Länsi-Suomen piiri Vuosikertomus 2016

Transkriptio

1 Länsi-Suomen piiri Vuosikertomus 2016

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Järjestötoiminta Hallinto Jäsenet ja osastot Koulutukset ja Punaisen Ristin tiedotustilaisuudet Järjestöprojekti Valmiustoiminta Punaisen Ristin auttamisvalmius Kotimaan avustustoiminta Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Paikallis ja maakuntatoimikunnat Hälytystoiminta Muu Vapepan koulutus ja harjoitustoiminta Vapepan talous Ensiapukoulutus sekä ryhmätoiminta Ensiapukoulutus Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutus Pluspisteet Ensiapuryhmätoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Monimuotoinen ystävätoiminta Yksilöystävätoiminta Laitosystävätoiminta Ryhmätoiminnat Vankilavierailijatoiminta Koulutustoiminta Vapaaehtoisten osaamisen kehittäminen ja jaksamisen tukeminen Tapahtumat Ystävänpäiväkampanja Hyvä joulumieli-kampanja Täyttä elämää eläkkeellä valmennukset Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti

4 4.7. Koko Suomi leikkii/ Terhokerhot Hyvä elämä hyvä mieli Saarijärvellä Palvelut kämmenellä pilotti Omaishoitajien tukitoiminta Terveyspistetoiminta Päihdetyö Nuorisotoiminta Nuorisotoiminta (0-29v) Nuorisovaliokunta Oppilaitosyhteistyö Leiritoiminta Opintomatka Muu nuorisotoiminta Monikultturisuustoiminta Osastotoiminta ja toiminnan esittely piirin alueella Järjestetyt koulutukset Rasisminvastainen toiminta ja asennevaikuttaminen Verkostoyhteistyö Keräykset Nälkäpäivä Muut keräykset Hyväpäivä -keräys Nenäpäivä Hätäapukeräykset SPR Kirppis Vastaanottokeskukset Vastaanottokeskustoiminta Vapaaehtoistoiminta vastaanottokeskuksessa Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen Talous ja hallinto Liite 1. Luottamushenkilöt Liite 2. Piiritoimiston henkilökunta Liite 3. Organisaatiokaavio Liite 4. Huomionosoitukset

5 Liite 5. Jäsenet Liite 6. Operaatio Nälkäpäivä keräystulokset Liite 7. Verenluovutukset Länsi-Suomen piirin alueella Liite 8. Hälytystilastot

6 Johdanto Vuosi 2016 oli toiminnallisesti vireä ja tapahtumarikas vuosi. Piirin vuosikokouksen asettamat tavoitteet toiminnalle saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Varsinaisen toiminnan painopiste oli piirin 71 osaston vapaaehtoisten tukemisessa ja kouluttamisessa sekä uusien jäsenten hankinnassa. Piiritoimistossa tehty organisaatiomuutos vahvisti yhteistyön henkeä sekä osastojen kokonaisvaltaista tukemista kaikkien työntekijöiden voimin. Vuoden lopussa piirissä aloitettiin koko piiriä koskeva strategiatyö, joka on tarkoitus saattaa loppuun vuonna Kun vuonna 2015 piirin jäsenmäärä oli kasvanut 488 jäsenellä, niin vuonna 2016 piirin jäsenmäärä lähti jälleen laskuun. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli 9 404, joka oli 972 pienempi, kuin vuonna Jäsenmäärän lasku on huolestuttava piirre, johon tulee kiinnittää huomiota. Osittain tätä sekä muuta järjestötoimintaa tukemaan piirin hallitus päätti aloittaa järjestötoimintaa tukevan projektin, johon palkattiin yksi uusi työntekijä. Osastojen toimintaa tuettiin hyvin monipuolisesti eri toimialojen toimesta. Vuoden aikana piirin alueella järjestettiin lukuisia koulutustilaisuuksia ja kursseja sekä harjoituksia. Piirin ohjelmatyöntekijät lisäsivät yhteistyötään muodostamalla yhteisen tiimin. Ystävätoiminnassa aloitti uusi työntekijä kesän jälkeen. Ystävätoiminnassa jatkettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojektia. Omaishoitajien tukitoiminta jatkui piirin alueella ja painopistettä levitettiin Pohjanmaan maakuntien puolelle. Vuoden aikana jatkui myös Saarijärven osaston kanssa yhteistyössä Hyvä Elämä, Hyvä Mieli projekti. Valtakunnallinen Koko Suomi Leikkii projekti päättyi vuoden loppuun ja Punaisen Ristin osuus MLL:n kanssa yhteistyössä tehdystä Kaveriksi Mulle hankkeesta loppui niin ikään vuoden lopussa. Valmiustoiminnassa vahvistettiin kotimaan avun käytännön toiminnan toteuttamista sekä osastojen tukemista, kun vuoden lopussa valmiuteen lisättiin uusi työntekijä. Näin valmiudessa voidaan keskittyä sekä osastojen että Vapepa-toiminnan tukemista ja vahvistamista. Ensiapuryhmätoimintaa vahvistettiin koulutuksen ja harjoitusten avulla. Piirin työntekijät tapasivat suuren osan ensiapuryhmäläisistä aluetapaamisten yhteydessä. Piirin alueella toimii 43 ensiapuryhmää. Piirin ensiapukoulutus jatkui vilkkaana, koulutustilaisuuksien ja osallistujien määrä oli kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Maahanmuutto-ohjelman saaman lisärahoituksen myötä myös Länsi-Suomen piiriin saatiin palkattua kokopäiväinen monikulttuurisuustoiminnasta vastaava työntekijä, joka aloitti työnsä maaliskuun puolivälissä. 6

7 Nuorisotoimintaa jatkettiin nuorisotoiminnan suunnittelijan johdolla. Nuorisovaliokunta oli aktiivinen linjaamaan piirin nuorisotoimintaa sekä kehittämään uutta toimintaa. Kesän Spärrä leiri oli jälleen menestys. Punaisen Ristin viikolla sekä ystävänpäivänä osastot järjestivät useita tapahtumia. Operaatio Nälkäpäivän tulos oli ,26 euroa, joka oli edellistä vuotta pienempi. Vastaanottokeskukset olivat edelleen suurten muutosten kynsissä, kun piirin alueella lakkautettiin toimintavuoden aikana 8 keskusta ja vielä joulukuussa Maahanmuuttovirasto teki päätöksen kahden vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta. Tämän jälkeen piirin alueelle jää ainoastaan kaksi vastaanottokeskusta. Piirin varainhankinta on kehittynyt ja monipuolistunut erinomaisella tavalla toimintavuoden aikana. Varainhankinnan tukipilarin muodostavat edelleen SPR-kirppikset, joita piirin alueella oli toimintavuonna 12. Piirin hallitus kiittää jäsenistöä, osastojen vapaaehtoisia, piirin luottamus- ja toimihenkilöitä sekä yrityksiä ja yhteisöjä hyvästä yhteistyöstä. PIIRIN HALLITUS 7

8 1. Järjestötoiminta Vuoden 2015 lopussa päätetty organisaatiomuutos astui piirissä voimaan vuonna 2016 ja tämä vaikutti järjestötoimintaan, kun kaikki toimialatyöntekijät muodostivat yhteisen järjestötiimin. Tämän muutoksen tavoitteena on päästä pois toimialakeskeisyydestä kohti yhteistä päämäärää. Tiimi kokoontui vuoden aikana kymmenen (10) kertaa. Vuoden lopussa aloitettiin myös koko piiritoimistoa koskettava strategiatyö, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja yhtenäistää toimintaa sekä sen suunnittelua ja seurantaa Hallinto Piirin hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä neljä (4) kertaa. Puheenjohtajana jatkoi Alpo Tanskanen ja varapuheenjohtajana Hannu Kuokkanen. Liitteistä 1 ja 2 käyvät ilmi piirin luottamushenkilöt ja valiokunnat sekä toimihenkilöt. Piirin vuosikokous pidettiin Jyväskylässä ja sinne osallistui 44 virallista edustajaa 18 osastosta Jäsenet ja osastot Kun vuonna 2015 piirin jäsenmäärä oli kasvanut 488 jäsenellä, niin vuonna 2016 piirin jäsenmäärä lähti jälleen laskuun. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli 9 404, joka oli 972 pienempi, kuin vuonna Suomen Punaisen Ristin jäsenmäärä oli jäsentä, joka on henkilöä pienempi, kuin vuonna Vuoden lopussa piirin alueella toimi 70 osastoa. Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2016 Länsi-Suomen piiristä kultaisen ansiomitalin neljälle (4), hopeisen ansiomitalin yhdelle (1) ja pronssisen ansiomitalin kahdeksalle (8) osaston vapaaehtoiselle. Ansiomitalien saajat liitteessä 4. 8

