Tampereen kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Maria Åkerman Vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä 2008
Vesihuollon kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Julkaisuja 2 / 2008 ISBN: 978-951-609-366-9 ISSN: 1797-321X Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.3.2008 Teksti: Maria Åkerman (ent. Lukkala) ja vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä Taitto ja liitekartat:
Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuoltosanastoa alkalointi hulevesi ominaiskäyttö sulfaatti selvitysalue tarvealue toiminta-alue veden ph-arvon nosto sade-, kuivatus- ja sulamisvedet verkostoon pumpatun veden määrä jaettuna verkoston piiriin kuuluvien asukkaiden lukumäärällä esimerkiksi alumiini- tai ferrisulfaatti ovat suoloja, joita käytetään epäpuhtauksien kemialliseen saostamiseen alue, joilla maankäytön suunnittelua tulee kiirehtiä vesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Vesihuoltolain termi. Sillä tarkoitetaan aluetta, jolla suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, on kunnalla velvollisuus huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta vesihuoltolain säädösten mukaisesti vesihuolto vesihuoltolaitos vesihuoltolain mukaan vedenhankinta (veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi) sekä viemäröinti (jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä) laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta 3
Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Tampereen vesihuollon strategiset tavoitteet............. 7 2 Taustaa..................................... 7 3 Vesihuollon nykytila............................ 10 3.1 Tampereen haja-asutusalueet.......................... 10 3.2 Vesihuoltoselvitykset haja-asutusalueella................... 10 3.2.1 Talousvesi................................... 11 3.2.2 Jätevedet................................... 11 3.3 Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja uudet osuuskuntahankkeet..................................... 12 3.4 Jätevesiasetus ja ympäristönsuojelumääräykset............... 12 3.5 Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueilla.............. 13 3.5.1 Talousveteen liittyvät tarpeet........................ 13 3.5.2 Jätevesiin liittyvät tarpeet.......................... 13 3.5.3 Vesihuollon tarpeet alueittain........................ 14 3.6 Pirkanmaan haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma 2001: Tampereen haja-asutusalueet........................... 16 4 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla...... 17 5 Tampereen Vesi............................... 18 5.1 Talousvesi..................................... 19 5.1.1 Veden jakelu ja vesijohtoverkosto..................... 20 5.1.2 Pintaveden otto ja käsittely......................... 20 5.1.3 Vedenottamot ja pohjavesialueet..................... 21 5.1.4 TAVASE-hanke................................ 23 5.2 Jätevesi...................................... 24 5.2.1 Viemäröinti ja viemäriverkosto....................... 24 5.2.2 Jäteveden puhdistus............................. 24 5.2.3 Keskuspuhdistamohanke.......................... 25 5.3 Hulevedet..................................... 26 5.4 Yhteistyö vesihuollossa............................. 27 5.5 Tampereen Veden toimintavarmuus...................... 28 6 Vesi- ja vesihuolto-osuuskunnat.................... 29 6.1 Nurmin Vesihuolto-osuuskunta......................... 29 6.2 Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta.................... 30 6.3 Velaatan vesiyhtymä............................... 30 7 Toimenpiteet liittyen vesihuoltolaitosten toimintaan........ 31 8 Muut vedenkäyttäjät............................ 33 8.1 Vapaa-ajan toiminnot.............................. 33 8.2 Elinkeinot ja palvelut............................... 34 9 Alueellinen yhteistyö........................... 34 10 Vaikutusten arviointi............................ 34 10.1 Merkittävimmät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisiin..... 34 10.2 Pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen............ 35 10.2.1 Pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen............... 35 10.2.2 Pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen................ 35 10.3 Vaikutukset toimenpiteittäin.......................... 36 11 Suunnitelman päivitys ja toteutuksen seuranta........... 39 12 Yhteenveto................................. 39 13 Toimenpideohjelma vuosille 2008 2015............... 40 14 LÄHTEET.................................. 42 LIITTEET................................... 43 5
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 1 Tampereen vesihuollon strategiset tavoitteet Vesihuoltolain (VHL 103/2001) mukaisesti kunnalla on vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan. Kunnan tulee laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmat yhdyskuntasuunnittelun apuvälineeksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa otetaan kantaa siihen, missä ja millä aikataululla järjestetty vesihuolto tavoittaa kunnan eri alueet. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa keskitytään erityisesti vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä olevien alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen. Kunnan tulee vesihuoltolain mukaan osallistua myös vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun silloin, kun alueellinen suunnittelu on käynnissä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellinen aikataulu vesihuollon kehittämistoimenpiteille kunnan eri alueilla. Kehittämissuunnitelma on kunnan suunnittelun apuväline, johon on koottuna katsaus vesihuollon nykytilaan, kehittämistarpeisiin ja suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä. Vesihuollon nykytila, tarvealueet ja varsinaiset suunnitelmat on esitetty erillisillä kartoilla, jotka ovat suunnitelman liitteenä. Maankäytön suunnittelu ja vesihuollon kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Yleis- ja asemakaavoituksessa hyödynnetään olemassa olevia vesihuoltoverkostoja sekä selvitetään vesihuollon järjestämisen mahdollisuuksia kaavoitettavilla alueilla. Tampereen Vesi laajentaa toiminta-aluettaan asemakaavoituksen mukaisesti. