Länsi-Suomen piiri Vuosikertomus 2015

Länsi-Suomen piiri Vuosikertomus 2015

Kannen kuva: Elämäntavoilla on merkitystä, Sinun valintasi seminaari Seinäjoella 2

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 1. Järjestötoiminta... 7 1.1. Hallinto... 7 1.2. Jäsenet ja osastot... 7 1.3. Koulutukset ja Punaisen Ristin tiedotustilaisuudet... 7 2. Valmiustoiminta... 9 2.1 Auttamisvalmiuden tehostaminen... 9 2.2. Järjestö- ja viranomaisyhteistyö... 9 2.3. Vapepan viestintä... 10 3. Ensiapukoulutus sekä ryhmätoiminta... 11 3.1. Ensiapukoulutus... 11 3.2. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutus... 11 3.3. Ensiapuryhmätoiminta... 11 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen... 13 4.1. Ystävätoiminta... 13 4.2. Omaishoitajien tukitoiminta... 14 4.3. Monikulttuurisuustoiminta... 14 4.4. Pluspisteet... 14 4.5. Terveyspistetoiminta... 15 4.6. Päihdetyö... 15 5. Nuorisotoiminta... 16 5.1. Yleinen nuorisotoiminta... 16 5.1.1. Nuorisovaliokunta... 16 5.1.2. Oppilaitosyhteistyö... 16 5.1.3. Leiritoiminta... 17 5.1.4. Muu nuorisotoiminta... 17 5.2. Koko Suomi leikkii... 18 5.3. Kaveriksi Mulle toiminta... 18 6. Viestintä... 20 7. Tapahtumat ja tilaisuudet... 21 7.1. Punaisen Ristin viikko... 21 7.2. Piirin hallituksen seminaari... 21 7.3. Vastaanottokeskusten yleisötapahtumat... 21 3

7.4. Elämäntavoilla on merkitystä seminaari... 22 7.5. Leikki 2.0... 22 8. Keräykset... 23 8.1.Nälkäpäivä... 23 8.2. Muut keräykset... 23 8.2.1. Nepal -hätäapukeräys... 23 8.2.2. Hyväpäivä -keräys... 23 8.2.3. Nenäpäivä... 23 9. SPR Kirppis... 25 10. Asenteella ammattiin projekti... 26 11. Vastaanottokeskukset... 27 11.1. Vapaaehtoistoiminta vastaanottokeskuksissa... 27 12. Talous ja hallinto... 29 Liite 1. Luottamushenkilöt... 30 Liite 2. Piiritoimiston henkilökunta... 32 Liite 3. Organisaatiokaavio... 33 Liite 4. Huomionosoitukset... 34 Liite 5. Jäsenet... 35 Liite 6. Operaatio Nälkäpäivä keräystulokset... 36 Liite 7. Verenluovutukset Länsi-Suomen piirin alueella... 37 4

Johdanto Suomen Punainen Risti on humanitaarinen avustusjärjestö. Se on yksi Suomen suurimmista vapaaehtoisjärjestöistä. Punaisen Ristin tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla. Länsi-Suomen piiri on yksi kahdestatoista Suomen Punaisen Ristin piiristä. Vuoden 2015 toimintaan Länsi-Suomen piirissä vaikutti suuresti kesän jälkeen alkanut turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen. Piirissä ei ennen vuotta 2015 ollut yhtään vastaanottokeskusta ja vuoden lopussa niitä oli perustettu yhteensä kaksitoista (12). Hätämajoitusta järjestettiin viidessä (5) paikassa. Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen oli piirin historian ja koko Suomen Punaisen Ristin sodanjälkeisen historian suurin ja vaativin operaatio. Mittakaavassaan tämä operaatio moninkertaisti piirin normaalin toiminnan. Lukuisten vastaanottokeskusten perustaminen erittäin nopeassa aikataulussa oli piirille valtava ponnistus, joka vaati koko henkilökunnan uupumatonta venymistä. Lisäponnistuksista huolimatta piirin normaali toiminta ei tästä huolimatta kärsinyt. Operaation oli piirin ja koko järjestön kannalta onnistunut. Piirin hallitus antaa erityisen tunnustuksen ja kiitoksen piirin henkilöstölle ja vapaaehtoisille hienosti suoritetusta työstä. Piirin jäsenmäärä lähti kasvuun ja oli vuoden lopussa 10 376 jäsentä. Jäseniä oli 488 (4,9 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen Punaisen Ristin 2015 jäsenmäärä oli 86 611 henkilöä, kasvua 2,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia jäseniä liittyi 7 055, josta nuoria (alle 29 v) on 1 940 henkilöä. Osastojen määrä oli 499. Osastojen toimintaa tuettiin eri toimialojen toimesta, mutta syksyllä piirin henkilöstön resursseista suuri osa meni hätämajoituksen järjestämiseen sekä vastaanottokeskusten perustamiseen. Tukea osastoille tarjottiin 26 piiritoimiston työntekijän voimin, jotka työskentelivät kahdessa aluetoimistosta (Seinäjoki 13 ja Jyväskylä 12) sekä Vaasan osaston tiloissa (1). Tämän lisäksi kahdestatoista (12) SPR-Kirppiksestä vastasi kolme (3) toimialapäällikköä. Vastaanottokeskuksissa työskenteli vuoden lopussa 222 henkilöä. Ystävätoiminta jatkui aktiivisena. Vuoden aikana ystävätoimintaa järjestettiin 59 osastossa. Ystävien lukumäärä kasvoi lähes kahdella sadalla ja on nyt 1 778 ystävää. Ystävätoimintaa tehtiin myös ryhmämuotoisena sekä laitoksissa. Omaishoitajien tukitoiminnassa työntekijäpuolella oli muutoksia, mutta toiminta jatkui ennallaan. Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) hälytettävyyttä sekä toimintamahdollisuuksien ylläpitämistä jatkettiin piirin toimihenkilöiden ja aktiivisten vapaaehtoisten toimesta. Vapaaehtoisten työ valmiuden puolella oli etenkin syksyn aikana ensiarvoista, kun työtä teetti turvapaikanhakijoiden hätämajoitus. Punainen Risti huolehtii terveydenhuoltoviranomaisten apuna toimivien vapaaehtoisten ensiapuryhmien kouluttamisesta ja toimintavalmiuden ylläpidosta. Edellisen vuoden tapaan piirin alueella toimii 43 ensiapuryhmää, joista 30 päivystää aktiivisesti. Piirin ensiapukoulutus jatkui vilkkaana ja tänä vuonna niin koulutusten kuin koulutettavienkin määrässä oli kasvua edellisvuoteen. Vuonna 2015 ensiapukoulutus täytti 130 vuotta. Piirin nuorisotoimintaa tukemaan perustettiin keväällä nuorisovaliokunta. Nuorisovaliokunta toimi vuoden alussa aloittaneen työntekijän tukena. Myös Koko Suomi Leikkii- ja Kaveriksi Mulle hankkeet jatkuivat. 5

Punaisen Ristin viikolla sekä ystävänpäivänä osastot järjestivät useita tapahtumia. Operaatio Nälkäpäivän tulos oli 207 795,91 euroa, eli n. 6000 euroa edellistä vuotta parempi. Piirin hallitus kiittää jäsenistöä, osastojen vapaaehtoisia, piirin luottamus- ja toimihenkilöitä sekä yrityksiä ja yhteisöjä hyvästä yhteistyöstä. PIIRIN HALLITUS 6

