1 (5) Materiaalityöryhmän suunnittelukokous (1. kokous) Aika 1.4.2009 klo 9:30 Paikka Läsnä VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo Peter Ristikangas, Premix Oy, puheenjohtaja Hannu Salmela, VTT, sihteeri Antti Airaksinen, SCA Packaging Finland Oy Patrik Eriksson, Orion Oyj Pentti Heiskanen Tapio Kalliohaka, VTT Erkki Korjuslommi, Tksoft Oy Matti Laajaniemi, Nokia Siemens Networks Oy Matti Murtomaa, Turun yliopisto Vesa Mäkelä, Centaurea Oy Jani Pelto, VTT Jukka Perento, Panipol Oy Jouni Rilla, EPA-Lattiat Oy Mika Röppänen, Perel Oy Pekka Saarinen, Mercamer Oy Noora Salohalme, SOL Pesulapalvelut Oy Tero Tasa, Ionphase Oy Toni Viheriäkoski, Cascade Metrology Oy Urpo Väisänen, ABB Oy Service 1 Kokouksen avaus 2 Materiaalityöryhmän järjestäytyminen Peter Ristikangas avasi kokouksen klo 9:30. Peter Ristikangas ja Hannu Salmela esittelivät STAHA-yhdistyksen, Materiaalityöryhmän perustamiseen liittyviä taustoja sekä alustavia tavoitteita työryhmälle. Esitys on liitteenä 2. Osallistujat esittelivät itsensä lyhyesti. Kokoukseen osallistuneet henkilöt muodostavat Materiaalityöryhmän tämän hetkisen jäsenlistan. Tämän lisäksi kymmenkunta tahoa on esittänyt kiinnostuksensa työryhmää kohtaan, mutta eivät päässeet aloituskokoukseen. Toivomuksena on että Materiaalityöryhmään kuuluvat henkilöt olisivat myös STAHA-yhdistyksen jäseniä. Sovittiin että järjestäytymiskokouksessa Peter Ristikangas on puheenjohtaja ja Hannu Salmela sihteeri. Peter Ristikangas ehdotti, että puheenjohtavuusvuoro olisi kiertävä, esim. materiaalivalmistajat olisivat vuoden kerrallaan puheenjohtajana.
2 (5) 3 Esitykset Jani Pelto piti esityksen Materiaalien sähköiset ominaisuudet tutkimuksen ja kehityksen painopistealueita. Esitys on liitteenä 3. Keskustelu: Kaikilla nykyisillä ESD-lisäaineilla on ainakin yksi huono ominaisuus. Materiaalien räätälöityvyys tulee olemaan kuvassa mukana, koska halutut ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Kaikki ESD-lisäaineet eivät käy kaikkiin sovelluksiin. Polyaniliinilla voidaan tehdä johtava pinta tarkasti halutulle resistanssialueelle esim. pintaresistanssi 10e7. Matti Laajaniemi piti esityksen Käyttäjän vaatimukset ESDsuojausmateriaaleille ja vaatimusten huomiointi elektroniikkatuotteiden pakkaussuunnittelussa. Esitys on liitteenä 4. Keskustelussa nousi esiin uusien materiaalien mukaan ottaminen pakkausten materiaaleja valittaessa. Uusia materiaaleja seurataan, mutta lähinnä ollaan kiinnostuneita vain nykyistä kustannustehokkaammista materiaaleista. Vaatimusten suhteen riittää että speksit täyttyvät usein ongelmana ovat liian hyvät pakkaukset. Materiaalien kierrätettävyys on ollut tärkeää jo pitkään koskien kaikkia materiaaleja. Uusi IEC 613450-5-1 standardi antaa vapaat kädet (ja samalla vastuun) loppukäyttäjille valita pakkausmateriaalit ja vaatimukset. Standardilla ei ole vaikutusta tällä hetkellä tuotannossa olevien tuotteiden pakkauksiin. Muutokset tulevat siinä vaiheessa kun tuotteet vaihtuvat. Standardin vaikutusta olisi hyvä pohtia työryhmässä. Luotetulle toimittajalle voidaan antaa vastuuta pakkausten ominaisuuksien määrittelyssä. Yleisesti ESD-suojamateriaaleja tullaan käyttämään vain missä niitä tarvitaan. Varman päälle suojausta yritetään välttää. Loppukäyttäjä pyrkii valitsemaan materiaalitoimittajat, jotka pystyvät toimimaan usealla mantereella. Yleisesti toimittajien lukumäärä tulee jatkossa vähentymään. Pienetkin toimijat voivat päästä materiaalitoimittajiksi, jos liiketoimintamalli on toimiva ja toimituskyky on riittävä. Maantieteellistä pakkausten ominaisuuksien optimointia ei ole käytetty. Keskustelussa tiedusteltiin ruskean aaltopahvin antistaattisia ominaisuuksia. Aaltopahvi muuttuu eristäväksi kuivissa olosuhteissa, mutta on toimiva materiaali kun toimintaympäristö on riittävän kostea. Jos aaltopahvin tulee täyttää ESD-ominaisuudet, täytyy se pinnoittaa sopivalla suoja-aineella. Erikoistapauksissa asiakkaan luvalla on voitu sallia tavallisen aaltopahvin käyttö. Hannu Salmela piti esityksen Katsaus kehitystarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Esitys on liitteenä 5.
4 Työryhmän tavoitteet YHDISTYS 14.4.2009 MUISTIO 3 (5) Keskustelussa pakkausmateriaaleihin liittyvän ohjeistuksen tekemistä ei pidetty tarpeellisena. Uudentyyppisen ESD-epoksilattiapinnoitteen kehittämiselle nähtiin potentiaalia. Jouni Rillan mukaan lisäaineet itsetasoittuvissa epoksilattioissa vaikuttavat negatiivisesti lattian esteettisyyteen sekä vaikeuttavat siliävyyttä. Vanhat mittausmenetelmät ovat toimivia, kunhan käytetään kaikkia kolmea standardinmukaista mittausmenetelmää. ATEX-ympäristöissä käytettävien muovien ja vaatteiden palamattomuus on tärkeä ominaisuus. Rakenteella ja materiaaleilla ei aina pystytä estämään varautumista, jos prosessoitavat materiaalit ovat liian eristäviä. Esim. tuotteiden tai raaka-aineiden pakkausmateriaaleissa käyttäjä ei aina pysty valitsemaan pakkauksia, vaan sen tekee materiaalitoimittaja. Polymeerimateriaalien muokkaamista ESD-materiaaleiksi on tutkittu paljon, mutta eristävien bulkkimateriaalien varautumisen hallinnasta tai materiaalien saamisesta kokonaan varautumattomiksi on vähemmän tietoa. Sähkönjohtavuutta parantavia lisäaineita tai kostutusta ei voida yleensä käyttää. Lääketeollisuus olisi kiinnostunut tutkimuksesta miten jauheiden ominaisuudet vaikuttavat varausmekanismeihin. Kokouksessa tiedusteltiin onko olemassa selkeää vaatimusmäärittelyä eri teollisuudenaloilla (elintarvike, lääke, jne.) käytettäville muovimateriaaleille. Mitä tuotteet saisivat maksaa ja mistä löydetään loppukäyttäjän tarpeisiin riittävän kyvykäs valmistaja uusien materiaalien prosessointiin. Tyypillisesti alkuvaiheen pienet volyymit jarruttavat tuotannon aloitusta uusille materiaaleille. Työryhmän yksi tavoite voisi olla eri toimialojen materiaalivaatimusten kokoaminen. Käytiin keskustelukierros, jossa yritykset esittivät näkemyksensä työryhmän toiminnasta: ABB Oy Service: Intresseinä pakkausmateriaalien kehitys, tutkimus ja tuotekehittely. Mercamer Oy: Pakkauksiin liittyvät materiaalit, asiakkaiden vaatimusten kustannustehokas täyttäminen. SCA Packaging Finland Oy: Kuitupohjaisten materiaalien uudet sovellukset. Nokia Siemens Networks Oy: Materiaalien kehitystä seuraava rooli, kiinnostaa myös akateeminen lähestyminen materiaalitutkimukseen pitkän tähtäimen näkökulmasta. IonPhase Oy: Päästä paremmin sisälle tuotteiden vaatimuksiin ja määrittelyn taustalla vaikuttaviin asioihin, yleisesti ilmiöiden tunteminen.
