TEM Tilastotiedote 2012:4. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

TEM Tilastotiedote 2012:4 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011

Työ- ja Työmarkkinat 2012 elinkeinoministeriö Arbetsmarknaden Labour Market Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Mikonkatu 4, 00100 Helsinki, Finland Email: etunimi.sukunimi@tem.fi Helsinki, marraskuu 2012

Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Tiivistelmä: Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä 59 600 ulkomaalaista työnhakijaa, mikä oli 3 600 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista (748 000) oli 8 prosenttia. Ulkomaalaisista työnhakijoista 50 200 oli ollut työttömänä vuoden 2011 aikana. Työnhakijoista naisia oli 52,7 prosenttia ja miehiä 47,3 prosenttia. Suurin osa (47,2%) ulkomaalaisista työnhakijoista oli 25 39 -vuotiaita. Valtaosa kaikista ulkomaalaisista, keskimäärin 17 200 henkilöä oli vuonna 2011 työnhakijana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia työnhakijoita oli Varsinais- Suomessa (4 200), Kaakkois-Suomessa (3 400) ja Pirkanmaalla (3 300). Suurimpia ulkomaalaisten työnhakijoiden ammattiryhmiä olivat tieteelliset ja tekniset ammatit sekä palvelu- ja teollisuustyö. Vuoden 2011 aikana työmarkkinatukena maksettavaa kotoutumistukea maksettiin 17 300 maahanmuuttajalle. Työvoimapoliittisessa toimenpiteessä oli yhteensä 15 600 kotoutujaa. Yleisimmät toimenpiteet olivat työvoimapoliittinen koulutus (9 600), työvoimakoulutukseen rinnastettava koulutus (6 600) sekä työharjoittelu tai työelämävalmennus (4 000). Kotoutumiskoulutuksen opiskelijatyöpäiviä järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 1 250 000, joista peräti 515 000 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Työvoimakoulutuksen suoritti vuonna 2011 15 600 ulkomaalaista, mikä on noin 1 100 enemmän kuin vuonna 2010. Suosituimpia aloja olivat sosiaali- ja terveys-, palvelu-, puhdistuspalvelu- sekä kuljetusala. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköt tekivät vuonna 2011 yhteensä 9 600 työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua. Yhteensä osaratkaisuja tehtiin 670 enemmän kuin vuonna 2010. Kielteisten osaratkaisujen määrä (18,8%) pysyi suurin piirtein ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimmat ammattialat olivat kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat, siivoojat, maatalous- ja puutarhatyöntekijät, kokit ja keittäjät sekä hitsaajat. Utländska arbetssökande vid arbets- och näringsbyråerna år 2011 Sammandrag: Antalet utländska arbetssökande ökade under 2011. Arbets- och näringsbyråerna hade under 2011 sammanlagt 59 600 utländska arbetssökande, vilket var 3 600 fler än under det föregående året. Andelen utländska arbetssökande av alla arbetssökande (748 000) var 8 procent. Av de utländska arbetssökandena hade 50 200 varit arbetslösa under 2011. Av arbetssökandena var 52,7 procent kvinnor och 47,3 procent män. Största delen (47,2%) av de utländska arbetssökandena var i åldern 25 39 år. Merparten av alla utlänningar, i genomsnitt 17 200 personer, var år 2011 arbetssökande inom området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland. Näst mest utländska arbetssökande fanns i Egentliga Finland (4 200), i Sydöstra Finland (3 400) och i Birkaland (3 300). De största yrkesgrupperna för de utländska arbetssökandena var vetenskapliga och tekniska yrken samt service- och industriarbete. Under 2011 betalades integrationsstöd som betalas i form av arbetsmarknadsstöd till 17 300 invandrare. I arbetskraftspolitiska åtgärder deltog sammanlagt 15 600 personer som integrerade sig. De vanligaste åtgärderna var arbetskraftspolitisk utbildning (9 600), utbildning som jämställs med arbetskraftsutbildning (6 600) samt arbetspraktik eller arbetslivsträning (4 000). År 2011 ordnades sammanlagt 1 250 000 studerandearbetsdagar inom integrationsutbildning, av vilka så många som 515 000 inom området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland. Arbetskraftsutbildning genomfördes år 2011