1. Järjestötoiminta Vuonna 2014 aloitettua osastojen tilan kartoitusta jatkettiin keväällä 2015. Alkukevään aikana järjestettiin aluetärskyt kuudella (6) paikkakunnalla, joissa kerrottiin järjestötoiminnan uusimpia kuulumisia ja kerättiin tietoa kentältä. Järjestötoiminnassa kehitettiin piirin organisaatiota vastaamaan paremmin kentän tarpeisiin sekä keskityttiin jäsenhankintaan. Syksyn osalta monet suunnitelmat jouduttiin panemaan jäihin, kun piiri keskitti voimansa viranomaisten tukemiseen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. 1.1. Hallinto Piirin hallitus kokoontui yhteensä viisi (5) kertaa. Puheenjohtajaksi valittiin piirin vuosikokouksessa Alpo Tanskanen ja varapuheenjohtajaksi Hannu Kuokkanen. Liitteistä 1 ja 2 käyvät ilmi piirin luottamushenkilöt ja valiokunnat sekä toimihenkilöt. Piirin vuosikokous pidettiin 18.4. Seinäjoella ja sinne osallistui 43 virallista edustajaa 18 osastosta. 1.2. Jäsenet ja osastot Piirin jäsenmäärä kasvoi 488 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 4,9 % edellisvuotta suurempi eli 10 376 jäsentä. Suomen Punaisen Ristin jäsenmäärä oli 86 611 henkilöä, kasvua 2,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia jäseniä liittyi 7 055, josta nuoria oli 1 940 henkilöä. Piirin jäsenmäärään vaikuttivat eniten Kirppisten kanssa tehty yhteiskampanja keväällä, jonka kautta liittyi 565 uutta jäsentä, sekä näkyvyys turvapaikanhakijoiden vastaanotossa syksyllä. Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2015 Länsi-Suomen piiristä kultaisen ansiomitalin kolmelle (3), hopeisen ansiomitalin neljälle (4) ja pronssisen ansiomitalin 24 osaston vapaaehtoiselle. Ansiomitalien saajat liitteessä 3. 1.3. Koulutukset ja Punaisen Ristin tiedotustilaisuudet Keväällä järjestettiin kuudet (6) järjestö- sekä nuorisotoiminnan yhteiset aluetärskyt Jyväskylässä, Viitasaarella, Lapualla, Kurikassa, Ähtärissä ja Toholammilla. Näihin iltoihin osallistui yhteensä 21 osastoa. Järjestökoulutuksia pidettiin piirin alueella vuoden aikana kaksi (2), järjestöinfoja kaksitoista (12), Red- Net koulutuksia kuusi (6) ja humanitaarisen oikeuden peruskursseja yksi (1). 7

11.-12.12. piirin hallitus kokoontui Tampereella hallituksen kokoukseen sekä seminaariin. Seminaarissa käsiteltiin kulunutta syksyä ja turvapaikanhakijatilannetta. Piirin hallituksen jäsenille ajankohtaista tietoa asiasta oli kertomassa Pekka Reinikainen Punaisen Ristin kansainvälisen viestinnän puolelta keskustoimistosta. Punaisen Ristin tietoa jaettiin paljon erilaisissa yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten tilaisuuksissa. Syksyn aikana toimihenkilöt kiersivät piirin alueella kertomassa turvapaikkaprosessista Punaisen Ristin näkökulmasta. 8

2. Valmiustoiminta Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) hälytettävyyden sekä toimintamahdollisuuksien ylläpitämistä jatkettiin piirin toimihenkilöiden ja aktiivisten vapaaehtoisten toimesta. Vapaaehtoisten työ Vapepan hyväksi oli etenkin syksyn aikana ensiarvoista, koska valmiuspäällikön työ täyttyi hätämajoituksen järjestämisestä sekä vastaanottokeskusten aloittamistoimista. 2.1 Auttamisvalmiuden tehostaminen Piirin alueella uudistettiin Vapepan hallintorakennetta Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella. Kyseiset maakuntatoimikunnat yhdistettiin Pohjanmaan Vapepa toimikunnaksi. Tällä toimenpiteellä saatettiin jo käytännön tasolla toiminut yhteistyö koskemaan myös hallinnollisia toimia, kuten yhteiset kokoukset, vapaaehtoisjohto, hälytysjärjestelmänpäivitys, operatiivinen johtaminen jne. Vuoden 2014 aikana voimakkaasti uudistettu Vapepan hälytysjärjestelmä saatiin operatiiviseen käyttöön vuoden 2015 alusta. Vapaaehtoisten ajantasaiset yhteystiedot ovat välttämättömyys vapaaehtoisavun mukaan saamiseksi viranomaisjohtoisiin auttamistilanteisiin (nopeus, tehokkuus ja loogisuus). Toimintaryhmien keskinäistä yhteistyötä osastojen ja toimintaryhmien sisällä tuettiin auttamisvalmiuden tehostamiseksi. Auttamisvalmiuden ja arjen turvallisuuden lisäämiseksi järjestettiin useita koulutus-, informaatio- ja harjoitustilaisuuksia omatoimisesti sekä vapaaehtoisten että viranomaisten kanssa. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Vapepa -johtajakoulutus piirin omille toimijoille. Kyseisessä tilaisuudessa koulutettiin 21 uutta Vapepa -johtajaa. 2.2. Järjestö- ja viranomaisyhteistyö Piirin alueella järjestettiin myös kaksi (2) Vapepa maastojohtajakoulutusta, joissa koulutettiin yli 40 henkilöä avuksi viranomaisaputehtäviin, erityisesti etsintätehtäviin. Laajoja yhteistoimintaharjoituksia järjestettiin samoin kaksi (2), Alajärvellä ja Jämsässä. Näihin harjoituksiin osallistui yhteensä lähes 300 vapaaehtoista. Viranomaisia ja muita tukihenkilöitä oli mukana 35 henkeä. Piiri oli edellä mainituissa tilaisuuksissa aktiivinen vaikuttaja ja otti lisäksi niin suorittajana, kuin suunnittelu- ja resursointitoimijana osaa lukuisiin viranomaisjohtoisiin harjoituksiin, seminaareihin ja koulutuksiin. Viranomaisaputoimintana vuonna 2015 suoritettiin piirimme alueella kaikkiaan 48 Vapepa etsintätehtävää. Vapaaehtoistyötunteja syntyi kyseisissä hälytystehtävissä 8 932 tuntia, osallistujia 1 669 henkeä Sama henkilö on saattanut osallistua useampaan tehtävään vuoden aikana. 9

2.3. Vapepan viestintä Vapaaehtoisapu osoitti jälleen paikkansa ja sai toimintavuoden aikana ansaitsemaansa arvostusta niin julkisesti (lehdet, radio, paikallis televisio, sosiaalinen media) kuin yksittäisiltä kansalaisilta sekä viranhaltijoilta. Lisäksi Vapepa osallistui vastaanottotoiminnan avustamiseen mm. keskusten perustamisvaiheen tehtävissä sekä yksittäisten toimijoiden voimin toimimalla vapaaehtoisohjaajana. Vapepan sisäistä informaatiokulkua edesautettiin vuonna 2014 perustamalla www.vapepakeskisuomi.fi, www.vapepaetelä-pohjanmaa.fi ja www.vapepakeski-pohjanmaa.fi sivustot. Kävijämäärä maakunnan kolmella (3) Vapepa internet-sivulla oli ilahduttavan runsasta ja jatkuvassa nousussa. Vapepa Keski-Suomen sivustolle ikävä kyllä tunkeuduttiin syksyllä ja sen toiminta jouduttiin lopettamaan. Tästä ei lannistuttu, vaan näppärät vapaaehtoiset kehittävät informaatiota tukemaan omat Facebook sivut sekä Twitter-tilin. Vuoden 2016 aikana on suunniteltu avattavan uudistettuna piirikohtaiset Vapepan internet-sivut (www.pohjanmaanvapepa.fi ja www.vapepakeski-suomi.fi) Vapepa-toimijoita tukemaan. Vuoden 2015 aikana aloitettiin siirtymisjärjestelyt uuteen valtakunnalliseen hälytystoimintaa nopeuttavaan ja muutoinkin tukevaan OHTO (Ohjaamme toimintaa) järjestelmään. OHTO järjestelmän käyttöönotto viivästyi turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. 10

