Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik O fficial statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa XVII C Del XVII C Volume XVII C HELSINKI 1974 Saamelaiset Samebefolkningen Lappish population Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland

VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Del Volum e Nim i Namn Name I Y leiset dem ografiset tie d o t A llm änna dem ografiska u p p g ifte r General dem ographic data II E linkeino ja am m attiasem a Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status III T yöpaikan sijainti A rbetsplatsens belägenhet Place of w o rk IV Taajam at 1 960 1970 T ätorter 1 960 1970 Localities 1 960 1970 V A suntokanta B ostadsbeståndet H ousing VI R uokakuntien rakenne H ushällens struktur S tructure of households VII Koulutus U tb ild n in g Education V III Perheet Fam iljer Families IX A m m a tti ja sosiaaliasema Yrke och socialställning O ccupation and social position X R akennuskanta, liike- yms. huon eistot B yggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler B uildings, premises in com m ercial use etc. XI T yövoim a ja toim e e n tu lo n lähde A rbetskraft och inkom stkälla Labour force and source o f livelihood XII Kesäm ökit Som m arstugor Sum m er cottages X III T u lo t am m atin, koulutuksen ym. mukaan Inkom ster efter yrke, u tb ild n in g osv. Incom es by o ccupation, education etc. X IV R uokakuntien a sunto-olot Hushållens bostadsförhållanden H ousing co n d itio n s o f households XV T utkim us lasten lukum äärästä U ndersökning angående barnantal Fertility study XVI T ilastokartat S tatistikkartor S tatistical maps XVII V ähem m istöt M in o rite te r M inorities X VIII V äestöpyram idit B efolkningspyram ider P opulation pyram ids = Tähän mennessä (lokakuu 1974) julkaistu Tillsvidare (oktober 1974) utkom na Already (O ctober 1974) published Tätä julkaisua myy V altion painatuskeskus Denna publikation säljes av Annankatu 44 This publica tio n can be obtained from 00100 Helsinki 10 Statens tryckericentral Annegatan 44 00100 Helsingfors 10

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics o f Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census Saamelaiset Samebefolkningen Lappish population 1970 Osa X VII C Del XVII C Volume XVII C HELSINKI 1974

I ISBN 951 46 1 3 1 6-3

3 ALKUSANAT T ä m ä ju lk a isu s is ä ltä ä vuoden 1970 v ä estö lask e n taan pe ru stu v a t tied o t s a a m e la is v ä e stö stä, sen elin k ein o jak au tu m asta ja a m m a tista sek ä sa a m e la is p e rh e is tä, -ru o k ak u n n ista ja sa a m e la isv ä e stö n a su n to -o lo ista. T iedot k o h distuvat ajankohtaan 3 1.1 2.1 9 7 0 ja h allinnollinen aluejako on 1.1.1 9 7 1 m ukainen. E nnakkotietoja on ju lk a istu tila s to tie d o tu s s a rja s s a VL. T ila sto n la a tim is ta on lähinnä jo h tan u t y lia k tu a a ri Marjariitta joka on laatin u t m yös te k stik a tsa u k se n. Eräpohja, H e lsin g issä, T ila sto k e s k u k se ssa lo k akuussa 1974 AARO KENTTÄ J o rm a Hyppölä FÖRORD F ö relig g an d e publikation in n e h å lle r u p p g ifter om sam ebefolkningen, d e ss n ä rin g s g re n och y rk e sa m t sa m e fa m ilje r, -h u sh ållen och sam ebefolkningens b o s ta d s fö r hållan d en p å grund av å r s 1970 folkräkning. U ppgifterna h än fö r sig till tidpunkten 3 1.1 2.1 9 7 0 och den a d m in is tra tiv a o m rå d e s indelningen ä r en lig t den 1.1,1 9 7 1. F ö rh an d su p p g ifter h a r p u b lic e ra ts i s ta tis tis k ra p p o r ts e r ie VL. U ppgörandet av sta tis tik e n h a r n ä rm a s t le tts av ö v e ra k tu a rie Eräpohja, som även u ta rb e ta t te x tö v e rsik te n. Marja riitta H e lsin g fo rs, S ta tistik c e n tra le n i o k to b e r 1974 AARO KENTTÄ J o rm a H yppölä

Valtion painatuskeskus, Helsinki 1975 Arvi A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino H äm eenlinna 1975

5 Sisältö A lk u sanat... 3 Sivu Johdanto... 11 S aam elaistu tk im u k sen t a u s t a a... 11 A ik a ise m m a t la s k e n n a t... 13 T a u lu issa esiin ty v ät k ä s itte e t ja m ä ä r i t e l m ä t... 13 T au lu k o h taisia h u o m a u tu k s ia... 20 VERTAILUTA ULUT A B Koko m aan sa a m e la is e t ja saam e la isk u n tie n sa a m e la is e t vuosina 1962 ja 1970... 34 S aam e la isv ä e stö ja koko v äestö iän, y le issiv is ty k se n ja a m m a ttikoulutuksen m ukaan vuonna 1970... 35 C S aam e la isv ä e stö ja koko v äestö elinkeinon m ukaan vuonna 1970... 36 D S a a m e la isv ä e stö ja koko v äestö a m m a ttia sem a n m ukaan vuonna 1970... 37 E S aam elaisv äestö n ja koko väestön p ä ä a sia llin e n toim een tu lo n lähde vuonna 1970... 38 F S aam e la isv ä e stö ja koko väestö so s ia a lia se m a n m ukaan vuonna 1970... 40 G S a a m e la isp e rh e e t ja kaikki p e rh e e t perh ety y p in ja la s te n iän m ukaan vuonna 1970... 41 H S aam elaisru o k ak u n n at ja kaikki ruokakunnat p ääm iehen iän ja ru o k a kunnan henkilöluvun m ukaan vuonna 1970... 42 I S aam elaisten asu in h u o n eisto t ja kaikki asu in h u o n eisto t v a ru s te - y h d iste lm ie n m ukaan vuonna 1970... 43 J S aam elaisv äestö n ja koko väestön a s u m ista kuvaavia lukuja vuonna 1970 44 LIITETA U LU T 1 S aam elaisv äestö p ääkie len, y le issiv is ty k se n ja iän m ukaan; sa a m e la isa lu e ja s a a m e la is k u n n a t... 47 2 S aam e la isv ä e stö syntym ävuoden, siv iilisä ä d y n ja sukupuolen m ukaan; sa a m e la isa lu e... 48 3 S aam elaisv äestö iän, sukupuolen, k o u lu tu sasteen ja pohjakoulutuksen m ukaan; s a a m e la i s a lu e... 52 4 S aam e la isv ä e stö elinkeinon (1-num. ) m ukaan; sa a m e la isa lu e ja s a a m e la is k u n n a t... 54 5 S aam e la isv ä e stö elinkeinon (2-n u m. ) ja a m m a ttia se m a n m ukaan; s a a m e la is a lu e... 56 6 S aam elaisv äestö syntym ävuoden ja s o s ia a lia se m a n m ukaan; s a a m e la is a lu e... 58 7 S aam elaisv äestö p ä ä a s ia llis e n toim een tu lo n lä h te e n, siv iilisä ä d y n ja iän m ukaan, s a a m e l a i s a l u e... 60

