Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003
3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Uudet lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 9 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 9 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset 10 Suurimmat kaupungit 10 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 11 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 11 8 YHTEENVETO 12 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Polttoaineilla tuotettu lämpö 5 Kulutus rakennustyypeittäin 6 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 7 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki) 8 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 9 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 11 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 13 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 14 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 17 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 20 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 22 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 24 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 25 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä
4
5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2003 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.
6 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2002 vuoteen 2003 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2002 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 38 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 75 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 360 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 250 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 25 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 25 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 28 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 28 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 19 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 97 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 97 13 Muu (MWh) 1 100 35 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 80 kuntaa ja 19 kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta 2003. Kuntien asukasluku oli 57 % koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on laskenut vuodesta 2002, jolloin tietoja saatiin 109 kunnasta tai kuntayhtymästä. Vuoden 2003 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista 7 kunnasta: Espoosta, Hämeenlinnasta, Porvoosta, Kokkolasta, Imatralta, Keravalta ja Tuusulasta. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta. Kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana ( 83 %) yli 30 000 asukkaan kunnissa. Vuodesta 2002 on tässäkin ryhmässä kyllä laskua 10 prosenttiyksikköä. Alle 30 000 asukkaan ryhmissä kattavuus on laskenut vuodesta 1994 30-40 %. Alle 10 000 asukkaan kunnissa
Kulutustilaston luotettavuus 7 kattavuus on nyt ensimmäisen kerran alle 20 %. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä laski 86,8:sta 81,4 miljoonaan m3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen n. 24 % ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 69 %. Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 14 % ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 7 %. Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 10 %. Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on ehkä luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2003 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka nor-
8 maalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Uudet lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt kuudennen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Uutta lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.
9 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 10 15 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,6 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 7 % ja sähkölämmöllä 1,2 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 66 milj m 3 (v 2002 66) ja asuinrakennuksia 15 milj. m 3 (21). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2003 sama kuin vuonna 2002 eli 47,6 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,4 kwh/m 3 ( 62,1 ) Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2003 42,4 kwh/m3 (2002 42,4) eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 12 % (12 ). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,6 kwh/m 3 (18,4) ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,3 kwh/m 3 ( 11,1). Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 146 litraa/m 3 (147) ja asuinrakennuksissa 288 litraa/m 3 (305). Julkisia rakennuksia oli kulutustilastossa yhteensä 7439 kpl (7 270) ja asuinrakennuksia runsas 3205 kpl (3 246).
Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 10 Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus on nyt hyvin samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 49 kwh/m3. Sähkön ominaiskulutus on sen sijaan tässä ryhmässä noussut vuodesta 1994 41 %. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus pysyi samana vuodesta 2002 vuoteen 2003. Suurissa rakennusryhmissä, kuten opetusrakennukset ja hoitoalan rakennukset, lämmönominaiskulutus pysyi + - 2 % välillä. Mitään merkittäviä muutoksia ei siis tapahtunut. Sähkön ominaiskulutus nousi opetusrakennuksissa yli 2 %. Veden ominaiskulutus laski edelleen hieman. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,2 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen vuodesta 2000 vuoteen 2003 lähes 5 %. Espoosta ei poikkeuksellisesti saatu tietoja vuodelta 2003. Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus pysyi lähes samana. Vantaalla, Lahdessa ja Lappeenrannassa ovat suurista kaupungeista korkeimmat ominaiskulutukset ( 54 59 kwh/m3) 12 suurimman kaupungin osalta merkittäviä muutoksia tapahtui vain Lappeenrannassa, jossa lämmön ominaiskulutus nousi julkisissa rakennuksissa 11 %. Syynä lienevät lähinnä kulutusseurannan heikkoudet. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutus nousi lähes 7 %. Kuopiossa on edelleen ainakin kaupunkien pienin lämmön ominaiskulutus, 33,6 kwh/m 3. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutus on melko tasaisesti noussut vuodesta 1994 vuoteen 2003 yhteensä 22 %. Se on kuitenkin vieläkin varsin alhainen 38,7 kwh/m3. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on
6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 11 huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2002 ja 2003 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2002 ja 2003. Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuoden 2000 kulutustilaston perusteella näytti siltä, kuin sähkön ominaiskulutuksen kasvu olisi kunnissa tasaantunut. Sähkön ominaiskulutus nousi kuitenkin vuodesta 2000 vuoteen 2001 koko kulutusseurannassa olevassa rakennuskannassa 11 % ja vuodesta 2002 vuoteen 2003 sähkön ominaiskulutus säilyi lähes samana ( 18,6 kwh/m3). Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HU- Sin sähkön ominaiskulutus on lähellä 30 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna suuren ryhmien ominaiskulutukset eivät juuri muuttuneet. Yli 30 000 asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Nyt vuodesta 2002 vuoteen 2003 nousua ei juuri ole. Em. kuntaryhmän tiedot ovat luotettavimpia. Yli 30 000 asukkaan ryhmässä on ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi ( 14 %) korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään ( 20,6 kwh/m3). 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2002 ja 2003 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus laski lähes 6 %. Muutokset olivat suurissa rakennusryhmissä kuitenkin varsin pieniä. Opetus rakennusten veden ominaiskulutus laski lähes 3 % ja hoitoalan rakennusten kohdalla lasku oli lähes 5 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.