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa kehitetään ensisijaisesti niillä alueilla, joilla on terveydensuojelullisia tarpeita (esimerkiksi veden laatuun liittyviä ongelmia) ja/tai ympäristönsuojelullisia tarpeita (esimerkiksi jätevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on edistää terveellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista, ehkäistä ympäristöhaittoja sekä edistää ympäristönsuojelua ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta. Vesihuollon kehittämissuunnitteluun ovat osallistuneet Tampereen kaupungin organisaatiosta kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta ja Tampereen Vesi. Kehittämissuunnitelman laadinta on kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikön vastuulla. Suunnittelun aikana kuntalaisia on kuultu suunnitelmasta ja vesihuollon kehittämisestä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualueena on koko kaupungin alue. Suunnitelman lähtöaineistona on toiminut Tampereen kaupungin ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2004. Ensimmäisessä suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä valtaosa on toteutunut. Pääosa vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutuksesta on tapahtunut maankäytön suunnittelun ja sitä seuraavan yhdyskuntarakentamisen kautta. Edellisen suunnitelman pohjalta on laadittu Tampereen kaupungin vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien tukemisen malli. Kaupunki tarjoaa perustettaville osuuskunnille asiantuntija- ja suunnitteluapua. Lisäksi kaupunki voi antaa tapauskohtaisesti harkiten perustettavalle osuuskunnalle investointitukea. Suunnitelman rakenne on kolmiosainen. Ensimmäinen osa käsittelee vesihuoltoa vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla. Suunnitelman toinen osa käsittelee vesihuoltoa vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla eli Tampereen Veden ja Tampereen kaupungin alueella toimivien vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien toimintaa. Kolmas osa käsittää koko kunnan alueen sisältäen mm. yhteenvedon koko suunnitelmasta. 2 Taustaa Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja yksi maan voimakkaimmin kasvavista kasvukeskuksista. Asukasluku vuoden 2007 lopussa oli 207 800. Asukasluvun on arvioitu nousevan noin 230 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Tampereen kaupungin pinta-ala on 687,9 km 2, josta vettä on 164,5 km 2. Vesistöala koostuu lähes 200 järvestä ja lammesta. Väestöntiheys on 390 asukasta neliökilometrillä. 7
Vesihuollon kehittämissuunnitelma Asutus on Tampereella keskittynyt kaupungin eteläosaan. Pohjoiseen suuralueeseen kuuluvat Teiskon ja Aitolahden alueet, jotka ovat valtaosiltaan haja-asutusalueita. Kaavoitustilanne Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan ensimmäisen maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavan vahvistumisen myötä Pirkanmaan 3. seutukaava kumoutui. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on ns. kokonaiskaava, jossa on tarkasteltu mm. rakentamisalueita, vesi- ja jätehuoltoa, pohjavesi- ja maa-aineskysymyksiä sekä kokonaisuuteen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia. Maakuntakaava kattaa koko Pirkanmaan maakunnan ja korvaa alueella voimassa olleet seutukaavat. Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 12.12.2000 ja 14.2.2003. Asemakaava kattaa Tampereella suurimman osan kantakaupungin alueesta sekä lisäksi Kämmenniemen ja Polson pohjoiselta suuralueelta. Koko kaupungin alueella asemakaavoitettuja alueita on 18,5 prosenttia maapinta-alasta. Aitolahti-Teiskon alueella on voimassa viisi vahvistettua, suoraan rakentamista ohjaavaa osayleiskaavaa. Ranta-alueille on voimassa 1994 vahvistettu rantayleiskaava. Terälahden kylätaajaman osayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 1996. Velaatan ja Kapeen kylätaajamien osayleiskaavat vahvistettiin ympäristöministeriössä 1997 ja Teiskon kirkonseudun osayleiskaava 1999. Muulla osalla Aitolahti-Teiskon aluetta (lukuun ottamatta Nurmi-Sorilaa) on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1983 hyväksymä Aitolahti-Teiskon yleiskaava. Nurmi-Sorilan alueella on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1981 hyväksymä osayleiskaava. Yleiskaavoitusohjelma vuosille 2008 2010 hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 11.12.2007. Aitolahti Teiskon alueella on vireillä Viitapohjan, Sisaruspohjan, Hirviniemen, Terälahden ja Kolunkylän kyläasutusta ohjaavat osayleiskaavat sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaava. Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditan asemakaavoituksen pohjaksi. 8 Ote kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 11.12.2007 hyväksymästä yleiskaavoitusohjelmasta vuosille 2008-2010.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuoltolaki Vesihuoltolaki (119/2001) asettaa kunnille vesihuollon kehittämisvastuun alueellaan, jota se voi toteuttaa lain mukaisilla vesihuollon kehittämissuunnitelmalla sekä toimintaaluemääräyksillä. Laki määrittelee kunnan vastuiden lisäksi myös vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen vastuut. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata vesihuollon välttämättömyyspalvelut. Terveydellisesti ja muutoinkin moitteettoman talousveden saanti kohtuullisin kustannuksin tulee olla mahdollista, samoin terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain tarkoituksena on myös parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuoltolaitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla. Vesihuollon palveluiden kehittämisvastuu laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolella on kunnalla. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Alueet, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset, tulee myös huomioida. Vesihuoltolaissa määritellään vesihuoltolaitoksen, vesihuoltolaitoksen asiakkaan ja kunnan roolit ja vastuut vesihuollon järjestämisessä. Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle. Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkostoon tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisin järjestelyin omaa talousvesikaivoa ja jätevesien käsittelyjärjestelmää käyttämällä siellä missä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä on toiminta-alueella liittymisvelvollisuus ja käytännössä myös liittymisoikeus. Liittymisvelvollisuudesta vapauttamisesta päättää kiinteistön hakemuksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tietyin edellytyksin. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta asianmukaisesti eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut toiminta-aluepäätöksen mukaisesti. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon toiminta-alueesta päätettäessä. Kunta vastaa viimekädessä vesihuoltopalvelujen järjestämisestä, mikäli suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt näin edellyttävät. Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä alueellaan osallistumalla vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun ja laatimalla vesihuollon kehittämissuunnitelman alueelleen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja sen laatimisessa tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Suunnitelmassa tulee esittää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin liitettävät alueet ja millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Myös vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmia ja kehittämistarpeita tulee kehittämissuunnitelmassa tarkastella. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään vesihuollon kehittämisen tavoitteet tuleville vuosille. Se ei ole kuntaa sitova, oikeusvaikutteinen suunnitelma, vaan se on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi. 9