av 15 600 utlänningar, vilket är cirka 1 100 fler än år 2010. De mest populära områdena var social- och hälsovården, servicesektorn, rengöringsservice samt transportsektorn. Arbetstillståndsenheterna vid arbets- och näringsbyråerna fattade år 2011 sammanlagt 9 600 delbeslut för uppehållstillstånd för arbetstagare. Sammanlagt fattades 670 fler delbeslut än år 2010. Antalet negativa delbeslut (18,8 %) var ungefär detsamma jämfört med det föregående året. De största yrkesområdena var förare av lastbilar och fordonskombinationer, städare, jordbruks- och trädgårdsarbetare, kockar och kokerskor samt svetsare. Foreign Jobseekers at Employment and Economic Development Offices in 2011 Abstract: The number of foreign jobseekers increased during 2011. In 2011, the number of foreign jobseekers registered at Employment and Economic Development Offices totalled 59,600, up 3,600 on the previous year. The share of foreign jobseekers of the total amount of jobseekers (748,000) was eight per cent. Some 50,200 of the foreign jobseekers had been unemployed during 2011. Women accounted for 52.7 per cent of the jobseekers and men for 47.3 per cent. The majority (47.2%) of the foreign jobseekers were aged between 25 and 39. In 2011, the majority of all foreign jobseekers, an average of 17,200, were registered in the Uusimaa Employment and Economic Development Office area. The next highest numbers of foreign jobseekers were registered in Southwest Finland (4,200), Southeast Finland (3,400) and Pirkanmaa (3,300). The biggest professional groups among the foreign jobseekers included scientific and technical professions as well as those from the service and industrial sectors. During 2011, integration assistance provided in the form of labour market subsidy was paid to 17,300 immigrants. A total of 15,600 of those involved in integration efforts were participating in a labour policy measure. The most common measures were labour policy training (9,600), training comparable to labour market training (6,600), and on-the-job training or preparatory training for working life (4,000). In integration training, a total of 1,250,000 student workdays were organised in 2011, of which as many as 515,000 were in the Uusimaa Employment and Economic Development Office area. In 2011, 15,600 foreign citizens completed labour-market training, up 1,100 on 2010. The most popular sectors were the social and health sector, and the services, cleaning services and transport sectors. In 2011, the work permit units of Employment and Economic Development Offices processed a total of 9,600 partial decisions on residence permits for employees. The total number of partial decisions was 670 higher than in 2010. The share of negative partial decisions (18.8%) remained practically unchanged from the year before. The biggest professionals groups were lorry and articulated vehicle drivers, cleaners, agricultural and garden workers, chefs and cooks, and welders. Viittausohje: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. ISSN = 1797-3732. 2012:4, Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu pvm]. Saantitapa: http://www.tem.fi/tilastojulkaisut.

SISÄLLYSLUETTELO 1. Käsitteiden määrittelyä 1 2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 1 3. Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna 2011 9 4. Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 16 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna 2011 20 6. Muiden viranomaisten tilastot työvoiman maahanmuuttoon liittyen 21 Liitteet 22

1 1. Käsitteiden määrittelyä Tilastokatsauksessa on käytetty pääasiallisena lähteenä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoja. Terminologisesti katsauksessa tarkoitetaan tästä johtuen ulkomaalaisella työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijaa, jolla on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan kotouttamislain piirissä olevaa ulkomaalaista. 2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2011 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita 59 600, mikä on 3 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä 13 500, Virosta 7 400 ja Ruotsista 1 300. Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (3 500), somalialaiset (3 200), thaimaalaiset (2 500), turkkilaiset (1 600), afganistanilaiset (1 600) ja iranilaiset (1 400). Yhteensä työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2011 työnhakijana 748 000 henkilöä 1. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista oli 8 %. Taulukko 1. Ulkomaalaiset työnhakijat vuosina 2007 2011, lkm 2011 2010 2009 2008 2007 Työnhakijat 59 642 55 999 50 727 42 548 39 095 Miehet 28 224 26 733 24 108 18 809 17 039 Naiset 31 418 29 266 26 619 23 739 22 056 15-24-vuotiaat 8 824 8 456 7 511 6 395 5 769 25-39-vuotiaat 28 173 26 138 23 599 19 712 17 997 yli 40 -vuotiaat 22 645 21 405 19 617 16 441 15 329 Työttömänä olleet 50 151 47 794 43 623 35 474 32 705 1 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset.

2 Ulkomaalaisista työnhakijoista 50 200 oli ollut työttömänä vuoden 2011 aikana. Työnhakijoista naisia oli 52,7 % ja miehiä 47,3 %. Suurin osa (47,2 %) ulkomaalaisista työnhakijoista oli 25-39-vuotiaita. Kuvio 1. Ulkomaalaiset työnhakijat ja työttömät työnhakijat vuosina 2007 2011, vuosikeskiarvo 50000 45000 40000 35000 Työnhakijat Työttömät työnhakijat 39000 41467 30000 34264 25000 20000 26449 27921 15000 16704 18563 19090 10000 11577 12193 5000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä jatkoi kasvua vuonna 2011, kaikkien ulkomaalaisten työnhakijoiden vuosikeskiarvon ollessa 41 500 henkilöä. Vuoden 2008 lopulla alkaneen taantuman johdosta nopeasti kasvaneen ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrän kasvu sen sijaan hidastui edelleen vuonna 2011. Työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita oli vuonna 2011 keskimäärin 19 100.

3 Kuvio 2. Koko väestön ja ulkomaalaisten työttömyysasteet vuosina 2002-2011 (%) 35 30 Koko väestö Ulkomaalaiset 25 20 15 28,4 28,8 28,3 26,1 22,8 19,4 19,1 23,8 22,7 21,5 10 8,1 8,2 7,7 7,6 6,4 6,0 6,1 7,9 7,9 7,4 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Koko väestö: Tilastokeskus, työvoimatutkimus / Ulkomaalaiset: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; vuosi 2011: TEM:n arvio Ulkomaalaisten työttömyysaste oli aleneva koko 2000-luvun aina vuoden 2008 lopulla alkaneeseen taantumaan saakka. Vuosien 2008 ja 2009 välillä ulkomaalaisten työttömyysaste kasvoi jyrkästi, mutta kääntyi laskuun jo vuoteen 2010 mennessä. Koko tämän ajanjakson ajan ulkomaalaisten työttömyysaste on ollut kuitenkin yli kaksin- tai kolminkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna.