3. Ensiapukoulutus sekä ryhmätoiminta 3.1. Ensiapukoulutus Vuonna 2015 ensiapukoulutus täytti 130 vuotta. Piiri juhlisti tätä esittelemällä toimintaansa Jyväskylän Rautatieasemalla maaliskuussa. Ensiapukoulutuksissa opetettiin ensiapua ja opastettiin ennaltaehkäisemään tapaturmia, sekä sairauksia. Lisäksi annettiin ohjeita terveisiin elämäntapoihin. Yhteistyötä tehtiin eri järjestöjen, työpaikkojen, oppilaitosten ja työterveyshuoltojen kanssa. Piiri teki yhteistyötä mm. Jyväskylän aluetaksin kanssa. He jakoivat takseissa ensiapukoulutustietoa asiakkailleen. Kilpailu ensiapukoulutuksien järjestämisestä alueella jatkui kireänä. HUP (Helsingin ja Uudenmaan piiri) hoiti edelleen valtakunnallisen vähintään kolmen piirin alueella tapahtuvan ensiapukoulutuksen markkinoinnin. Keskustoimisto keskittyi materiaalin tuottamiseen ja kurssien räätälöimiseen. Uudet ensiapuohjeet julkaistiin mm. elvytykseen liittyen. Yhteistyötä ensiapukoulutusten ja tuotteiden osalta jatkettiin Savo-Karjalan piirin kanssa. Erilaisia ensiapukoulutuksia piiri järjesti yhteensä 383 (362) kpl. Kursseille osallistui 4 605 henkilöä (4 122). Tämän lisäksi järjestettiin erilaisia terveyden edistämiseen ja tapaturmiin liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Koulutuksia järjestivät myös jotkut osastot, työterveyshuollot ja oppilaitokset. Myös yksittäiset kouluttajat ja erilaiset ensiapuun liittyvät yksityiset yritykset järjestivät alueellamme ensiapukoulusta. Näissä koulutusluvuissa ei ole huomioitu kyseisiä koulutuksia. 3.2. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutus Keskustoimiston kanssa järjestettiin yhteistyössä yksi valtakunnallinen ETK-täydennyskoulutus Jyväskylässä toukokuussa. Piirissämme jatkuivat myös ensiapuopettajien koulutustilaisuudet. Tänä vuonna aiheena oli mm. ensiavun kouluttaminen. 3.3. Ensiapuryhmätoiminta Suomen Punaisella Ristillä on yhteistyösopimus Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ensiaputoiminnasta ja onnettomuus- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. Siinä määritellään, että Punainen Risti huolehtii terveydenhuoltoviranomaisten apuna toimivien vapaaehtoisten ensiapuryhmien kouluttamisesta ja toimintavalmiuden ylläpidosta. Ensiapuryhmien V-lomakkeiden mukaan, piirissä toimii edelleen 43 ensiapuryhmää, joista 30 päivystää aktiivisesti. Ensiapuryhmille toteutettiin vuoden aikana seitsemän (7) Ensiapuryhmien Alue Tour 2015:a, neljä (4) ensiapupäivystyksen peruskurssia, kolme (3) ensiapuryhmien harjoituskurssia, kaksi (2) ensiapuryhmien henkisen tuen purku-koulutusta, yksi (1) PPE-D-kurssi ja 14 ensiapuryhmien tapaamisiltaa. Lisäksi piirin alaista valmiusryhmää koulutettiin kaksi (2) kertaa. 11

Ensiapupäivystäjien vuosittaiset päivystyslupatestaukset hoidettiin vuonna 2015 osastojen ensiapukouluttajien ja ensiapuryhmän johtajien toimesta. Kesäkuussa osallistuttiin Rovaniemellä ensiavun SMkisoihin aikuisten (Vaasa) ja nuorten (Kurikka) ryhmillä sekä kahdella EVY-parilla (molemmat Jyväskylästä). Kilpailujoukkueita piirin puolesta koulutettiin seitsemän (7) kertaa. Syksyllä 2015 ensiapuryhmien ennalta sovitut toimintamuodot peruttiin ja keskityttiin maahanmuuttajien hätämajoitustoimintaan. 12

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 4.1. Ystävätoiminta Punaisen Ristin vapaaehtoiset ystävät auttoivat eri-ikäisiä yksinäisiä henkilöitä. Länsi-Suomen piirissä ystävätoimintaa oli 54 osastossa. Vapaaehtoisia oli mukana 1 778. Asiakkaita oli 1 872. Toiminnan muotoja olivat ystävätoiminta kotona ja laitoksissa sekä kertaluontoiset palvelut, kuten saattamisapu. Länsi-Suomen piirin osastoissa toimi 41 senioriryhmää 18 osastossa. Ryhmillä tavoitettiin 955 henkilöä, joista miehiä 231. Ryhmiä pidettiin pääosin osastojen omissa tiloissa ja seniorien asumispalveluyksiköissä. Ryhmissä tavattiin tuttuja, opittiin uutta, tehtiin käsitöitä ja osallistuttiin Punaisen Ristin tempauksiin, kuten keräystoimintaan. Lisäksi osastoissa toimi erilaisia teemaryhmiä, kuten Käsityöryhmä Lykkyleidit Jurvassa, Leilan kahvi- ja juttutupa Jämsänkoskella, Kehitysvammaisten kerho Uuraisilla, Moottorisahaystävät Saarijärvellä ja Ystäväkahvila Keuruulla. Vankilavierailijatoimintaa oli Vaasassa ja Laukaan avovankilassa. Vaasan vankilan 15 vankilavierailijaa järjestivät kuudessa (6) eri ryhmässä yhteensä 96 kokoontumiskertaa, joihin osallistui 1 259 vankia. Laukaassa 2015 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Laukaa on ensimmäinen avovankila Suomessa, missä järjestetään vankilavierailijatoimintaa. Kuusi (6) vierailijaa järjesti vuoden aikana seitsemän (7) ryhmätapaamista, joihin osallistui 55 vankia. Kummassakin vankilassa järjestettiin lisäksi muita tapahtumia. Vaasassa järjestettiin grillijuhlat ja osallistuttiin joulujuhlien toteutukseen. Myös Laukaassa järjestettiin grilli-ilta sekä osallistuttiin perhepäivän toteutukseen. Vaasan vankilassa yksittäistapaamiset jatkuivat yhteistyössä kristillisen päihdekuntoutusosaston kanssa. Vuosi 2015 oli kaikkien aikojen aktiivisin vankilavierailijatoiminnan vuosi Vaasan vankilassa. Laukaan vankilan vapaaehtoiset ovat tehneet hienoa pioneerityötä etsimällä avolaitoksiin sopivaa toimintamuotoa. Länsi-Suomen piirin osastoissa järjestettiin 40 ystäväpäivätapahtumaa. Ystävätoiminnan peruskursseja pidettiin kuusi (6). Osallistujia näissä oli noin 65. Kevätjuhliin osallistui 230 vapaaehtoista Korpilahdella ja Jurvassa. LähiTapiolan kanssa jatkettiin yhteistyötä ystävätoiminnan tukemiseksi koko piirin alueella. Ystävätoiminnan kehittämisprojekti jatkoi alueellisen tuen kehittämistä. Viidellä (5) eri alueella järjestettiin keväällä vapaaehtoistoimijoiden tapaamiset, alueillat. Projekti järjesti viisi (5) ystävävälittäjä-, kaksi (2) ryhmänohjaaja-, ja viisi (5) laitosystäväkoulutusta. Lisäksi projekti järjesti 32 Ystävätoiminnan lyhytkurssia 23 osastossa, joissa osallistujia oli yhteensä 329. Vain Elämää goes Punainen Risti -ohjelmaan liittyvänä SuperKeskiviikkona järjestettiin piirin alueella yhteensä 14 ystävätoiminnan lyhytkurssia, joissa oli kaikkiaan 170 osallistujaa. Projekti oli isossa roolissa 3.9.2015 Seinäjoella järjestetyn Elämäntavoilla on merkitystä seminaarin toteutuksessa. Seminaarissa oli 500 osallistujaa. Monimuotoista ystävätoimintaa on esitelty Ystäväcafé-konseptilla vapaaehtoisten risteilyllä, Seamk:n sairaanhoitajaopiskelijoille ja Sedussa Ähtärin toimipisteissä. Näissä on tavoitettu useita satoja nuoria. 13

