Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 JPP-Kalibrointi Ky 2012

ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu)

TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson kunnissa Kouvolassa ja Iitissä olivat yhteensä noin 4 200 t, hiukkaspäästöt noin 1 200 t ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöt noin 18 t. Tärkeimmät päästölähteet olivat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos, UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Vamy Oy:n Myllykosken voimalaitos, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos, Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Lecasoratehdas, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä, mutta helmikuu oli harvinaisen kylmä. Kokonaisuutena vuosi 2011 kuitenkin oli poikkeuksellisen lämmin. Kymenlaaksossa vuoden keskilämpötila oli yli 2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla olivat 30-76 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 15-48 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 14 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 18 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kouvolan Käsityöläiskadulla 12-53 μg/m 3 ja Kuusankosken Mäkikylässä 18-35 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Käsityöläiskadulla yhden kerran ja Mäkikylässä ylityksiä ei mitattu lainkaan. Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella olivat 0,3-1,0 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2011 samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä talven pakkasjakso tammihelmikuussa.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE..... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 4 4. SÄÄOLOSUHTEET... 4 5. TYPEN OKSIDIT (NO x )... 6 5.1 Päästöt.........6 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 7 5.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa... 8 6. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 10 )... 11 6.1 Päästöt... 11 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 12 6.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa... 13 7. HAJURIKKIYHDISTEET(TRS)... 17 7.1 Päästöt... 17 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 17 7.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa... 18 8. ILMANLAATUINDEKSI... 19 8.1 Yleistä... 19 8.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa... 20 9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 23 LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset 24 LIITE 2 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus.... 28 LIITE 3 Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymen-laaksossa vuosina 2006-2011...29 LIITE 4 Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2011..31 LIITE 5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2011.... 33 LIITE 6 Rikkidioksidin päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2011.34 LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 2006-2011 mittauksista...36

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2011 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa on järjestetty yhteistarkkailuna, johon Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan lisäksi osallistuvat alueen tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (YAMK) Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2011 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan keskustassa, Kuusankoskella Urheilukentäntiellä ja Kuusankosken Mäkikylässä. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2011 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 Kouvolan Käsityöläiskatu kaupunkitausta (keskusta) x x Kuusankosken Urheilukentäntie teollisuus/esikaupunki x Kuusakosken Mäkikylä teollisuus/kaupunkitausta x Kuusankosken Urheilukentäntie TRS Kuusankosken Mäkikylä PM 10 Kouvolan Käsityöläiskatu NO, NO 2, PM 10

4 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Pohjois-Kymenlaaksoa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutus ilmanlaatuun on varsin paikallinen ja ne vaikuttavat enemmänkin alueen yleiseen taustailmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas Vamy Oy:n Myllykosken voimalaitos Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-13 ja liitteissä 4-10. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan viimeisin päivitys koskee vuotta 2010, joten tässä raportissa on tämän tietokannan sisältämien päästöjen osalta käytetty vuoden 2010 lukuja. Päästöissä ovat mukana myös taajamien päästöjen lisäksi myös hajaasutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kymenlaaksossa vuoden keskilämpötila oli yli 2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Etelä-Suomen suurin lumensyvyys oli Kouvolan Utissa mitattu 92 cm.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 5 Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä, mutta helmikuu oli harvinaisen kylmä. Maalikuussa alkoi sitten aina toukokuuhun ulottuva jakso, jolloin keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Erityisesti huhtikuussa kevät eteni poikkeuksellisen nopeasti, kun lämpötila kohosi ajoittain lähes +20 o C:een. Myös koko kesä oli harvinaisen lämmin. Ensimmäiset helteet ajoittuivat jo aivan kesäkuun alkuun. Helteitä riitti aina elokuun lopulle saakka. Heinäkuussa Kouvolan seudulla saatiin voimakkaista sadekuuroja: esimerkiksi 3.7. satoi Voikoskella 71 mm. Ajankohtaan nähden lämpimät saat jatkuivat edelleen kesän jälkeen koko syksyn ja aina joulukuuhun saakka. Alkusyksystä syyskuussa Kymenlaaksossa saatiin taas ajoittain runsaita sateita. Joulukuun oli edelleen hyvin leuto ja hyvin sateinen. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella. 25 Kuukauden keskilämpötila Kouvolan Anjalassa vuonna 2011 20 15 10 oc 5 0 Kuukauden keskilämpötila Keskiarvo -5-10 -15 mm 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuukauden sademäärä Kouvolan Anjalassa vuonna 2011 Kuukauden sademäärä