A-osa 3 Vesihuollon nykytila 3.1 Tampereen haja-asutusalueet Tampereen 207 800 asukkaasta noin 2 prosenttia asuu haja-asutusalueilla Teiskon-Aitolahden suunnalla, jonne myös loma-asutus keskittyy. Teiskon-Aitolahden alue sijaitsee kaupungin pohjoisosassa. Alueen ympärivuotisten asuinrakennusten lukumäärä on noin 1800 kappaletta ja loma-asuntojen lukumäärä hieman yli 3500. (2006) Haja-asutusalueilla vesihuollosta vastaavat pääosin kiinteistöt itse. Kämmenniemen ja Polson alueella on Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostot. Nurmi-Sorilan alueella toimii Nurmin vesihuolto-osuuskunta, jolle veden toimittaa Tampereen Vesi. Nurmin vesihuoltoosuuskunnan jätevedet johdetaan Viinikanlahden puhdistamolle. Sisaruspohjan alueella toimii vesiosuuskunta ja Velaatassa pieni vesiyhtymä. Vesihuollon nykytila on kuvattu Teisko-Aitolahden alueita esittävässä kartassa, joka on suunnitelman liitteenä (liite 5). Haja-asutusalueille myönnetään vuosittain noin 50 lupaa omakoti- ja lomarakentamiseen. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä rakennuspaikan olosuhteet tarkastetaan ja määritellään jäteveden käsittelyn ratkaisut niiden mukaisesti. Yleisimmin kiinteistöillä päädytään kolmeosaiseen saostuskaivoon ja maasuodattimeen. Vanhan rakennuskannan osalta jätevesien käsittelyjärjestelmistä ei ole kattavaa tietoa. Vuodesta 2005 lähtien tiedot kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on tallennettu paikkatietojärjestelmään. Kaavoitustilanne Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus valmistuu vuoden 2008 loppupuolella. Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditan asemakaavoituksen pohjaksi. Viitapohjan ja Sisaruspohjan osayleiskaavojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2008 loppuun mennessä. Viitapohjan ja Sisaruspohjan osayleiskaavoilla ohjataan kyläalueiden maankäyttöä ja nopeutetaan siten myös lupakäsittelyä. Hirviniemen osayleiskaavatyö käynnistyi selvityksillä vuonna 2007 ja kaavan arvioidaan valmistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä. Hirviniemen osayleiskaavalla ohjataan kyläalueen maankäyttöä ja nopeutetaan siten myös lupakäsittelyä. Terälahden osayleiskaava käynnistyy vuoden 2008 aikana ja Kolunkylän osayleiskaava vuoden 2009 aikana. Terälahden ja Kolunkylän osayleiskaavat ovat merkitykseltään tarpeellisia rakennuslupien pohjaksi. Vesihuollon toimintavarmuus Vesihuollon toimintavarmuuden ongelmakohteita ovat ne haja-asutusalueen kiinteistöt, joiden kaivovesien laadussa tai määrässä on puutteita. Vesihuoltolaitosten ulkopuolella poikkeustilanteissa vedensaannin vaihtoehtona on kuljetettu vesi. Tampereen Vesi on antanut veloituksetta vettä poikkeuksellisena kuivuuskautena vuosina 2002 ja 2003 haja-asutusalueiden kiinteistöille kuljetettavaksi kaivojen täydennykseksi. 3.2 Vesihuoltoselvitykset haja-asutusalueella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisista alueista Teiskon ja Aitolahden alueen vesihuoltoa on selvitetty mm. Tampereen kaupungin EU:n Life-ympäristöprojektina Silta- The Bridge -hankkeessa vuonna 1997. Kyselyyn vastasi 805 asuntokuntaa, joka vastaa noin 55 prosenttia kaikista Aitolahti-Teiskon alueen asuntokunnista. Lisäksi on tehty erillisiä kartoituksia Terälahden, Sisaruspohjan ja Sorilan Valkaman tienhoitokunnan alueilla vuosina 2001 ja 2002. Kaivovesien laatua tutkittiin radonin, uraanin ja torjunta-aineiden osalta kesällä 2006. Kesällä 2007 selvitettiin Aitolahti-Hirviniemen alueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kuntoa sekä talousveden hankintaa. Selvityksessä oli mukana 87 kiinteistöä, 10
Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet joista 58 oli ympärivuotisessa käytössä, 24 vapaa-ajan asuntoa ja neljä seurakunnan kiinteistöä sekä yksi majoituspalveluyritys. 3.2.1 Talousvesi Talousveden saanti on selvitysten mukaan vaihtelevasti hoidettu haja-asutusalueilla. Riittävä vedensaanti on tavallisesti turvattavissa porakaivolla. Ongelmana on kuitenkin joillakin alueilla vedessä esiintyvät haitta-aineet, esimerkiksi arseeni ja fl uori. Lisäksi veden rautapitoisuus ylittää paikoitellen suositukset. Rengaskaivotaloudet ovat kohdanneet veden puutetta erityisen kuivina vuosina 2002 ja 2003. Silta-The Bridge hankkeessa vuonna 1997 tehtyjen selvitysten mukaan talousveden saanti on Teiskon-Aitolahden alueella hoidettu noin puolessa talouksia porakaivolla, myös rengas- tai muu uppokaivo on yleinen. Lähteestä veden ottaa joka kymmenes talous. Yleisesti ottaen veden riittävyys porakaivojen osalta on hyvä, samoin lähteiden antoisuus on hyvä. Rengaskaivoissa riittävyys on hyvä tai kohtalainen. Veden laatu puolessa porakaivoista on hyvä tai kohtalainen, rengaskaivoista viidennes on laadultaan hyviä, lähteiden osalta joka kymmenes. Veden puutteesta tai laatuhaitoista on niukasti tietoa. Teisko-Aitolahti-alueella halukkuus liittyä esimerkiksi osuuskuntamuotoiseen vesihuoltoon on vähäistä, vain joka kymmenes olisi halukas liittymään. Kolmannes suhtautui kielteisesti liittymiseen ja kolmannes ei osannut ottaa kantaa liittymiseen. Haja-asutusalueen kaivovesien radonia, uraania ja torjunta-ainejäämiä tutkittiin pistokokein kesällä 2006. Yksityisistä porakaivoista tutkittiin yhteensä 37 näytettä ja rengaskaivovesiä 14 näytettä. Tutkituista porakaivoista kohonneita uraanipitoisuuksia löytyi Teisko-Aitolahden pohjoisosasta kahdesta näytteestä ja Paarlahden tuntumasta yhdestä näytteestä, mutta useimmat alueen pohjoisosista tutkitut uraanipitoisuudet olivat kuitenkin alhaisella tasolla. Kaikki tutkitut kaivovesinäytteet alittivat radonille asetetun laatusuosituksen 1000 Bq/l. Tutkittujen porakaivojen uraani- ja radonpitoisuudet olivat siis pääsääntöisesti alhaisella tasolla. Torjunta-aineita havaittiin hyvin pieniä määriä vain kolmesta tutkitusta rengaskaivosta. Koska haitta-aineiden esiintyminen on kaivokohtaista ja tutkittu näytemäärä oli pienehkö, ei tuloksia voida yleistää koskemaan yksittäisiä kaivoja. 