8 YHTEENVETO Kulutustilaston kattavuus on edelleen heikentynyt alle 30 000 asukkaan kuntien osalta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta kattavuus on 83 %. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus oli täsmälleen sama kuin vuonna 2002 (47,6 kwh/m 3 ).Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli 1990 - luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2003 keskimäärin + 12 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin, kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 30 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2003 noussut lähes 9 %. Tasaantumista lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa on havaittavissa vuosina 2001-2003. Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.
13 Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.
Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 2003 99 kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % 57,3 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vuosi R001
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2003 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (6.65%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.96%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.23%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.32%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.80%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (30.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.90%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.73%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.86%) Rakennuskanta 56,4 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (10.29%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.88%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.58%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.51%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.00%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (14.47%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.78%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (41.22%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (19.27%) Rakennuskanta 11,2 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2003 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (5.50%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.15%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.24%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.18%) 1. ASUINRAKENNUKSET (9.48%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (19.10%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.11%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.65%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (11.58%) Rakennuskanta 5,6 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.62%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.37%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.69%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.05%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (8.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (37.23%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.29%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.42%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (51.88%) Rakennuskanta 8,1 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2003 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (6.65%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.96%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.23%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.32%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.80%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (30.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.90%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.73%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.86%) Rakennuskanta 81,4 miljoonaa m³ R009