6 8 S a a m e la isp e rh e e t p erh ety y p in, pääm iehen a m m a tissato im iv u u d en ja siv iilisä ä d y n sekä a lle 13-v u o tiaid en la s te n lu k u m äärän ja iän m ukaan; e rik s e e n 0-12 -v u o tiaat la p set iän m ukaan; sa a m e la isa lu e... 62 9 S a a m e la isp e rh e e t p erh ety y p in, a lle 18-v u o tiaid en la s te n luvun ja iän, vanhem pien am m atissato im iv u u d en, av iom iehen so s ia a lia se m a n sek ä äidin siv iilisääd y n m ukaan; s a a m e l a i s a l u e... 64 10 S aam elaisru o k ak u n n at p ääm iehen iän, sukupuolen ja siv iilisä ä d y n sekä ruokakunnan hen k ilö - ja lapsiluvun m ukaan; s a a m e l a i s a l u e... 66 11 S aam elaisru o k ak u n n at p ääm iehen so sio -ek o n o m isen a se m a n, ru o k a kunnan henkilöluvun ja k ä y te ttä v issä olevan huoneluvun m ukaan; s a a m e la is a lu e... 70 12 S aam elaisasu in h u o n eisto t talo ty y p in ja huoneisto tyypin m ukaan sek ä a su m istih e y s talo ty y p e ittä in ; sa a m e la isa lu e ja s a a m e la is k u n n a t... 72 13 S aam elaisasu in h u o n eisto jen lu k u m ä ä rä ja p in ta -a la (100 m 2 ) ra k e n ta m isvuoden, ra k en n u sain een, h a llin ta p e ru ste e n ja v a ru s te ta so n m ukaan; s a a m e la is a lu e... 74 14 S a a m elaisasu in h u o n eisto t h u o n e isto ssa asu v ien ruokakuntien lu k u m äärän ja n iih in kuuluvien henkilöiden lu k u m äärän ja ruokakunnan k ä y tö ssä olevien huoneiden lu k u m äärän m ukaan; sa a m e la isa lu e... 78 o 15 S aam elaisasu in h u o n eisto t talo ty y p in, h a llin ta p e ru ste e n ja p in ta -a la n (m ) m ukaan sek ä a su m istih e y s talo ty y p e ittä in, lis ä k s i henkilöiden luku, e rik s e e n a lle 1 6 -v u o tiaat ja y li 6 4 -v u o tiaat; s a a m e l a i s a l u e... 80 16 S aam elaisasu in h u o n eisto t huoneluvun, v a ru ste y h d iste lm ie n, h a llin ta - p e ru s te e n sek ä a su m istih e y s huoneiston huoneluvun m ukaan; s a a m e la is a lu e... 80 sivu L IIT T E E T 1 E linkein o n im ik k eistö su o m ek si, ru o ts ik s i ja en g lan n ik si... 82 2 Sosio-ekonom inen luokitus... 86

7 Innehåll Sida F ö ro rd... 3 I n l e d n in g... 21 S am eundersökningens b a k g r u n d... 21 T id ig a re rä k n in g a r... 23 B egrepp och d e fin itio n e r som fö re k o m m e r i ta b e lle rn a... 23 A n m ärk n in g ar till de o lik a t a b e l l e r n a... 30 JÄ M FÖ R E L SE TA B ELLER A Sam ebefolkningen i h ela rik e t och i sam ek o m m u n em a å re n 1962 och 1970 34 B Sam ebefolkningen och hela befolkningen e f te r å ld e r, skolbildning och utbildning å r 1970... 35 C Sam ebefolkningen och h ela befolkningen e fte r n ä rin g sg re n å r 1970... 36 D S am ebefolkningen och h ela befolkningen e fte r y rk e s stä lln in g å r 1970... 37 E S am ebefolkningen och h ela befolkningen e fte r huvudsaklig in k o m stk älla å r 1970... 38 F Sam ebefolkningen och h e la befolkningen e f te r so c ia lstä lln in g å r 1970.. 40 G H S am efam iljern a och sa m tlig a fa m ilje r e fte r fam iljety p och b a rn e n s å ld e r å r 1970... 41 S am ehushållen och sa m tlig a h u sh åll e fte r a n tal p e rs o n e r; h e la rik e t e fte r kom m unform å r 1970... 42 I S am eb o stad släg en h eter och sam tlig a b o sta d slä g e n h e te r e fte r u tru stn in g s- k o m b in atio n er å r 1970... 43 J S am ebefolkningen och hela befolkningen e fte r u tm ärk an d e boendetal å r 1970... 44 TABELLBILAG O R 1 Sam ebefolkningen e fte r huvudspråk, skolbildning och å ld e r; sa m e - o m rå d e t och sam e k o m m u n e m a... 47 2 Sam ebefolkningen e fte r fö d e lse å r, civ ilstån d och kön; sa m e o m rå d e t.. 48 3 Sam ebefolkningen e fte r å ld e r, kön, grundutbildning och u tb ild n in g s- sta d ie ; s a m e o m rå d e t... 52 4 Sam ebefolkningen e fte r n ä rin g sg re n (1 -s iffe rn. ); sa m e o m rå d e t och s a m e k o m m u n e m a... 54 5 Sam ebefolkningen e fte r n ä rin g sg re n (2 -siffe rn. ) och y rk e s stä lln in g ; sa m e o m rå d e t... 56 6 S am ebefolkningen e fte r fö d e lse å r och so c ia lstä lln in g ; sa m e o m rå d e t.. 58 7 Sam ebefolkningen e fte r huvudsaklig in k o m stk älla, civ ilstån d och ålder,- sa m e o m rå d e t 60 8 S a m e fa m ilje r e fte r ty p, huvudm annens y rk e s v e rk sa m h e t och civ ilstå n d sa m t a n ta l b a rn u n d e r 13 å r ; s e p a ra t 0-12 -å r ig a b a rn e fte r å ld e r; s a m e o m r å d e t... 62