4 Kuvio 3. Ulkomaalaiset työnhakijat: suurimmat kansalaisuudet vuonna 2011, lkm 16000 14000 13524 2011 12000 10000 8000 7357 6000 4000 3508 3181 2535 2000 0 Venäjä Viro Irak Somalia Thaimaa Ulkomaalaisista työnhakijoista vuonna 2011 suurimmat kansalaisuusryhmät olivat venäläiset, virolaiset, irakilaiset, somalialaiset ja thaimaalaiset. Työnhakijoiden määrän kasvu hidastui hieman edellisvuodesta ja oli myös huomattavasti hitaampaa kuin vuosina 2008 2009, jolloin esimerkiksi virolaisten osalta kasvu oli 2050 ja venäläisten osalta 1440 henkilöä. Vuosien 2010 ja 2011 välillä virolaisten työnhakijoiden määrä kasvoi 460 henkilöllä ja venäläisten 260 henkilöllä (katso liite 2).

5 Kuvio 4. Ulkomaalaiset työnhakijat ELY-keskuksittain vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Työnhakijat LAPPI KAINUU POHJOIS-POHJANMAA POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO KAAKKOIS-SUOMI PIRKANMAA HÄME SATAKUNTA VARSINAIS-SUOMI UUSIMAA 913 860 566 2011 567 1789 2010 1610 1690 1581 392 375 1521 1427 1318 1244 992 925 819 761 3381 3158 3260 3164 2418 2354 812 747 4167 4014 17190 16006 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 Valtaosa kaikista ulkomaalaisista, keskimäärin 17 200 henkilöä oli vuonna 2011 työnhakijana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia työnhakijoita oli Varsinais- Suomessa (4200), Kaakkois-Suomessa (3400) ja Pirkanmaalla (3300). Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä oli kasvanut Kainuuta lukuunottamatta kaikkien ELYkeskusten alueilla.

6 Kuvio 5. Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat ELY-keskuksittain vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Työttömät työnhakijat LAPPI KAINUU POHJOIS-POHJANMAA POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO KAAKKOIS-SUOMI PIRKANMAA HÄME SATAKUNTA VARSINAIS-SUOMI UUSIMAA 364 361 195 2011 200 2010 687 659 564 590 161 164 729 676 517 458 388 377 342 307 1465 1390 1477 1467 1114 1205 390 363 2097 2056 8463 8196 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrät ovat verrannollisia edellisessä kuviossa esiteltyihin työnhakijoiden määriin. Suurimmat ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrät vuonna 2011 olivat Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 8500 henkilöä, Varsinais-Suomen 2100, Kaakkois-Suomen 1500 ja Pirkanmaan 1500 henkilöä. Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna määrät olivat kasvaneet kaikilla muilla ELY-keskusalueilla paitsi Hämeessä, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla.

7 Kuvio 6. Ulkomaalaiset työnhakijat koulutuksen mukaan vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Alempi perusaste 3262 3125 2011 2010 Ylempi perusaste 8623 8239 Keskiaste 11550 11158 Alin korkea-aste 1868 1866 Alempi korkeakoul.aste Ylempi korkeakoul. aste 3501 3320 3238 2951 Tutkijakoulutus 286 262 Tuntematon 8081 9141 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Suurimmalla osalla TE-toimistojen ulkomaalaisista työnhakijoista oli vuonna 2011 keskiasteen tai ylemmän perusasteen koulutus. Myös ryhmään koulutus tuntematon kuului suuri osa työnhakijoista. Ryhmään merkitään työnhakijat, joiden koulutusastetta ei ole voitu määrittää mm. puuttuvien opintoasiakirjojen takia, mikä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. Vuoteen 2010 verrattuna ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on noussut suhteellisesti eniten ryhmissä tuntematon, ylempi korkeakoulutusaste sekä tutkijakoulutus.

8 Kuvio 7. Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Tieteellinen, tekn. ja taiteel. työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala 2587 2348 5488 5349 2011 2010 Hallinto- ja toimistotyö 3539 3395 Kaupallinen työ 2868 2655 Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus ja liikenne Rakennus- ja kaivosala 829 779 1352 1313 1752 1739 Teollisuus 4033 4232 Muu teollisuus ja varastoala 1175 1165 Palvelutyö Ei ammattia 5003 4616 12841 11410 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Suurimpia ulkomaalaisten työnhakijoiden ammattiryhmiä olivat vuonna 2011 tieteelliset ja tekniset ammatit, palvelu- ja teollisuustyö, hallinto- ja toimistotyö sekä ryhmä ei ammattia. Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin voida määrittää ammattia, merkitsevät TEtoimistojen virkailijat hakijalle ei ammattia. Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. Vuoteen 2010 verrattuna ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on noussut suhteellisesti eniten ryhmissä tuntematon, terveydenhuolto ja sosiaaliala sekä palvelutyö. Työnhakijoiden määrä on vähentynyt eniten ryhmässä teollisuus.

9 3. Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana työmarkkinatukena maksettavaa kotoutumistukea maksettiin yhteensä 17 265 maahanmuuttajalle. Kotoutumissuunnitelma, joka laaditaan enintään kolmeksi vuodeksi, tehtiin ensimmäistä kertaa 7144 henkilölle. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli yhteensä 15 647 kotoutujaa. Julkisen työvoimapalvelulain (30.12.2002/1295) muutoksen myötä vuonna 2010 ryhdyttiin tekemään työvoimapoliittisia päätöksiä omaehtoisen opiskelun tukemisesta rinnasteisten toimenpiteiden sijaan. Vanhan kotouttamislain (493/1999) nojalla päätöksiä rinnasteisten toimenpiteiden tukemisesta tehtiin 31.8.2011 asti, jonka jälkeen omaehtoisen opiskelun tukeminen tuli voimaan uudessa laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Julkiseen työvoimapalvelulakiin tuli mahdollisuus omaehtoisen opiskelun tukemiseen työttömyysetuudella, jota voitiin soveltaa myös kotoutujiin, mikäli edellytykset täyttyivät. Kotoutumistukena myönnetyllä työttömyystuella tuetaan työttömien työnhakijoiden sellaisia opintoja, joiden arvioidaan parantavan opiskelijan ammattitaitoa tai mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Päätöksiä omaehtoisen opiskelun tukemisesta tehtiin 118 vuonna 2010 ja 1439 vuonna 2011. Työvoimakoulutukseen rinnastettavaan koulutukseen osallistui 6603 kotoutujaa vuonna 2011. Taulukko 2. Kotoutumistuen piirissä olevat ja heidän osallistumisensa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja sijoittuminen avoimille työmarkkinoille vuosina 2006 2011 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kotoutumistuen piirissä vuoden aikana 10 800 12 000 13 100 14 404 15 510 17 265 Vuoden aikana ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat 4 281 4 962 5 277 6 270 7 885 7 144 Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä yhteensä henkilöitä 9 300 10 462 11 662 12 947 14 032 15 647 Heihin kohdistuneet toimenpiteet: -Työvoimapoliittinen koulutus 6 015 6 630 7 494 8 152 8 586 9 628 -Työvoimakoulutukseen rinnastettava koulutus 4 363 4 925 5 424 6 257 6 918 6 603 -Työharjoittelu tai työelämävalmennus 2 322 2 374 2 607 2 969 3 467 4 040 -Omaehtoinen opiskelu 118 1 439 Avoimille työmarkkinoille sijoittumisia 7 616 8 666 9 685 8 678 10 810 Lähde: KELA, työmarkkinatukena maksettu kotoutumistuki; TEM, työnvälitystilasto

10 Kuvio 8. Tehtyjen kotoutumissuunnitelmien määrät vuonna 2011, lkm 25000 20000 20453 15000 11245 10000 9208 7905 5000 0 5099 4231 2212 1006 Yhteensä Miehet Naiset 15 24-v. 25 34-v. 35 44-v. 45 54-v. Yli 55 v. Kotoutumissuunnitelmia tehtiin vuonna 2011 yhteensä 20 453 maahanmuuttajalle. Miehille tehtiin yhteensä 9208 ja naisille 11 245 kotoutumissuunnitelmaa. Eniten suunnitelmia tehtiin 25 34-vuotiaille maahanmuuttajille.

11 Kuvio 9. Kotoutumissuunnitelmat ELY-keskuksittain vuonna 2011, lkm 8000 7000 7230 6000 5000 4000 3000 2476 2000 1722 1655 1168 985 943 782 688 657 624 495 439 332 257 1000 0 0 Eniten kotoutumissuunnitelmia (7230) tehtiin vuonna 2011 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi eniten kotoutumissuunnitelmia tehtiin Kaakkois-Suomessa (2476), Pirkanmaalla (1722) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1655).

12 Taulukko 3. Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat ELY-keskuksittain vuonna 2011 YHTEENSÄ MIEHET NAISET ELY-keskus Kaikki Alle 25-v. Yli 25-v. Kaikki Alle 25-v. Yli 25-v. Kaikki Alle 25-v. Yli 25-v. Uusimaa 2910 732 2178 1310 325 985 1600 407 1193 Varsinais-Suomi 581 191 390 274 102 172 307 89 218 Satakunta 184 36 148 66 16 50 118 20 98 Häme 381 76 305 147 35 112 234 41 193 Pirkanmaa 510 131 379 219 57 162 291 74 217 Kaakkois-Suomi 578 145 433 246 76 170 332 69 263 Etelä-Savo 170 42 128 64 17 47 106 25 81 Pohjois-Savo 200 49 151 85 26 59 115 23 92 Pohjois-Karjala 243 62 181 100 35 65 143 27 116 Keski-Suomi 190 51 139 83 32 51 107 19 88 Etelä-Pohjanmaa 91 21 70 26 6 20 65 15 50 Pohjanmaa 383 133 250 172 64 108 211 69 142 Pohj.-Pohjanmaa 389 148 241 203 99 104 186 49 137 Kainuu 97 19 78 44 11 33 53 8 45 Lappi 237 73 164 122 44 78 115 29 86 KOKO MAA 7144 1909 5235 3161 945 2216 3983 964 3019 Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laadittiin vuonna 2011 yhteensä 7144 maahanmuuttajalle. Näistä miehiä oli 3161 ja naisia 3983. Suunnitelmista 1909 tehtiin alle 25-vuotiaille ja 5235 yli 25-vuotiaille maahanmuuttajille.