4.2. Omaishoitajien tukitoiminta Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa omaishoitajien tukitoimintaa järjestettiin Länsi-Suomen piirissä kymmenen (10) osaston alueella; Joutsassa, Karstulassa, Kinnulassa, Kivijärvellä, Konnevedellä, Laukaassa, Saarijärvellä, Uuraisilla, Ähtärissä ja Äänekoskella. Toiminta-alueella kokoontui säännöllisesti kevätkaudella kahdeksan (8) vapaaehtoisten ohjaamaa omaishoitajien ryhmää ja syksyllä seitsemän (7). Ryhmät kokoontuivat keskimäärin kymmenen (10) kertaa vuoden aikana ja ryhmissä oli mukana yhteensä 78 omaishoitajaa. Suurin osa osastojen toteuttamista ryhmistä oli teemaryhmiä, joissa aihe vaihtui joka tapaamisella. Ryhmien sisällöt olivat koulutuksellisia (mm. omaishoitajan jaksaminen ja ergonomia) ja virkistyksellisiä (mm. musiikkiesityksiä) sekä vertaistuellista keskustelua. Toiminta-alueiden omaishoitajille tarjottiin ryhmien lisäksi koulutus- ja virkistystoimintaa. Koulutuksia piirin alueella pidettiin yhteensä 11 kpl, mm. Raimo Vakkurin luento Jaksamisesta. Virkistystoiminnasta vastasivat pääasiassa ryhmien vapaaehtoiset ohjaajat (mm. retket ja pikkujoulut). Valtakunnallisiin hyvinvointipäiviin osallistui piirin alueelta yhteensä viisi (5) henkilöä ja hyvinvointileirille Nynäsiin neljä (4) henkilöä. Vapaaehtoisten kiitos- ja koulutustilaisuuteen kesäkuussa Nynäsissä osallistui seitsemän (7) henkilöä ja kutsuseminaariin Porissa kolme (3) henkilöä. 4.3. Monikulttuurisuustoiminta Länsi-Suomen piirissä ei ollut vuonna 2015 maahanmuuttajaohjelman omaa työntekijää. Monet piirin työntekijät tekivät monikulttuurisuustyötä syksyllä 2015 vastaanottokeskusten käynnistämisen ja turvapaikanhakijoiden määrän nopean lisääntyminen takia. Nuorisotoiminnansuunnittelija vastasi monikulttuurisesta vapaaehtoistoiminnasta koko syksyn. Ystävätoiminnan kehittämisprojekti osallistui Tulijan Ystävänä ja Tukena -koulutuksen kehittämiseen sekä järjesti kyseisen koulutuksen kahdeksalla (8) paikkakunnalla. Rasisminvastaisella viikolla jaettiin Ulla Koukkari-Anttoselle Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustus. Maahanmuuttajaopiskelijoita Jyväskylän aikuisopistolla kouluttava Ulla Koukkari-Anttonen on esimerkillisesti etsinyt opiskelijoilleen tekemisen paikkoja myös järjestöistä. Ullan johdolla järjestetään vuosittain kansainvälisiä tempauksia ja tapahtumia. Vuonna 2014 Ullan opiskelijaryhmä oli mukana myös valtakunnallisella Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä -videolla. 4.4. Pluspisteet Pluspisteet jatkoivat toimintaansa aluetoimistojen yhteydessä. Niiden toiminnat noudattivat SPR:n hyväksyttyä valtakunnallista hiv/aids-ohjelmaa. Pluspisteiden vapaaehtoisina toimivat hiv/aids peruskurssin käyneet terveydenhuollon ammattilaiset. Päivystykset suoritettiin tiistai-iltaisin aluetoimistoissa. 14

Toiminnan rahoitus tuli raha-automaattiyhdistykseltä. Palvelut pluspisteissä olivat ilmaisia. Henkilöt saivat neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisesti tai puhelimitse hiv-tartuntaan ja aidsiin liittyvistä asioista. Lisäksi tarjottiin mahdollisuus nimettömään hiv-testiin. Toiminta perustuu ennaltaehkäisevään työhön. Yhteistyötä tehtiin Päihdetyön ja Festaritoiminnan kanssa. 4.5. Terveyspistetoiminta Suomen Punaisen Ristin terveyspistetoiminta on hyvinvointi- ja terveyslinjauksen mukaista toimintaa, jota toteutetaan osaston toimintana vapaaehtoisvoimin. Terveyspisteet tarjoavat pääasiallisesti vapaaehtoisia, maksuttomia terveyspalveluita, kuten ohjausta, tukea, neuvontaa, verenpaineen mittausta ja henkistä tukea. Terveyspisteessä ei hoideta asiakkaita, vaan heidät ohjataan tarvittaessa hoitoon omaan terveyskeskukseen tai omalle lääkärille. Terveyspisteitä löytyy Länsi-Suomen piiristä seitsemän. Vuonna 2015 ihan uutena terveyspisteenä aloitti Kurikka. Terveyspisteiden osalta järjestettiin yksi (1) koulutuspäivä ja seitsemän (7) terveyspistetapaamista. 4.6. Päihdetyö Punaisen Risti tekee ennaltaehkäisevää päihdetyötä, jossa toimintaan osallistuvat tunnistavat päihteiden käytön haitalliset vaikutukset ja osaavat edistää terveyttä tukevia valintoja omassa toimintaympäristössään. Tietoisuuden kasvu vähentää kokeilukäyttöä, rohkaisee ottamaan puheeksi päihteiden käytön lähiyhteisössä, vähentää päihdehaittoja ja ohjaa hakemaan tarvittaessa tukea päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen. Päihdeneuvoja-kurssimme (PäNe) tähtää päihteiden käyttöön puuttumiseen ja havahduttamiseen, johon Varhaisen Puuttumisen -kurssimme (VarPu) antaa valmiudet. Piirimme alueella päihdetyön toimintoja vuonna 2015 oli seuraavasti: VarPu-kursseja kaksi (2), PäNekursseja yksi (1), päihdetyön toimintaryhmien kokoontumisia 13 (Seinäjoki 7 ja Jyväskylä 6), festarikoulutuksia kaksi (2) ja osallistuminen valtakunnalliseen Päihdetyön juhlaseminaariin Helsinkiin. 15

5. Nuorisotoiminta 5.1. Yleinen nuorisotoiminta Nuorisotoiminnan suunnittelijana aloitti tammikuussa 2016 Kaisa Tauriainen. Syksyn aikana nuorisotoiminnan tukemiselle tuli taukoa maahan kohdistuvan turvapaikkatilanteen vuoksi. Nuorisotoiminnan suunnittelija vastasi syksyn ajan vastaanottokeskusten vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä yhteistyössä osastojen kanssa. Keskeisin nuorisotoiminnan tavoite Länsi-Suomen piirisissä oli toiminnan uudelleen linjaaminen ja kehittäminen. Osastotasolla nuorten toimijoiden määrä oli heikosti tiedossa, koska tilastollisesti nuorisoja lapsiryhmiä oli vähän, mutta kuitenkin tiedettiin, että nuoria toimii osastojen muissa toimintamuodoissa. Nuorisotoiminnan tulevaisuuden lauseeksi muodostui Länsi-Suomen piirissä nuoret voivat tehdä osastoissa mitä tahansa. Selkeäksi toiminnan kehittämisen linjaksi asettui se, ettei keskitytä kehittämään nuorisotoimintaa omana toimialanaan, vaan panostetaan siihen, että nuoret ovat osa osaston kaikkea toimintaa. Halutessaan nuoret saivat perustaa myös omia ryhmiään tai lastenkerhoja. 5.1.1. Nuorisovaliokunta Piirin nuorisovaliokunnalla oli merkittävä rooli toiminnan jäsentelyssä. Nuorisotoiminnan suunnittelija kokosi yhdeksästä eri puolilla piiriä toimivasta nuoresta nuorisovaliokunnan työntekijöiden ja osastojen suosituksista. Valiokunnan päätavoite oli linjata piirin nuorisotoiminta uudelleen yhdessä nuorisotoiminnan suunnittelijan kanssa. Valiokunnan järjestäytymiskokous pidettiin huhtikuussa 2016. Valiokunta tapasi vuoden aikana neljä (4)kertaa, jonka lisäksi pidettiin kolme (3) Skype -palaveria. Valtakunnallinen nuorten vuosikokous järjestettiin Jyväskylän kristillisellä opistolla 2-4.10. Kokouksen toteutuksesta vastasivat piiri ja keskustoimisto yhdessä paikallisen nuorisovaliokunnan sekä valtakunnallisen nuorisotoimikunnan kanssa. Vuosikokoukseen piiristä osallistui 13 nuorta. 5.1.2. Oppilaitosyhteistyö Piirissä tehtiin yhteistyötä useiden eri oppilaitoksen kanssa. Oppilaitokset olivat pääsääntöisesti yläkoulu- ja lukiotasoisia. Toiminnan esittelyjä järjestettiin kahdessa (2) koulussa (Laukaa, Saarijärvi), Punaisen Ristin työpaja Laukaassa, rastiratapäivä Kauhajoella sekä yhteistyönsuunnittelutilaisuus Joutsassa. Lisäksi Muuramen osasto toimi alueensa yhden (1) lukioluokan kummijärjestönä nuorisotoiminnan suunnittelijan tuella. Tähän kuului muun muassa oppilaiden vierailu aluetoimistolla, opettajan työssäoppimispäivä sekä uratarinapäivä lukiolla. 16

