Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö KETS- ja KEO-liittymisen kattavuus Liittymismenettely EU-tavoitteet Energiansäästötavoitteet Sopimuskenttä Kunnan tavoiteet ja toimenpiteet Energiakatselmukset
Pohjois-Pohjanmaan kunnat Kuntien Energiatehokkuussopimukseen (KETS) ja Energiaohjelmaan (KEO) liittyneet (liittynet kuntayhtymät eivät näy kartassa)
Sopimuksessa/ohjelmassa mukana Kattavuus: lähes 60 % kuntien asukasluvusta Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS): Espoo, Eura, Hamina, Hankasalmi, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Kangasala, Kemi, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Lohja, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pieksämäki, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa, Varkaus, Ylöjärvi, Äänekoski (44) HUS-kuntayhtymä, Kemi-Tornionlaakson kky, Kymenlaakson shpky, Oulun seudun kky, Pirkanmaan shpky, Pohjois- Pohjanmaan shpky, Pohjois-Savon shpky, Päijät-Hämeen kkky, Rovaniemen kky (10) Kuntien energiaohjelma (KEO): Iitti, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Jokioinen, Jurva, Jämsänkoski, Karijoki, Kauhava, Kuusamo, Laihia, Leppävirta, Pirkkala, Pudasjärvi, Sievi, Teuva, Toivakka, Vähäkyrö (18) Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Ylä-savon terveydenhuollon ky (2) Kuntien energiaohjelma 2008 2016 kunnan liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva) ovat solmineet puitesopimuksen kuntien energiaohjelman ja energiatehokkuussopimusten edistämisestä ja toimeenpanosta. Motivan hallinnoimaan energiaohjelmaan voi liittyä kunta, jonka asukasluku on enintään 20 000 ja kuntayhtymä, jonka energiankäyttö on enintään 20 000 MWh/a. Kuntien energiaohjelmaan kunta liittyy allekirjoittamalla tämän liittymisasiakirjan. Liittyminen tulee voimaan, kun Motiva on vahvistanut liittymisasiakirjan vastaanotetuksi ja hyväksytyksi. Energiatehokkuussopimus on Ministeriön ja kunnan kahdenvälinen sopimus. Energiatehokkuussopimuksen voi Ministeriön kanssa solmia kunta, jonka asukasluku on vähintään 5 000 ja kuntayhtymä, jonka energiakäyttö on vähintään 5 000 MWh/a.
Lähtökohtia Energiansäästön edistämisessä otetaan aina huomioon terveellisyys rakennusten sisäilmassa ja turvallisuus esimerkiksi katuvalaistuksessa. Oikein toteutetut toimet edistävät työskentely- ja asumisolosuhteita ja ehkäisevät osaltaan myös rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia. Energiansäästö- ja -tehokkuustoimet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Energiaohjelman liite energiaohjelman liittymistiedot Energiaohjelman vastuuhenkilö Nimi Tehtävänimike Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Energiankäyttö vuodelta Palvelurakennukset Asuinrakennukset Ostolämpö MWh Ostolämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet[1] MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rak.tilavuus rm3 Tai rakennukset yhteensä Muu kulutus[2] Ostolämpö MWh Lämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rakennukset ja muu kulutus yhteensä MWh Energiansäästötavoitteet Energiansäästön välitavoite (2013) MWh % Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh % [1] Polttoaineiden muuntokertoimina käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia tehollisia lämpöarvoja. [2] Muulla kulutuksella tarkoitetaan tässä mm. katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttöä, mutta ei energiantuotannon ja joukkoliikenteen polttoaineita. Luotettavien seurantatietojen puuttuessa tulee muun kulutuksen määrästä esittää arvio.