Cascade Metrology Oy: Tietoa todellisista tarpeista ja siihen liittyvän ohjeistuksen hyödyntäminen ja levittäminen. IEC-standardin optimointiperiaate höllentää vaatimuksia suojaustuotteissa. Perel Oy: Materiaaliominaisuuksien kehittäminen, puhtaammat materiaalit, hiilimustan korvaaminen. EPA-lattiat Oy: Massapinnoitteet. ESD-matot ovat toimivia, mutta massapinnoitteissa olisi kehitettävää. Epoksimassat ovat usein liian johtavia sähköturvallisuusmielessä. Olisiko polyaniliinin käyttö mahdollista? Centaurea Oy: Uusia materiaaleja valaisimien läpinäkyviin putkiin ATEXympäristössä. Premix Oy: Toiveena saada muovituotevalmistajat ja mm. elintarvikevalmistajat mukaan ryhmään, jotta saadaan aito vuorovaikutus materiaalikehittäjien ja loppukäyttäjien välille. Tksoft Oy: Tietoa ja ohjeistusta materiaalien tuntemisesta ja käyttäytymisestä ATEX-ympäristössä. 4 (5) Hannu Salmela esitti työryhmän yleiseksi tavoitteeksi Tukea ja edistää staattisen sähkön hallinnassa käytettävien materiaalien ja niiden valmistusprosessien kehittämistä sekä toimia näiden asioiden piirissä työskentelevien ja niistä kiinnostuneiden tahojen yhdyssiteenä. Työryhmän osatavoitteina keskusteltiin tutkimustarpeiden ideointi ja koordinointi yhteistyö muiden yhdistysten kanssa koulutus- ja infomateriaalin tuottaminen tiedonvälitys julkaisutoiminta 5 Hanke-ideat Tavoitteena tälle vuodelle on vierailu ja työryhmän esittely muissa yhdistyksissä kuten Muoviyhdistyksessä ja Muoviteollisuus Ry:ssä. VTT:n esityksen ja edellä mainittujen ideoiden lisäksi keskusteltiin seuraavista Matti Murtomaan esittämistä hankeideoista: Jauheiden pintakemian vaikutus materiaalien varautumiseen. Tekesprojekti keskittyisi staattisen sähkön hallintaan pintakemian hallinnan avulla ja sen kohteena olisi jauheen prosessointi ja siirto. Hankkeeseen osallistuisi fyysikkoja, kemistejä ja jauheiden kuten lääkkeiden valmistajia. Elektrospinning-menetelmällä tehdyn johtavan kuidun käyttö ESDmateriaaleissa. Materiaalikehityshankkeen tavoitteena olisi minimoida johtavan komponentin määrä materiaalissa. Yksinkertaisen muovijätteen erotteluun kehitettävä väline, jolla tunnistetaan esim. ESD-muovit. ESD-kynä materiaalien pikatestaukseen.
5 (5) 6 Seuraava kokous Peter Ristikangas ehdotti lisäksi idean muovien sähkönjohtavuuden hyödyntämisestä lääketeollisuuden antureissa. Seuraava kokous pidetään 19.8.2009 klo 9:30 alkaen. Kokouspaikaksi ehdotettiin Orion Oyj:tä ja teemaksi lääketeollisuuden materiaalitarpeita. Toinen mahdollinen teema on pakkausteollisuus (jolloin kokouspaikkana SCA Packaging Finland Oy). Kokouspaikka varmistuu myöhemmin. Hannu Salmela LIITTEET JAKELU TIEDOKSI 1. Osallistujien yhteystietolista 2. Peter Ristikankaan esitys Materiaalityöryhmän käynnistämisestä 3. Jani Pellon esitys materiaalien sähköisistä ominaisuuksista 4. Matti Laajaniemen esitys käyttäjän vaatimuksista ESDpakkausmateriaaleille 5. Hannu Salmelan esitys kehitystarpeista ja mahdollisuuksista Yhteystietolistan mukaisesti STAHA-yhdistyksen www-sivuille