Nuorten ystäväkoulutus järjestettiin toukokuussa Ähtärin seudun ammattioppilaitoksella yhdelle (1) lähihoitajaopiskelijaryhmälle (20 osallistujaa) sekä syksyllä Muuramen yläkoulun ja lukion opiskelijoille (18 osallistujaa). Nälkäpäivänä piiristä tuettiin osastoja huomioimaan entistä paremmin alueelliset koulut osana viikon tapahtumia. 5.1.3. Leiritoiminta Piirin perinteinen kesäleiri järjestettiin Kessulassa Alavudella 26 30.7. Leiri kokosi reilut 40 leiriläistä ja 25 ohjaajaa viettämään kesäisen viikon Punaisen Ristin toimintojen äärelle. Monipuoliseen ohjelmaan kuului niin ensiapua, metsässä yöpymistä, kuin leikkejä sekä pelastuskoirien esitys. Leirin suunnittelu oli koko vuoden kestävä prosessi. Suunnittelussa leirin pomot kokoontuivat yhteen muutaman kerran, koko henkilökunta yhteiseen koulutukseen ja suunnitteluun toukokuussa sekä palauteiltaan lokakuussa. Leiri oli merkittä vapaaehtoisryhmän ponnistus. Kansainvälisellä Fire leirillä elokuussa piiristä vieraili yksittäisiä vapaaehtoisia. 5.1.4. Muu nuorisotoiminta Nuorisotoiminnan puitteissa tavattiin vuoden aikana noin kolmasosa piirin osastoista. Kohtaamisen paikkoina toimivat muun muassa keväällä järjestetyt aluetärskyt, syksyn Nälkäpäiväillat sekä osastojen yksittäiset kohtaamiset. Nuorisotoiminta ja ensiaputoiminta olivat yhdessä esillä kahden päivän mittaisessa Toukofest nuortentapahtumassa toukokuussa (26 27.5). Alakouluikäisille järjestettiin toiminnallinen ensiapurasti ja yläkouluikäisille sekä toiseen asteen opiskelijoille seksuaaliterveysrasti. Tapahtumaan osallistui liki 5 000 nuorta ja 400 opettajaa. Palokan osastossa käynnistettiin syksyllä uusi lasten kerho, jonka teemana oli kansainvälisyys. Kerho käynnistyi kahden (2) nuoren vapaaehtoisen omasta innostuksesta. Valtakunnallisella osastoristeilylle osallistui kuusi (6) nuorisovaliokunnan jäsentä yhdessä nuorisotoiminnan suunnittelijan kanssa. Nuorten näkyminen yhteisissä tapahtumissa katsottiin tärkeäksi keinoksi viestiä siitä, että toimintaa tulee kehittää ja sen rooli piirissä on tärkeä. Viestinnän kehittäminen oli yksi vuoden tärkeistä tavoitteista. Siihen keskittyminen siirtyi kuitenkin vuodelle 2016. Näkyvyyden koettiin olevan heikkoa nuorten keskuudessa, mutta mitään selkeää yhtä syytä tähän ei löydetty. Jokaisen tapahtuman kohdalla pohdittiin tarkkaan kuinka viestitään riittävällä näkyvyydellä. 17

5.2. Koko Suomi leikkii Suomen Kulttuurirahaston Koko Suomi leikkii hanke käynnistyi keväällä 2014. Valtakunnallista hanketta toteuttavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Hanke käynnistyi alueellisten hanketyöntekijöiden, leikkilähettien rekrytoinnilla keväällä 2014. Länsi-Suomen piirin alueella työskentelee kaksi (2) leikkilähettiä. Vuonna 2015 Keski-Suomessa Terhokerhoja pyöri kaikkiaan 18, yhteensä 14 kunnassa. Uusia kerhoja perustettiin vuoden aikana tavoitteiden mukaisesti kymmenen (10) kappaletta lisää, ja näin ollen kerhotoimintaa on kokeiltu kaiken kaikkiaan 18 kunnassa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kokonaismäärän väheneminen johtuu lopettaneista kerhoista (Joutsa, Jämsä, Karstula ja Petäjävesi). Lisäksi pari kerhoa on viettänyt viime vuoden ajan taukoa, mutta toiminta on viriämässä jälleen vuonna 2016. Pohjanmaan leikkilähetin alueeseen kuuluu 41 kuntaa Etelä-pohjanmaan, Keski-pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Alueella on 45 MLL:n yhdistystä, 38 suomenkileistä SPR:n osastoa sekä 38 ruotsinkielistä osastoa. Leikkilähetti piti vuoden 2015 aikana yhteensä 19 työpajaa 13 paikkakunnalla. Työpajoissa oli mukana yhteensä 119 osallistujaa. Vuoden 2015 aikana Pohjanmaan alueella käynnistyi 14 uutta Terhokerhoa 12 kunnassa. Syksyn 2015 aikana aloitettiin oppilaitosyhteistyö Jyväskylän JAMK:ssa toimintaterapeuttiopiskelijoiden kanssa. Hankkeessa toteutettiin myös valokuvausarviointia, jolla pyrittiin saamaan selville lasten ja aikuisten ilon hetkiä Terhokerhoissa. Lisäksi hankkeessa pohjustetaan jo juurruttamista, joka on varsinainen teema ensi vuodelle. Tätä varten järjestettiin piirien yhteistyöpalaveri 1.9., jossa MLL ja SPR saivat yhteisesti pohtia keinoja juurruttaa toimintaa piireihin ja toteuttaa yhteistyötä jatkossa. 5.3. Kaveriksi Mulle toiminta Kaveriksi Mulle -toiminta alkoi vuonna 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin ja Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin yhteistyöllä, joka on lapsille ja nuorille 4-16-vuotiaille suunnattua kaveritoimintaa. Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirissä toimintaa järjestetään Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Toimintamuotoina ovat kaveripari-, kerho- ja leiritoiminta, joiden tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten yksinäisyyttä sekä vahvistaa itsetuntoa ja tunnetaitoja osallisuuden ja onnistumisen kokemusten kautta. Koulutuksia järjestettiin Vaasassa kolme (3) koulutusta, jossa osallistujia oli yhteensä 39 ja Seinäjoella yksi (1) koulutus, jossa osallistujia yhdeksän (9). Kerhotoiminnan kerhoja oli Vaasassa neljä (4) ja Seinäjoella kaksi (2). Kerhojen kävijämäärä oli yhteensä 36. Kaveriparitoiminnassa Vaasassa oli käynnissä 18

kolme (3) kaveriparia. Vaasassa ja Seinäjoella vapaaehtoisille järjestettiin virkistystoimintaa pikkujoulujen muodossa. 19

6. Viestintä Pitkin vuotta tiedotusvälineet uutisoivat Punaisen Ristin eri toimintamuodoista. Esille tuotiin myös Vapepan monia toimijoita, Veripalvelu, keräykset, rasisminvastainen päivä, Punaisen Ristin viikko sekä ensiapu- ja ystävätoiminta. Syksyllä median huomio kiinnittyi Punaiseen Ristiin erityisesti johtuen järjestön roolista turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Valtamedian puolella viestintä oli erittäin asiallista, mutta sen ulkopuolella äänensävyt olivat välillä hyvin negatiivisia. Tämä oli aivan uudenlainen viestinnällinen haaste Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirille. Piiri tiedottaa toiminnastaan neljä (4) kertaa ilmestyvällä Tässä ja Nyt järjestötiedotteella. Myös piirin RedNet nettisivustoa (lansi-suomi.punainenristi.fi) on käytetty tiedotuskanavana ja osastoja on kulutettu päivittämään omia RedNet -sivujaan. Länsi-Suomen piirillä on oma Facebook -ryhmä, jossa oli vuoden loppuun mennessä 620 jäsentä (500 vuonna 2014). Tiedottamiseen käytettiin myös ryhmätekstiviestejä ja sähköposteja, joilla tavoitettiin nopeasti suuri joukko vapaaehtoisia. Ystävätoiminnassa päätettiin perustaa blogi, jossa julkaistaan kirjoituksia piirin ystävätoiminnasta. Tämän ajatuksena on tuoda esille sitä tärkeää työtä, jota tehdään ihmisten arjessa ystävätoiminnan kautta. Blogi-kirjoituksissa käsitellään myös muita ajankohtaisia aiheita. Ystäväblogi löytyy osoitteesta www.ystava.net. Vastaanottokeskusten perustaminen aiheutti piirille myös viestinnällisen haasteen. Tietoa liikkui paljon ja piirin näkökulmasta oli tärkeä, että sekä ulkoinen että sisäinen viestintä toimi. Ulospäin käytettiin perinteisiä kanavia: nettisivuja, sosiaalista mediaa sekä valtamediaa. Myös kriisitiedottamista käytettiin silloin, kun siihen oli tarvetta. Radio, lehdet ja televisio olivat erittäin kiinnostuneita aiheesta ja juttuja tehtiinkin parhaimmillaan useita päivässä. Piirin henkilökuntaa tiedotettiin sisäisellä tilannetiedotteella, joista ensimmäinen lähetettiin 14.9. Kuukautta myöhemmin alettiin lähettää myös valtakunnallista tilannetiedotetta, joka ilmestyi viikoittain. Tämä tiedote meni myös tärkeimmille yhteistyökumppaneille. 20