13 Kuvio 10 a. Työvoimapoliittiset lausunnot rinnasteisten koulutusten ja toimenpiteiden tukemisesta kotouttamistuen piirissä oleville ELY-keskuksittain vuonna 2011, lkm 3000 2500 2651 2000 1500 1000 981 932 914 500 0 562 529 370 304 267 231 173 154 110 76 72 1 Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen rinnastettavassa toimenpiteessä kotoutumistukeen oikeutettu maahanmuuttaja voi osallistua kotoutumistukieduin esim. koulutukseen, työharjoitteluun tai muuhun hänelle sopivaan toimenpiteeseen. Tuen maksaminen edellyttää TE-toimiston tekemää rinnastamispäätöstä. Vuonna 2011 eniten lausuntoja rinnasteisten koulutusten ja toimenpiteiden tukemisesta kotouttamistuen piirissä oleville annettiin Uudellamaalla (2651). Seuraavaksi eniten niitä annettiin Varsinais-Suomessa (981), Pirkanmaalla (932) ja Kaakkois-Suomessa (914). Yhteensä vuonna 2011 lausuntoja työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen rinnastettavien toimenpiteiden tukemisesta annettiin 8327 kotoutujalle.

14 Kuvio 10 b. Työvoimapoliittiset lausunnot omaehtoisen opiskelun tukemisesta kotouttamistuen piirissä oleville ELYkeskuksittain vuonna 2011, lkm 700 600 590 500 400 300 200 183 100 0 92 88 84 71 69 60 54 49 46 17 12 6 6 Vuonna 2011 työvoimapoliittisia lausuntoja kotoutujien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annettiin eniten Uudellamaalla (590), Kaakkois-Suomessa (183), Pirkanmaalla (92) ja Varsinais-Suomessa (88). Yhteensä lausuntoja annettiin 1427 kappaletta, joista 48,3 prosenttia annettiin miehille ja 51,7 prosenttia naisille. Ulkomaalaisiin kohdistuneet työvoimapoliittiset toimenpiteet Kotoutujiin kohdistuneiden toimenpiteiden lisäksi työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saadaan tietoja kaikista TE-toimistoon ilmoittautuneista ulkomaalaisista. Ulkomaalaisväestön kasvu on lisännyt toimenpiteitä ja ulkomaalaisiin on kohdistettu viime vuosien aikana jopa suhteellisesti enemmän työvoimapolitiikan toimenpiteitä kuin kantaväestöön. Ulkomaan kansalaisiin kohdennetut toimenpiteet ovat useimmiten kotoutumissuunnitelmaan kuuluvaa lyhytkestoista valmentavaa työvoimakoulutusta tai työharjoittelua työmarkkinatuella. Näiden avulla maahanmuuttaja usein vasta oppii suomen kieltä ja perehtyy suomalaiseen työelämään. Erityisesti muiden kuin EU-kansalaisten osalta työllistyneiden osuus jää näissä toimenpiteissä matalaksi. Kotouttamiskoulutus kuitenkin edesauttaa ulkomaalaisia sijoittumaan muille toimenpiteille ja löytämään esim. jatkokoulutusta. Sen sijaan ammatillisen työvoimakoulutuksen tai tukityön päättäneiden ulkomaalaisten työllistyminen ei näyttäisi juurikaan eroavan kantaväestöstä.

15 Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan ulkomaalaiset työllistyvät työvoimapolitiikan toimien jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset 2. Kansalaisuus ja etninen tausta vaikuttavat toimenpiteeltä sijoittumiseen ja työllistymiseen. Työvoimapolitiikan aktivointitoimenpiteillä edistetään varsin laajasti ulkomaalaisten työllisyyttä. Vuonna 2011 ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden aktivointiaste oli 41,6 prosenttia, kun se kaikkien työttömien työnhakijoiden osalta oli 30,9 prosenttia. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli vuonna 2011 yhteensä 35 559 ulkomaalaista. Suurimman työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevien ulkomaalaisten ryhmän muodostivat työvoimapoliittisen koulutuksen aloittaneet, joita oli 19 887 henkilöä. Tukityöllistettyjä oli 13 379 ja muissa toimenpiteissä 2293 henkilöä. Avoimille työmarkkinoille sijoittuneita ulkomaalaisia oli yhteensä 19 333 henkilöä vuonna 2011 (vrt. taulukko 2. Kotoutumistuen piirissä olevien sijoittuminen avoimille työmarkkinoille). 2 Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009, TEM-analyyseja 34/2011. Ulkomaalaiset työllistyvät työvoimapolitiikan toimien avulla yhtä hyvin kuin suomalaiset, TEM:n tiedote 2.8.2011