3.2.2 Jätevedet Silta-The Bridge -hankkeen kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia kuuluu Tampereen Veden jätevesiverkkoon. Pelkkä vesikäymälä on yli puolessa talouksista, alle kymmenellä prosentilla talouksista on käytössä kuivakäymälä ja lopuilla on käytössä sekä vesikäymälä että kuivakäymälä. Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn lainsäädännön kehittyminen Silta- The Bridge -hankkeen jälkeen vaikuttaa merkittävästi jätevesien käsittelyyn kiinteistöillä. Jätevedet Teiskon-Aitolahden alueella johdetaan useimmiten saostuskaivoihin, noin 70 prosentissa kyselyssä tavoitetuissa kiinteistöissä. Saostuskaivon tyhjennys tapahtuu keskimäärin 1,5 kertaa vuodessa. Useimmiten liete kerätään pumppuautoon, kolmannes tyhjentää kaivon peltoon tai luontoon, harvemmin se viedään kaatopaikalle tai kompostiin. Saostuskaivon jälkeen jätevesi johdetaan maastoon, imeytyskenttään tai maasuodattimeen. Myös umpikaivo ja yksittäistapauksissa vesistö olivat jäteveden vastaanottopaikkoja. Haja-asutusalueen sakokaivojen lietteitä ja umpikaivojen jätevesiä otetaan vastaan Viinikanlahden puhdistamolla. Osa jätevesistä toimitetaan puhdistamolle suoraan, osa välivarastoidaan Sorilassa. Lietteenkeräys ja kuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti. Teiskon-Aitolahden alueella havaittiin jätevesien käsittelyssä puutteita, joita oli sekä jätevesijärjestelmissä että jätevesijärjestelmien hoidossa ja huollossa. Joillakin alueilla tonttikoot ovat niin pieniä, että jätevesien hallittu käsittely ei aina ole mahdollista. 11
A-osa 3.3 Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja uudet osuuskuntahankkeet Teisko-Aitolahti alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa: Nurmin Vesihuolto-osuuskunta, Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta ja Velaatan vesiyhtymä. Lisäksi Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta suunnittelee vesi- ja viemäriverkoston rakentamista Hirviniemen alueelle ja Kämmenniemen alueelle oli vuonna 2004 perusteilla Tapoon vesihuolto-osuuskunta. Tapoon vesiosuuskuntahanke peruuntui asukkaille koituvien korkeiden kustannusten takia, mutta halukkuutta vesiosuuskunnan perustamiseen on alueella yhä. Nurmin Vesihuoltoosuuskunta huolehtii omasta verkostostaan ja tekee yhteistyötä Tampereen Veden kanssa, joka toimittaa osuuskunnalle puhdasta vettä ja ottaa osuuskunnan jätevedet käsiteltäviksi. Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta toimittaa jäsenilleen puhdasta vettä omasta pohjavesilähteestä. Sisaruspohjan vesiosuuskunnalla on kaksi vedenottamoa. Velaatan vesiyhtymä toimittaa asiakkailleen puhdasta vettä omasta pohjavesilähteestä. Toiminnassa olevilla vesiosuuskunnilla ei ole suunnitelmissa laajentaa toiminta-alueitaan merkittävästi. Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta on perustettu 16.12.2003 ja osuuskunnan suunnitelmissa on rakentaa vesi- ja viemäriverkosto Hirviniemen alueelle. Tällä hetkellä vesiosuuskuntaan on liittynyt 44 jäsentä. Alueella on kuitenkin n. 80 kiinteistöä ympärivuotisessa asuinkäytössä, ja oletettavissa on, että vesiosuuskuntaan liittymään halukkaiden määrä kasvaa kun hanketta aletaan toteuttaa. Osuuskuntahankkeen lähtökohtana on alueen talousvesien laatuongelmat. Aitolahden Hirviniemeen perusteilla olevan osuuskunnan liittymismahdollisuus Nurmin Vesihuolto-osuuskuntaan yhdysjohdon kautta poistaisi alueella ilmenneet talousveden laatuongelmat (arseeni, rauta, bakteerit). Hirviniemen osayleiskaavatyö on alkanut vuonna 2007 ja vesihuollon suunnittelu etenee maankäytön suunnittelun kanssa rinnakkain. Tukemisen malli Tampereen kaupunki on laatinut vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien tukemisen mallin, jossa on esitetty kaupungin toimintaperiaatteet osuuskuntahankkeiden tukemista koskien. Tukemisen malli on tarkoitettu uusien vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien perustamiseen ja vanhan vesi- tai vesihuolto-osuuskunnan laajentamiseen jo olemassa olevalle rakennuskannalle. Tukipäätökseen vaikuttavat vesihuoltolain 6 :n mukaan suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt. Tukemispäätöstä tehtäessä otetaan huomioon myös maankäyttöön liittyvät näkökulmat ja kaupungin omat tarpeet. Maankäytön arvioimisen tueksi on laadittu kasvupainealuekartta, mihin on rajattu ensi- ja toissijaiset kasvupainealueet vuodesta 1995 lähtien haettujen rakentamisen poikkeuslupien perusteella. Hankkeen tukemiseen vaikuttavat ympäristönsuojelulliset syyt liittyvät lähinnä alueen jätevesikuormituksen pienenemiseen ja terveydelliset syyt alueen talousveden laadun parantamiseen. Tukemisen malli pyrkii antamaan käytännön ohjeet vesihuoltohankkeen tukemiseksi sekä helpottamaan vesiosuuskuntia vesihuoltohankkeen toteuttamisessa. Hankekohtaisesti arvioidaan tuetaanko hanketta. Kaupunki voi osallistua vesihuollon suunnittelukustannuksiin sekä myöntää harkinnanvaraisesti investointitukea korkeintaan 15 prosenttia hankkeen kustannuksista. 3.4 Jätevesiasetus ja ympäristönsuojelumääräykset 12 Valtioneuvoston asetus 542/2003 Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä on kesäkuussa 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksen mukaan jätevesien käsittelyyn käytettävien laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä ja kiinteistön omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Asetuksen mukaiset määräykset koskevat uudisrakentamista heti vuoden 2004 alusta, vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus kymmenen vuoden siirtymäaikaan. Erityisistä syistä voi jo käytössä oleville kiinteistöille tehtäville muutoksille saada lisäaikaa.
Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Tampereen kaupungilla on YSL:n 19 :n nojalla voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka ovat kaupunginvaltuuston päätöksellä tulleet voimaan 1.1.2007 ja koskevat koko kaupunkia. Ympäristönsuojelumääräysten toisessa luvussa on määräykset jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, jätevesien johtamisesta rantavyöhykkeellä ja jätevesien johtamisesta pohjavesialueella. Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee valita siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetun asetuksen (542/2003) puhdistusvaatimukset. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä on noudatettava vähimmäissuojaetäisyyksiä talousvesikaivoon, vesistöön, tiehen, tontin rajaan ja ojaan. Pohjavesitason yläpuolella tulee olla vähintään metrin suojakerros. Pohjavesialueella jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen edellytyksenä on tiivis pohjarakenne. Rantavyöhykkeillä tulee jätevesien käsittelyjärjestelmän sijoittamisessa ottaa huomioon tulvavedenkorkeudet määräyksien mukaisesti. 3.5 Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueilla 3.5.1 Talousveteen liittyvät tarpeet Verkostojen ulkopuolisilla alueilla vesihuollon ongelmia ovat paikoitellen veden laatu, lähinnä arseeni, fl uoridi ja rauta. Veden riittävyys on ollut pääasiassa hyvä myös kuivina vuosina. Tampereen pohjoisella alueella arseeni on talousveden ongelmana melko laajoilla alueilla ulottuen etelästä Paarlahteen ja Käälahteen. Arseeniongelmia on ilmennyt mm. Sisaruspohjassa, Kolunkylässä, Kämmenniemessä, Hirviniemi-Aitoniemen alueella ja Palonkylässä. Myös kohonnut rautapitoisuus talousvedessä on suhteellisen yleistä edellä mainituilla alueilla (ks. liite 6). Haja-asutusalueilla on tarvetta vesihuollon järjestämiseen, mutta pitkät etäisyydet olemassa olevista verkostoista ja kiinteistöjen etäisyys toisistaan vaikeuttavat keskitetyn vesihuollon järjestämistä. Veden käytön kausivaihtelut loma-asutuksesta johtuen aiheuttavat verkostoveden laatuun ongelmia. Arseenin ja raudan poisto kiinteistökohtaisin laittein on mahdollista, mutta aiheuttaa lisäkustannuksia. 3.5.2 Jätevesiin liittyvät tarpeet Jätevesien käsittelyssä on puutteita haja-asutusalueilla. Kiinteistökohtaiset käsittelyjärjestelmät eivät ole kaikissa tapauksissa asianmukaisia tai niiden toiminnasta ei olla kaikilla kiinteistöllä selvillä, jolloin järjestelmien hoidossa ja huollossa ilmenee puutteita. Saostusja umpikaivojen lietteitä joudutaan kuljettamaan toisinaan pitkiä matkoja johtuen pitkistä etäisyyksistä jätevedenpuhdistamolle tai lietteen välivarastointisäiliölle. Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä kesäkuussa 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) koskee vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita. Asetuksessa määritellään puhdistusvaatimukset kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille. Uusista vaatimuksista jätevesien käsittelyssä on tarvetta tiedottaa edelleen. Kiinteistökohtaisen järjestelmän vaihtoehtona on useamman kiinteistön yhteiset jätevesien käsittelyratkaisut tai jätevesien käsittelyn hoitaminen esimerkiksi osuuskuntapohjalta. Osa rakennuspaikoista on määritelty niin, että jätevesijärjestelmä on useamman kiinteistön yhteinen. Vaatimus yhteisestä järjestelmästä on esitetty tällöin rakennusluvassa. Kiinteistöjen yhteiset järjestelmät vaativat kuitenkin rakennuspaikkojen sijoittamista riittävän lähelle toisiaan, jotta järjestelmän rakentaminen mahdollistuu. Haja-asutusalueelle muuttavat ihmiset kuitenkin haluavat yleensä asettua etäälle muista kiinteistöistä, jolloin yhteisiä järjes- 13
A-osa telmiä ei voida rakentaa. Osuuskuntapohjaisen jätevesien käsittelyn kannattavuus riippuu mm. alueen rakennuskannasta ja maasto-olosuhteista. Hyvin harvaan asutulla alueella keskitetyn jätevesien käsittelyn kustannukset ovat kohtuuttoman suuret. Pääosa rakennuksista varustetaan vesivessoilla. Tampereella toimii Huussi ry, joka edesauttaa ja markkinoi kuivakäymälätekniikkaa varteenotettavana vesivessan vaihtoehtona. 3.5.3 Vesihuollon tarpeet alueittain Aitolahti-Hirviniemi Aitolahti-Hirviniemen alueella vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kesällä 2007 tehdyn selvityksen mukaan alueella on merkittäviä ongelmia talousveden hankinnan osalta. Usean kaivon suuret arseenipitoisuudet, veden ajoittainen loppuminen sekä mangaanin ja raudan esiintyminen hankaloittavat monen alueella asuvan elämää. Vuonna 2004 tutkittiin 43 porakaivoveden arseenipitoisuus Aitolahti-Hirviniemen alueella. Arseenipitoisuuden ohjearvo ylittyi kymmenessä kaivossa. Ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä 33 prosenttia voidaan katsoa tämän hetkisen yleisen tulkinnan mukaan täyttävän asetuksen vaatimukset ja 67 prosenttia vaativan korjauksia siirtymäajan loppuun mennessä ennen vuotta 2014. Vapaa-ajan asunnoilla vaatimukset täyttyvät tai asetusta ei sovelleta 54 prosenttia kiinteistöistä. Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta on perustettu alueella olevien veden laadullisten ja määrällisten ongelmien takia. Vesiosuuskuntaan oli vuoden 2007 lopussa liittynyt 44 kiinteistöä. Hirviniemen alueelle suunnitellun vesijohdon ja viemärin on ajateltu liittyvän Sorilassa Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan verkostoon. Vesihuoltoverkoston tulo alueelle voimistaa alueen rakentamispainetta. Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta teki valtuustoaloitteen koskien Aitolahti-Hirviniemen maankäytön suunnittelua 8.3.2005. Hirviniemen alue sisältyy vuosien 2008-2010 yleiskaavoitusohjelmaan. Kolunkylä Kolunkylä sisältyy vuosien 2008-2010 yleiskaavoitusohjelmaan. Kolunkylän vesihuolto hoidetaan tällä hetkellä kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kolunkylä kuuluu vakavan arseeniriskin alueeseen. Sisaruspohjan ja Kämmenniemen välisen yhdysputken rakentaminen toisi mahdollisuuden Kolunkylän vesihuollon järjestämiseksi. Sisaruspohja Sisaruspohjan yleiskaavoitus on käynnissä. Yleiskaavoituksen yhteydessä tehdään Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän alueiden vesihuollon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa selvitetään mm. mahdollisuutta yhdistää Sisaruspohjan ja Kämmenniemen verkostot vedensaannin turvaamiseksi. Alueen rakennuspaikkojen koot ovat riittävän isoja toimivan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseksi. Rakennuspaikan minimikoko on tällä hetkellä 5000 m 2. Osa rakennuspaikoista kaavoitetaan niin, että kiinteistöjen jätevesien käsittely on mahdollista hoitaa yhteisellä järjestelmällä maanomistajien niin halutessa. Ympäristövalvonnan tekemässä haastattelututkimuksessa Sisaruspohjassa vuonna 2002 kiinteistöjen haltijat eivät osoittaneet erityistä kiinnostusta mahdolliseen yhteisviemäröintiin. Jätevesiasetuksen vaatimusten voimaantulo todennäköisesti lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin, koska asetuksen vaatimuksien täyttäminen vaatii kiinteistöiltä joka tapauksessa investointeja uusiin käsittelyjärjestelmiin. Sisaruspohjan vesiosuuskunta toimittaa omasta pohjavedenottamosta vettä tulevan osayleiskaavan alueella. Vesiosuuskunnan toiminta-alueen tulisi laajentua tulevan osayleiskaavan osoittamille rakennuspaikoille, mutta osa uusista rakennuspaikoista saattaa sijaita liittämisen kannalta hankalassa paikassa esimerkiksi maasto-olosuhteiden takia. Sisaruspohjan alueen vesiosuuskuntaa käsitellään luvussa 6.2. 14
Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Terälahti Terälahti sisältyy yleiskaavoitusohjelmaan vuosille 2008-2010. Terälahden keskustan alueella rakennuspaikkojen koko ja etäisyys toisiinsa asettaa haasteita vesihuollolle. Useilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmät on jouduttu sijoittamaan liian lähelle talousvesikaivoja ja/tai vesistöjä. Terälahden Seutu ry on tehnyt omaehtoisen Terälahden kylän maankäyttösuunnitelman luonnoksen, jossa otetaan kantaa myös alueen vesihuollon järjestämiseen. Luonnos on valmistunut vuonna 2005, ja Terälahden Seutu ry toivoo, että se huomioidaan osayleiskaavan laadinnassa. Luonnoksessa on esitetty Terälahden vesihuollon järjestämistä johtamalla jätevedet Polson puhdistamolle tai hankkimalla kylälle oma pienpuhdistamo esimerkiksi osuuskuntapohjaisesti. Kyläläiset toivovat kaupungilta hankkeeseen taloudellista ja suunnitteluapua. Terälahden taajaman jätevesien johtamisesta Polson viemäriverkostoon ja käsiteltäväksi Polson jätevedenpuhdistamolle on tehty vuonna 2001 yleissuunnitelma. Toteutuessaan noin 4,5 km mittainen vesijohto ja paineviemäri neljällä pumppaamolla ratkaisisi Terälahden jätevesien käsittelyn ongelmat ja turvaisi hyvälaatuisen talousveden saannin. Samalla jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi voisi tehostua tasaisemman kuormituksen ansiosta. Laitoksen mitoitustehot riittävät hyvin lisäveden jakeluun ja jätevesien käsittelyyn. Veden jakelu on mahdollista myös Terälahden ympäristössä Taivallahden ja Niemenkylän alueille. Toinen ratkaisu Terälahden jätevesien käsittelyn hoitamiseksi on rakentaa alueelle pienpuhdistamo. Terälahdessa pyritään kaavoituksella mahdollistamaan myös usean kiinteistön yhteiset vesi- ja jätevesiratkaisut vaihtoehtona Polsoon rakennettavalle verkostolle tai pienpuhdistamolle, mutta yhteiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät eivät ratkaise alueen ongelmia kokonaisuudessaan. Pienpuhdistamovaihtoehdosta ja Polsoon rakennettavasta verkostosta tulee tehdä teknis-taloudellinen vertailu, jotta alueen jätevesien käsittely voidaan ratkaista. Ympäristövalvonnan tekemässä haastattelututkimuksessa Terälahdessa vuonna 2001 ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen haltijat eivät osoittaneet erityistä kiinnostusta vesijohtoon ja viemäröintiin, loma-asukkaiden keskuudessa halukkuutta oli selvästi enemmän. Tulevaisuudessa kaavoitettaville rakennuspaikoille rakentaville hyvin toimivalla vesihuollolla on oletettavasti suurempi merkitys. Jätevesiasetuksen vaatimusten voimaantulo todennäköisesti lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin, koska asetuksen vaatimuksien täyttäminen vaatii kiinteistöiltä joka tapauksessa investointeja uusiin käsittelyjärjestelmiin. Myös vuonna 2005 valmistuneen Terälahden Seutu ry:n laatiman maankäyttösuunnitelman luonnoksen perusteella kiinnostus keskitettyyn vesihuoltoon on kasvanut. Terälahden alueen vesistöjen tilasta on tehty selvitys vuonna 2004. Selvitys päätettiin tehdä, sillä Terälahti oli silmämääräisesti arvioiden rehevöitynyt. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Terälahden alueen vesistöissä ilmeneviä haitallisia muutoksia. Lisäksi selvityksessä on esitetty mahdollisia kunnostustoimenpiteitä vesistöille. Näsijärven Terälahti ja Kiimajoki ovat vuosien saatossa rehevöityneet peltoviljelystä ja haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvien ravinteiden seurauksesta. Selvityksessä todettiin Kiimajoen veden laadun olevan yleisluokitukseltaan tyydyttävää ja Näsijärven Terälahden yleisluokitukseltaan hyvää, mutta esimerkiksi Kiimajoessa on todettu ajoittain korkeita kolibakteerimääriä. Selvityksessä esitetään toimenpiteiksi mm. asumajätevesien käsittelyn tehostamista. Kupin alue Aitoniemen ns. Kupin alueella vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Alueella on asutustihentymä ja ranta-asutusta. Alueella on myös talousveden laadullisia ja määrällisiä ongelmia. Mahdollisuus liittää Kupin alue Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskuntaan pitää selvittää. Viitapohja Viitapohjan osayleiskaavatyö aloitettiin vuonna 1998. Alueen vesihuoltoratkaisut selvitetään yleiskaavoituksen yhteydessä. Alueen vesihuolto on mahdollista hoitaa kiinteistökohtaisesti tai vierekkäisten kiinteistöjen osalta yhteisesti. Viitapohja kuuluu arseeniriskialueeseen. 15
A-osa Hervantajärven länsi- ja eteläpuoli Hervantajärven rannalla on tiheää vapaa-ajan asutusta. Alue rajautuu Vuoreksen osayleiskaava-alueeseen. Alueella asuvilta tuli vuonna 2003 kaupungin ensimmäisen vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä esitys kiinteistöjen liittämisestä Vuoreksen alueelle rakennettavaan vesi- ja viemäriverkostoon joko Tampereen Veden toiminta-alueen laajennuksena tai osuuskuntamuotoisena. Vuoreksen vesihuollon rakentaminen tapahtuu vaiheittain asemakaavoituksen edetessä. Lempäälän Riihiniityn ja Matinlahden alueiden vesihuoltoverkosto rakennetaan vuoden 2016 jälkeen. Hervantajärven länsi- ja eteläpuolen liittämistä vesihuoltopalvelujen piiriin voidaan tarkastella näiden alueiden rakentumisen yhteydessä. Kämmenniemi Kämmenniemen alue on merkittävää arseeniriskialuetta ja siksi se on esitetty viranhaltijoiden tarvealueena liitteessä 6. Kämmenniemen alueelle oli vuonna 2004 perusteilla Tapoon vesihuolto-osuuskunta. Tapoon vesiosuuskuntahanke peruuntui asukkaille koituvien korkeiden kustannusten takia, mutta halukkuutta vesiosuuskunnan perustamiseen on alueella yhä. Teiskon kirkon seutu Teiskon kirkon seudulla on neljä Tampereen seurakuntayhtymän omistamaa kiinteistöä, joiden jätevesijärjestelmät kaipaavat kunnostamista. Lisäksi alueelle on rakennettu melko tiheästi sekä vakituisia asuinkiinteistöjä että loma-asuntoja, joilla on myös jätevesien käsittelyjärjestelmien korjaamiseen liittyviä tarpeita. Seurakuntayhtymällä olisi kiinnostusta hoitaa alueen jätevesien käsittely yhteisjärjestelmällä. Yhteisjärjestelmän tuomiseksi esiin ja sen kannatettavuuden selvittämiseksi seurakuntayhtymä ja kaupunki järjestivät vesihuoltoaiheisen yleisötilaisuuden Teiskon seurakuntatalolla tammikuussa 2008. Tilaisuudessa pohdittiin alueen jätevesien käsittelyratkaisuja, joita ovat kiinteistökohtainen käsittely, yhteinen pienpuhdistamo tai siirtoviemäri Tampereen Veden Polson puhdistamolle. 