7. Tapahtumat ja tilaisuudet Länsi-Suomen piiri osallistui yhdessä osastojensa kanssa erilaisiin messutapahtumiin. Yhteistyö sekä S- ryhmän että LähiTapiolan kanssa on jatkunut entiseen tapaan erityisesti ystävänpäivätapahtumien, Punaisen Ristin viikon ja Operaatio Nälkäpäivän yhteydessä. LähiTapiola-ryhmä oli ystävätoiminnalle tärkeä yhteistyökumppani monien osastojen toiminta-alueella. Myös uusia yhteistyötapoja löydettiin. 7.1. Punaisen Ristin viikko Punaisen Ristin viikkoa vietettiin 4. 10. toukokuuta. Osastot järjestivät lukuisia tapahtumia viikon aikana. Myös tänä vuonna S-ryhmä teki hyvää yhteistyötä osastojemme kanssa. SPR-Kirppikset osallistuivat Punaisen Ristin viikkoon mm. järjestämällä kahvitarjoilua, kilpailuja ja päiväkohtaisia tarjouksia. Tapahtumien teemat vaihtelivat jäsenhankinnasta, osaston toiminnan esittelystä ja kodin tarvikkeiden keräyksistä ensiapunäytöksiin, vanhainkoti- ja kouluvierailuihin. Vuoden teemana oli Osaa auttaa ja teeman mukaisesti ensiaputaitojen tärkeyttä korostettiin. 7.2. Piirin hallituksen seminaari Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin hallitus on perinteisesti vuoden lopussa kokoontunut seminaarin merkeissä kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Vuonna 2015 seminaarin aiheena olivat turvapaikanhakijat sekä pakolaisuus maailmalla. Aihetta oli alustamassa Pekka Reinikainen keskustoimistosta ja piirin työntekijät ketoivat kokemuksista Länsi-Suomen piirin alueella. 7.3. Vastaanottokeskusten yleisötapahtumat Syksyn aikana järjestettiin lukuisia yleisötilaisuuksia yhteistyössä kuntien sekä viranomaisten kanssa, joissa kuntalaisille kerrottiin ajankohtaista tietoa vastaanottokeskusten perustamisesta sekä turvapaikanhakuprosessista. Näihin tilaisuuksiin osallistui satoja kiinnostuneita ja keskustelu oli paikoin hyvinkin värikästä. Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri piti tärkeänä, että kansalaisilla on kuitenkin mahdollisuus kuulla ja keskustella asiasta, eikä kieltäytynyt tilaisuuksiin osallistumisesta tai jräjestämisestä. 21

7.4. Elämäntavoilla on merkitystä seminaari Valtava suosio yllätti järjestäjät Seinäjoella 3.9.2015 pidetyssä Elämäntavoilla on merkitystä, Sinun valintasi seminaarissa. Läheskään kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan, kun Törnävä-sali täyttyi yllättävän nopeasti 550 ennakkoon ilmoittautuneesta osallistujasta. Seminaari sisälsi Lääketieteen tohtori ja Tukholman Karoliinisen instituutin geriatrian professori Miia Kivipellon ja terveystieteiden tohtori ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun gerontologian yliopettaja Jenni Kulmalan luennot sekä paneelikeskustelun. Seminaarissa kerrottiin ja keskusteltiin muistisairauksista, FINGER-läpimurtotutkimuksesta ja ikääntymisestä. Vaikeasta ja huolestuttavastakin aiheesta huolimatta tapahtumaa siivitti positiivinen ja rento tunnelma. Punainen Risti järjesti seminaarin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen, Järjestötalo Seinäjoen ja Liiverin kanssa. Lisäksi tapahtumalla oli lukuisa määrä tukijoita. 7.5. Leikki 2.0 Koko Suomi leikkii -hanke toteutti Terhokerhoille syksyllä 2015 Leikki 2.0 -yhteisötaideteoksen, jonka tarkoitus oli innostaa lapsia ja aikuisia heittäytymään leikin maailmaan sekä viettämään aikaa yhdessä. Teoksen sisällöstä vastasi taiteilija Meiju Niskala ja sen toteuttavat Meiju Niskala ja Kaupunki 365 - yhdistys. Keski-Suomessa KSL-hanke toimi järjestäjänä 12.9.2015 järjestetyssä Leikki 2.0 seminaarissa, jossa vapaaehtoisille tehtiin tutuksi hankkeen taideprojekti Leikki 2.0 taiteilijan Meiju Niskalan itsensä vetämänä. Samaan yhteyteen oli järjestetty vapaaehtoisille virkistystä. 22

8. Keräykset 8.1.Nälkäpäivä Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys, joka järjestettiin 17.- 19.9.2015. Nälkäpäivänä kerätään varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Sinne tallennetuilla varoilla voidaan auttaa siellä, missä milloinkin hätä on suurin. Valtaosa avustusvaroista suuntautuu ulkomaille, mutta katastrofirahastosta autetaan myös Suomessa. Täällä hätäapua tarvitaan muun muassa tulipaloissa ja äkillisissä onnettomuuksissa. Viime vuonna katastrofirahastosta sai apua noin 500 suomalaista. Valtakunnallisesti tehtiin kaikkien aikojen keräystulos, joka oli n. 4,2 miljoonaa euroa. Myös Länsi-Suomen piirissä parannettiin keräystulosta ja lopullinen summa oli 207 795,91 euroa (v 2014, 201 395 ). Mukana keräyksessä oli 68 osastoa, liitteessä 5. osastokohtaiset tulokset. 8.2. Muut keräykset 8.2.1. Nepal -hätäapukeräys Nepalissa tapahtui 25.4.2015 voimakkuudeltaan 7,8 Richterin asteikolla ollut maanjäristys. Maanjäristyksessä kuoli yli 6 200 ihmistä ja loukkaantui yli 14 300. Suomen Punainen Risti käynnisti Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi valtakunnallisen keräyksen. Keräykseen osallistui Länsi-Suomen piiristä peräti 29 osastoa ja piirin lopullinen keräystulos oli 59 596,36 euroa. 8.2.2. Hyväpäivä -keräys Hyväpäivä-keräyksellä tuetaan Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa kotimaassa. Keräyksellä tuetaan ystävätoiminnan, ensiapuryhmätoiminnan ja terveyspisteiden kehittämistä osastoissamme. Punaisen Ristin viikolla järjestettävän keräyksen suosio jäi Nepal keräyksen takia pieneksi ja siihen osallistuikin tänä vuonna vain kaksi (2) osastoa Länsi-Suomen piirin alueelta ja keräystulos oli 1 912,13 euroa. 8.2.3. Nenäpäivä Nenäpäivänä kerätään varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja kannustetaan suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana. Neljän viikon kampanja huipentuu Yle TV2:n Nenäpäivä-show hun, jossa mukana on Suomen kirkkaimpia tähtiä. 23

Nenäpäivän järjestää Nenäpäivä-säätiö. Sen ovat vuonna 2004 perustaneet Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen UNICEF. Säätiön toiminnassa ovat mukana myös Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Suomen Lähetysseura, Fida International, Solidaarisuus ja SASK. Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan. Piiri oli mukana Nenäpäivätapahtumissa sekä Jyväskylässä että Seinäjoella. Valtakunnallinen keräystulos oli tänä vuonna yli 3,69 miljoonaa euroa. 24