16 4. Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Työ- ja elinkeinotoimistojen maahanmuuttaja-asiakkaat voivat osallistua työvoimakoulutukseen ja kotoutumisen piirissä oleville voidaan tehdä rinnastamispäätös, jonka perusteella he voivat osallistua myös muuhun kuin työvoimakoulutukseen. Maahanmuuttajien työvoimakoulutus voi olla kotoutumiskoulutusta, muuta maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmentavaa ammatillista koulutusta tai maahanmuuttajien tutkintotavoitteista koulutusta. Kotoutumiskoulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opintoja ja viestintätaitojen opetusta, yhteiskuntaja työelämätaitojen opetusta sekä ohjausta ja ammatillisten suunnitelmien laatimista. Koulutusta toteutetaan Opetushallituksen määräysten 3 mukaan. Lisäksi monet maahanmuuttajat osallistuvat yleiseen, kaikille avoimeen työvoimakoulutukseen. Taulukko 4. Vuosina 2011 ja 2010 hankittu kotoutumiskoulutus ELY-keskus v. 2011 v. 2010 Opiskelijatyöpäivien lkm kustannukset Opiskelijatyöpäivien lkm kustannukset Uusimaa 515 577 16 385 460 460 858 14 401 477 Varsinais-Suomi 97 298 2 539 410 135 482 3 815 531 Pirkanmaa 97 536 2 960 234 93 959 2 723 558 Kaakkois-Suomi 67 109 2 240 567 74 328 2 346 047 Etelä-Savo 22 226 828 051 22 230 776 051 Pohjanmaa 49 577 1 660 382 35 737 1 140 302 Keski-Suomi 42 661 967 900 45 458 1 081 624 Pohjois-Savo 32 691 1 177 766 30 989 1 046 371 Pohjois-Karjala 59 216 1 623 257 55 269 1 420 844 Kainuu 33 555 1 151 663 27 556 1 123 355 Pohjois-Pohjanmaa 96 816 3 317 700 96 573 3 388 997 Lappi 52 918 2 044 269 49 477 1 891 885 Satakunta 9 313 317 506 11 388 380 829 Häme 65 451 2 153 824 61 387 2 001 701 Etelä-Pohjanmaa 7 180 204 970 7 968 234 957 Yhteensä 1 249 124 39 572 960 1 208 659 37 773 529 Lukumääräisesti eniten kotoutumiskoulutuksen 4 opiskelijatyöpäiviä järjesti Uudenmaan ELY-keskus, vuonna 2011 yhteensä 515 577 päivää. Koulutuspäivien yhteenlaskettu lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla, mikä kuvastaa pääkaupunkiseudulle keskittyneen ja yhä kasvavan maa- 3 Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, OPH, 2007 ja Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus, 2006 4 Tavoiteammattiryhmä X6

17 hanmuuttajaväestön määrää. Seuraavaksi eniten opiskelijatyöpäiviä oli vuonna 2011 Pirkanmaalla (97 563), Varsinais-Suomessa (97 298) ja Pohjois-Pohjanmaalla (96 816). ELY-keskusten alueella järjestettiin maahanmuuttajille vuonna 2011 yhteensä 1 249 124 opiskelijatyöpäivää, mikä on 40 500 opiskelijatyöpäivää enemmän kuin vuonna 2010. Eniten kustannuksia opiskelijatyöpäivistä vuonna 2011 tuli suurimmalle koulutuksen hankkijalle Uudenmaan ELY-keskukselle, yhteensä 16 385 460, vajaa 2 M enemmän kuin v. 2011. Seuraavaksi eniten kustannuksia oli Pohjois-Pohjanmaan (3 317 700 ), Pirkanmaan (2 960 234 ), Varsinais-Suomen (2 539 410 ) ja Kaakkois-Suomen (2 240 567 ) ELY-keskuksilla. Yhteensä maahanmuuttajakoulutuksen kustannukset vuonna 2011 olivat 39 572 960, mikä on n. 1,8 M enemmän kuin vuonna 2010. Maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta oli 30,7 / opiskelijatyöpäivä vuonna 2011. Kotoutumiskoulutuksen lisäksi hankittiin myös ammattiin valmistavaa koulutusta. Viime vuosina koulutusta on järjestetty mm. sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle, toimisto- ja ATK-alalle sekä palvelualalle valmistavaa koulutusta. Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on, että maahanmuuttajat osallistuvat riittävän kielitaidon saavutettuaan samoihin ammatillisiin koulutuksiin kuin muutkin työnhakijat. ELY-keskukset järjestävät kuitenkin oman harkintansa mukaan jonkin verran yksinomaan maahanmuuttajille räätälöityjä koulutuksia. Sosiaali- ja terveysalan koulutus on ollut suosituinta viime vuosina. Suosittuja aloja olivat myös palvelu- ja puhdistuspalvelu- ja kuljetusala. Taulukko 5. Ulkomaalaisten koulutustapahtumat vuosina 2010 ja 2011 Aloittaneita Suorittaneita Keskeyttäneitä v. 2010 v. 2011 v. 2010 v. 2011 v. 2010 v. 2011 Ammatillinen 3 547 3 555 2 324 2 694 754 776 Valmentava 15 772 15 709 12 206 12 921 2 688 2 763 Yhteensä 19 319 19 264 14 530 15 615 3 442 3 539 Yhteensä ulkomaalaisia ammatillisen ja valmentavan työvoimakoulutuksen aloittaneita oli vuonna 2011 19 3264, joista suurin osa oli valmentavan työvoimakoulutuksen aloittaneita (15 709 henkilöä). Ammatillisen koulutuksen aloittaneita oli 3 555. Vaikka aloittaneita oli 55 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2010, koulutuksen suorittaneita oli vuonna 2011 1085 enemmän kuin v. 2010. Ammatillisen työvoimakoulutuksen suorittaneita oli 16 % enemmän ja valmentavan 6 % enemmän verrattuna vuoteen 2010. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä kasvoi vuodesta 2010 n. 3 % sekä ammatillisen että valmentavan koulutuksen osalta.