Polttoaineet 2003 118 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Helsinki 91 1114884,7 13236,7 Hyvinkää 106 26760,9 18,9 531,4 0,0 0,0 Joensuu 167 46694,2 0,0 Jyväskylä 179 111886,7 2103,9 876,5 Jyväskylän mlk 180 10369,5 190,4 220,6 Järvenpää 186 17890,0 Kajaani 205 30602,0 309,9 Kotka 285 70866,5 253,4 213,4 1019,5 Kouvola 286 27443,2 383,1 Kuopio 297 64987,8 343,5 221,7 Lahti 398 65714,3 90,8 Lappeenranta 405 43528,0 2736,5 347,5 38143,9 Lohja 444 19422,3 1204,0 438,4 Mikkeli 491 34712,0 849,0 Nurmijärvi 543 17641,6 2842,0 Oulu 564 75908,4 Pori 609 62844,3 Rauma 684 32395,8 427,4 835,9 Rovaniemi 698 24329,2 Seinäjoki 743 21445,5 179,0 66,6 Tampere 837 136991,4 594,5 364,6 Turku 853 164624,3 2135,8 Vaasa 905 53843,7 1390,6 169,0 Vantaa 92 96770,0 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 2372556 28889 4686 0 39163 0 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski 754 7645,0 812,0 309460,0 Forssa 61 20306,0 Heinola 111 13226,6 668,7 236,9 Hollola 98 8688,5 384,8 Iisalmi 140 19146,5 183,8 Kemi 240 22398,2 690,0 94,0 Kirkkonummi 257 16857,0 Kitee 260 7221,9 241,8 239,2 Kiuruvesi 263 9572,6 210,7 Kurikka 301 8269,6 265,9 144,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2003 118 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kuusamo 305 19637,0 Laukaa 410 6507,0 453,8 576,7 Lempäälä 418 8290,0 412,1 138,6 18478,0 Lieksa 422 13143,3 0,0 473,5 0,0 0,0 110,0 Lieto 423 6587,0 172,3 489,0 Mäntsälä 505 6534,0 739,9 168,2 97572,6 Naantali 529 8458,2 Nivala 535 5959,1 711,1 290,0 Orimattila 560 6611,8 191,0 55726,0 Pieksämäki 593 8425,1 218,7 28,1 Pietarsaari 598 6383,0 169,1 Pudasjärvi 615 7685,0 582,5 Riihimäki 694 18049,6 1606,8 43,2 Saarijärvi 729 10349,4 53,4 408,6 Salo 734 39690,9 154,2 1146,2 Savonlinna 740 12323,1 620,3 292,0 Siilinjärvi 749 6628,3 278,8 Uusikaupunki 895 7913,9 705,0 189,4 Valkeala 909 228,0 1027,3 Varkaus 915 17617,8 179,5 Ylöjärvi 980 9797,2 312,7 630,1 Äänekoski 992 8066,6 159,5 303,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 367989 8186 9112 0 482264 110 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Haapavesi 71 4914,7 568,4 182,2 Hamina 75 2327,8 461,7 204,7 2354505,0 Hankasalmi 77 83,0 222,9 385,0 Harjavalta 79 3741,7 38,4 172,1 81,6 Hausjärvi 86 5045,0 254,8 Isokyrö 152 1512,0 395,1 Jokioinen 169 4251,5 252,9 298,6 Juankoski 174 6637,7 84,5 Jämsänkoski 183 9182,0 574,2 148,1 Kaavi 204 313,5 531,9 79,0 Kangasniemi 213 5045,4 96,6 Karstula 226 6429,0 93,6 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2003 118 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Kauniainen 235 12228,1 Kerimäki 246 2010,0 415,3 168,9 610,0 2371,0 Kittilä 261 5614,1 77,0 Kristiinankaupunki 287 228,3 Kruunupyy 288 3795,5 77,3 256,5 35,2 Liminka 425 2805,0 214,9 Loimaa 430 2459,8 59,0 Masku 481 398,5 Oulunsalo 567 3846,3 85,2 49,0 Outokumpu 309 9788,1 25,8 98,5 Padasjoki 576 490,2 Paimio 577 4295,0 111,8 Parikkala 580 4305,2 232,3 Pihtipudas 601 3033,1 76,1 Pyhäselkä 632 4335,7 106,4 156,3 51,0 Pälkäne 635 1572,8 593,8 129,7 Rautalampi 686 432,1 41,3 403,6 Ristiina 696 1600,0 338,0 888,3 Somero 761 5055,0 99,1 132,0 Suolahti 774 4383,0 81,9 Säkylä 783 3511,8 92,1 120,8 Särkisalo 784 92,4 Taivalkoski 832 5779,4 Tohmajärvi 848 3989,3 293,3 217,9 Urjala 887 779,5 Uurainen 892 776,3 27,9 Uusikaarlepyy 893 245,7 428,7 194,0 5,8 Viiala 928 681,8 141,8 751,9 Viitasaari 931 5217,0 173,6 Ylitornio 976 5555,6 206,0 389,0 135,0 Äetsä 988 1973,8 102,7 255,5 Yhteensä Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 146203 7332 10142 276 2354674 865 2422 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 2508 5844,5 HUS 132276,2 1530,6 3292114,5 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 2112 6441,3 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2003 118 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 3107 16903,2 219,2 