9 1.3. Koulutukset ja Punaisen Ristin tiedotustilaisuudet Järjestökoulutuksia pidettiin piirin alueella vuoden aikana kaksi (2), järjestöinfoja kahdeksan (8), RedNet koulutuksia kolme (3) ja humanitaarisen oikeuden peruskursseja kaksi (2). Vuoden lopussa valtakunnalliseen kouluttajakoulutukseen osallistui kaksi (2) tulevaa vapaaehtoista järjestökouluttajaa. Nämä kouluttajat saavat sisältöpätevyyden vuoden 2017 keväällä. Keväällä piirin ohjelmatyöntekijät järjestivät uusien illat Jyväskylässä ja Seinäjoella, joiden tarkoitus oli esitellä toimintaa uusille vapaaehtoisille. Piiri järjesti marraskuussa retken Tampereen Kalkussa sijaitsevaan Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen. Matkaan osallistui yhteensä yli neljäkymmentä (40) vapaaehtoista ja työntekijää piirin alueelta Järjestöprojekti Vuoden lopussa piirin hallitus päätti omarahoitteisesta projektista, jonka tarkoitus on vahvistaa järjestöosaamista piirin alueella. Projektin keskeinen tavoite on rakentaa sellainen pysyvä malli, jonka avulla Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin osastot saadaan koulutettua järjestöasioihin. Koulutusrunkoina käytetään Punaisen Ristin valmiita järjestökoulutuksia, mutta projekti myös arvioi niiden soveltuvuuden ja muokkaa koulutuksia tarvittaessa. Projekti tähtää myös tarjoamaan kattavan tuen järjestötoimijoille, erityisesti puheenjohtajille ja sihteereille. Projektiin rekrytoidaan vuonna 2017 työntekijä kahdeksi vuodeksi. 9

10 2. Valmiustoiminta 2.1. Punaisen Ristin auttamisvalmius Piiri varautuu ja vastaa alueellaan varautumisesta. Länsi-Suomen piirissä varautuminen ja valmius saatettiin koskemaan kaikkia työtekijöitä ja toimialoja. Auttamisvalmius muodostuu osastojen perustyöstä, jota tehdään Punaisen Ristin kaikilla toimialoilla. Auttamisvalmius tarkoittaa sitä, että Suomen Punaisella Ristillä ja sen vapaaehtoisilla ovat riittävät resurssit, tiedot ja taidot pelastaa ihmishenkiä, avustaa onnettomuuden uhreja sekä tukea onnettomuuden uhrien ja heidän omaistensa selviytymistä onnettomuuden tai muiden kriisien aiheuttamista vaikutuksista. Punaisen Ristin valmiustoiminta tukee viranomaisvalmiutta. Järjestöllä on valmiina hyvät kansalliset ja kansainväliset verkostot ja siten kyky yksilötason tarpeiden tunnistamiseen ja välittömään auttamiseen. Vapaaehtoistoiminnalle on ominaista, että tarvittaessa se voi käynnistää toimintansa nopeasti ja ilman viranomaisten ohjausta. Erityyppisten kriisitilanteiden yhteydessä on välttämätöntä tunnistaa, mitkä vapaaehtoisjärjestöt liittyvät tapahtuneen seurausten hallintaan ja ovat siten tarpeellisia kutsua mukaan sovittamaan yhteen tarvittavia toimenpiteitä. Yhteistoiminnan on ulotuttava myös varautumiseen ja harjoitteluun. Piiritasolla osallistutaankin lukuisiin varautumisen ja valmiuden työryhmiin sekä paikallisiin ja maakunnallisiin valmiusharjoituksiin yhteistyössä viranomaistoimijoiden ja muiden järjestötoimijoiden kanssa Kotimaan avustustoiminta Suomen Punaisen Ristin kotimaan avulla tarkoitetaan järjestön humanitaarista avustustoimintaa äkillisissä onnettomuuksissa ja muissa erityistilanteissa, joiden vaikutukset ovat yksilölle tai perheelle kohtuuttomia. Avustustoiminnassa noudatetaan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston sääntöjä ja kotimaan avustustoiminnan ohjeita. Avustaminen suunnitellaan ja toteutetaan osaston toimesta kotimaan avun yhdyshenkilön johdolla tehtyyn tarvekartoitukseen perustuen. Katastrofirahastosta annettava avustaminen suoritetaan mahdollisimman pian avuntarpeen synnyttyä (kolmen vuorokauden kuluessa). Avustustilanteet hoidetaan ensihuoltona, apu voi olla henkistä tukea, ohjausta ja neuvontaa, käytännön apua, talkootyötä ja taloudellista apua. Taloudellinen tuki annetaan 10

11 aina maksusitoumuksina. Osastojen antaman ensihuollon jälkeen avuntarvitsijat ohjataan viranomaisten palveluiden piiriin. Katastrofirahastosta on avustettu vuonna 2016, neljässäkymmenessäkahdessa 42 (128 auttamistapausta valtakunnassa) tapauksessa piirimme alueella. Autettuja Länsi-Suomen piirissä yli 80 henkeä (350 koko valtakunnassa), ja auttamiseen käytetty katastrofirahaston rahasumma on piirimme osalta lähes euroa. Tapauskohtaisten avustusten rahasumma on vaihdellut vajaasta 400 eurosta 1500 euroon, inhimillisen tuen määrää ei voi edes laskea Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on 52 järjestön verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Useimmiten Vapepa hälytetään kadonneen ihmisen etsintään, mutta vapaaehtoisia tarvitaan myös esimerkiksi antamaan henkistä tukea, ohjaamaan liikennettä ja auttamaan evakuoinneissa. Auttajamme toimivat maalla, vesialueilla ja ilmassa. Vapepa-järjestöt toimivat yhdessä, jotta jokaisen järjestön osaaminen pystytään hälytystilanteessa hyödyntämään hädässä olevan ihmisen auttamiseksi. Hälytystilanteessa Vapepalaiset johtavat omaa toimintaansa Paikallis ja maakuntatoimikunnat Paikallistoimikuntien pääasiallinen tehtävä on toimia kunta- ja aluetasolla järjestöjen ja viranomaisten yhteistyön sovittajana sekä huolehtia ryhmien hälytysvalmiudesta ja koulutuksesta. Toimikuntien yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa, että ryhmien hälytystiedot ovat ajan tasalla. Maakuntatoimikunnan tehtävänä on toimia yhteistyöelimenä paikallistoimikuntien kesken. Maakuntatoimikuntia on toimintaalueellamme kaksi, Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntatoimikunnat. ( Hälytystoiminta Toiminta-alueellamme viranomainen hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tuekseen hätäkeskuksen kautta. Vapaaehtoinen valmiuspäivystäjä vastaanottaa hälytyksen. Viranomaiselta tulleen ensitiedon jälkeen joukot hälytetään alueellisten suunnitelmien mukaisesti. Tämä järjestelmä on toiminut hyvin niin vapaaehtoisten kuin viranomaistenkin näkökulmasta. Vapepan valmiuspäivystäjät ovat tukeneet myös koordinaatiojärjestönä toimivan Punaisen Ristin hälytystoimintaa kotimaan avun tehtävien osalta välittämällä viranomaiselta tulleet tehtävät sen suorittavalle ryhmälle / toimijalle. 11