18 Kuvio 11. Maahanmuuttajakoulutuksen keskeyttämissyyt v. 2010 ja v. 2011 Sijoittunut koulutusalan työhön Sijoittunut muuhun työhön 40 34 350 439 Mennyt muuhun koulutukseen Terveydelliset syyt Muut henkilökohtaiset syyt Opetusjärj./karsiutui jatkosta Muut syyt Erotettu, poissaolot 248 229 282 237 242 251 203 361 458 515 617 586 2011 2010 Erotettu, muut syyt 19 28 0 100 200 300 400 500 600 700 Maahanmuuttajakoulutuksen keskeytti 2 638 henkilöä vuonna 2011, mikä on 137 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Terveydellisistä tai muista henkilökohtaisista syistä koulutuksen joutui keskeyttämään 1102 henkilöä. Henkilökohtainen syy voi olla esim. äitiyslomalle jääminen (koulutuksissa on paljon 24-35 -vuotiaita naisia) tai ulkomaille muutto. Koulutuksesta erotettiin 270 henkilöä poissaolojen tai muun syyn vuoksi. Luku- ja kirjoitustaidottomien opetus Kotouttamislaissa on määrätty työ- ja elinkeinohallinnon tehtäväksi myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen. Suuremmilla paikkakunnilla luku- ja kirjoitustaidon opetus hankitaan yleensä osana suurempaa koulutuksen kapasiteettihankintaa ja koulutuksen järjestäjät eriyttävät koulutuksen omiksi ryhmikseen taitotasojen mukaisesti. Pienemmillä paikkakunnilla ongelmaksi on todettu koulutusryhmien pienuus: luku- ja kirjoitustaidottomia on vain vähän ja he saattavat olla maantieteellisesti hajallaan. Työ- ja elinkeinohallinnon järjestämää luku- ja kirjoitustaidon opetusta sai vuonna 2011 yhteensä 1250 henkilöä (vuonna 2010 1175 henkilöä). Koulutuksen OPAL - opiskelijapalautteet Työvoimapoliittisesta koulutuksesta kerätään palautetietoa sähköisen palautejärjestelmän, OPAL:in avulla. Maahanmuuttajien osalta aiemmin ongelmalliseksi koettua kysymysten ymmärtämistä on helpotettu tuottamalla kysymykset yhä useammilla kielillä. Nykyisin kysymykset on saatavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, viroksi, somaliaksi, ranskaksi ja arabiaksi.

19 Ammatillisista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2011 opiskelijapalaute 2144 opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Ryhmä koostuu enimmäkseen maahanmuuttajista. Vastanneista suurimmalla osalla (83,8 %) koulutus on lisännyt ammattitaitoa hyvin tai erinomaisesti ja vajaa puolet (40,6 %) vastasi työllistyvänsä heti koulutuksen jälkeen. Valmentavista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2011 palaute 7494 opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Vastauksista käy ilmi mm., että koulutuksen ansiosta suurimmalla osalla (71,2 %) opiskelutaidot ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti ja lähes joka kolmannella (59,3 %) tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti. Lähes samassa määrin (58,1 %) kyseinen koulutus on hyvin tai erinomaisesti helpottanut myös suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Kielitutkinnot Opetushallitus hallinnoi ja kehittää Suomen valtion kahta virallista kielitutkintojärjestelmää, yleisiä kielitutkintoja ja valtionhallinnon kielitutkintoja. Yleiset kielitutkinnot (YKI) ovat aikuisille suunnattuja toiminnallista kielitaitoa mittaavia tutkintoja, joita käytetään yleisesti työelämän tarpeisiin. Kielitaitoarviot annetaan taitotasoasteikolla, joka on yhteismitallinen Euroopan Neuvoston kehittämän kielitaidon yleiseurooppalaisen viitekehyksen asteikon kanssa. Kielitutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla: ylimmällä, keskitasolla ja perustasolla. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen 5. Suomen kansalaisuuslaissa yhtenä kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Yleisin tapa tämän osoittamiseksi on suorittaa yleisten kielitutkintojen keskitason kielitutkinto (taitotaso 3). Keskitason tutkinto mittaa toiminnallista kielitaitoa, jolla selviytyy yksinkertaisista työtehtävistä tai voi aloitella ammatillisia opintoja. Kielitaidon osoittamisvaatimus on voimakkaasti lisännyt suomen kielen tutkintoihin osallistuvien määriä. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut järjestämään mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen (YKI) suomenkielen keskitason tutkintoon (taitotaso 3) kotouttamislain piirissä tai vastaavassa asemassa oleville maahanmuuttajille. Pääsääntöisesti tämä mahdollisuus tarjotaan keskimäärin 40 opintoviikon pituisen maahanmuuttajakoulutuksen päätteeksi. Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voidaan ohjata myös sellaisia maahanmuuttajakoulutuksen ulkopuolella olevia työnhakijoita, joiden arvioidaan hyötyvän kielitutkinnosta hakeutuessaan työhön tai koulutukseen tai pyrkiessään vakiinnuttamaan työtai koulutuspaikkansa. Suomen kielen tutkintoja suoritettiin vuonna 2011 yhteensä 4868. Työ- ja elinkeinohallinto maksaa tutkinnoista huomattavan osan, vuonna 2011 1462 henkilön tutkinnon, joista keskitason tutkintoja oli 1442. Kaikki suorittajat eivät välttämättä merkitse maksajatahoaan, joten luotettavia tietoja lukumääristä on vaikea saada. Tutkintojen saatavuutta koskevaan palautteeseen on vastattu lisäämällä keskitason tutkintojen suorittamiskertoja. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkinnon voi suorittaa nykyisin neljä kertaa vuodessa. 5 Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/20031 luku1, As. 481/2003.