EU-lähtöiset tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöt kokonaistavoite EU:ssa kasvihuonekaasujen vähentämiselle: 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna (-30 %, jos muut teollisuusmaat mukana) päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennys 16 %:lla vuoteen 2020 mennessä Energiatehokkuus energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20 %:lla kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä EU-lähtöiset tavoitteet Energiapalveludirektiivin mukainen absoluuttinen energiankäytön tehostamistavoite Suomessa on 17,8 TWh/a vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä on 9 % keskimääräisestä loppukulutuksesta vuosina 2001-2005 Uusiutuva energian käytön tavoitteet uusiutuvien energialähteiden osuus 38 % energian loppukulutuksesta Suomessa v. 2020 biopolttoaineiden osuus 10 % liikenteen polttoaineista v. 2020
Mikä energiatehokkuussopimus/ energiaohjelma? Vapaaehtoinen sopimus/ohjelma on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille Joustava väline kunnan, yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden parantamiseen tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen energiatehokkuuden parantaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa Tavoitteena kytkeä energiatehokkuudesta huolehtiminen luontevasti osaksi ympäristö- ja johtamisjärjestelmiin tuloksena jatkuva parantaminen Mahdollisuus energiapalveludirektiivin velvoitteiden toimeenpanoon ja tulosten seurantaan päästökauppasektorin ulkopuolella Energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ensisijainen vaihtoehto energiapalveludirektiivin toimeenpanossa Suomessa Suunnittelu Neuvottelut Kehitystyöt Käyntiinajosta 2009 toimeenpanoon 2006 2007 2008 2009 2010 Toimeenpano KRIITTINEN MASSA 2011 2012 2013 Toimeenpano 2014 2015 2016 Energiansäästösopimukset 1997 2002 2005 Jatkoaika Energiapalveludirektiivi Kansallinen ohjeellinen 9 % energiansäästötavoite jaksolla 2008 2016 lasketaan jakson 2001 2005 keskimääräisestä direktiivin piirissä olevasta loppukulutuksesta Tavoite vuodelle 2016 lasketaan kerran ja saatu säästettävän energian absoluuttinen määrä (TWh) on tavoitteena koko direktiivin soveltamisajan Suomen ohjeellinen energiansäästötavoite 17,8 TWh vuonna 2016
Mitä energiapalveludirektiivi koskee? Kaikkea loppukäyttäjille myytyä/siirrettyä energiaa pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupassa mukana olevat toimipaikat teollisuus (ei päästökaupan piirissä olevat toimipaikat) liikenne (kotimaan liikenne, pois lukien ilmailu- ja meriliikenne) kotitaloudet palvelut maa- ja metsätalous muut (*rakentaminen, työkoneet) ESD:n piirissä noin 65 % energian loppukäytöstä (2001-2005) Maa- ja metsätalous 5 % Kotitaloudet 29 % Muut* 4 % Palvelut ja julkinen 16 % Teollisuus 23 % Liikenne 24 % ESD:n piirissä olevan energian loppukäytön jakautuminen eri alueille Säästövelvoitetta ei ole jaettu sektoreille tilannetasajaolla SEKTORI KULUTUS OSUUS SÄÄSTÖN MÄÄRÄ [TWh] [%] [TWh/9v] [GWh/a] Kotitaloudet 56,8 28,7 5,1 568 Liikenne 47,2 23,9 4,3 472 Teollisuus 46,2 22,6 4,0 4 Palvelut *) 30,9 15,6 2,3 309 Maa- ja metsätalous 10,2 5,2 0,9 102 Muut 7,9 4,0 0,7 78 Yhteensä 197,7 17,8 1 977 *) Arvio kuntasektorista 11-13 TWh 6,1 *) Arvio valtionhallinnosta 2,5-3 TWh 1,5 Kuntien lämmön-, sähkön-, veden- ja polttoaineiden kulutuksen kustannukset n. 1 mrd eur/vuosi Kuntien lämmön-, sähkön-, veden- ja polttoaineiden kulutuksen 9 % säästön arvo n. 90 milj. eur/vuosi
TEM:n päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU HARKINNASSA KIINTEISTÖMANAGERIT JA -SIJOITTAJAT Energiatehokkuussopimukset muiden ministeriöiden alla Liikenne (vastuuministeriö LVM) tavarankuljetukset ja logistiikka 2008 2016 joukkoliikenne 2008 2016 Maatalous (vastuuministeriö MMM) 2010 2016 Vuokra-asuntoyhteisöt (vastuuministeriö YM) 2010 2016 toimenpideohjelma kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa
Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2008 2016 TEM - Kaupunki/kunta/kuntayhtymä ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) TEM - Kuntaliitto - Motiva PUITESOPIMUS KUNTA-ALAN SOPIMUS- JÄRJESTELMÄ Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Yli 20 000 asukaan kunnat Yli 20 000 MWh/a kuntayhtymät 5 000 20 000 asukaan kunta 5 000 20 000 MWh/a kuntayhtymä voi valita KETS tai KEO ENERGIAOHJELMA (KEO) Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Alle 5 000 asukkaan kunnat Alle 5 000 MWh/a kuntayhtymät TEM:n allekirjoitus Kunnan allekirjoitus Motivan LIITTYMISREKISTERI Kunnan LIITTYMISASIAKIRJA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (KETS) Kunta liittyy ENERGIAOHJELMA (KEO) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Energiavaltainen teollisuus Energiantuotanto EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Muoviteollisuus Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Kaupan ala Matkailu- ja ravintolapalvelut Autoala Yleinen (EK) Toimialaliitto N Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti ENERGIA- PALVELUT Yritys liittyy sopimusjärjestelmään Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Toimiala liittyy puitesopimukseen Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI
Kunnan keskeiset tavoitteet Kunta asettaa ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolle 2008-2016. Kiinteä MWh-määrä vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiankulutuksen ei edellytetä olevan 2016 määrällisesti 9 % alhaisempi kuin 2006. Energiansäästöksi luetaan myös ns. laskennallista säästöä. Tietojen tarkistaminen/täsmentäminen mahdollista. Varhaistoimia voidaan huomioida. Sitoumus toimia esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien käytön edistämisessä, levittää tietoa toiminnasta ja sen tuloksista sekä myötävaikuttaa näin myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Ei ole tarkoitus rajoittaa kunnan toimintojen tarkoituksenmukaista kehittämistä ja siitä johtuvia energiankulutuksen muutoksia ohjelman aikana. Kunnan toimenpiteitä Kunta nimeää vastuu-/yhteyshenkilön Laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman energiankäytön tehostamiseksi Laatii kahden vuoden kuluessa suunnitelman uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi (vain KEO) Ottaa suunnitelmien toteutumisen seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelman toteutumisesta esim. kunnan vuosikertomukseen
Toimenpiteitä 1. Kulutusseuranta, Keskeisimpien (KETS: 80 %) rakennusten kuukausitasoinen kulutusseuranta, muun toiminnan kulutusseuranta 2. Energiatehokkuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa ja suunnittelun ohjauksessa 3. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 4. Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Tavoitteena katselmoida 80 % kunnan kiinteistöistä vuoden 2013 loppuun mennessä 5. Koulutus ja tiedotus 6. Raportointi Sopimustoiminnan hyödyt kunnalle Tavoitteisiin vapaaehtoisesti Tuloksia ja kustannussäästöjä systemaattisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla Vertailutietoa toimenpiteistä ja tuloksista Työ- ja elinkeinoministeriön tuki energiakatselmuksiin energiansäästöinvestointeihin uusiutuvan energian käyttöä lisääviin investointeihin sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin
Motivan rooli KETS- ja KEO-toiminnassa Osallistuminen yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa: sopimusten valmisteluun sopimusten markkinointiin sopimuksen toimeenpanoa tukevien työkalujen ja palvelujen kehittämiseen liittyneiden tukemiseen sopimuksen toimeenpanossa sopimusten liittyjäkohtaisen vuosiraportoinnin kehittämiseen Lisäksi: seurantajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito säästösopimustoiminnalla saavutettujen tulosten seuranta, vaikutusten arviointi ja yhteenvedot TEMille yleinen tiedotus (esitteet, tiedotteet, www-sivut jne.) Yhteenveto kuntasektorin 3 124:stä raportoidusta katselmuskohteesta 1992 2007 (55 milj. rm 3 ): Kokonaiskulutukset, -kustannukset, säästöpotentiaalit ja investoinnit Nykyinen kulutus KUNTASEKTORI 3124 Säästöpotentiaali 1992-2007 Lämpöenergia 2 611 178 MWh/a 397 081 MWh/a 15,2 % 72 313 447 /a 10 483 061 /a 14,5 % Sähköenergia 1 013 995 MWh/a 74 817 MWh/a 7,4 % 59 642 779 /a 5 653 031 /a 9,5 % Vedenkulutus 9 907 952 m 3 /a 743 189 m 3 /a 7,5 % 18 916 438 /a 1 445 179 /a 7,6 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 150 872 663 /a 17 581 271 /a 11,7 % 33 439 687
Energiakatselmukset kunta-alalla Kaikkiaan vuosina 1992-2007 toteutettu 3124 kohdetta kunta-alalla Säästöpotentiaali lämmössä 14,5 15,2 % sähkössä 7,4 9,5 % vedessä 7,5 % kustannuksissa 17,6 milj. eur/v investointitarve 33,4 milj. eur Ehdotetuista säästötoimista toteutuu noin 70 %. Kolmannes säästöstä voidaan saada aikaan ilman investointeja eli ns. käyttöteknisillä toimenpiteillä TEMin tukemat energiakatselmukset Energiakatselmus on TEMin ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen energiankäytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista Ei koske asuinrakennuksia Energiakatselmuksen toteuttavat Motivan pätevöittämät/kouluttamat energiakatselmoijat yhteistyössä kohteen edustajien kanssa TEMin/Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (tehokkuussopimus- ja ohjelmakunnat 50 %)
Säästötoimenpiteiden kustannussäästöpotentiaalin jakautuminen eri takaisinmaksuluokkiin ja toimenpiteiden toteutumatiedot Yksityinen palvelusektori: 386 kohdetta, 3 440 toimenpidettä 2,0 Toteutettu Päätetty Harkitaan Ei toteuteta Ei tietoa 1,6 Säästö milj. 1,2 0,8 0,4 0,0 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 8-9 9-10 10 Takaisinmaksuaika Miten liitytään? Energiatehokkuussopimusmalli (KETS) ja energiaohjelman (KEO) liittymisasiakirja www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset Liittymislomakkeeseen energiankäyttötiedot palvelu- ja asuinrakennusten energiankäyttö muu energiankulutus Energiansäästön kokonaistavoite v. 2016 (9 %) ja välitavoitteet (2010, 2013) Energiatehokkuussopimus lähetetään: Työ- ja elinkeinoministeriöön (kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto) Energiaohjelma lähetetään: Motivaan (PL 489, 00101 Helsinki) Lisätietoja: seppo.silvonen@motiva.fi, 0424 281 232
KIITOS! www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset