan katon asettaminen on uutta. Tämä voi huolestuttaa toimijoita ja aiheuttaa jopa pelkoa, että välityömarkkinoita ollaan ajamassa alas. Tällaisesta ei ole kysymys. Katto koskee kansallisia määrärahoja ja niin sanottua 100 %:sta palkkatukea. Tietoa vuoden 2015 alussa voimaan tulleiden muutosten eli palkkatukiuudistuksen vaikutuksista saadaan vuonna 2017 käynnistyvästä tutkimuksesta. Samalla voidaan tarkastella ensi vuoden alussa voimaan tulevien muutosten toimeenpanoa. Välityömarkkinoista ja niiden toiminnan tukemisesta Liikunta- ja urheilujärjestöt ovat tyypillinen esimerkki siitä, että vapaaehtoistyötä voidaan täydentää palkkatyöllä. Palkkasuhteessa tehtävä työ on lisääntynyt yhdistyksissä ja säätiöissä. Kolmannella sektorilla tehtiin palkkatyösuhteessa vuonna 2011 yhteensä 77 000 henkilötyövuotta. 1 Välityömarkkinoilla niin kuin muillakin työnantajasektoreilla olennaista on se, että työttömät voivat hankkia työkokemusta ja ennen kaikkea osaamista, joka edistää heidän jatkotyöllistymistään. Joissakin välityömarkkinoiden työpaikoissa on mahdollisuus suorittaa työn rinnalla myös osatutkintoja, mikä on erittäin kannatettava toimintamalli. Työmahdollisuuksien tarjoaminen yhdistyksissä ja säätiöissä lisääntyi merkittävästi 1990 luvun lopulla, kun käyttöön otettiin ns. yhdistelmätuki. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tilastoselvityksen mukaan vuonna 2015 yhteensä lähes 2 600 eri yhdistystä tarjosi palkkatuettua työtä. Näistä 420 eli 16 % oli liikunta- ja urheilujärjestöjä. Em. järjestöissä palkkatuettuja työntekijöitä oli keskimäärin kolme. Kun palkkatukea tai työkokeiluja järjestetään välityömarkkinoilla, keskeistä on tarkastella työtehtäviä. Jos työtehtävät ovat samoja, joita tehdään myös avoimilla työmarkkinoilla, on odotusarvona, että tarjottu työ auttaa uuden työn saamisessa. Liikunta- ja urheilujärjestöissä on tarjolla monenlaisia työtehtäviä kuten valmennus- ja ohjaustehtäviä, toimistotehtäviä, iltapäiväkerhon ohjausta sekä kiinteistön hoidon tehtäviä. Jatkotyöllistyminen edellyttää, että henkilö saa eväitä työn hakemiseen ja rohkaistuu hakemaan työtä avoimilta työmarkkinoilta. Seminaarin ohjelmassa on otsikko Kolmas sektori - työllistettyjen peliuran luojana kuvaa hyvin sitä, mitä välityömarkkinoiden toiminnalla halutaan saada aikaan. Välityömarkkinatoimijoiden näkökulmasta myönteinen muutos on myös se, että väliaikaisesti vuosina 2015 2016 voimassa oleva työsopimuslain 13 luvun 6 2 mom. sisältö vakinaistettaisiin. Em. tarkoittaa sitä, että palkkatuella palkkaava työnantaja ja työkokeilun järjestäjä voisi tietyissä rajatuissa tilanteissa poiketa työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille ja irtisanotuille takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille ja osa-aikatyötä tekeville työntekijöille: kunta saa palkata työsuhteeseen täyttääkseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyn työllistämisvelvoitteen, ei kuitenkaan tehtävään, josta se on lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen yhdistys tai säätiö saa ottaa palvelukseensa muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin henkilön, joka on ollut vähintään 24 kuukautta työtön edellisen 28 kuukauden aikana 1 Ruuskanen Selander Anttila: Palkkatyössä kolmannella sektorilla. TEM julkaisusarja, työ- ja yrittäjyys 20/2013.
5 kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työsuhteessa kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa, vaikka työnantaja olisi lomauttanut henkilöstöään Mikä rooli työllisyyspoliittisella avustuksella on tässä kokonaisuudessa? Työllisyyspoliittinen avustus on hankeavustus, jolla TE-toimisto voi rahoittaa asiakkaiden tarpeista lähteviä hankkeita. Hankkeissa työttömille työnhakijoille järjestetään ja kehitetään työllistymismahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja. Pienten toimijoiden työllistämismahdollisuuksia voidaan tukea sateenvarjo hankkeella kuten Hämeessäkin on tehty. Työllistämishankkeiden päätavoite ei tänä päivänä ole työllistäminen määräaikaisiin työsuhteisiin. Hankkeiden avulla haetaan uusia toimintamalleja ja tehokkaita tukitoimia, joilla voidaan tukea henkilöitä jatkotyöllistymisessä tai saada heitä kouluttautumaan. TE-toimiston ja välityömarkkinatoimijoiden yhteistyötä on kehitetty monilla alueilla. Hämeessä tähän on paneuduttu toden teolla. On myös saatu aikaan konkreettisia työvälineitä. Tässä työssä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu on ollut ja on aktiivinen yhteistyökumppani 2. Ei pidä unohtaa myöskään Euroopan Sosiaalirahaston ohjelmaa. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden toimintalinjassa on erityistavoitteena nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen. Välityömarkkinat ollaan työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Keskeinen kehittämishaaste välityömarkkinoiden osalta on se, miten välityömarkkinoista aidosti muodostuisi välityömarkkinat, joiden avulla henkilön edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille paranevat. 2 Raportti Otetta elämään, Raportti työllisyyspoliittisista avustuksista Hämeen alueella. Laatu-hanke.