9. SPR Kirppis Länsi-Suomen piirin alueella oli toimintavuonna 12 kirppistä. Vaasan SPR Kirppiksen johtovastuu siirtyi toukokuussa Krista Kinnuselle. Krista toimii myös Kokkolan alueella, johon Kokkolan SPR Kirppiksen lisäksi lukeutuvat Kannuksen ja Himangan SPR kirppikset. Kirppisten toimialapäällikköjä on näin yhteensä kolme (3) ja heidän työpisteensä ovat Jyväskylän Kirrissä, Kokkolassa ja Seinäjoella. Kirppiksillä järjestettiin keväällä jäsenkampanja, jossa jokainen vähintään 20 eurolla kirppiksiltä ostanut asiakas sai liittyä Punaisen Ristin jäseneksi. Jäsenkampanjan kautta piiriin saatiin 565 uutta jäsentä. Tämän onnistuneen kampanjan lisäksi Kirppisten tuloksessa oli positiivisia merkkejä kesästä alkaen. SPR-kirppisten toiminta perustuu lahjoitustavaran myyntiin. Kierrätys on vakiintunut tapa ja lahjoitustavaraa tulee vuosittain niin paljon, että toimintaa voidaan pyörittää. Päivittäistyö koostuu tavaran vastaanottamisesta, lajittelusta, hinnoittelusta ja asiakaspalvelusta. Lisäksi Kirppiksillä on oma logistiikka, joka mahdollistaa asiakkaille täyden palvelun toimittamalla tavarat kotiin asti tai noutamalla lahjoitustavaraa kotiovelta. Kirppikset työllistävät keskimäärin 180 henkilöä vuosittain. Tuotto käytetään Punaisen Ristin auttamisja vapaaehtoistyön tukemiseen ja piirin toiminnan rahoittamiseen. Tärkeänä osana Kirppisten toimintaa on myös henkilökunnan kouluttaminen. Työntekijöille pyritään antamaan kaikki mahdollinen oppi tulevaa työelämää varten kaupan alalta, mutta myös elämän hallintaa varten. Kirppiksillä on mahdollisuus suorittaa työn ohella osa-ammattitutkintoja (esim. logistiikan tai myynnin erikoisammattitutkinto) tai esim. merkonomin tutkinto. SPR Kirppikset tekevät tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen, työvoiman palvelukeskusten (TYP), kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa. Kirppiksillä tarjotaan mahdollisuus myös kuntouttavan työtoiminnan piirissä oleville tarjoamalla pehmeän mahdollisuuden palata työelämään ja saada henkilökohtaista ohjausta ja valmennusta. Keski-Suomessa jatkui edellisenä vuonna aloittanut Asenteella ammattiin projekti, jonka tavoite on auttaa palkkatuella palkattujen työntekijöiden matkaa kohti ammattia ja työelämää. 25

10. Asenteella ammattiin projekti Keski-Suomen Elinkeino, liikenne ja ympäristö (Ely) -keskus arvioi SPR-Kirppisten työllistymistä tukevat palvelut ja niiden toteutuksen laadukkaaksi ja antoi mahdollisuuden jatkaa projektitoimintaa Keski-Suomen alueen Kirppiksillä uudella Asenteella ammattiin projektilla 1.5.2015 lähtien. Projektin määrällinen tavoite on palvelujen tarjoaminen kuukausitasolla 40 45 palkkatuetussa työssä, työkokeilussa, työharjoittelussa (esimerkiksi kurssit ja opintoihin liittyvät harjoittelut) tai oppisopimuksella kouluttautuvalle työntekijälle, joka työskentelee projektin toimi-alueen SPR-Kirppiksellä. Tällä hetkellä mukana ovat Jyväskylän kolme (3) toimipistettä sekä Keuruu, Karstula ja Jämsä. Kohderyhmänä ovat projektin toimialueen rakennetyöttömät henkilöt (pitkään työttöminä olleet ja heihin rinnastettavissa olevat henkilöt) ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tai muuhun seikkaan katsomatta. Projektin määrällistä tavoitetta on jouduttu tarkistamaan, sillä TE -toimisto tai yhteistyökumppanina toimiva kuntakokeilu eivät ohjaa Kirppiksille riittävästi uuden lakimuutoksen kriteerit täyttäviä työnhakijoita. Määrällinen tavoite madallettiin edellisenä vuonna 35-40 henkilöön kuukausitasolla mutta senkin saavuttaminen on ollut haasteellista. Työntekijöiden ammattitaitoa pyritään lisäämään kaupallisesta näkökulmasta. Pyrkimyksenä on antaa monipuolinen ja realistinen kuva tämän päivän kaupallisesta alasta ja sen vaatimuksista. Kaikki eivät tule työllistymään kaupan alalle mutta myös heille pyritään saamaan hyvät valmiudet työelämään. Projektissa keskitytään työyhteisön pelisääntöihin ja työasenteen kehittämiseen. Konkreettisia tavoitteita on eri työtehtävien oppiminen ja sitä kautta oikea asenne mihin tahansa työhön. Myös työnhaun valmiuksia ja työelämätietoutta lisätään. Toiminta on sekä teoriaa että konkreettista käytännön harjoittelua. Asiakasohjauksen ja palaut-teenannon menetelminä ovat henkilökohtaiset keskustelut, henkilökohtainen työnopastus sekä ryhmäohjaus. Projektin työntekijät ohjaavat ja valmentavat myös konkreettisesti kentällä. Tällä kertaa ryhmät toteutetaan pienryhminä ja koulutukset ovat lyhytkestoisia muutaman tunnin mittaisia kokoontumisia työnteon lomassa. Rakenne on näin ollen kevyempi eivätkä koulutukset sido työvoimaa koko päiväksi vaan asiaa päästään harjoittelemaan saman tien kentälle. Projektin omien koulutusten lisäksi työntekijöitä kannustetaan ja ohjataan ammattitutkintoon johtaviin koulutuksiin. Oppisopimuskoulutuksina on meneillään tekniikan erikoisammattitutkinto, kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto, toimitilahuoltajan ammattitutkinto ja liiketalouden perustutkinto. Esimiestutkinnot on tarjottu palkkatuella työskenteleville ensimmäistä kertaa. Samoin toimitilahuoltajan oppisopimuskoulutus on ensimmäinen laatuaan. 26

11. Vastaanottokeskukset Vastaanottokeskustoiminta alkoi Länsi-Suomen piirin osalta kesällä, kun piirien valmiutta avata vastaanottokeskuksia tiedusteltiin. Ensimmäiset neuvottelut vastaanottokeskuksen perustamiseksi käytiin Keuruulla entisen varuskunnan alueella elokuussa. Kyseinen vastaanottokeskus päästiin kuitenkin useiden eri vaiheiden jälkeen avaamaan vasta myöhemmin syksyllä. Yhteensä Punaisen Ristin Länsi- Suomen piiri kävi keskusteluja vastaanottokeskusten avaamisesta kahdellakymmenelläkahdeksalla (28) paikkakunnalla. Syksyn aikana vastaanottokeskuksia avattiin yhdeksälle (9) paikkakunnalle yhteensä yksitoista (11) aikuisten keskusta sekä yksi (1) alaikäisten yksikkö Keuruulle. Aikuisten keskukset avattiin Seinäjoelle, Kauhavalle, Saarijärvelle, Keuruulle, Petäjävedelle, Jyväskylään (Puuppola, Kangasvuori sekä Salmiranta), Joutsaan, Viitasaarelle sekä Kivijärvelle. Näiden lisäksi syksyn aikana hätämajoitusta järjestettiin kolmessa (3) muussa paikassa, joita olivat Kivilahden leirikeskus Äänekoskella, Seinäjoen seurakuntakeskus Seinäjoella sekä Seinäjoen kaupungin omistama Kessulan leirikeskus Alavuuden Sydänmaalla. Hätämajoitusta järjestettiin myös alkuvaiheessa Saarijärvellä sekä Jyväskylän Kangasvuoressa. Näistä kahdesta paikasta tuli myöhemmin vastaanottokeskukset. Keuruun vastaanottokeskuksessa testattiin myös valmiutta järjestää tarvittaessa hätämajoitusta Punaisen Ristin kenttäsairaalan telttoihin. Tähän ei kuitenkaan jouduttu syksyn aikana Länsi-Suomen piirin alueella turvautumaan. 11.1. Vapaaehtoistoiminta vastaanottokeskuksissa Vastaanottokeskustoiminta aktivoi suuren joukon uusia ja jo toiminnassa mukana olleita vapaaehtoisia. Hätämajoitus järjestettiin isolta osalta vapaaehtoisvoimin. Tämän lisäksi vapaaehtoiset osallistuivat erilaisten toimintojen järjestämiseen, kuten vaatekeräyksiin ja vaatteiden lajitteluun, vapaa-ajan aktiviteettien järjestämiseen sekä mielipidevaikuttamiseen. Uusia toiminnasta kiinnostuneita vapaaehtoisia ilmoittautui piirille useita satoja ja esimerkiksi Jyväskylässä pidetyssä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden tilaisuudessa kirjaston Minnan-salissa paikalla oli 200 ihmistä. Uusille vapaaehtoisille järjestettiin Tulijan Ystävänä ja Tukena lyhytkursseja Jyväskylässä, Joutsassa, Seinäjoella, Petäjävedellä, Jämsässä, Viitasaarella sekä Keuruulla. Syksyn aikana perustetuissa vastaanottokeskuksissa pidettiin jokaisessa 1-2 palaveria vapaaehtoistoiminnasta vastaavan työntekijän tai isomman työntekijäryhmän kanssa (Kangasvuori, Puuppola, Petäjävesi, Keuruu, Joutsa, Saarijärvi, Viitasaari, Kauhava, Seinäjoki). Palaverien aiheena oli Punainen Risti ja sen vaikutus vastaanottokeskusten ylläpitäjänä sekä vapaaehtoistoiminnan toteutus paikallisosastojen kanssa ja uusien vapaaehtoisten toiminta vastaanottokeskuksissa. 27