8 9 S a m e fa m ilje r e fte r ty p, u n d er 1 8 -å rig a b a rn s a n ta l och å ld e r, fö rä ld ra rn a s y rk e s v e rk sa m h e t, m ak en s so cial stä lln in g sa m t m o d e m s c iv ilstå n d ; s a m e o m r å d e t... 62 10 S am ehushåll e fte r huvudm annens å ld e r, civ ilstå n d och kön sa m t e fte r an tal p e rs o n e r och b a rn ; sa m e o m rå d e t... 66 11 S am ehushåll e fte r huvudm annens so cio -ek o n o m isk a stä lln in g, an tal p e rs o n e r och an tal ru m ; s a m e o m r å d e t... 70 12 S am eb o stad släg en h eter e fte r hustyp och läg en h etsty p sam t boen d etäth et p e r h u styp; sa m e o m rå d e t och s a m e k o m m u n e r n a... 72 13 S am eb o stad släg en h etern as a n tal och golvyta (100 m 2) e fte r b y g g n adsår, b y g g n a d sm a te ria l, u p p lå te lsefo rm och u tru stn in g sn iv å ; sa m e o m rå d e t. 74 14 S am eb o stad släg en h eter e fte r b o sta d sh u sh å ll och p e rs o n e r i d e s s a sam t e fte r läg en h eten s ru m sa n ta l; s a m e o m r å d e t... 78 p 15 S am eb o stad släg en h eter e fte r h u sty p, u p p la te lsefo rm och golvyta (m ) sam t boen d etäth et p e r h u styp; d essu to m a n tal p e rs o n e r, u n d e r 16- och ö v e r 6 4 -å rig a s e p a ra t; s a m e o m r å d e t... 80 16 S am eb o stad släg en h eter e fte r ru m sa n ta l, u tru stn in g sk o m b in a tio n e r och u p p lå te lsefo rm sa m t boen d etäth et e fte r läg en h eten s ru m s ta l; s a m e o m rå d e t... 80 sid a BILAGOR 1 N ärin g sg ren sn o m en k latu ren på fin sk a, sv en sk a och en g elsk a... 82 2 So cio-ekono m i sk k l a s s i f i c e r i n g... 86

9 Contents Page F o re w o rd... 3 In tro d u c tio n... 11 COMPARING TABLES A B B ackground o f th e L apps r e s e a r c h... 11 E a r lie r c e n c u s e s... 13 C oncepts and d e f in itio n s... 13 C om m ents... 20 S um m ary... 31 F in n ish -E n g lish v o c a b u la ry... 32 L appish population in w hole country and in th e L ap p ish com m unes in 1962 and 1970... 34 L appish population and w hole population by ag e, education and tra in in g in 1970... 35 C L appish population and w hole population by in d u stry in 1970... 36 D L appish population and w hole population by in d u s tria l sta tu s in 1970.... 37 E L appish population and w hole population by m ain so u rc e of livelihood in 1970... 38 F L appish population and w hole population by so cial p osition in 1970... 40 G H I J L appish fa m ilie s and a ll fa m ilie s by type of fam ily and ch ild ren by age in 1970... 41 L appish households and a ll households by n u m b er of p e rs o n s ; w hole country by type of com m une in 1970... 42 L ap p ish dw elling u n its and a ll dw elling u n its by equipm ent com binations in 1970... 43 L appish population and w hole population by re p re se n tin g fig u re s of living in 1970... 44 A PPEN D IX TA B LES 1 L appish population by m ain language, education and a g e ; th e L appish reg io n and L appish c o m m u n e s... 47 2 L appish population by y e a r of b ir th, m a rita l sta tu s and sex ; th e L appish r e g i o n... 48 3 L appish population by ag e, sex, education and lev el of education; the L appish r e g i o n... 52 4 L appish population by in d u stry (1-d ig it lev el); th e L appish reg io n and L appish c o m m u n e s... 54 5 L ap p ish population by in d u stry (2-d ig it level) and in d u s tria l s ta tu s; th e L appish region... 56 6 L appish population by y e a r of b ir th and so cial p o sitio n ; th e L appish r e g i o n... 58

10 7 L ap p ish population by m ain so u rc e o f liv elihood, m a rita l s ta tu s and ag e ; th e L ap p ish reg io n... 60 8 L ap p ish fa m ilie s by ty p e, econom ic a c tiv ity and m a rita l sta tu s of head and by n u m b er of ch ild ren u n d er 13 y e a rs of a g e ; se p a ra te ly ch ild ren betw een 0 and 12 y e a rs of ag e; th e L appish r e g i o n... 62 9 L ap p ish fa m ilie s by ty p e,b y n u m b e r and age of c h ild re n u n d e r 18 y e a rs of a g e, p a r e n ts ' econom ic a c tiv ity, h u s b a n d 's so cial p o sitio n and m o th e r 's m a rita l s ta tu s ; th e L appish reg io n... 64 10 L ap p ish households by sex, m a rita l sta tu s and age of head and by n u m b er of p e rs o n s and ch ild re n ; th e L appish regio n... 66 11 L ap p ish h ouseholds by so cio -eco n o m ic sta tu s of th e head and by n u m b e r of p e rs o n s and ro o m s; th e L appish r e g i o n... 70 12 L ap p ish dw elling u n its by ty p e of building and a v a ila b ility of a k itch en, housing d en sity by type of build in g ; th e L appish re g io n and L appish c o m m u n e s... 72 13 N um ber and flo o r sp ace (100 m 2 ) of L ap p ish dw elling u n its by y e a r of c o n stru c tio n, c o n stru c tio n m a te ria l, te n u re s ta tu s and equipm ent lev el; th e L appish reg io n... 74 14 L ap p ish dw elling u n its by n u m b e r of h o u seh o ld s, p e rs o n s in th e s e and n u m b e r of ro o m s in th e dw elling unit; th e L appish regio n... 78 15 L ap p ish dw elling u n its by ty p e of building, te n u re s ta tu s and flo o r sp ace (m2 ), housing d ensity by type of building; also n u m b e r of p e rs o n s, p e rs o n s u n d er 16 and o v e r 64 y e a rs of age s e p a ra te ly ; th e L appish reg io n 80 16 L appish dw elling u n its by n u m b e r of ro o m s, com bination of equipm ents and te n u re s ta tu s, housing d en sity by n u m b e r of ro o m s in th e dw elling unit; th e L appish r e g i o n... 80 page A PPEN D IC E S 1 N o m en clatu re of in d u s trie s in F in n ish, Sw edish and E n g l i s h... 82 2 S ocio-econom ic c l a s s i f i c a t i o n... 86