3.6 Pirkanmaan haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma 2001: Tampereen haja-asutusalueet Pirkanmaan seudun haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmassa vuodelta 2001 on esitetty seuraavien 5-10 vuoden jaksolle toteutettavaksi mm. Kämmenniemen ja Teiskon kirkonseudun välinen yhdysvesijohto, jolla Kämmenniemen vedenpuhdistamolta johdettaisiin vettä kirkonseudulle. Vesijohtoon mahdollisesti liittyvien määräksi arvioidaan 140 asukasta ja vesijohtolinjan pituudeksi tulisi 12,5 km. Teiskon Velaatan pohjavesialue on sisällytetty Ruoveden kunnan vesihuollon kehittämiseen. Velaatasta olisi mahdollista johtaa pohjavettä Muroleen kylään, jossa kaivovesissä on kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Yleissuunnitelmassa vesijohto- ja jätevesiviemärihankkeina esitetään Sorilan lisävaihe. Terälahden seudun jätevesien johtamista esitetään Polson jätevedenpuhdistamolle alueen tiheän ranta-asutuksen johdosta. Vesijohtoon liittyviä asukkaita arvioidaan olevan 260. Vesijohdon pituus olisi 11 km. Yleissuunnitelmassa mainituista kehittämishankkeista Sorilan lisävaihe on toteutunut. Teiskon kirkonseudulla ei ole ilmennyt erityistä tarvetta eikä kiinnostusta vesijohdon saamiseksi Kämmenniemestä, mutta yhteisen jätevesihuollon selvittelyn yhteydessä tarkastellaan mahdollisuutta hankkia talousvesi alueelle Polson vedenottamolta. Terälahden ja Polson välinen vesi- ja viemärilinja tulee ottaa lähemmin tarkasteltavaksi. Vaihtoehtona yhdysputken rakentamiselle voisi olla Terälahden kylään rakennettava pienpuhdistamo. 16
Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 4 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla Selvitysalueiksi merkittyjen alueiden maankäytön suunnitelmat Teisko-Aitolahden alueella on asutustihentymiä, joilla on ilmennyt ongelmia veden laadussa ja riittävyydessä sekä jätevesien kiinteistökohtaisessa käsittelyssä. Kyseiset kyläalueet on otettu selvitysalueiksi, joilla maankäytön suunnittelua tulee kiirehtiä vesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysalueita ovat Palonkylän alue ja Kupin alue. Tiedottaminen, asukaskyselyt ja illat uuden jätevesiasetuksen tiimoilta Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta jatkavat edelleen tiedottamista haja-asutusalueiden jätevesihuollon määräyksistä haja-asutuksen jätevesihuollosta annetun asetuksen mukaisesti. Kiinteistöjen vesihuoltotiedot viedään tietokantaan kiinteistöjen kartoituksen ja valvonnan myötä. Terälahden vesihuoltoratkaisun vertailu - Polson yhdysputki/kylän pienpuhdistamo Terälahden vesihuollon ratkaisemiseksi päivitetään Polson yhdysputken kustannusarvio ja selvitetään pienpuhdistamon rakentamisen kustannukset. Yleissuunnitelman teettäminen Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän vesihuollosta Yleiskaavoituksen yhteydessä tehdään yleissuunnitelma Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän vesihuollosta. Yleissuunnitelmassa selvitetään mm. mahdollisuutta yhdistää Sisaruspohjan ja Kämmenniemen verkostot vedensaannin turvaamiseksi. Suunnitelmassa selvitetään myös mahdollisuutta järjestää Kolunkylän ja Viitapohjan alueiden vesihuolto verkostoa laajentamalla sekä mahdollinen alueen yhteisviemäröinti Kämmenniemen puhdistamolle vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Yleissuunnitelman teettäminen Aitolahti-Hirviniemen vesihuollosta Aitolahti-Hirviniemen alueelle teetetään vesihuollon yleissuunnitelma osayleiskaavan valmistelun yhteydessä. Hervantajärven länsi- ja eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen vesihuollon selvittäminen Hervantajärven länsi- ja eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen vesihuollon nykytila, tarpeet sekä kiinnostus yhteiseen vesihuoltoverkostoon selvitetään. Yleissuunnitelman teettäminen Teiskon kirkon seudun vesi-huollosta Teiskon kirkon seudun jätevesihuollosta teetetään yleissuunnitelma, jossa selvitetään mahdollisuutta järjestää alueen jätevesien käsittely yhteisratkaisuna vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle käsittelylle. Lietteen välivarastointikapasiteetin tarpeen selvittäminen Teisko- Aitolahti alueella Lietteen välivarastointikapasiteetin lisäämisen tarve Teisko-Aitolahti alueella selvitetään. Välivarastointikapasiteetin lisäämiseksi saattaa olla tarvetta alueen pohjoisosassa. Välivarastointikapasiteetin lisääminen vähentäisi lietekuljetusten määrää. 17
B-osa 5 Tampereen Vesi Tampereen kaupungin liikelaitos Tampereen Vesi toimittaa vettä lähes koko kantakaupungin alueelle. Pohjoisella suuralueella Tampereen Veden toiminta-alueeseen kuuluvat Polson ja Kämmenniemen vesi- ja viemärijärjestelmät. Tampereen asukkaista noin 96 prosenttia on vesijohtoverkoston piirissä. Tampereen Veden toiminta-alue sisältää olemassa olevat vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot kaupungin asemakaavoitetuilla alueilla. Toiminta-alue laajenee kaupungin asemakaavoituksen myötä. Toiminta-alueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat vesi- ja viemäriverkoston välittömässä läheisyydessä ja joille on mahdollisuus osoittaa liittymiskohta verkostoon. Toiminta-alueen ulkopuolelle on rajattu kiinteistöt, joilla mahdollinen liittymiskohta verkostoon sijaitsee yli 100 metrin päässä olemassa olevasta verkostosta. Tampereen Veden nykyinen, vuonna 2004 hyväksytty toiminta-alue vesi- ja viemäriverkon osalta on esitetty karttaliitteissä. Tampereen Veden johtokunta on 13.12.2007 esittänyt uuden toiminta-alueen määrittelyn yhdyskuntalautakunnalle. Hulevesiviemäröinnin osalta toiminta-alue on melko hajanainen ja kattaa vain osan kaupungin asemakaava-alueesta. Hulevesiviemärin osalta toiminta-alue kattaa ne kiinteistöt, joiden kohdalla on rakennettu sadevesille tarkoitettu putkiviemäri. Hulevesiviemäröinnin laajentamista Tampereen Vesi harkitsee uusien alueiden rakentamisen ja vanhojen johtoverkkojen saneerauksen yhteydessä. Vesihuoltolaitos voi tarjota palvelujaan myös toiminta-alueensa ulkopuolisille alueille. Tampereen Vesi toimittaa vettä toiminta-alueensa ulkopuolelle naapurikunnille ja vastaanottaa näiltä jätevesiä. Tampereen Vesi toimittaa lähes kaiken talousveden Pirkkalan kunnalle. Vettä myydään tarvittaessa myös Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Ylöjärven kaupungilta Tampereen Vesi myös ostaa vettä. Tampereen Vesi harjoittaa Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä pienimuotoista veden toimittamista pohjavedenottamoiden tai pääjohtojen läheisyydessä oleville osuuskunnille ja kiinteistöille. Naapurikunnille myydyn veden määrä on noin seitsemän prosenttia pumpatusta vedestä. Laskuttamattoman veden osuus vedenotosta on 15 prosenttia. Liittyjiä Tampereen Vedellä oli vuoden 2006 lopussa noin 17 000. Vesijohdon piirissä on 96 prosenttia asukkaista. Veden ominaiskäyttö on 240 l/asukas/vrk (vuonna 2006). Taulukko 1. Vesijohtoveden käyttö eri tarkoituksiin vuonna 2006 VEDENKÄYTTÖ MILJ. M 3 % Yksityiset 10,7 56,7 Teollisuus 3,2 17,0 Muut kunnat 1,3 6,8 Kaupunki 0,9 4,9 Muu käyttö* 2,7 14,5 * Palonsammutusvedet, vuodot, mittavirheet, juoksutukset ja huuhtelut 18