6 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2011 olivat Pohjois-Kymenlaaksossa noin 4 200 tonnia. Päästöt olivat hieman suuremmat kuin kahtena edellisenä vuotena. Stora Enso Oyj:n päästöt olivat yli kaksinkertaiset vuoteen 2010 verrattuna. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). t/a 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Typenoksidien päästöt Kouvolassa v. 2006-2011 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE

7 250 Typen oksidien päästöt Iitissä v. 2006-2011 200 TEOLLISUUS t/a 150 100 50 TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2011 olivat UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos ja tieliikenne. 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

8 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan Käsityöläiskadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 30-76 150 Vuorokausiarvot 15-48 70 ja 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Käsityöläiskadul la (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 151 200 0 18 vuosikeskiarvo 14 40 - -

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 9 ja typen oksidien (NO + NO 2 ) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon NO x Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) 18 30 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvikuukausina tammi- ja helmikuussa. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat loppukesästä ja alkusyksystä. Kaikki pitoisuudet jäivät selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Lähimpänä rajaarvoa oli typpidioksidin vuoden suurin tuntikeskiarvo (151 ug/ 3 ), joka oli 76 % raja-arvosta 200 ug/m 3. Pitoisuus (ug/m3) 160 140 120 100 80 60 40 20 Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla v. 2011 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksideja on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006 lähtien. Sitä ennen mittaus sijaitsi Hallituskadulla lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vuonna 2011 pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina 2006-2010.

10 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2011 Pitoisuus (ug/m3) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hallituskatu Käsityöläiskatu Raja-arvo

11 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2011 olivat noin 1 200 tonnia. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet hieman koko 2000-luvun ajan. t/a 1200 1000 800 600 400 200 0 Hiukkaspäästöt Kouvolassa v. 2006-2011 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY VAPO OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

12 t/a 180 160 140 120 100 80 60 Hiukkaspäästöt Iitissä v. 2006-2011 TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Valtaosa Pohjois-Kymenlaakson hiukkaspäästöistä on pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Seuraavaksi suurin päästölähde on tieliikenne.. 8.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.

13 Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. Pohjois-Kymenlaaksossa ei ole toistaiseksi mitattu pienhiukkasten pitoisuuksia. 8.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kouvolan Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kuusankosken Mäkikylässä (μg/m 3 ) 12-53 70 18-35 70

14 ja suhteessa raja-arvoihin Kouvolan Käsityöläiskadulla PM 10 Käsityöläiskatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 64 50 1 35 Vuosikeskiarvo 14 40 - - ja suhteessa raja-arvoihin Kuusankosken Mäkikylässä PM 10 Mäkikylä Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 36 50 0 35 Vuosikeskiarvo 11 40 - - Kouvolan Käsityöläiskadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan huhtikuussa katupölyjakson aikaan sekä talvikuukausina tammi- ja helmikuussa. Mäkikylässä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat melko tasaisia koko vuoden. Korkeimpia pitoisuuksia mitattiin kesäaikaan, mikä viittaa erilaisiin maaperän ja maatalouden hajapäästöihin, mitkä mittausaseman ympäristössä ovat mahdollisia.

01.03.11 04.03.11 07.03.11 11.03.11 14.03.11 18.03.11 21.03.11 24.03.11 28.03.11 31.03.11 04.04.11 07.04.11 11.04.11 14.04.11 17.04.11 21.04.11 24.04.11 28.04.11 01.05.11 04.05.11 08.05.11 11.05.11 15.05.11 18.05.11 22.05.11 25.05.11 28.05.11 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 15 80 70 60 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot v. 2011 Pitoisuus (ug/m3) 50 40 30 20 10 Kouvola Käsityöläiskatu Kuusankoski Mäkikylä Ohjearvo 0 Kevään 2011 katupölykausi alkoi Kouvolan keskustassa 9.4. ja jatkui aina 24.4. saakka. Kuusankosken Mäkikylässä selvää katupölyjaksoa ei havaittu samalla tavoin kuin Kouvolan keskustassa. Kahdessa seuraavassa kuvassa keväisen katupölyjakson aikaisia hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 11.1). 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kouvolan Käsityöläiskadun PM10-tuntipitoisuudet kevätpölykaudella 2011 PM10 Huonon ilmanlaadun raja