11 JOHDANTO Huhtikuun 8. päivänä 1938 annetun v ä e stö la sk e n ta la in (154/38) m ukaan to im ite ta a n m a a ssa m m e joka k ym m enes vuosi ylein en v äestö lask e n ta sek ä siih en liitty vä a su n to - ja k iin te istö la sk e n ta. E n sim m äin en tä m ä n lain n o jalla su o rite ttu la s kenta o li v. 1950 ja to in en v. 1960. H elm ikuun 20 pnä 1970 annetun v ä e s tö la s k e n ta -a se tu k se n (128/70) n o jalla T ila sto k e sk u s m ä ä rä s i kolm annen v ä e stö la sk e n nan ajankohdaksi 3 1.1 2.1 9 7 0, kuitenkin n iin, e ttä hallin n o llin en a lu ejao tu s oli 1.1.1 9 7 1 m ukainen. V äestö lask en ta on S uom essa lask e n ta h e tk e llä v a k in a ise sti asu v an v ä e stö n, p e r h eiden ja ruokakuntien (kotitalouksien m ä ä rä ä ) ja rak en n etta koskeva tu tk im u s. T u tkim ukseen liitty v än asu n to lask en n an av u lla se lv ite tä ä n asuntokannan m ä ä rä ja rak en n e sek ä väestö n asu n to -o lo t. K iin teistö lask en n an te h tä v ä on an taa tie to ja rak en n u sk an n asta, liik e -, la ito s -, to im is to - y m s. h u o n e isto ista sek ä ra k e n n e tu ista k iin te istö istä. Ennen n ä itä välittö m in ä tie d u ste lu in a su o rite ttu ja v altak u n n allisia lask en to ja v ä estö n m ä ä rä ä ja ra k e n n e tta kosk ev ia se lv ity k siä on tehty v ä e s tö re k is te rie n p e ru s te e lla vuodesta 1749 läh tien. V uodesta 1880 alkaen tä lla in e n se lv ity s s u o r ite t tiin joka kym m enes vuosi, m istä sy y stä niihin p e ru stu v ia tila s to ja san o taan k ym - m e n v u o tistila sto ik si. L isä k si e r ä is s ä su u rim m is s a kau p u n g eissa ja k au p p alo issa v ä e stö lask e n to ja on pantu to im een m yös välittö m in ä tie d u ste lu in a jo vuodesta 1870 läh tien. V alm istau tu m in en vuoden 1970 lo p u ssa s u o rite tta v a a la sk e n ta a v a rte n a lo ite ttiin v. 1967. L askennan to im eenpanevana v ira n o m a ise n a T ila sto k e sk u s v a sta si k äy tännön v a lm is te lu tö is tä. V äestö lask en n an y le is p e ria a tte e t n o u dattavat k a n sa in v ä lisiä su o situ k sia. Suom i on o sa llistu n u t näiden p e ria a tte id e n m ä ä ritte ly y n o le m a lla m ukana Y hdistyneiden K ansakuntien E uroopan ta lo u sk o m issio n j ä r je s t ä m ä s s ä y h te isty ö ssä. * ) SAAMELAISTUTKIMUKSEN TAUSTAA Vuoden 1970 v ä e stö la sk e n n a ssa oli e n sim m ä istä k e rta a k ä y tö ssä henkilötunnus (so siaalitu rv atu n n u s). T äm än tunnuksen käyttö m ah d o llisti m yös s a a m e la is - ja m u sta la isv ä h e m m istö ry h m ie n tu tk im isen v äestö lask ennan tie to je n a v u lla. A lo ite p eru stu tk im u k sen s u o ritta m is e s ta te h tiin p o h jo ism aisen sa a m e la isn e u v o s- ton istu n n o ssa K autokeinossa vuonna 1959. P e ru s tie d o t Suom en s a a m e la is v ä e s tö s tä k e rä ttiin h a a sta tte le m a lla "jo k a ista sa a m e la isa lu e e n a su k a s ta, jonka v an h e m m ista ta i iso v an h em m ista jo llak in on ta i on o llu t saam en k ieli e n sim m ä ise n ä k ielen ään ". H aastattelu n y h te y d e ssä ilm en i jo itak in s e lla is ia y le ise n k äsity k sen m ukaan s a a m e la isia h enkilö itä, joiden v an h em m ista ta i iso v an h em m ista yksik ään ei o le e n sim m ä ise n ä kielen ään oppinut sa a m e a. T äm än ta k ia te h tiin sa a m e la iste n ^ C o n feren ce of E u ro p ean S ta tis tic ia n s, E conom ic C o m m issio n fo r E u ro p e, S ta tis tic a l S tan d ard s and Studies - No. 13 ja 15. U nited N ations, New Y ork 1969.

12 m ä ä ritte ly y n se u ra a v a lisä y s: "H enkilöä, jonka e n sik si oppim a k ieli on sa a m e, p id etään sa a m e la ise n a. " S a a m e la isalu e e lla ta rk o ite ttiin sa a m e la is a s ia in k o m i te a n ra jo itta m a a a lu e tta, johon kuuluivat E nontekiön, In arin ja U tsjoen kunnat s e kä K ittilän ja Sodankylän p o h jo isim m at o sa t. (K s. T ila sto k a tsa u k sia no 7 /1 9 6 8 ). H aastattelu n tu lo k sen a sa a tiin k y s e is iltä a lu e ilta k e rä ty k si tie d o t y h te e n sä 3852 h e n k ilö stä, joiden e n sik si oppim a k ie li on sa a m e ta i jo id en vanhem pien ta i iso v a n hem pien e n sik si oppim a k ieli on sa a m e. N äm ä ja k aantu iv at a lu e e llis e s ti s e u r a a v a sti: E nontekiö 402, In a ri 2213, K ittilä 9, Sodankylä 220 ja U tsjoki 1008. K oska K ittilä s s ä tu tk im u k sen m ukaan o li vain 9 sa a m e la is ta, ei K ittilä ä la s k e t tu s a a m e la isa lu e e k s i. Jä lje lle jä ä v ie n n eljän kunnan s a a m e la is is ta (yht. 3843 vuonna 1962) m u o d o stettiin n s. sa a m e la islu e tte lo. T äm än sa a m e la islu e tte lo n tie d o t m uodostivat s a a m e la is - tutk im u k sen p e ru sa in e isto n. L uettelo p ä iv ite ttiin v ä e stö n m u u to stieto jen avulla v äestö la sk e n ta -a ja n k o h ta a 3 1.1 2.1 9 7 0 v asta a v a k si. T o isin sanoen k u o lleet p o iste ttiin ja sy n ty n eet lis ä ttiin lu ettelo o n, joka s is ä ls i s e u ra a v a t tied o t: n im i sukupuoli henkilötunnus syntym äkunta siv iilis ä ä ty asuinkunta en sim m äin en opittu k ieli ry h m ätu n n u s la p si sa a m e la in e n / ei saam elain en is ä n ja äidin asu in k u n ta 1962 jälk een S aam elaisv äestö ö n kuulum inen m ä ä rite ltiin s e u ra a van kaavan m ukaan: P äiv itety n lu ettelo n henkilötunnusten av u lla sa a tiin v ä e stö la sk e n ta -a in e isto o n viedyksi s a a m e la is ille y llä m ä ä rite lly t ry h m ätu n n u k set, joiden av u lla tä s s ä ju lk a is u s sa o levat sa a m e la ista u lu t on te h ty. S ellaisia h en k ilö itä, joiden ryhm ätunnus on 1 e i kuitenkaan ole o tettu huom ioon taulu a la a d itta e s s a.