Vastaanottokeskuspaikkakuntien osastojen kanssa pidettiin tapaamiset siitä, kuinka vastaanottokeskus voi vaikuttaa osaston toimintaan ja miten vapaaehtoistehtävillä voidaan auttaa turvapaikanhakijoita. Tapaamisilla suunniteltiin osastojen monikulttuurisuusryhmien käynnistämistä. Osastojen tapaamisiin kutsuttiin osastojen hallitusten edustus sekä kaikki toiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset, tapaamisten osallistujamäärät vaihtelivat 5-25 henkilön välillä. Tapaamiset järjestettiin seuraavien osastojen kanssa: Jyvässeudun osastot, Petäjävesi, Joutsa, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Kauhava ja Seinäjoki. 28

12. Talous ja hallinto Länsi-Suomen piirin toimintaa väritti erityisesti alkusyksystä alkanut turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä kasvu Suomessa. Edellisenä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä oli 3 651. Vuoden 2015 loppuun mennessä vastaava luku oli 32 000. Länsi-Suomen piiri käynnisti elokuussa hätämajoitusyksiköiden ja vastaanottokeskusten perustamisen piirin alueella. Vuoden loppuun mennessä piirin alueelle oli perustettu 15 vastaanottoyksikköä. Asukkaita yksiköissä oli n. 2 500. Henkilökuntaa palkattiin vuoden loppuun mennessä 222. Vastaanottotoimintaa rahoittaa Maahanmuuttovirasto. Piirille maksetaan toiminnan pyörittämisestä hallintokulukorvaus. Piirin kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 45. SPR Kirppiksillä työllistämistuella palkattuja oli 92. Vuoden 2015 tulos oli 452 664,29 e (v. 2014,-132 597,82 e). Poistot on tehty suunnitelman mukaan 138 568,73 e (v.2014, 132 597,82 e). Kirppistoiminnan bruttomyynti oli 2 278 424,92 e (v.2014, 2 462 560,82 e). Nettotulos pieneni 317 320,67 e. Ensiapukoulutuksen ja ensiaputuotteiden tulos parani merkittävästi. Tulos oli yhteensä 62 249,78 e (v.2014, 14 753,14 e). Graafisten tuotteiden ja SPR-tuotteiden tulos oli 33 221,73 e (v.2014, 13 454,08 e). Pitkäjänteinen myynnin ja markkinoinnin tehostaminen näkyy tuloksissa. Toimisto- ja liikehuoneistojen vuokratulot olivat 143 563,68 e (v.2014, 115 788 e). Jäsenmaksutulojen osuus oli 74 853,99 e, (v.2014, 52 243,20 e). Piirin sai taloussuunnitelma tukea 110 000 e ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatiotukea 50 000 e. Piirin taloudessa tehdyt säästötoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Piirin likviditeetti on parantunut. 29

Liite 1. Luottamushenkilöt PIIRIN HALLITUS Puheenjohtaja Tanskanen Alpo Varapuheenjohtaja Kuokkanen Hannu Jäsenet Annala Lassi Hietala Erkki Jokiranta Harri Järvenoja Marko Koivuranta Ila (-2015) Kyllönen Markku Laurila Sirkku (-2015) Mäkinen Pia (-2015) Nikoskinen Onni Palkoma Katja Peltokoski Johanna (2015-) Päivinen Jenni Saarikoski Sari Sundberg Liisa (-2015) Taijonlahti Tiina (-2015) Turkulainen Juha Vuorimies Eeva (2015-) Jyväskylä Vaasa Lapua Jyväskylä Seinäjoki Toholampi Toholampi Saarijärvi Jyväskylä Joutsa Keuruu Vähäkyrö Ilmajoki Karstula Vaasa Laukaa Ylihärmä Kurikka Laukaa Tilintarkastajat Keurulainen Maija Ulvinen Riitta Varatilintarkastajat Jylhä Nina Rantanen Mika KHT/PwC KHT/PwC KHT/PwC KHT/PwC EDUSTUS KESKUSHALLINNOSSA Suomen Punaisen Ristin hallitus: Tanskanen Alpo jäsen Jyväskylä Suomen Punaisen Ristin valtuusto: Kuokkanen Hannu jäsen Vaasa Valtasaari Saija varajäsen Kurikka Annala Lassi jäsen Lapua Sundberg Liisa varajäsen Laukaa Päivinen Jenni jäsen Karstula Koivuranta Ila varajäsen Toholampi 30

SOSIAALIPALVELUVALIOKUNTA Puheenjohtaja Järvenoja Marko Jäsenet Jalosalmi Henna-Maria Junni Mirva Järviaho Marjatta Kyllönen Markku Tuisku Jukka Toholampi Campus Kokkola Vimpeli Saarijärvi Teuva NUORISOVALIOKUNTA Puheenjohtaja Tanskanen Emmi Jäsenet Hautamäki Noora Heikkilä Selma Kaikkonen Harri Koiranen Jussi Lampinen Elina Linnakoski Jyri Mäntysaari Sanna Tammi Henna Kokkola Kauhava Kauhajoki Korpilahti Vaasa Jyväskylä Viitasaari Jyväskylä Kurikka 31

Liite 2. Piiritoimiston henkilökunta Seinäjoen aluetoimisto: työsuhde alkanut työsuhde päättynyt Annala Pekka 01.01.2008 toiminnanjohtaja Hintsa Tero 15.08.2006 sosiaalipalvelupäällikkö Kangaskesti Riitta 01.09.2004 keräys- ja valmiuskoordinaattori Karling Virve 15.08.2006 terveydenhuollon suunnittelija Karvo Sakari 01.09.1988 kurssisihteeri Säilä Janne 01.08.2007 ensiapuopettaja Torvinen Ulla 01.06.2012 taloussihteeri Valli Marja-Liisa 02.09.2013 ensiapuopettaja Jyväskylän aluetoimisto: Heiskanen Anne ensiapukoulutuksen päällikkö Tauriainen Kaisa nuorisotoiminnan suunnittelija Mustamäki Sari keräys- ja kurssisihteeri Niittynen Jooel järjestöpäällikkö Paasonen Anne ensiapukouluttaja Rautiainen Tave valmiuspäällikkö Reinikainen Sari ensiapuopettaja Plus pisteet: Reinikainen Sari Jyväskylän vastuuhenkilö Säilä Janne Seinäjoen vastuuhenkilö Omaishoitaja -projekti Oja Anna-Kaisa projektikoordinaattori Tauriainen Kaisa projektikoordinaattori 01.02.1995 01.01.2015 15.05.1990 05.08.2013 01.09.2011 01.09.2003 01.04.2011 01.01.2001 01.08.2007 01.05.2015 30.11.2015 31.1.2015 Ystävätoiminnan -projekti Erjamo Anna Maria 10.04.2012 projektipäällikkö Jaatinen Meeri 02.05.2012 aluetyöntekijä Matalamäki Teija 03.05.2013 aluetyöntekijä Salmela Erja 01.12.2014 aluetyöntekijä Pälve Anne 01.05.2015 aluetyöntekijä KaMu -toiminta Pienimäki Elsi lapsitoiminnan ohjaaja Koko Suomi Leikkii hanke Savolainen Taija lapsitoiminnan ohjaaja 02.04.2013 01.05.2014 32

Liite 3. Organisaatiokaavio 33