01.03.11 04.03.11 07.03.11 11.03.11 14.03.11 18.03.11 21.03.11 24.03.11 28.03.11 31.03.11 04.04.11 07.04.11 11.04.11 14.04.11 17.04.11 21.04.11 24.04.11 28.04.11 01.05.11 04.05.11 08.05.11 11.05.11 15.05.11 18.05.11 22.05.11 25.05.11 28.05.11 Pitoisuus (ug/m3) 16 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuusankosken Mäkikylän PM10-tuntipitoisuudet kevätpölykaudella 2001 PM10 Huonon ilmanlaadun raja Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006. Tätä ennen mittauksia tehtiin Hallituskadulla, mikä sijaitsee lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Kuusankosken Mäkikylässä mittaukset on aloitettu vuonna 2007. Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2011 45 40 35 30 Kouvola Hallituskatu 25 20 Kouvola Käsityöläiskatu 15 Kuusankoski Mäkikylä 10 Raja-arvo 5 0

17 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Hajurikkiyhdisteiden (pelkistyneet rikkiyhdisteet) päästöjä Pohjois- Kymenlaaksossa aiheuttavat UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt rikkinä ilmoitettuna vuonna 2011 olivat 18 tonnia (vastaa 32 t rikkidioksidia). 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 18 9.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Kuusankoskella mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat: TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,3 1,0 10 Pitoisuudet olivat enimmillään vain 1/10 ohjearvotasosta 10 ug/m 3. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvikuukausina tammi- ja helmikuussa. Pitoisuuksissa ei kokonaisuutena kuitenkaan ollut huomattavaa vaihtelua. Keskimäärin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut oleellisia 1990-luvun lopun jälkeen. Pitoisuus (ug/m3) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella v. 2011 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

19 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Kuusankoskella v. 1994-2011 12,0 10,0 Pitoisuus (ug/m3) 8,0 6,0 4,0 vuosikeskiarvo ohjearvo 2,0 0,0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Yli 99,9 % pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksista Kuusankosken Urheilukentäntien mittausasemalla oli alle 3 ug/m 3. Vuonna 2011 suurin mitattu tuntikeskiarvo TRS-yhdisteille oli 7,9 ug/m 3. TRS-tuntipitoisuuksien jakauma eri pitoisuusluokkiin vuonna 2011 Kuusankosken Urheilukentäntiellä Pitoisuusluokka Tuntien lukumäärä %-osuus < 3 ug/m 3 7972 99,937 3-5 ug/m 3 3 0,038 5-8 ug/m 3 2 0,025 8-10 ug/m 3 0 0,000 10-13 ug/m 3 0 0,000 13-15 ug/m 3 0 0,000 15-18 ug/m 3 0 0,000 18-20 ug/m 3 0 0,000 > 20 ug/m 3 0 0,000 11. ILMANLAATUINDEKSI 11.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien

20 hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 11.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan keskimääräinen ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso. Myös loppuvuodesta marras- ja joulukuussa oli yksittäisiä lyhyitä jaksoja, jolloin kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua. Marraskuussa, kun lunta ei vielä ollut maassa, joinakin

21 pakkaspäivinä ilmassa oli katupölyä. Myös joulun jälkeen hiukkaspitoisuudet kohosivat lyhytaikaisesti. Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteet heikensivät ilmanlaatua eniten helmikuun lopulla ja kesä-heinäkuun vaihteessa. Kuusankosken Mäkikylässä ilmanlaatu oli koko vuoden varsin hyvä, eikä ilmanlaadussa ollut merkittävää vaihtelua eri vuodenaikoina. Indeksiarvot eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat huomattavasti eri mittausasemilla. Muun muassa Kuusankosken mittausaseman alhaiset indeksiarvot johtuvat siitä, että asemalla mitataan vain haisevia rikkiyhdisteitä, eikä esimerkiksi tieliikenteen epäpuhtauksia. Kouvolan keskustan ilmanlaatuindeksi v. 2011 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

22 Kuusankosken Urheilukentäntien ilmanlaatuindeksi v. 2011 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuusankosken Mäkikylän Ilmanlaatuindeksi v. 2011 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