12 Vapepa siirtyy tekstiviestipohjaisen OHTO-hälytysjärjestelmän käyttöön vuoden 2017 alusta. Viranomaishälytyksen tultua valmiuspäivystäjälle hälytetään vapaaehtoiset OHTO -järjestelmän kautta paikalle. Nykyinen järjestelmä jää varajärjestelmäksi taustalle. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintavuonna oli hälytystehtäviä Länsi-Suomen piirin alueella 19 kpl. kaikki henkilöetsintätehtäviä. Etsintähälytyksiä koko piirin alueella oli yhteensä 19 kpl, joista Pohjanmaalla 11 kpl ja Keski-Suomen alueella 8 kpl. Valmiushälytyksiä näistä oli 4 kpl, eli tehtävä päättyi ennen kuin Vapepan etsintätoimintaa ehdittiin aloittaa. Hälytykset liitteessä Muu Vapepan koulutus ja harjoitustoiminta Muu Vapepa toiminta jatkui koko piirin alueella vilkkaana. Etsinnän peruskursseja järjestettiin 5 kpl, ensihuoltokursseja 1 kpl, maastojohtajakursseja 3 kpl. Ohto-järjestelmän käyttöönottoon liittyviä koulutuksia ja GPS koulutuksia järjestettiin yhteensä 12 kpl. Vapepa toimintaa esiteltiin erilaisilla messuilla tai yleisötilaisuuksissa 3 kertaa ja Vapepa Info-tilaisuuksia järjestettiin 10 kpl. Isompia etsintäharjoituksia järjestettiin 2 kpl, lisäksi hälytysryhmät järjestivät useita pienempiä erityyppisiä valmiutta kohottavia harjoituksia Vapepan talous Suomen Punaisen Ristin Vapepa-kulut vuonna 2015 olivat euroa. Summa koostuu henkilöstökuluista, kokous- ja koulutuskuluista sekä materiaalin tuotannosta. Summasta noin 40 prosenttia on Punaisen Ristin katastrofirahastosta ja 60 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen tukea. Vapepa Länsi- Suomen piirin talous on esitetty tilinpäätöksessä. 12

13 3. Ensiapukoulutus sekä ryhmätoiminta 3.1. Ensiapukoulutus Ensiapukoulutuksissa opetettiin ensiapua ja opastettiin ennaltaehkäisemään tapaturmia sekä sairauksia, lisäksi annettiin ohjeita terveisiin elämäntapoihin. Yhteistyötä tehtiin eri järjestöjen, työpaikkojen, oppilaitosten ja työterveyshuoltojen kanssa. Loppuvuodesta ensiapukoulutukseen panostettiin omarahoitteisena projektina teemalla Laatua ja määrää EA-koulutukseen, tuotemyyntiin, sekä asiakkuuksien ja kannatusjäsen hankintaan. Hankkeen tarkoituksena on nostaa EA-koulutuksen laatua ja lisätä osaamista digitaalisessa markkinoinnissa ja verkkokaupassa, sekä lisätä näkyvyyttä koko alueella. Lisäksi tarkoituksena on kovenevassa kilpailutilanteessa lisätä ensiapukoulutus- ja tuotemyyntiä. Tämän myynnin ohella pyrimme huomioimaan entistä paremmin myös kannatusjäsenemme. Hanke jatkuu edelleen. Olimme yhteistyössä Veripalvelun kanssa esittelemässä toimintaamme Jyväskylän Paviljongilla Turvallisuusmessuilla. Paikalla kävi noin 3000 henkilöä tutustumassa messualueeseen, sen eri toimintoihin ja esittelyihin. Kesäkuussa olimme mukana Killerin Raviradalla V76 raveissa. Meillä oli siellä ns. oma ravilähtö, jonka voittajahevonen sai Punaisen Ristin loimen selkäänsä. Raveissa olimme tuomassa esille eri toimintamuotojamme ensiapukoulutuksen ja ensiaputuotteiden lisäksi. Kilpailu ensiapukoulutuksien järjestämisestä alueella on edelleen kireää. Erilaisia ensiapukoulutuksia piiri järjesti yhteensä 414 (383) kpl. Kursseille osallistui 4949 (4605) henkilöä. Tämän lisäksi järjestettiin erilaisia terveyden edistämisiin ja tapaturmiin liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Koulutuksia järjestivät myös jotkut osastot, työterveyshuollot ja oppilaitokset. Myös yksittäiset ensiapukouluttajat ja erilaiset ensiapuun liittyvät yksityiset yritykset järjestivät alueellamme ensiapukoulusta, näissä koulutusluvuissa ei ole huomioitu kyseisiä koulutuksia Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutus Keskustoimiston kanssa järjestettiin yhteistyössä yksi valtakunnallinen ETK-täydennyskoulutus, Jyväskylässä toukokuussa. Piirissämme jatkuivat myös omat ensiapuopettajien koulutustilaisuudet. Tänä vuonna aiheena oli mm. maskeeraus. Lisäksi olimme ottamassa oppia helmikuussa Ensiapusymposiumissa Helsingissä. Siellä julkaistiin viralliset maallikkoelvytysohjeet. 13

14 3.4. Pluspisteet Pluspisteet jatkoivat toimintaansa aluetoimistojen yhteydessä. Niiden toiminnat noudattivat SPR:n hyväksyttyä valtakunnallista hiv/aids-ohjelmaa. Molemmissa Pluspisteissä toimii pluspistevastaava, jonka työaika on 12 tuntia viikossa. Kuluvana vuonna näytteenottotoimintaan täytyi hakea lupa yksityisen terveydenhuollon palveluiden antamiseen aluehallintovirastolta. Taustalaboratoriona toimi edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pluspisteiden vapaaehtoisina toimivat 20 aktiivista hiv/aids peruskurssin käynyttä terveydenhuollon ammattilaista, joista osalla on myös seksuaalineuvojan koulutus. Päivystykset suoritettiin tiistai-iltaisin aluetoimistoissa. Pluspisteellä asiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisesti tai puhelimitse hiv-tartuntaan ja seksuaaliterveyteen liittyvissä asioista. Pluspisteillä on myös mahdollisuus nimettömään hiv-testiin. Näytteitä otettiin yhteensä Seinäjoen ja Jyväskylän Pluspisteissä 388. Sukupuolijakaumallisesti testissä kävi enemmän naisia (57%). Riskitapahtumissa / altistuksessa suurin osa oli tapahtunut kotimaassa heteroseksin kautta. Tämä suunta noudattaa myös valtakunnan yleistä tilastoa, jota THL ylläpitää. Käytössä oli INSTI-pikatesti, jossa asiakas saa tuloksen parin minuutin kuluessa. Lisäksi testaustoimintaa jalkautettiin pariin oppilaitokseen, yhteistyössä oppilaitoksen opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Oppilaitoksille on lainattu myös erilaisia opetusvälineitä mm. kondomiajokortin suorittamista varten. Toiminnan rahoitus tuli raha-automaattiyhdistykseltä. Palvelut pluspisteissä ovat asiakkaalle ilmaisia. Toiminta perustuu ennaltaehkäisyyn, jolla pyritään vaikuttamaan mm. uusien tartuntojen syntymisen vähenemiseen. Pluspistetoiminnassa tehtiin myös yhteistyötä päihdetyön ja festaritoiminnan kanssa Ensiapuryhmätoiminta Suomen Punaisella Ristillä on yhteistyösopimus sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ensiaputoimin-nasta ja onnettomuus- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. Siinä määritellään, että Punainen Risti huolehtii terveydenhuoltoviranomaisten apuna toimivien vapaaehtoisten ensiapuryhmien kouluttamisesta ja toimintavalmiuden ylläpidosta. 14

15 Ensiapuryhmien V-lomakkeiden mukaan piirissä toimii 40 ensiapuryhmää, joista 30 päivystää aktiivisesti. Ensiapuryhmille toteutettiin alueellisesti seuraavanlaisia toimintoja: Ensiapuryhmien alueelliset Alue Tour kierrokset (6) sekä Joulun alla ensiapuryhmien glögi-illat (5), ensiapupäivystyksen peruskurssit (5), ensiapu-ryhmien harjoitus-kurssit (2), ensiapuryhmien tapaamisiltoja/ päivystystestauksia (15), Ea-3 kurssi Tankarin saarella (1), festarikoulutus ensiapupäivystäjille (2), ensiapuryhmien seminaarit (3). Lisäksi piirin alaista valmiusryhmää koulutettiin kaksi kertaa. Ensiapuryhmien glögi-illoissa piiri lahjoitti neljä defibrillaattoria päivystyskäyttöön Keski-Suomen alueelle. Defibrillaattorit saatiin lahjoituksena Ilmari-pelastushelikopterin säätiöltä ja ne oli sijoitettava Ilmarin toiminta-alueelle, johon Keski-Suomikin kuului. Uutena koulutusmuotona ensiapuryhmille koulutettiin ensiapupäivystyksen lääkekoulutus (14) ja lanseerattiin uudet ensiapuohjeistukset päivystäville ryhmille (6). Ensiauttajille (EVY) järjestettiin täydennys- ja kertauspäivät (3) sekä rinnepäivystäjille peruskurssi (1) ja kertauspäivä (1). Ensiapuryhmätoimintaa esiteltiin ja uusia toimijoita rekrytoitiin mm. turvallisuusmessuilla Jyväskylässä, Opinlakeus messuilla Seinäjoella ja hyvinvointimessuilla Kokkolassa. Lisäksi uusia toimijoita tavattiin piirin ohjelmatyöntekijöiden järjestämissä uusien kahvit -illoissa. Piiri teki yhteistyösopimuksen SJK:n kanssa kaudelle Kotipeleissä (14) Seinäjoen ea-työntekijät suorittivat ensiapupäivystystä. 15