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym 3123 6689,0 343,9 Länsi-Uudenmaan ammattikoulu 3120 6168,8 Oulun seudun ammatillisen koulu 26757,0 632,0 1060,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 41692,6 820,1 505,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 5143 28149,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 32541,0 Raahen seudun terveydenhuollo 5416 7640,1 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltak 425,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuo 11914,0 251,0 1044,9 Savonlinnan kuntakonserni/itä-s 5465,0 217,8 Savonlinnan kuntakonserni/kiin. 101,1 Savonlinnan kuntakonserni/opis 5800,0 96,5 Savonlinnan kuntakonserni/peru 2037,0 Seinäjoen ammatillisen korkeako 10360,0 Seinäjoen ammattioppilaitoksen 3171 Kiinteistökohtainen lämmitys Yhteensä 347104 352 4905 505 3292115 1060 0 0 0 0 0 0 0 Raportti Yhteensä 3233853 44759 28845 781 6168216 2035 2422 0 0 0 0 0 0 Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005
Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 118 kuntaa vuodelta 2003 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 3018 95,6 % 1565 15100 54,2 1,1 % 62,4 0,5 % 14939 12,3 10,7 % 3739 404,0-3,9 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone 2269 97,3 % 1411 13719 53,9 1,6 % 62,3 0,9 % 13721 12,2 11,4 % 2934 414,4-3,3 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma 643 79,4 % 111 974 57,7-5,6 % 63,8-5,2 % 886 12,3 5,0 % 672 356,3-8,1 % 13. Asuntolarakennukset 106 88,6 % 43 407 55,2 1,6 % 62,5 2,2 % 331 16,3 5,8 % 134 358,3 4,0 % 2. HOITOALAN RAKENNUKS 2089 87,9 % 1638 14193 61,2-1,1 % 69,2-1,7 % 13831 26,6 0,1 % 11484 280,5-4,9 % 21. Terveydenhoitorakennuk 583 89,1 % 1008 8757 61,9-2,3 % 71,0-3,4 % 8549 29,9-2,6 % 6767 279,4-6,9 % 22. Huoltolaitosrakennukset 355 92,0 % 299 2562 60,9 0,2 % 66,6 0,3 % 2454 22,9 4,3 % 2442 323,9-2,5 % 23. Lasten päiväkodit 1040 87,3 % 307 2570 59,2 0,5 % 66,6-0,0 % 2555 19,7 1,7 % 2012 235,8-1,3 % 24. Muut 111 86,1 % 24 304 53,2 10,0 % 59,3 14,6 % 274 16,7 13,8 % 263 223,2 11,3 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTOR 340 97,7 % 301 3991 39,6 1,9 % 44,5 2,0 % 3700 19,9-1,2 % 2737 81,6 3,3 % 4. KOKOONTUMISRAKENNU 847 96,3 % 710 11222 33,3-0,1 % 37,0 0,0 % 10104 19,7-1,7 % 8201 161,6 2,2 % 41. Teatteri- ja konserttiraken 42 99,6 % 82 1382 31,4 7,1 % 34,4 7,5 % 1324 13,7-3,6 % 944 48,1-2,6 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytt 213 94,1 % 114 1756 33,7-2,1 % 37,4-2,2 % 1739 20,1-1,7 % 1504 52,7-14,2 % 43. Seura-, kerho- yms. rake 272 91,7 % 89 1083 40,9 5,9 % 45,9 5,7 % 1037 14,6-3,2 % 748 152,3 66,6 % 44. Jäähallit 29 100,0 % 43 1422 16,6-7,0 % 18,3-7,1 % 1341 25,7 16,8 % 1316 77,4-24,7 % 45. Uimahallit 63 100,0 % 188 1355 73,1 3,8 % 79,7 3,7 % 1288 36,9-4,1 % 1233 735,9 11,8 % 46. Muut 228 97,5 % 193 4224 23,8 0,7 % 27,1 0,9 % 3375 14,4-3,2 % 2457 47,4-25,1 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 2239 87,9 % 2124 27417 40,7 0,8 % 45,2 1,2 % 26966 13,1 2,2 % 23068 86,5-2,6 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. 1705 86,1 % 1559 19600 41,3 0,8 % 45,9 0,7 % 19329 11,7 0,4 % 16088 88,4-2,4 % 52. Ammatilliset oppilaitokse 421 93,9 % 509 7031 39,4 1,0 % 43,6 2,9 % 7009 16,9 3,0 % 6261 81,5-3,7 % 53. Muut 113 98,9 % 56 785 37,5 0,2 % 41,2 1,0 % 628 15,6 19,0 % 719 90,2 3,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET 78 92,7 % 35 419 43,3 4,3 % 47,6 5,5 % 412 15,9 14,4 % 416 101,0 45,1 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKS 110 99,6 % 113 2522 23,5-0,6 % 27,7-1,0 % 1313 28,3 5,5 % 221 91,7-17,9 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 88 96,7 % 57 1243 23,4 7,4 % 27,2 7,0 % 1179 11,7 12,2 % 386 88,8 52,9 % 9. MUUT 728 92,1 % 365 5261 36,2 1,1 % 41,4 1,0 % 5782 21,3-4,1 % 2102 119,6 2,1 % 100. YHTEENSÄ 9537 90,7 % 6908 81367 44,6 0,3 % 50,4 0,1 % 78226 17,4 2,4 % 52354 164,6-5,7 % R018