23 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjois-Kymenlaakson päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen kuuden vuoden aikana. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt teollisuudesta ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2006. Tiedot hajapäästöistä ovat tarkentuneet, mikä on vaikuttanut raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2011 talvi, erityisesti helmikuu oli varsin kylmä, mikä ajoittain heijastui heikentyneenä ilmanlaatuna. Muutoin vuosi olikin keskimäärin poikkeuksellisen lämmin. Aina maaliskuusta vuoden loppuun kuukausien keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuonna 2011 sademäärä Pohjois-Kymenlaaksossa oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon. Lumipeite saatiin maahan vasta joulukuun alkupuolella. Vuonna 2011 ilmanlaatu Kouvolan keskustassa oli keskimäärin hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan huhtikuussa. Ilmanlaatua Kuusankosken Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä oli pääosin hyvä. Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä teollisuuden päästöt ja hajapäästöt. Tieliikenteen vaikutus on suurin Kouvolan keskustan Käsityöläiskadun mittausasemalla. Keskeisimmin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankoskella ovat viime vuosina olleet varsin alhaisia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei viime vuosina ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Katupölyn vaikutukset Kouvolan keskustassa ovat viime vuosina jääneet vähäisiksi. Tosin mittausasema Käsityöläiskadulla ei kuvaa keskustan huonointa ilmanlaatua katupölyn tai myöskään liikenteen pakokaasujen suhteen.

24 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

25 KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKATU Osoite: Käsityöläiskatu, KOUVOLA Koordinaatit: 60.86926 : 26.7056 Mittausparametrit: NO, NO2, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa puistossa, lähellä parkkipaikkaa ja kapeita katuja. Kävelykatu on noin 100 m päässä asemasta. Matkaa vilkkaammin liikennöidyille Salpausselänkadulle ja Kouvolankadulle on 150-200 m. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.2006. Tällöin asema siirrettiin Hallituskadulta ja sen luonne muuttui liikenneasemasta enemmän kaupunkitausta-asemaksi.

26 KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄ Osoite: Vanhainkodintie 12, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.89444 : 26.59167 Mittausparametrit: PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 60 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan lounaispuolella alueella, jolla on pientaloasutusta. Alue on osin myös maatalousvaltaista. Mittausaseman läheisyydessä sijaitsee Saint- Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka. Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2007.

27 KUUSANKOSKEN URHEILUKENTÄNTIE Osoite: Urheilukentäntie, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.9072 : 26.63439 Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 55 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan itäpuolella noin 800 1500 m:n etäisyydellä UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaista esikaupunkialueen puistossa. Lähimpiin liikenneväyliin on matkaa noin 250 m. Mittausasemalla seurataan UPM Kymmene Oyj:n tehtaan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Monitor Labs, malli 9850 + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa 1.4.1991 alkaen. TRS-mittaus on aloitettu 1.3.1994.

28 Liite 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT SEKÄ TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla (Monitor Labs, malli 9850), johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRSkonvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9841B). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Käsityöläiskatu TEOM, malli 1400A, Mäkikylä TEOM, malli 1400). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas -ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten typenoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden mittalaitteiden nolla- ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimisten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Käsityöläiskatu NO 99 % Käsityöläiskatu NO 2 99 % Käsityöläiskatu PM10 99 % Mäkikylä PM10 98 % Kuusankoski TRS 91 % Kaasumittalaitteille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

29 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BIM FINLAND <1 <1 1 1 1 1 GASUM OY 15 19 23 19 15 10 KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos 4 3 Hinkismäen voimalaitos 19 13 8 17 19 15 KYMIN VOIMA OY 492 480 459 315 434 448 MYLLYKOSKI PAPER OY 3 3 4 3 3 3 NOVITA OY 1 1 1 1 1 1 RAISIOAGRO OY RECTICEL OY <1 1 1 1 RUUSUTARHAT SUUTARI OY 7 7 SAINT-GOBAIN WEBER OY AB 145 199 119 86 119 93 SCHAEFFER KALK FINLAND OY 4 4 95 76 50 45 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY 7 6 5 5 5 4 SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB 58 62 27 75 84 74 STORA ENSO OYJ 291 299 310 292 320 756 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 882 828 976 918 858 866 Voikkaa 139 VAMY OY 396 377 374 326 365 320 VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos 37 34 16 Utin varuskunnan lämpökeskus 8 9 Vekarajärven varuskunnan lämpökeskus 19 18 15 VARI OY 2 4 WIENERBERGER OY AB 2 3 3 1 2 2 TIELIIKENNE 935 886 776 725 689 684 RAIDELIIKENNE 135 117 125 100 103 103 VESILIIKENNE 23 23 23 24 19 19 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 363 370 354 295 355 355 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 165 191 189 209 236 236 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 77 85 145 94