16 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tero Hintsa siirtyi sosiaalipalvelupäällikön tehtävistä apulaistoiminnanjohtajaksi keväällä 2016 ja Susanna Kivisalo aloitti sosiaalipalvelusuunnittelijana toukokuussa osa-aikaisena työntekijänä ja alkaen kokoaikaisena työntekijänä Monimuotoinen ystävätoiminta Länsi-Suomen piirin alueella ystävätoimintaa toteutettiin erimuodoissaan kaikkiaan 53 osastossa. Ystävätoiminta oli hyvin monimuotoista ja toteutustavat vaihtelivat riippuen osastosta. Ystävätoiminnan muotoja olivat mm. yksilöystävätoiminta, kerta-/asiointiapu, laitosystävätoiminta, erilaiset tapahtumat ja tempaukset, vankilavierailijatoiminta sekä teemoittain ja kohderyhmittäin vaihtelevat kerhot ja ryhmät. Ystävätoiminnan asiakasryhmissä painotus oli ikäihmisissä, mutta toiminnan piirissä oli kaikenikäisiä lapsista ja nuorista senioreihin. Monissa osastoissa monimuotoista ystävätoimintaa toteutetaan yhteistyössä alueen muiden järjestöjen, kaupungin tai esim. seurakunnan kanssa. Myös hyvä yhteistyö oman paikkakunnan laitosten kanssa on merkittävässä roolissa. Erilaiset palvelukodit mahdollistavat toimintaa esim. tarjoamalla tilat tai kahvitarjoilun tapahtumiin. Yhteistyö LähiTapiolan kanssa jatkui ystävätoiminnan tukemiseksi piirin alueella. Monimuotoista ystävätoimintaa on esitelty erilaisissa seminaareissa ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille suunnatuissa infoissa Yksilöystävätoiminta Yksilöystävätoiminnassa vapaaehtoiset ystävät tapaavat yksinäisiä ihmisiä sovitusti joko yksityiskodeissa tai laitoksissa. Ystävävälitys tapahtui pääsääntöisesti osaston nimeämän ystävävälittäjän tai ystävätoiminnan yhteyshenkilön toimesta. Isoin osa asiakkaista oli ikäihmisiä, mutta joukossa on kaikenikäisiä eritavoin yksinäisyyttä kokevia ihmisiä. Ystäväpyynnöt tulivat joko suoraan ystävää toivovalta itseltään, hänen läheiseltään, eri viranomaistahojen (kotihoito, kotisairaanhoito) tai seurakunnan kautta Laitosystävätoiminta Osastojen vapaaehtoiset järjestivät vuoden aikana laitoksissa ystävävierailujen lisäksi mm. erilaisia toiminnallisia ryhmiä (esim. käsityökerho, askartelukerho kehitysvammaisten palveluyksikössä), viriketoimintaa, tapahtumia (esim. tansseja, joulujuhlia, taideapteekkitoimintaa) ja tempauksia(esim. vie vanhus ulos ). 16

17 Ryhmätoiminnat Erilaisia toiminnallisia ryhmiä ja ystäväkerhoja toimii n. 40 osastossa. Ryhmien kokoonpanot vaihtelevat kaikille avoimista ystäväryhmistä ja kerhoista selkeästi toiminnallisesti rajattuihin ryhmiin. Esimerkkejä piirin alueella toimivista kerhoista ovat esim. Kultaisen iän kerhot, Terho-kerhot, nuorten hengailu-illat, miehille suunnatut Moottorisahaystävät tai Kokeneet konkarit -ryhmä, naisten käsityökerho Lykkyleidit ja monimuotoiset ystävätoiminnan ryhmät Vankilavierailijatoiminta Vaasan vankilassa toiminta jatkui vireänä. Vierailut toteutuivat suunnitellusti ryhmätapaamisina joka toinen viikko päätalolla (2 ryhmää) ja avolla (1ryhmä). Lisäksi vankilassa järjestettiin elokuvakerhotoimintaa läpi vuoden. Vankilavierailijoita oli toiminnassa mukana 15 vapaaehtoista ja päihdekuntoutuksen tukihenkilöinä kevätkaudella toimi 3 vapaaehtoista. Ryhmiä vuoden aikana oli kaikkiaan viisi, joilla kokoontumisia yhteensä 49. Kaikkiaan ryhmiin osallistui vuoden aikana 1100 vankia, yksilötapaamisiin 6 vankia ja grillijuhliin 68 vankia. Vankilavierailijakokouksia pidettiin kaksi; keväällä ja syksyllä. Vankilavierailijat olivat syksyllä virkistysretkellä Tampereella. Lisäksi syksyllä järjestettiin grillijuhlat ja vierailijat osallistuivat myös vankilan päätalon joulujuhlaan. Laukaan vankilassa toiminta käynnistyi vuoden 2015 alussa. Kuluneen vuoden aikana on pyritty vakiinnuttamaan toimintaa. Vankilavierailijoita oli vuoden aikana mukana neljä vapaaehtoista. Vierailuja järjestettiin yhteensä seitsemän ja niihin osallistui 30 vankia. Keväällä järjestettiin grillijuhlat vangeille, joihin osallistui lähes kaikki paikalla olleet vangit. Laukaan vankilassa järjestettiin SPR:n teemakurssi , johon osallistui 14 vankia. Vankilavierailijoiden kanssa tavattiin toiminnan suunnittelun ja kokemusten vaihdon merkeissä keväällä ja syksyllä Jyväskylässä. Vankilavierailijakokous pidettiin Laukaan vankilassa Toiminnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi muutettiin syksyn aikana vierailuajankohtaa, valittiin vangeista yhteyshenkilöt, jotka osallistuvat vankilavierailijakokouksiin ja toiminnan suunnitteluun sekä tehostettiin tiedottamista. Seuraavissa tapaamisissa oli paikalla 7-9 vankia aikaisemman 0-3 osallistujan sijaan Koulutustoiminta Koulutuksia on järjestetty Länsi-Suomen piirin alueella yhteistyössä Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojektin kanssa seuraavasti: seitsemän ystävätoiminnan peruskurssia (yhteensä 79 osallistujaa), 28 ystävätoiminnan lyhytkurssia (yhteensä n. 494 osallistujaa), kolme ystävävälittäjäkoulutusta (yhteensä 20 osallistujaa), kaksi ryhmänohjaajakoulutusta (yhteensä 23 osallistujaa) ja viisi laitosystävätoiminnan koulutusta (yhteensä 78 osallistujaa). 17