13 N äin o llen tä m ä ju lk aisu s is ä ltä ä tie d o t y h teen sä 3936 sa a m e la isa lu e e n s a a m e la is e s ta se k ä saam e la isru o k a k u n n ista, -p e r h e is tä ja -a su n n o ista. V äestö la sk e n nan m ukaan sa a m e la is ia on koko m a a s sa y h te e n sä 4409 h en k eä, jo is ta 3936 a su i lask e n ta h e tk e llä E nontekiön, In a rin, Sodankylän ja U tsjoen kuntien a lu e e lla. O sa s a a m e la is is ta on s iis m uuttanut vuoden 1962 jä lk e e n p o is s a a m e la isa lu e e lta (k atso tau lu A s. 34) R yhm ätunnuksen m ukaan sa a m e la is e t jak au tu v at saam e la isk u n tie n k esken s e u ra a v asti Enontekiö Inari Sodankylä Utsjoki S aam enkielen p ääk ie lek seen v ä e stö la sk e n n a ssa ilm o itti y h te e n sä 2 240 henkeä (ks. o sa I, liite ta u lu 4). P ä ä k ie le llä v ä e stö la sk e n n a ssa ta rk o ite ttiin a s ia llis e s ti sa m a a kuin k ie lila in ta rk o itta m a lla sanonnalla om a k ie li. L ask en ta lo m akkeella an n ettiin lis ä k s i ohje " E p ä s e lv is s ä ta p a u k s issa ilm o itta k a a, m ihin k ie liry h m ä ä n k a ts o tte lähinnä kuuluvanne". P ä ä k ie litie to e i site n ole riip p u v ain en s a a m e la is väestöön k u u lu m isesta vaan p ä ä k ie li on s e, m inkä kukin v ä e stö la sk e n n a ssa ilm o itti p ääk ie lek seen. S aam elaisk u n tien s a a m e la is is ta y h teen sä 4 9.3 % e li 1927 hen k i lö ä ilm o itti saam en p ääk ie lekseen (ks. liite ta u lu 1 s. 4 7 ) AIKAISEMMAT LASKENNAT V uosien 1950 ja 1960 lask ennoista on sa a ta v is s a s a a m e la is is ta a in o a sta a n p ä ä k ie l tä k o sk ev at tie d o t. Vuoden 1950 la s k e n n a ssa kysy m y s kuului: "K ieli, jo ta p a rh a i te n puhutte. E p ä se lv issä ta p a u k s issa ilm o itta k a a m ihin k ie liry h m ä ä n k a ts o tte lä hinnä kuuluvanne. " S aam en k ielisik si vuonna 1950 k a tso i site n its e n s ä y h teen sä 2370 henkeä. Vuoden 1960 la sk e n n a ssa pääk ielik y sy m y s o li v astaav an lain en kuin 1970 la s k e n n a s s a. T ällö in y h teen sä 1368 henkeä o li ilm o itta n u t saam en k ielen p ääkie lekseen. (Vuonna 1970 2240 k s. edellä). TAULUISSA ESIINTYVÄT K ÄSITTEET JA M ÄÄRITELMÄT L iite ta u lu t 1-2 E lin keinorakenne ilm a is e e m a a - ja m etsätalo u d en, te o llisu u d e n ja p alv elu elin - keinojen p ro se n ttio su u d e t k Q k o _ a m m a ti_ to ip iiy a s ta. väestöstä.isyjntuea eo p r o s e a - tin ta rk k u u d e lla. E sim e rk ik s i luku 134 ta rk o itta a, e ttä m a a - ja m e tsä ta lo u d e ssa to im iv ien osuus koko a m m a tis s a to im iv a sta v ä e stö stä on 1 0.0-1 9.9 %. T e o lli-