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 5.1 Talousvesi Vuonna 2006 Tampereen Veden johtoverkkoon pumpattiin noin 20,4 milj. m 3 vettä. Taulukko 2. Pumppaus vesijohtoverkostoon vedenottamoittain 2006 Pintavesilaitokset: Pohjavesilaitokset: Rusko 75,5 % Messukylä 7,9 % Kämmenniemi 0,2 % Pinsiö 10,2 % Kaupinoja 0,0 % Hyhky 3,6 % Polso 0,1 % Julkujärvi 1,44 % Kaupinojan pintavedenpuhdistuslaitos Näsijärven rannalla toimii varalaitoksena. Näsijärven vettä puhdistetaan myös Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistamoilla. Tampereen Vedellä on käytössä kaupungin terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittu valvontatutkimusohjelma vuosille 2006 2010. Vesinäytteitä otetaan säännöllisesti verkoston 32 näytteenottopisteestä. Veden laatu oli vuonna 2006 kaikilla vedenkäsittelylaitoksilla ja pohjavesilaitoksilla hyvä ja täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laadulle asettamat vaatimukset. Mustalammen vedenottamon vedessä on havaittu ajoittainen tri- ja tetrakloorieteenin enimmäispitoisuuden ylitys. Tämän jälkeen Mustalammen pohjavedenottoa on vähennetty ja ryhdytty toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Messukylän ja Hyhkyn pohjavedenottamoiden kaivoissa ja laitokselta verkostoon johdettavassa vedessä havaittiin vuonna 2004 pieniä määriä diklobeniili -nimisen torjunta-aineen hajoamistuotetta, BAM:a. Havaitut BAM -pitoisuudet olivat niin alhaisia, että niistä ei koitunut terveydellistä haittaa. Messukylän ja Hyhkyn vedenkäsittelyprosessia tehostettiin lisäämällä niihin aktiivihiilisuodatus, joka poistaa BAM -yhdisteitä tehokkaasti. Tampereen Vesi seuraa raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta verkostoon pumpattavan veden ja verkostoveden laatua. Analyysejä tehdään vuosittain noin 20 000, vesinäytteitä otetaan noin 5000. Uusien ja peruskorjattujen putkistojen hygieenisyys tarkistetaan ennen käyttöönottoa. 19
B-osa 5.1.1 Veden jakelu ja vesijohtoverkosto Tampereen Veden vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 720 kilometriä. Päävesijohdot johtavat veden vedenkäsittelylaitoksilta kulutusalueille, joilla jakelujohdot jakavat veden edelleen liittyjille. Kiinteistönhaltijat vastaavat tonttijohdoista. Kaupungin maaston korkeuserojen johdosta verkostossa on useita eri painepiirejä. Kantakaupungin alueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin. Suurimmat painepiirit ovat keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit. Keskustan painepiiriin pumpataan vettä Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitokselta sekä Messukylän pohjavedenottamolta. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti-Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Kantakaupungin ulkopuolella Kämmenniemen ja Polson alueilla on omat verkostonsa. Tampereella on kuusi vesitornia, joiden yhteistilavuus on 23 000 m 3 eli noin 45 prosenttia keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta. Ylävesisäiliöiden avulla pidetään yllä tasaisia painetasoja verkostossa sekä varastoidaan vettä mahdollisia käyttöhäiriöitä varten. 20 Vesijohtoverkostojen kunto Tampereen Vesi huolehtii verkostojen saneerauksesta niin, että tavoitteena on uusia yli yksi prosentti putkistosta vuosittain. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoa kunnostetaan tarpeen mukaan pääosin katujen rakentamisen ja saneerauksen yhteydessä. Saneerauskohteet ovat pääasiassa yli 50 vuotta vanhoilla katu- ja asuinalueilla. Runkovesijohtojen ja verkoston kapasiteetti on pääosin riittävä. 5.1.2 Pintaveden otto ja käsittely Tampereen Vesi ottaa vesijohtoveden valmistukseen käytetystä vedestä noin 70 prosenttia pintavetenä Roineesta Tampereen kaakkoispuolelta (vuonna 2006 75 prosenttia). Roineen vesi käsitellään Ruskon vedenpuhdistamossa. Roineen vedenlaatu on Sisä-Suomen järvistä puhtaimpia ja veden laatu on pysynyt hyvänä hajakuormituksesta huolimatta. Tampereen Vesi ottaa Roineesta vuosittain noin 16,8 miljoonaa kuutiometriä vettä. Vuosikeskiarvona laskettu enimmäisotto Roineesta on lupaehtojen mukaisesti 900 l/s, kuukausikeskiarvona 1 350 l/s. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin päästä rannasta. Veden laatu on tasainen lämpötilan vaihtelua (0 23 C) lukuun ottamatta. Roineen vettä tutkitaan säännöllisin raakavesianalyysein Ruskon vedenkäsittelylaitoksen laboratoriossa. Toistuvien analyysien lisäksi Roineen kolmesta havainnointipisteistä otetaan näytteitä eri vuodenaikoina. Näsijärvestä raakavettä ottavat Kaupinojan, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset. Näistä Kaupinojan vedenottamo toimii varalaitoksena Ruskon laitokselle. Ruskon vedenpuhdistamo Ruskon vedenpuhdistamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu alkaliteetin nosto, saostus, fl otaatioselkeytys, hiekkasuodatus, aktiivihiilisuodatus, alkalointi ja desinfi ointi. Kalkkia käytetään ph:n säätöön, saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia ja klooria desinfi ointiin. Ruskossa käytetään desinfi oinnin ohella klooridioksidia veden haju- ja makuominaisuuksien parantamiseen. Hienojakoiset epäpuhtaudet ja makua sekä hajuja aiheuttavat yhdisteet poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Hiilidioksidia ja kalkkia käytetään veden alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi, jolloin korroosio vähenee putkistoissa ja vesilaitteissa. Verkkoon toimitettu vesi on pehmeää, sen kovuus on alle 6 dh. Kaupinojan vedenpuhdistamo Raakaveden sisältämien epäpuhtauksien saostuksessa käytetään alumiinisulfaattia saostuskemikaalina, kalkkia käytetään ph:n säätöön ja klooria desinfi ointiin. Desinfi - oinnin ohella klooria käytetään veden haju- ja makuominaisuuksien parantamiseen. Kämmenniemen vedenpuhdistamo Kämmenniemen vedenpuhdistamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu saostus, fl otaa-