18 Sosiaalipalvelukouluttajille järjestettiin koulutus- ja virkistyspäivät Jyväskylässä, joihin osallistui 17 sosiaalipalvelu- ja monikulttuurisuustoiminnan kouluttajaa. Syksylle järjestettiin koulutus- ja virkistyspäivät Kuortaneella, mutta ne peruuntuivat vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Kouluttajille ja Täyttä elämää eläkkeellä-valmentajille järjestettiin loppuvuodesta kolme aluetapaamista, joista Jyväskylän tapaaminen toteutui ja paikalla oli 11 osallistujaa Vapaaehtoisten osaamisen kehittäminen ja jaksamisen tukeminen Yhteistyössä Ystävätoiminnan projektin aluetyöntekijöiden kanssa järjestettiin keväällä kaksi ystävätoiminnan kevätjuhlaa, jotka pidettiin Toholammilla (113 osallistujaa) ja Äänekoskella (110 osallistujaa). Lisäksi projektin aluetyöntekijät järjestivät yhdessä sosiaalipalvelusuunnittelija Susanna Kivisalon kanssa kesäkuussa ystävätoiminnan vapaaehtoisille viisi aluetapaamista, joiden aiheena oli vapaaehtoistoiminnassa jaksaminen. Osastojen ystävätoiminnan ryhmiä ja vastuuvapaaehtoisia on tavattu osastokäynneillä, järjestetty tarvittaessa työnohjausta ja erilaisia teemaluentoja, avustettu mainosten ja tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tuettu ja ohjattu ystävätoiminnan kehittämisessä tai käynnistämisessä Tapahtumat Ystävänpäiväkampanja Punaisen Ristin paikallisosastojen vapaaehtoiset järjestivät ystävänpäivän tapahtumia ahkerasti ympäri piiriä. Tapahtumat ovat piristäneet monien ihmisten päivää, osastojen vapaaehtoiset ovat esitelleet ystävätoimintaa kauppojen auloissa, käyneet palvelutaloissa, lähettäneet ystävänpäivän kortteja ja järjestäneet erilaisia musiikkitilaisuuksia. Lähes 40 osastoa Länsi-Suomen piiristä osallistui Ystävänpäivän tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumia on järjestetty viime viikolla ja ystävänpäivänä muun muassa Jyväskylän,Joutsan, Kurikan, Laukaan, Alajärven, Konneveden, Kannuksen, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Suolahden, Kuokkalan, Saarijärven, Jämsän, Lappajärven,Kyyjärven, Kannonkosken, Palokan, Teuvan ja Vimpelin osastoissa. Kokkolassa vapaaehtoiset jakavat halauksia ja makeisia 15.päivä, Ähtärissä esitellään ystävätoimintaa ja kahvitellaan tiistaina Hyvä joulumieli-kampanja Hyvä Joulumieli-kampanja järjestettiin 20. kerran. Länsi-Suomen piirin alueella jaettiin ennätyksellinen 2000 kpl määrä Hyvä Joulumieli-lahjakortteja. Hyvä Joulumieli korttien jakamiseen osallistui 65 osastoa. 18

19 Keräyksen avauspäivänä järjestettiin Seinäjoella yhteistyössä MLL Pohjanmaan piirin, MLL Seinäjoen paikallisyhdistyksen ja Seinäjoen osaston kanssa yhteistempaus Perhetalo Kivirikossa. Tapahtumaan osallistui n. 60 lasta vanhempiensa kanssa. Punaisen Ristin järjestämänä paikalla oli Reddie-koira jakamassa SPR-ilmapalloja ja karkkeja sekä Nalle/nukkesairaala, jossa päivystivät tohtori ja 3 hoitajaa Täyttä elämää eläkkeellä valmennukset Täyttä elämää eläkkeellä-valmennukset käynnistyivät Länsi-Suomen piirissä keväällä Kaikille avoimia yleisövalmennuksia pidettiin Saarijärvellä ja Jyväskylässä. Lisäksi piirin alueella on pidettiin yksi yritysyhteistyövalmennus Jyväskylässä. Länsi-Suomen piirin alueelle on koulutettiin Täyttä elämää eläkkeellä-valmentajia kuusi. Kokemukset valmennuksista ovat olleet erittäin positiivisia niin valmentajilla kuin osallistujillakin. Valmennuksessa keskitytään eläkkeelle siirtymiseen liittyvien muutosten käsittelemiseen ja itselle tärkeisiin asioihin ja arvoihin. Lisäksi valmennuksessa annetaan työkaluja hyvinvoinnin erityisesti mielen hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaalisten verkostojen ja uuden merkityksellisen elämänsisällön löytämiseen. Uusi hyvää mieltä tuottava elämänsisältö ja ihmissuhteet voivat löytyä vaikka vapaaehtoistoiminnan parista. Eläkkeelle siirtyvillä on osana valmennusta mahdollisuus saada tietoa Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnasta ja halutessaan tutustua siihen käytännössä Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojektin piti päättyä vuonna Toukokuussa aluetyöntekijä Teija Matalamäki siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Tästä johtuen projektille osoitettua RAY:n tukea olisi jäänyt käyttämättä. Tero Hintsa oli yhteydessä RAY:hyn, josta saatiin lupa jatkaa kahdella aluetyöntekijällä vuoden 2017 puolelle. Projektissa on keskitytty tulosten vakiinnuttamiseen ja jalkauttamiseen sekä uusien vapaaehtoisten määrän kasvattamiseen osastoissa. Osastojen ystävätoimintaa on tuettu osastokäynneillä, joissa on pohdittu kokonaisvaltaisesti osaston ystävätoiminnan tilaa ja kartoitettu kehittämistarpeita, kannustettu ja tuettu vapaaehtoisten ystävien jaksamista sekä avustettu markkinoinnissa muun muassa tekemällä mainoksia koulutuksista sekä artikkeleita ystävätoiminnasta paikallislehtiin. Länsi-Suomen piirin alueen koulutukset on järjestetty yhteistyössä piirin sosiaalipalvelusuunnittelijan kanssa. Projektin aluetyöntekijät ovat myös kouluttaneet muissa piireissä ystävävälittäjiä (neljä koulutusta), ryhmänohjaajia (kaksi koulutusta) ja laitosystäviä (yksi koulutus). Lisäksi syksyn 2016 aikana projektin aluetyöntekijät kehittivät Haastavat tilanteet ystävätoiminnassa koulutuksen. Koulutus on suunnattu osastojen vapaaehtoisille ystäville, ystävävälittäjille sekä ryhmänohjaajille. Koulutus kestää kuusi tuntia. Sitä on pilotoitu Helsingissä ja Tampereella (yhteensä neljä koulutusta). Loppuvuodesta sovittiin keskustoimiston sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret 19

20 Alarannan kanssa, että Haastavat tilanteet ystävätoiminnassa koulutus esitellään Punaisen Ristin valtakunnallisilla kouluttajapäivillä tammikuussa Koko Suomi leikkii/ Terhokerhot Hanke päättyi vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen yhteyshenkilönä Länsi-Suomen piirissä toimii Susanna Kivisalo. Kaikki Keski-Suomen kunnat tavoitettiin ja kaikkiin Keski-Suomen kuntiin perustettiin Terhokerho viimeistään syksyn 2016 aikana. Viimeisinä Hankasalmi (Terhokerho-tapahtuma , Terhokerhon aloitus ) ja Kinnula (tapahtuma , kerhon aloitus ). SPR:n hallinnoimia kerhoja oli vuoden lopussa Keski-Suomessa 8kpl ja Pohjanmaalla 3kpl. Kerhojen, paikallistoimijoiden sekä piirien toiminnan tueksi (hankkeen päättymisen jälkeen) syksyn aikana koulutettiin vapaaehtoisia leikkilähettejä. Jyväskylässä oli koulutus (11 osallistujaa, joista 9 varsinaisia leikkilähettejä sekä 2 MLL:n perhekeskuskoordinaattoria. Terhokerhojen toiminnan tueksi ja juurtumisen edistämiseksi järjestettiin syksyn aikana kerhovierailuja ja yhteistyöpalavereita. Vaikka hanke päättyikin , kerhotoiminnan jatkumista painotettiin kentällä vahvasti ja viestitettiin piirien tulevista yhteyshenkilöistä (SPR: sospa, MLL: peke-koordinaattorit). Toimivat kerhot saivat hankkeen lopuksi tukipaketin (sisältää ainakin uuden, päivitetyn käsikirjan) hankkeen koordinaatiosta. Terhokerho-vapaaehtoisten kiitosilta järjestettiin Jyväskylässä (40 henkilöä, mukana myös SPR Länsi-Suomen piirin sosiaalipalvelusuunnittelija ja vapaaehtoisia leikkilähettejä), lisäksi jokainen kerho sai puuhavinkkejä postitse joulumuistamisena. Kaikki Pohjanmaan alueen (suomenkieliset) kunnat saavutettiin. Kaksi uutta Terhokerhoa käynnistettiin syksyllä, Kaustiselle ja Alajärvelle. Kaustisella yhteistyö toteutui Kaustisen evankelisen opiston kanssa, jossa koulutettiin 18 lastenohjaajaa Terhokerhonohjaajiksi leikkilähettikoulutusta mukaillen. Terhokerhotuokiot pidetty Halsualla ja Lestijärvellä Terhokerhotapahtumat Evijärvellä 7.9. (n. 70hlö) ja Pietarsaaressa (n. 50hlö) Vapaaehtoisia leikkilähettejä koulutettiin kolme (Kaustisen lisäksi). Kaikilla oli aikaisempaa kokemusta Terhokerhoista. Seamkin sosionomeille luento leikin merkityksestä. Muita tapahtumia: 2.9. ruokamessuilla MLL:n teltalla, 3.9. Jalasjärvellä yhdessä Kurikan Terhokerhon vapaaehtoisten kanssa Lapsiperheiden harrastetapahtumassa, Leikkiminen sallittu Leken Tillåts, E- P:n kulttuurirahaston lasten vuosijuhla Vaasassa (n. 100hlö). Leikkipäivän tapahtumia eri puolilla 20