14 su u d essa (m l. k aiv an n a isto im in ta, sä h k ö -, k a a su - ja vesihuolto sek ä ra k e n n u s to im in ta) to im ii 30. 0-39. 9 % a m m a tis s a to im iv is ta ja p alv elu elin k ein o issa (m l. kauppa ja liikenne) to im ii 4 0.0-49. 9 %. P ä ä k ie li. O hjeen m ukaan p iti e p ä s e lv is s ä ta p a u k s issa ilm o itta a, m ihin k ie liiy h - m ään k a tso i kuuluvansa. P ä ä k ie le llä ta rk o ite ta a n a s ia llis e s ti sa m a a kuin k ie lilain (2.6.1 9 2 2 /1 4 8 ) k äy ttäm ällä sanonnalla "om a k ie li". K o u lu siv isty s. Y lioppilastutkinnon s u o ritta n e e t eiv ät s isä lly k esk ik o u lu k u rssin su o ritta n e id e n lukuun. A su m u sero ta rk o itta a a in o a sta a n tu o m io istu im en v ah v istam aa a su m u se ro a. L iitetau lu t 3-7 A m m a tissato im iv u u s A m m a tissa to im iv illa ta rk o ite ta a n h en k ilö itä, jo tk a oliv at lask en ta -a ja n k o h ta n a tu lo a tu o tta v a s sa ty ö s s ä vähintään puolet alan n o rm a a lis ta ty ö a ja sta ja sa iv a t ty ö s tä ä n korv au k sen joko rah an a ta i luonto isetu n a. A m m a tissa to im iv iin lu etaan s iis p alk an saajien lis ä k s i sek ä y rittä jä t e ttä n s. a v u stav at p e rh e e n jä se n e t, jo tk a tä y t tä v ä t em. m ä ä rite lm ä n. L ask en ta -ajan k o h d alla ta rk o ite ta a n " 1.1.1 9 7 1 v a llin n e i ta o lo su h te ita ". Y k sity isk o h taisem p i am m atissato im iv u u d en m ä ä ritte ly sisä lty y v äestö lask e n n an ju lk a is u s a rja n osaan IX "A m m atti ja so s ia a lia s e m a ". E linkeino (ISIC) A m m a tissa to im iv an henkilön elinkeino m ääräyty y ty ö n an tajan ta i om an y r i ty k sen to im ia la n m ukaan. K aik illa s a m a s s a ty ö p a ik a ssa ty ö sk e n te le v illä h en k i lö illä on sam a elinkeino a m m a tista riip p u m a tta. H enkilöiden, jo tk a tu tk im u sv iikolla o liv at ty ö llis iä, elinkeino m ä ä rä y ty i s a m a lla ta v a lla sen h e tk ise n ty ö n a n ta ja n ta i y rity k se n to im ia la n m ukaan. Y k sity isk o h taisem m in elin k ein o lu o k itu sta ja lu o k itte lu p e ria a tte ita on se lo ste ttu o s a s s a II "E linkeino ja a m m a ttia s e m a ". A m m attiasem a A m m a ttia se m a m ääräy ty y henkilön am m atin ja elinkeinon h a rjo itta m is e s ta s a a tu jen tie to je n p e ru s te e lla. A m m a ttia se m a ry h m itte ly noudattaa Y hdistyneiden K ansakuntien su o situ k sia ja e ro a a n ä is tä vain siin ä, e ttä p a lk a n saaja t (em ployees) on ja e ttu to im ih en k ilö ih in ja ty ö n tekijöihin. 1. Yrittäjät h o itavat p ääam m attin aan om aa ta lo u d e llis ta y rity s tä ä n, v iljelev ät o m ista m a a n sa ta i v u o k raam aan sa m a a tila a ta i ovat vapaan am m atin h a rjo itta jia. Y rittä jä t ry h m ite llä ä n ty ö n an tajiin ja y k s in ä is y rittä jiin sen m ukaan, onko h e illä palk attu a työvoim aa vai ei. P u o liso ista, jo tk a ty ö sk en telev ät y rittä jin ä s a m a s s a y rity k s e s s ä, e sim e rk ik s i o m alla m a a tila lla a n, lu etaan toinen y rittä jä k s i ja toinen avusta v a k si p e rh e e n jä s e n ek si. J o s he sen sija a n to im iv at y rittä jin ä e r i y rity k s is s ä, kum m atkin la sk e ta a n y rittä jiin. Y rittä jä ä n nähden su o ra a n y le n e v ä ssä ja a le n e v a ssa p o lv e ssa o lev at E uropean R ecom m endations fo r the 1970 Population C ensuses. United Nations ST/C E S/13. New Y ork, 1969.

15 su k u la ise t lu etaan y rittä jä n av u stav ik si p e rh e e n jä se n ik si eik ä p a lk a n sa a jik si. Sen sija a n s is a ru k s e t voivat o lla to is iin s a nähden p alk an saajia ta i to im ia sam an y r i ty k sen y rittä jä n ä. 2. Johtajiin ja toimihenkilöihin lu etaan y rity s te n, la ito s te n ja y h teisö jen to im in n a sta ta i liik e tu lo k sesta v a sta a v a t jo h ta v a ssa a s e m a s s a o lev at sek ä m uut p ä ä a s ia s s a e i- ru u m iillis ta ty ö tä tek ev ä t henkilöt. T y y p illisiä to im ih enkilö ry h - m iä o vat to im is to - ja m yyntihenkilökunta, o p e tu s- ja sa ira a n h o ito te h tä v is sä to i m iv at koulutetut h en k ilö t, ra h a s ta ja t ja m uut y le isö n p a lv e lu te h tä v issä to im iv a t. 3. Työntekijöihin lu etaan p a lk a n sa a jista m a a - j a m e tsä ta lo u sty ö n te k ijä t sek ä am m a ttita id o tto m a t henkilöt ja a m m a ttita ito is is ta ta i e rik o istu n e is ta h enkilö istä n e, jo tk a tek ev ä t p ä ä a s ia s s a ru u m iillista ty ö tä. Selvää e ro a to im ihenkilöiden ja työntekijöiden v ä lille ei o le voitu m ä ä rite llä a m - m a ttia se m a lu o k itu sta la a d itta e s s a. 4. Avustavalla perheenjäsenellä ta rk o ite ta a n h en k ilö ä, joka a u tta a jo ta k u ta ruokakunnan jä s e n tä tä m ä n to im e s s a ta i a m m a tissa vähintään puolet a la n n o r- m a a lity ö a ja sta. Koko v äestön a m m a ttia s e m a ry h m itte ly ssä e lä k e lä is e t ja laito sh o id o k it sek ä ne o p is k e lija t, jo tk a e iv ät kuulu vanhem piensa ruokakuntaan, lu etaan itsenäisiin ammatittomiin, sam o in näiden henkilöiden p e rh e e n jä se n e t. M uut p e rh e e n jä se n e t sek ä vanhem piensa ruokakuntaan kuuluvat o p isk e lija t sa a v a t h u o ltajansa a m m a ttia se m a n. P ä ä a sia llin e n toim een tu lo n lähde P ä ä a s ia llis ik s i toim een tu lo n lä h te ik si m ä ä rite ltiin Y hdistyneiden kansakuntien su o situ ste n m ukaan an sio ty ö, e lä k e, p ääo m a, to ise n henkilön tu lo t ta i o m aisu u s ja lain a, av u stu s ta i a p u ra h a. A n n etu ista v aih toehdoista tu li v alita s e, jo s ta s a a tu tulo vuoden 1970 aik an a oli m a rk k a m ä ä rä is e s ti su u rin. A n sio tu lo k si lu etaan p alkkatulot ja y rittä jä tu lo t, ty ö - ja v älity sp alk k io t, ju o m a ra h a t, lu o n to ised u t, palkanluonteinen ta n tie m i, k irja ilija n o su u s k irja n m yyntihinn a sta ja v astaav at m uut te h d y stä ty ö s tä saad u t tu lo t. V altion ta i kunnan a v u stu k s e k s i, la in a k si ja ap u ra h a k si lu o k itellaan m yös ty ö ttö m y y sav u stu s, huoltoapu, p e rh e lis ä ja la p s ilis ä. P ääo m ak si m ä ä rite llä ä n sä ä s tö t, kork o tu lo t, e sin e e t, vuokra tu lo t, p a ten ttio ik eusm aksu ja henkivakuutuksen p e ru s te e lla sa a tu tu lo. E ronneen vaim on sa a m a elatu sap u kuuluu ryhm ään "to ise n henkilön tu lo t ja o m a isu u s". S e lla is is s a ta p a u k s is s a, jo is s a h en k ilö lle oli ilm o itettu u seam p ia kuin y k si p ä ä a s i allin e n toim een tu lo n läh d e, v alittiin n ä is tä y k si s e u ra a v a s s a e tu s ija jä rje s ty k s e s s ä : 1 ) a n sio ty ö, m ukaanluettuna av u stav an p e rh e e n jä se n e n ty ö, 2 ) e lä k e, 3) valtion ta i kunnan a v u s tu s, la in a ja a p u ra h a, 4) p ääo m a, s ä ä s tö t ja k o rk o tu lo t ja 5) to i sen henkilön tu lo t ta i o m aisu u s. ^ E uropean Recom m endations fo r the 1970 Population C ensuses. United N ations S T/C E S/13. New Y ork, 1969.