20 Taulukko 6. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen suorittajamäärät vuosina 2007-2011 Perustaso Keskitaso Ylin taso Yhteensä Vuosi 2007 134 3383 134 3651 Vuosi 2008 137 3703 117 3957 Vuosi 2009 156 3713 124 3993 Vuosi 2010 130 4049 141 4320 Vuosi 2011 146 4555 167 4868 Lähde: Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskus 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna 2011 Uudenmaan, Tampereen, Lappeenrannan ja Ahvenanmaan työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköt tekivät vuonna 2011 yhteensä 9644 työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua, joista 4463 ensimmäisiä lupia ja 5181 jatkolupia koskien. Yhteensä osaratkaisuja tehtiin 671 enemmän kuin vuonna 2010. Vuoteen 2010 verrattuna sekä ensimmäisten että jatkolupien määrät kasvoivat hieman.

21 Kuvio 12. Työlupayksikköjen tekemät työntekijöiden oleskelulupien osaratkaisut vuosina 2007-2011, lkm 10000 9000 8000 7598 Ensimmäiset luvat Jatkoluvat 7000 6000 5000 4000 6241 3870 6411 3863 6162 4133 4840 4463 5181 3000 2000 1000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Ulkomaalaisrekisteri/UMA Kielteisten osaratkaisujen määrä (18,8 % kaikista osaratkaisuista) pysyi suurin piirtein ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Eniten lupia myönnettiin Venäjän federaation, Ukrainan, Kiinan, Kroatian ja Filippiinien kansalaisille. Suurimmat ammattialat olivat kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat, siivoojat, maatalous- ja puutarhatyöntekijät, kokit ja keittäjät sekä hitsaajat. Osaratkaisuja koskevat tilastot ovat ladattavissa mol.fi/finnwork-sivustolta (Ulkomaalainen töissä Suomessa) tai suoraan oheisesta linkistä: http://www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/00_luvat/00_osaratkaisut/index.jsp 6. Muiden viranomaisten tilastot liittyen työvoiman maahanmuuttoon Maahanmuuttoviraston tilastot löytyvät osoitteesta www.migri.fi. Sivuilta löytyy myös sisäasiainministeriön maahanmuuton vuosikatsaus 2011. Muuttoliikettä, Suomen kansalaisuuden saaneita ja ulkomaista työvoimaa koskevat tilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta www.stat.fi.

22 Liitteet Liite1: Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuosina 2007-2011, lkm 70000 60000 50727 55999 59642 50000 40000 39095 42548 43623 47794 50151 30000 20000 32705 35474 Työnhakijat Työttömänä olleet 10000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Liite 2: Suurimmat työnhakijaryhmät kansalaisuuksittain vuosina 2007-2011, lkm 16000 14000 12000 10000 Venäjä Viro Irak Somalia Thaimaa 12675 13264 10880 11236 13524 8000 6000 4000 2000 0 7357 6896 6317 4269 3666 3118 2349 2766 3508 1591 1847 2019 3181 1579 1725 2293 2535 1504 1695 1991 2007 2008 2009 2010 2011

23 Liite 3: Ulkomaalaiset työnhakijat sukupuolen mukaan vuosina 2007-2011, lkm 35000 30000 25000 20000 22056 23739 26619 24108 29266 26733 31418 28224 15000 17039 18809 Miehet 10000 Naiset 5000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Liite 4: Ulkomaalaiset työnhakijat ikäryhmittäin vuosina 2007-2011, lkm 30000 26138 28173 25000 23599 15-24-vuotiaat 20000 17997 19712 25-39-vuotiaat 40-49-vuotiaat 15000 10000 5000 8864 6465 5769 9391 7050 6395 11269 8348 7511 yli 50-vuotiaat 12151 12666 9254 9979 8824 8456 0 2007 2008 2009 2010 2011

Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote Työmarkkinat 2012 2012:4 Arbetsmarknaden Labour Market Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö Työvoima- ja yrityspalvelut -ryhmä Antto Korhonen 029 504 7034 etunimi.sukunimi@tem.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto - (verkkojulkaisu) ISSN 1797-3732 = TEM Tilastotiedote - (verkkojulkaisu)