21 Pohjanmaata, oma bussitempaus ja koko viikon Vaasan ja Seinäjoen paikallisbusseissa mainoskampanja. Työstetty Kahden muun leikkilähetin kanssa Terhokerho palvelutalossa opasta vapaaehtoisille toiminnan ja suunnittelun tueksi. Yhteistyöpalaverit pidettiin loppuvuodesta sekä MLL Järvi-Suomen piirin kanssa (SPR:ltä Susanna Kivisalo ja Ritva Vallinkoski) että MLL Pohjanmaan piirin kanssa (SPR:ltä Susanna Kivisalo ja leikkilähetti Anna Granlund) Hyvä elämä hyvä mieli Saarijärvellä Hankkeen toimintaan vuoden aikana kuuluivat mm. yhteistyöverkoston laajentaminen, yhteistyön tiivistäminen toimijoiden kesken, viestinnän parantaminen, konkreettisten toimintojen suunnittelu ja pilotointi, sekä ikäihmisten tietoteknisten valmiuksien parantaminen osana hyvää elämää. Hanke esittäytyi vuoden aikana yli 20 tilaisuudessa. Järjestöesittelyjen lisäksi hanke esittäytyi mm. vanhusneuvoston kokouksessa ja eläkejärjestöjen yhteiskokouksessa, Täyttä elämää eläkkeellä valmennuksissa, ikäihmisten toimintapäivässä sekä Saarikan kanssa yhteistyössä järjestetyssä kumppanuuspöydässä. Saarijärvi-salissa järjestettiin Hyvä Elämä, Hyvä Mieli - tilaisuus. Tilaisuuteen osallistui arviolta n. 130 henkilöä. Tilaisuudessa oli puhujana Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila. Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluu yli 20 eri toimijaa, joista 15 on järjestöjä/säätiöitä. Järjestöjen lisäksi aktiivisia yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Perusturvaliikelaitos Saarikka, sekä Saarijärven kaupungin osalta kirjasto sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatatoimi. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Ohjausryhmässä oli vuoden lopulla yhteensä 11 jäsentä seitsemästä eri järjestöstä/säätiöstä ja edustaja myös Saarikasta. Suomen Punaisen Ristin keskustoimistolta hankkeen ohjausryhmään liittyi keväällä 2016 sosiaalisen hyvinvoinnin ja seniorityön asiantuntija Anita Hartikka, Anitan jäätyä syksyllä eläkkeelle ohjausryhmään liittyi sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta. Hanke teki yhteistyötä yhteensä neljän kylän kanssa. Hankkeen tavoitteena on tukea kylien olemassa olevia toimintamuotoja ja mahdollistaa uusien, kyläläisten tarpeista lähtevien toimintojen kehittäminen. 21

22 Kahdella kylällä järjestettiin Hyvän elämän kyläilta, joissa kyläläiset pääsivät esittämään ajatuksiaan kylän toiminnan kehittämistarpeista. Kahdella kylällä toteutettiin kyläkysely, joka ohjasi myös kehittämistoimintaa. Lannevedelle muodostui kylänkehittämismalli, joka toimii esimerkkinä muille kylille. Lannevedellä aloitettiin kylän oma ystävätoiminta sekä kylänaputoiminta, joka osoitti jo tarpeellisuutensa, koska auttamistapahtumia toukokuussa aloitetulla toiminnalla oli vuoden loppuun mennessä 20. Sukupolvia yhdistävä Terhokerho keräsi viidellä kerhokerrallaan yhteensä 200 osallistujaa. Kylällä alkoivat myös elämänretkeilijäryhmät, joissa kimppakyydeillä retkeillään eri kohteisiin (esim. kulttuurinkuluttajat, samoilijat, musiikkimatkailijat). Syksyn aikana suunniteltiin Visa Törmälän johdolla ikäihmisille suunnattu tablettitietokoneiden käyttöliittymäpilotti (Palvelut kämmenellä: Pilotissa tehtiin jokaiselle pilottiin osallistuvalle omien kiinnostusten mukainen helppokäyttöinen käyttöliittymä tablettitietokoneelle. Pilotin käytännön toteutus alkoi marras-joulukuun vaihteessa. Yhteensä pilottiin osallistuu 19 ihmistä. Pilotin kokemuksia päästään kokoamaan vuoden 2017 alussa. Mahlulla aloitettiin samoihin aikoihin tabletti- ja älykännykkä tutuksi -ohjausta ikäihmisille, toiminta tuki palvelut kämmenellä pilottia. Kirjastossa alkoi yhteistyön tuloksena ikäihmisille ATK-vertaisohjausta. Saarijärvi-salissa järjestettiin Hyvä Elämä, Hyvä Mieli - tilaisuus. Tilaisuuteen osallistui arviolta n. 130 henkilöä. Tilaisuudessa oli puhujana Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen tämänhetkistä tilannetta ja yleisökeskustelulle varattiin aikaa. Tilaisuuden viihteellisestä annista vastasi Saarijärven eläkkeensaajien Ikikukat-kuoro ja yleisö sai virkistyä myös väliaikajumpan muodossa. Tilaisuuden päätöspuheen piti Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin puheenjohtaja Alpo Tanskanen. Tilaisuudessa kerättiin kirjallista palautetta ja tähän saatiin yhteensä 19 vastausta. Palautteesta saatiin hyviä kehittämisajatuksia hankkeen jatkoa ajatellen. Ennen tilaisuutta pidettiin kahvitilaisuus, jossa olivat mukana Pertti Torstila, Alpo Tanskanen, Olavi Vuori (Saarijärven kaupunki), Mikael Palola (Saarikka), Tomi Kuosmanen (Saarijärven vastaanottokeskus), hankkeen ohjausryhmä sekä SPR Länsi-Suomen piiristä Pekka Annala, Tero Hintsa sekä Jooel Niittynen. Kahvitilaisuudessa luotiin pohjaa tiiviimmälle yhteistyölle ja hankkeen tulevaisuudelle Palvelut kämmenellä pilotti Syksyn aikana suunniteltiin Visa Törmälän johdolla ikäihmisille suunnattu tablettitietokoneiden käyttöliittymäpilotti. Pilotissa tehtiin jokaiselle pilottiin osallistuvalle omien kiinnostusten mukainen helppokäyttöinen käyttöliittymä tablettitietokoneelle. Pilotin käytännön toteutus alkoi marras-joulukuun vaihteessa. Yhteensä pilottiin osallistuu 19 ihmistä, seitsemän keskustasta, viisi Mahlulta ja seitsemän Lannevedeltä. Pilotin kokemuksia päästään kokoamaan vuoden 2017 alussa. 22