16 S o sia a lia se m a I II S o siaaliasem an luokitus on se u ra a v a : L iik e y rity ste n jo h ta ja t ja m uut y lem m ät to im ih en k ilö t se k ä m a a n v ilje lijä t, jo illa on vähintään 50 ha v iljelty ä m aata. A lem m at to im ih en k ilö t ja m a a n v ilje lijä t, jo illa on 15-4 9.9 h a v ilje lty ä m aata. III A m m a ttita ito ise t ty ö n tek ijät ja m a a n v ilje lijä t, jo illa on 5-14. 9 ha v ilje lty ä m a a ta. IV A m m attitaid o tto m at ty ö n tek ijät, m a a - ja m e tsä ta lo u sty ö n te k ijä t, laito sh o id o k it, p ie n v ilje lijä t (peltoala a lle 5 ha) ja e lä k e lä is e t, joiden entinen a m m a tti on tu n te m aton. S o sia a lia se m a lu o k itu sta on ta rk e m m in se lo ste ttu o s a s s a IX "A m m atti ja s o s ia a lia s e m a ". K oulutus K oulutukseksi on v ä e stö la sk e n n a ssa luettu s e lla is e t lask e n ta h e tk e llä loppuunsuorite tu t k o u lu tu sja k so t, jo tk a ovat k e stä n e e t vähintään kuusi kuukautta. L askennan ulkopuolelle jä i k irje o p is to is s a sek ä ty ö v äen - ja k a n sa la iso p isto issa sa a tu koulutus. A m m a tillise sti eriy ty m ätö n koulutus A m m attikoulutus K oulutus on ja e ttu v ä e stö la sk e n n a ssa kahteen p ääry h m ään : 1 ) a m m a tillis e s ti eriy ty m ä ttö m ä ä n e li y le issiv is tä v ä ä n ja 2) a m m a tillis e s ti e riy ty n e e se e n e li v a rs in a is e e n am m attik o u lu tu k seen. Y le is s i v istä v ä k si koulu tu k sek si lu etaan kesk ik o u lu - ja y lio p p ilastu tk in n o t se k ä k a n sa n o p is to is s a ja -k o rk e a k o u lu issa su o rite tu t tutkinnot. A m m attik o u lu tu k sella ta rk o ite ta a n tietty y n a m m a ttiin ta i teh tävään va lm ista v a a ta i v astaav aa erik o isk o u lu tu sta. T ä lla is ia ovat y lio p is to issa ja k o rk eak o u lu issa su o rite tu t tutkinnot sek ä e r i alo je n am m a ttio p e tu sta a n ta v issa k o u lu issa ja o p is to is s a su o rite tu t tutkinnot. M yös a m m a tti- ja ty ö llis y y s k u rs s it on k atso ttu a m m attik o u lu tu k sek si, jo s niiden k esto aik a on o llu t vähintään kuusi kuukautta. K oulutusluokitusta on ta rk e m m in se lv ite tty o s a s s a VII A "K oulutus". L iite ta u lu t 8-11 R uokakunta R uokakunnan m u o d o stav at y h d e ssä asu v a t p e rh e e n jä se n e t ja m uut h en k ilö t, jo illa on y h teinen ru o k atalo u s. A liv u o k ralain en, jo lla on om a ru o k atalo u s, m uodostaa n äin o llen om an ruokak u n tan sa. R uokakunnalla ta rk o ite ta a n v ain n s. y k s itv is ru o - k akuntia. M ä ä rite lm ä noudattaa Y hdistyneiden K ansakuntien su o situ k sia *). European recom m endations fo r 1970 Population C ensuses. United Nations ST/C E S/13. New Y ork, 1969.