30 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TEOLLISUUS 8 2 6 5 5 5 TIELIIKENNE 126 120 112 105 100 96 RAIDELIIKENNE 17 14 16 13 13 13 VESILIIKENNE 7 7 7 7 6 6 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 38 36 18 28 30 30 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 26 35 25 28 29 29

HIUKKASPÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia) 31 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY 11 10 5 4 5 3 MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY 4 3 3 3 <1 <1 RECTICEL OY RUUSUTARHA SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB 7 9 13 11 19 19 SCHAEFFER KALK FINLAND OY 3 3 1 <1 1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB <1 <1 <1 3 4 3 STORA ENSO OYJ <1 <1 <1 5 4 1 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 183 103 57 22 11 11 Voikkaa 4 VAMY OY 13 1 8 7 15 16 VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos 20 18 13 Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 Vekarajärven varuskunnan lämpökeskus 17 17 15 VARI OY WIENERBERGER OY AB 1 1 TIELIIKENNE 46 45 40 39 36 35 RAIDELIIKENNE 3 2 3 2 2 2 VESILIIKENNE 2 2 1 1 1 1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 29 28 25 21 22 22 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 303 336 479 520 604 604 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 357 358 453 470 331 331

HIUKKASPÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TEOLLISUUS 18 6 10 12 7 7 TIELIIKENNE 7 6 6 6 6 5 RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 VESILIIKENNE 1 1 <1 <1 <1 <1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 2 3 2 2 3 3 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 55 96 66 71 72 72 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 51 48 49 49 47 47 32

Liite 5 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia rikkiä) 33 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BIM FINLAND GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY RECTICEL OY RUUSUTARHAT SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB SCHAEFFER KALK FINLAND OY 1 1 1 1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ Kymi 53 37 26 24 28 18 Voikkaa VAMY OY VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos Utin varuskunnan lämpökeskus Vekarajärven varuskunnan lämpökeskus VARI OY WIENERBERGER OY AB TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia) 34 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY 63 78 75 53 147 42 MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY RECTICEL OY <1 RUUSUTARHAT SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB 185 186 167 74 71 72 SCHAEFFER KALK FINLAND OY 1 1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB 3 3 1 2 2 2 STORA ENSO OYJ 18 8 6 4 1 3 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 50 56 17 1 6 16 Voikkaa 2 VAMY OY 88 242 145 120 150 136 VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos 3 4 4 7 4 7 Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 6 9 9 6 Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 17 18 12 22 26 14 VARI OY WIENERBERGER OY AB 25 29 29 12 22 24 TIELIIKENNE 1 1 1 1 1 1 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 2 2 2 6 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 107 131 107 114 124 124 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 3 3 1 3 3

35 RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TEOLLISUUS 3 1 3 2 2 2 TIELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 15 19 15 16 16 16

36 Liite 7 TUNNUSLUVUT VUOSIEN 2006-2011 MITTAUKSISTA TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLAISKADULLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tammikuu 49 48 56 63 64 Helmikuu 74 48 52 79 76 Maaliskuu 85 81 42 52 78 55 Huhtikuu 62 56 87 37 59 56 Toukokuu 71 50 53 46 44 43 Kesäkuu 34 47 28 36 32 36 Heinäkuu 48 26 21 30 38 38 Elokuu 50 49 38 41 30 Syyskuu 43 36 31 44 31 Lokakuu 42 50 46 42 39 Marraskuu 53 48 55 (*) 38 42 55 Joulukuu 39 40 37 76 47 44 Ohjearvo 150 150 150 150 150 150 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tammikuu 28 27 32 44 31 Helmikuu 42 26 31 43 48 Maaliskuu 44 41 26 27 38 24 Huhtikuu 25 24 39 20 25 26 Toukokuu 36 26 23 19 21 20 Kesäkuu 16 22 11 18 16 17 Heinäkuu 18 18 10 15 20 16 Elokuu 19 25 15 18 15 Syyskuu 20 22 16 24 16 Lokakuu 22 30 23 24 23 Marraskuu 27 25 32 (*) 22 24 26 Joulukuu 25 25 19 51 27 22 Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