23 4.9. Omaishoitajien tukitoiminta Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama omaishoitajien tukitoiminta on Punaisen Ristin valtakunnallinen toimintamuoto, jota toteutetaan 7 piirissä. Vuonna 2016 Länsi-Suomen piirin alueella omaishoitajien tukitoiminnassa oli mukana yksitoista (11) osastoa; Joutsa, Karstula, Kaustinen, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski. Piirin alueella kokoontui säännöllisesti seitsemän (7) vapaaehtoisten ohjaamaa omaishoitajien ryhmää. Ryhmät kokoontuivat keskimäärin 10 kertaa vuoden aikana ja ryhmissä oli mukana yhteensä 87 omaishoitajaa (joista naisia 68 ja miehiä 19). Ryhmien sisällöt olivat koulutuksellisia (mm. omaishoitajan jaksaminen ja tapaturmien ehkäisy) ja virkistyksellisiä (mm. musiikkiesityksiä) sekä vertaistuellista keskustelua. Ryhmätoimintojen lisäksi omaishoitajille tarjottiin koulutus- ja virkistystoimintaa. Koulutuksia ja virkistystilaisuuksia järjestettiin piirin alueella yhteensä 18 kpl, mm. Uuraisilla Hellin Torkin luento Rinnalla kulkemisesta. Länsi-Suomen piirin alueen omaishoitajien tukitoiminnan järjestämään toimintaan osallistui yhteensä 305 omaishoitajaa vuoden 2016 aikana. Piirin alueella järjestettiin kahdet hyvinvointipäivät (Ylihärmä ja Kuortane), joihin osallistui yhteensä 46 omaishoitajaa. Vapaaehtoisten kiitos- ja kutsuseminaari pidettiin lokakuussa Laukaassa, päiviin osallistui yhteensä 69 henkilöä, joista 10 oli Länsi-Suomen piirin vapaaehtoisia Terveyspistetoiminta Suomen Punaisen Ristin terveyspistetoiminta on hyvinvointi- ja terveyslinjauksen mukaista toimintaa, jota toteutetaan osaston toimintana vapaaehtoisvoimin. Terveyspisteet tarjoavat pääasiallisesti vapaaehtoisia, maksuttomia terveyspalveluita, kuten ohjausta, tukea, neuvontaa, verenpaineen mittausta ja henkistä tukea. Terveyspisteessä ei hoideta asiakkaita, vaan heidät ohjataan tarvittaessa hoitoon omaan terveyskeskukseen tai omalle lääkärille. Terveyspisteitä löytyy Länsi-Suomen piiristä seitsemän (7): Kurikka, Vaasa, Lapua, Äänekoski, Jämsänkoski, Jämsä ja Kuorevesi. Terveyspisteiden toimintoja: koulutuspäivät Helsingissä (1) ja terveyspistetapaamisia (5). 23

24 4.11. Päihdetyö Punaisen Risti tekee ennaltaehkäisevää päihdetyötä, jossa toimintaan osallistuvat tunnistavat päihteiden käytön haitalliset vaikutukset ja osaavat edistää terveyttä tukevia valintoja omassa toimintaympäristössään. Tietoisuuden kasvu vähentää kokeilukäyttöä, rohkaisee ottamaan puheeksi päihteiden käytön lähiyhteisössä, vähentää päihdehaittoja ja ohjaa hakemaan tarvittaessa tukea päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen. Päihdetyön toimintaryhmien kokoontumiset kerran kuukaudessa sekä Seinäjoella, että Jyväskylässä. Lisäksi järjestettiin festarikoulutus päihdetyön toimijoille (2). 24

25 5. Nuorisotoiminta 5.1. Nuorisotoiminta (0-29v) Nuorten roolin vahvistaminen järjestön toimijoina oli kantava teema vuonna Uusien nuorten mukaan saanti sekä jäseneksi että toimijoiksi eri toimintamuotoihin vaati uudenlaista asennetyötä vuoden aikana. Tiedon jakaminen ja toiminnan näkyvyys korostuivat tekemisessä, koska oli huomattavaa kuinka vähäistä nuorten tieto Punaisen Ristin toimintojen laajuudesta on. Piirin tasolla toiminnan uusien toimintamallien kehittäminen korostui varsinkin syksyn aikana, jolloin painopisteenä on tulevan vuoden suunnittelu ja kokonaiskuvan rakentaminen nuorien toimijoiden näkökulmasta. Punaisen Ristin toiminnan kehittäminen nuoria mukaansa kutsuvaksi sen kaikilla organisaatiotasoilla oli vuoden tärkeimpiä oivalluksia ja tulevaisuuden painopisteitä. Tämän seurauksena syksyn aikana tehtiin myös hankehakemus lisäresurssien saamiseksi nuorisotoimintaa varten Nuorisovaliokunta Nuorisovaliokunta toimi aktiivisesti koko vuoden ajan. Kokoonpanossa tapahtui muutoksia syksyn alussa. Valiokunnan omalla päätöksellä muutoksella oli tarkoitus sitouttaa valiokunta toimimaan tällä kokoonpanolla vuoden 2018 loppuun. Keväällä valiokuntaan kuului yhdeksän (9) nuorta vapaaehtoista ja syksystä eteenpäin kahdeksan (8). Valiokunnan jäsenet koostuivat eri puolilla piiriä toimivista vapaaehtoisista. Valiokunta kokousti vuoden aikana 1-2 kertaa kuukaudessa. Kokousmenetelmät vaihtelivat viikonlopun kestävistä koulutus- ja kokoustapaamisista Skype kokouksiin. Valiokunta järjesti toukokuussa nuorten oman Punaisen Ristin koulutusviikonlopun We Want Moren Ähtärin Honkiniemessä. Viikonloppuun osallistui 19 nuorta. Syksyllä aloitettiin yhteistyön kehittäminen Lapin piirin nuorisovaliokunnan kanssa. Työskentely aloitettiin Ruskaretkellä Sodankylässä, jonne osallistui kolme (3) valiokunnan jäsentä. Yhteistyön tavoitteena oli vahvistaa piirien ja nuorten välistä yhteistyötä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteinen opintomatka vuodelle Valtakunnalliselle nuorisovalio- ja toimikuntien tapaamiselle Tallinnaan osallistui seitsemän (7) valiokuntalaista yhdessä nuorisotoiminnan suunnittelijan kanssa. 25

26 Valiokunnan työskentelyn tavoitteena oli ideoida ja toteuttaa piirin tason toimintaa nuorille sekä tukea nuorisotoiminnan suunnittelijaa kehittämään kokonaisvaltaisesti nuorisotoimintaa sekä vahvistaa nuorten asemaa toimijoina kaikki toimialat poikkileikkaavasti Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyötä tehtiin vuoden aikana osastojen ja piirin yhteistyönä. Yhteistyönmuotoina olivat erilaisten oppituntien pitäminen sekä toiminnan esittely eri muodoissa. Tällä tavoin yhteistyötä toteutettiin kahdeksan (8) osaston alueella (Kristiinankaupunki, Pihtiputaa, Viitasaari, Toholampi, Kannus, Kivijärvi, Muurame, Laukaa). Nuorisotoiminnassa oli vuoden aikana yksi (1) sosionomi Amk opiskelija harjoittelussa. Lisäksi nuoriso- ja monikulttuurisuustoiminnan puitteissa toteutettiin yksi (1) sosionomi Amk opinnäytetyö aiheella Perehdytysopas Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa toimiville vapaaehtoisille. Nälkäpäivänä piiristä tuettiin osastoja huomioimaan entistä paremmin alueelliset koulut osana viikon tapahtumia Leiritoiminta Piirin perinteinen kesäleiri järjestettiin Kessulassa Alavudella heinäkuussa. Leirille osallistui yhteensä liki sata (100) leiriläistä ja vapaaehtoista ohjaajaa. Tänä vuonna leiriläisinä oli myös kymmenen (10) lasta sekä kaksi (2) aikuista turvapaikanhankijaa ohjaajina. Monipuoliseen ohjelmaan kuului niin ensiapua, metsässä yöpymistä, kuin leikkejä sekä pelastustoimen esittelyä. Leirin suunnittelu oli koko vuoden kestävä prosessi. Leirin henkilökunta kokoontui viikonlopun verran kouluttautumaan sekä suunnittelemaan leiriä toukokuussa. Leiripomot kokoustivat tämän lisäksi useamman kerran. Syksyllä järjestettiin leirin palaute- ja jatkokehittämisilta koko henkilökunnalle Opintomatka Piirin leirillä toimineiden vapaaehtoisten kanssa suunniteltiin ja toteutettiin opintomatka Viroon toukokuussa. Opintomatkaan saatiin rahallista tukea Folke Bernadotte säätiöltä. Opintomatkalla tutustuttiin Viron Punaisen Ristin nuorten toimintaa, vierailtiin Patarein vanhassa vankilassa sekä pohdittiin Länsi- Suomen piirin nuorisotoiminnan nykytilannetta sekä tulevaisuutta. Lisäksi matkan aikana tutustuttiin Viroon Suomen Punaisen Ristin valtakunnallisen nuorisotoimikunnan jäsenen ohjauksella. Opintomatkalle osallistui kaksitoista (12) vapaaehtoista sekä nuorisotoiminnan suunnittelija. 26