17 A su n to lo issa, ty ö m a a -a su n n o issa ja la iv o is sa a su v a t m uodostavat m yös y k s ity is - ru o kakuntia, sam oin asu n n o tto m at ja ulk o m ailla asu v a t henkilöt. R uokakuntien ulkopuolelle jä ä v ä t ne h en k ilö t, jo tk a ovat e r ila is is s a la ito k s is s a, u seim m iten y h te is e s s ä ru o k a ta lo u d e ssa, e sim e rk ik s i hoidon s a a m ise k s i. T ä lla is ia ovat m m. van h ain -, koulu- ja lasten k o d it sek ä vankilat. Y k sity isk o h taisem p i se lv ity s s iitä, m illo in henkilö lu e ttiin ruokakuntaan kuuluvaksi ja m illo in ta a s la ito sv ä e stö ö n, sisä lty y o saan VI "R uokakuntien rak en n e". S aam elaisru o k ak u n ta S aam elaisru o k ak u n n ak si k a tso ttiin kaikki ne ruokakunnat, jo ih in kuului vähintään y k si saam e la in e n. N äin ollen saam elaisru o k ak u n tiin kuuluvien henkilöiden m ä ä r ä (liitetau lu 11) on su u rem p i (yht. 696 henkilöä) kuin sa a m e la iste n k o k o n aism äär ä e sim. liitetau lu n 1 m ukaan. R u o k ak u n ta-asem a m ä ä rite ltiin vain y k sity is ruokakuntiin kuuluvien o s a lta. K aik illa y k sity isru o k ak u n n illa tu li o lla p ääm ies. M uiden ruokakunnan jä s e n te n ru o k a k u n ta -a se m a m ä ä rä ttiin su h te e ssa p ääm ieh een. V aihtoehdot o liv at: puoliso, la p s i, la p se n la p si, is ä ta i ä iti, m in iä ta i vävy, m uu sukulain en, kotiapulainen ja m uu henkilö. Päämieheksi m e rk ittiin se h enkilö, jonka lo m ak k eella an n ettu jen tie to je n p e ru s te e lla k a tso ttiin lähinnä olevan ta lo u d e llis e sti v a stu u ssa ru okakunnasta. Y leen s ä tä m ä oli lo m ak k eella p ääm ieh ek si ilm o itettu henkilö. P ääm ieh en ja puolison ei ta rv in n u t o lla n a im is is s a k esk en ään, vaan p u o liso k si m e rk ittiin lo m ak k eella i l m o itettu henkilö s iv iilisä ä d y stä riip p u m atta. T au lu ssa 10 lapseksi m ä ä rite ltiin 0-17 -v u o tias henkilö, jonka ru okakuntaa se m a o li m uu kuin p ä ä m ie s, p ääm ieh en puoliso ta i kotiapulainen. S osio-ekonom inen a se m a Sosio-ekonom inen luokitus on m uodostettu y h d istä m ä llä a m m a tis ta, a m m a ttia s e m a s ta ja e lin k ein o sta saad u t tie d o t. T ä rk e in m uuttuja on o llu t a m m a ttia s e m a, jo s ta so sio -ek o n o m in en luokitus poikkeaa siin ä, e ttä ensinnäkin a v u stav at p e r h e e n jä se n e t lu o k itellaan sam aan ryhm ään kuin a v u ste tta v a t. E delleen y rittä jä t ja ty ö n tek ijät ja o te lla a n m a a - ja m e tsä ta lo u d e ssa to im iv iin ja "m uihin" sek ä to i m ihenkilöt työnan tajan m ukaan ry h m iin "v altio n ja kuntien to im ih en k ilö t" ja "m u u t". M yös am m atillin en e rik o istu n e isu u s on e r ä s ry h m itte ly p e ru ste (ks. liite 2 s. 8 6 ) P e rh e P e rh e e n m uodostavat h enkilöt, jo tk a kuuluvat yhteen sukulaisuuden ta i av io liito n p e ru s te e lla ja a su v a t y h d e ssä. Y ksinäinen henkilö on p e rh e is iin kuulum aton. V ä e stö la sk e n n a ssa m yös v ihkim ättöm ät p a rit, jo illa on la p s ia, k atso taan p e rh e ik s i. V ä e stö la sk e n n a ssa käytetyn y d in p e rh e k ä sitte e n m ukaan p e rh e e s s ä voi olla k o rk ein taan k ak si p e rä ttä is tä sukupolvea. J o s ru o k ak u n n assa on u seam p ia sukup o lvia, p e rh e on m uodostettu n u o rim m a sta sukupolvesta läh tien. E sim. jo s ru o k akunnassa on p ä ä m ie s, poika ja pojanpoika e li siin ä on kolm e sukupolvea, niin p erh een m uodostavat poika ja pojanpoika pääm iehen o lle s s a p erh eetö n. Sam a h en kilö voi kuulua vain yhteen p e rh e e seen. 2

18 S a a m e la isp e rh e isiin la sk e ttiin kuuluvaksi a in o a sta a n s e lla is e t p e rh e e t, jo is s a p e r h een p ä ä m ie s on sa a m e la isiin kuuluva ts. jo s a in o a sta a n puoliso ta i la p s e t ta i jo ku h e is tä kuului saam e la isv ä e stö ö n m utta p ä ä m ie s ei kuulunut, tä lla is ta p e rh e ttä ei la sk e ttu s a a m e la isp e rh e e k s i. S a am elaisp erh e P erhetyyppi 1 ) v anhem m at, joko m olem m at ta i jom pikum pi ja heidän ta i hänen n aim atto m at la p se n sa 2) la p setto m a t aviopuolisot V ä e stö lask en n assa käytetyn y d in p e rh e -k ä sitte e n (fam ily n u cleu s) m ukaan saad aan se u ra a v a t p erh ety y p it: 1 ) lap seto n a v io p a ri 1,... '...,.? a v io p a rip e rh e ita 2 ) a v io p a ri, jo lla la p sia j 3) ä iti ja hänen la p sen sa 4) is ä ja hänen la p se n sa A v io p a rip e rh e isiin kuuluviksi on luettu kaikki p ääm ieh ek si ja p u o liso k si ilm o ite tu t h en k ilö t, jo illa on lap sia (perhetyyppi 2 ) ja n a im is is s a o lev a t p ääm ieheksi ja p u o liso k si ilm o ite tu t henkilöt (perhetyyppi 1 ). P e rh e a s e m a P e rh e a s e m a luokitu sta käy tetään e r i p erhetyyppien m ä ä r ittä m is e s s ä. on s e u ra a va: 1) p ääm ies 2 ) puoliso 3) la p set 4) m ihinkään p e rh e e s e e n kuulum attom at L uokitus A suinhuoneistoja k o sk ev at tau lu t ja n iis s ä esiin ty v ät k ä sitte e t L iite ta u lu t 12-16 A suinhuoneisto ja huoneiston p in ta -a la. A suinhuoneisto on yksity isru o k ak u n n an a su m ise e n k äy ttäm ä huone ta i huone ry h m ä, joka ra k e n n u ste k n ise sti on e ro te ttu m u ista ja johon on om a sisään k äy n ti u lkoa, p o rra sk ä y tä v ä s tä ta i m u u sta s e lla is e s ta. H uoneiston p in ta -a la la sk e ta a n huoneistoa ra jo itta v ie n sein ien sisä p in n o ista. S aam elaisasu in h u o n eisto k si on la sk e ttu kaikki s e lla is e t a su in h u o n eisto t, jo is s a asu u vähintään y k si sa a m e la isv ä e stö ö n kuuluva henkilö. K uitenkin ta r k a s te lta e s sa ko. huoneisto ja e sim. h u o n e isto ssa asu v ien henkilöiden m ukaan ta i a s u m is tih ey ttä la s k e tta e s s a on o tettu m ukaan kaikki h u o n e isto ssa a su v a t henkilöt. Huone ja huoneluku. Huone on la ttia n, katon ja sein ien ra jo itta m a ikkunalla v a- ru s te ttu tila, jonka k e sk ik o rk eus on vähintään k ak si m e triä ja jonka la ttia p in ta - a la on vähintään s e itse m ä n n e liö m e triä. H uonelukuun sisä lty y m yös k eittiö. K eittiö on ru o an laitto a v a rte n sis u s te ttu tila, joka tä y ttä ä huoneen m ä ä rite lm ä n. K eitto k o m ero a, joka on a lle 7 m 2;n su u ru in en ru o an laitto o n ta rk o ite ttu k o m e ro - tila, ei lu eta huonelukuun. P e lk ä stä ä n ty ö tilan a k äy tety t huoneet lu etaan m yös v kokonaishuonelukuun. A su m iseen käy tetty jen huoneiden lu k u m ä ä rä s tä ne on e r o te ttu.