37 TYPPIDIOKSIDIN SUURIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA 2006 94 2007 101 2008 120 2009 115 2010 97 2011 151 Raja-arvo 200 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) KOUVOLAN KESKUSTASSA Hallituskatu 1991 25 1992 23 1993 23 1994 27 1995 24 1996 1997 29 1998 42 1999 27 2000 21 2001 26 2002 25 2003 21 2004 21 Käsityöläiskatu 2005 20 2006 15 (*) 2007 16 2008 14 (*) 2009 13 2010 16 2011 14 Raja-arvo 40 40 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

38 TYPENOKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) KOUVOLAN KESKUSTASSA Hallituskatu 1991 44 1992 46 1993 45 1994 52 1995 50 1996 1997 43 1998 53 1999 43 2000 34 2001 36 2002 38 2003 35 2004 32 Käsityöläiskatu 2005 32 2006 18 (*) 2007 20 2008 17 (*) 2009 18 2010 21 2011 18 Kriittinen taso 30 30 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tammikuu 15 41 26 22 25 Helmikuu 25 59 22 25 36 Maaliskuu 28 94 41 34 43 19 Huhtikuu 51 29 66 52 39 53 Toukokuu 58 21 30 25 35 24 Kesäkuu 46 24 23 17 17 30 Heinäkuu 30 12 15 17 30 Elokuu 46 23 17 16 20 Syyskuu 24 23 22 20 20 12 Lokakuu 14 22 13 17 21 21 Marraskuu 14 13 27 27 20 29 Joulukuu 21 53 22 25 26 12 Ohjearvo 70 70 70 70 70 70

39 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tammikuu 18 25 23 Helmikuu 14 39 24 Maaliskuu 26 14 27 18 Huhtikuu 48 41 17 27 24 Toukokuu 81 23 27 (*) 29 26 Kesäkuu 36 28 11 23 35 Heinäkuu 31 223 9 38 23 Elokuu 30 27 17 21 28 Syyskuu 28 22 19 23 Lokakuu 56 18 20 22 Marraskuu 20 18 15 28 Joulukuu 20 21 19 18 Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3) Kouvola Käsityöläiskatu 2006 64 Kuusankoski Mäkikylä 2007 124 117 2008 97 351 2009 72 28 2010 46 69 2011 64 36 Raja-arvo 50 50 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON YLITYKSET (kpl) Kouvola Kuusankoski Käsityöläiskatu Mäkikylä 2006 5 0 2007 9 9 2008 6 4 2009 2 0 2010 0 2 2011 1 0 Sallittu 35 35

40 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) Kouvola Kouvola Kuusankoski Hallituskatu Käsityöläiskatu Mäkikylä 1992 19 1993 20 1994 18 1995 18 1996 18 1997 20 1998 20 1999 20 2000 20 2001 20 2002 22 2003 23 2004 21 2005 20 2006 16 (*) 2007 14 24 (*) 2008 15 18 (*) 2009 13 10 (*) 2010 14 (*) 11 2011 14 11 Raja-arvo 40 40 40 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKELLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tammikuu 1 2 0 0,8 Helmikuu 1 3 0 1,0 Maaliskuu 1 1 1 0 0,4 Huhtikuu 1 1 1 1 (*) 0,7 Toukokuu 2 1 2 1 0,6 0,3 Kesäkuu 1 1 2 1 0,5 0,5 Heinäkuu 3 1 3 1 0,8 0,5 Elokuu 3 1 1 (*) 1 0,6 0,7 Syyskuu 1 2 0 1 0,7 0,6 Lokakuu 1 2 0 1 0,2 0,4 Marraskuu 1 1 0 1 0,6 Joulukuu 1 1 0 (*) 1 (*) 0,3 0,6 Ohjearvo 10 10 10 10 10 10 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

41 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) KUUSANKOSKELLA 1994 1,5 1995 1,6 1996 1,9 1997 0,8 1998 0,3 1999 0,3 2000 0,4 2001 0,3 2002 0,2 2003 0,7 2004 0,4 2005 0,7 2006 0,8 2007 0,6 2008 0,6 2009 0,3 2010 0,3 2011 0,3