27 5.6. Muu nuorisotoiminta Vuoden aikana koulutettiin yksi (1) uusi nuorisokouluttaja. Nuorisotoiminnan kehittämisen ja käynnistämisen osin oltiin vuoden aikana yhteydessä kolmannekseen piirin osastoista. Osastot kohdattiin heidän kanssaan erikseen järjestettyjen tapaamisten puitteissa. Nuorten ryhmätoiminta käynnistettiin piirin tukemana kahdessa (2) osastossa, Jyväskylässä ja Laukaassa. Nuorisovaliokunta asetti piiriin neljästä (4) vapaaehtoisesta koostuvan leiriohjeistustoimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia piirille kirjallinen leiriohjeistus. Leiriohjeistuksen tavoitteena oli linjata kaikkia piirin sisällä toteutuvia lasten- ja nuorten leirejä. Näkökulmana muun muassa turvallisuus ja tasapuolisuus. Ohjeistus testataan vuoden 2017 aikana. Piirin työntekijöiden voimin järjestettiin tammikuussa messupiste Punaisen Ristin toimintaa liittyen Opinlakeus -messuilla Seinäjoella. Messuille osallistui nuorta. Yhteistyöhön panostaminen korostui vuoden aikana niin piirin, kuin valtakunnan tasolla. Nuorisotoiminnan mieltäminen osaksi kaikkea järjestön toimintaa vahvistui merkittävästi tämän seurauksena. Nuorisotoiminnan suunnittelija olikin osana sekä piirin sosiaalipalvelu- että ohjelmatiimiä. Lisäksi aktiivinen yhteistyö valtakunnan tasolla korostui kolmen (3) piirin kanssa. Nuorisotoiminnan suunnittelijoiden kesken tavattiin kolmesti (3) vuoden aikana. Tapaamisilla jaettiin piirien kokemuksia ja kokonaisuutta työstä. Näitä piirejä olivat Häme, HUP sekä Lappi. Koko Suomi leikkii ja Kaveriksi Mulle (Kamu) projektit olivat piirin sisällä yksi keskeisimmistä yhteistyönpaikoista. Molemmat olivat osa toimintaa, jolla pyrittiin tavoittamaan myös nuorisojäsenikäisiä. Molemmat toiminnat päättyivät vuoden 2016 loppuun rahoituksen päättymisen seurauksena. Kamu toiminnan yhteistyöverkostot siirrettiin osaksi piirin muuta nuorisotoimintaa. 27

28 6. Monikultturisuustoiminta Maahanmuutto-ohjelman saaman lisärahoituksen myötä myös Länsi-Suomen piiriin saatiin palkattua kokopäiväinen monikulttuurisuustoiminnasta vastaava työntekijä, joka aloitti työnsä maaliskuun puolivälissä. 6.1 Osastotoiminta ja toiminnan esittely piirin alueella Toiminta monikulttuurisissa merkeissä kuitenkin kiinnostaa ja erityisesti uusien kuntapaikoille sijoittuneiden pakolaisten kanssa oltiin halukkaita aloittamaan kotoutumista edistävää perheystävä-toimintaa. VOK:n ohjaajien kanssa on tehty yhteistyötä ystäväperheiden löytymisessä. Myös maahanmuuttajille erityisesti suunnattua läksykerhotoiminta Läksyhelppiä innostuttiin suunnittelemaan. Syksyn aikana ei saatu vielä yhtään Läksyhelppi-koulutusta toteutumaan. Uusia vapaaehtoisia tavattiin piirin ohjelmatyöntekijöiden järjestämissä uusien kahvit -illoissa, joita järjestimme viime vuonna kokeiluluontoisesti. Monikulttuurisuustoiminnalla oli myös rooli piirin Spärräleirillä, jossa yksi kokonainen päivä oli varattu monikulttuuriselle ryhmätyöskentelylle. Monikulttuurisuustoiminta oli esillä Kielikampuspäivässä Jyväskylässä ja Opetushallituksen ja CIMO:n kansainvälisillä päivillä Seinäjoella Järjestetyt koulutukset Lisäksi osastoihin on syntynyt tarvetta monikulttuuriselle ystävävälitykselle, johon piirissä onkin vastattu järjestämällä koulutuksia. Piirin monikulttuurisuustoiminnan suunnittelija, ystävätoiminnan kehittämisprojektin työntekijät sekä vapaaehtoiset kouluttajat kouluttivat Tulijan tukena koulutusta yhteensä 9 kertaa. Koulutukset on pidetty Joutsassa, Jyväskylässä, Kauhavalla, Lappajärvellä, Petäjävedellä, ja Vaasassa sekä Seinäjoella kahdesti. Lisäksi Jyväskylässä, Petäjävedellä ja Saarijärvellä on pidetty Ystäväperhe-koulutuksia, yhteensä 3 kertaa. Teemaan liittyen Jyväskylän yliopistolla VOK:n harjoitteluaan suorittavia opiskelijoita on koulutettu yhteensä 4 kertaa. Piirin alueella koulutettiin lisäksi kaksi uutta vapaaehtoista monikulttuurisuustoiminnan kouluttajaa marraskuun koulutuksessa. 28

29 6.3. Rasisminvastainen toiminta ja asennevaikuttaminen Rasisminvastainen viikko 2016 käynnistettiin Seinäjoella Liigacupin finaaliottelun yhteydessä, jolloin Ei rasismille hanke ja Veikkausliiga pääsivät tekemään yhteistyötä. Rasisminvastaisella viikolla jaettiin Ennakkoluuloton edelläkävijä tunnustus Etelä-Pohjanmaan opistolle. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry (EPNS) on jo pitkään ja ansiokkaasti rakentanut monikulttuurista yhteistyötä alueensa kuntien kanssa ja pyrkii tulevaisuudessakin edistämään maahanmuuttajien kotoutumista rakentamalla uudenlaisia yhteistyömenetelmiä ja verkostomaisia toimintatapoja alueen kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Asennekasvatusta on tehty kouluissa pakolaisteltan sekä Ei Rasismille hankkeen luotsaaman treenikehän avulla, ja piirin alueelle koulutettiin myös treenikehään vetäjiä kuluneen kevään aikana Seinäjoella. Treenikehä on vedetty myös Laukaan vankilan työntekijöille osana piirin sosiaalipalvelujen vankilaystävä-toimintaa. Osastot tekivät myös omaa vaikuttamistoimintaa. Huhtikuun puolivälissä Kokkolassa käynnistettiin apurahan turvin taideprojekti, jonka tavoitteena on nostaa esille monimuotoista Kokkolaa. People of Kokkolan toiveena on lisätä suvaitsevaisuutta ja tunnetta kaikille yhteisestä kotikaupungista. Väestöliiton TATU (Tasa-arvo, terveys ja turvallisuus) -hanke on käynnistynyt Vaasan seudulla ja ruotsinkielisen Pohjanmaan alueella. Hankkeessa Väestöliitto on kouluttanut yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa lähettiläitä, joita voi kutsua vetämään keskustelutilaisuuksia maahan muuttaneille. Keskustelutilaisuuksien tarkoituksena on lisätä läheissuhteisiin, tasa-arvoon ja lainsäädäntöön liittyvää tietoutta. TATU -lähettiläät ovat innokkaita ja tehtävään koulutettuja vapaaehtoisia, joita voi kutsua esimerkiksi oppilaitoksiin sekä sosiaali- ja perhetyön yksiköihin. Lähettiläinä on sekä naisia että miehiä ja osalla on myös omakohtaista kokemusta maahanmuutosta ja kotoutumisesta Verkostoyhteistyö Yhteistyötä on rakentunut vastaanottokeskusten perustamisien kautta myös muihin järjestö- ja kuntatoimijoihin, ja yhteisten päämäärien kanssa toiminta on sujunut varsin mukavasti. Ennakkoluuloton edelläkävijä palkinto jaettiin piirissämme yhdelle yhteistyökumppaneistamme, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuralle. Syksyllä 2016 otettiin valtakunnallisesti käyttöön maahanmuuttajaohjelman työntekijöiden parissa Kotoutumistarjotin, jonka avulla selvitetään, jäsennetään ja luodaan järjestöverkostoyhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisestikin. Järjestöverkostoa koordinoi Suomen Punainen Risti. Järjestöverkostoja on pidetty syksyn aikana Seinäjoella, Viitasaarella ja kahdesti Jämsässä, valtakunnallisten Helsingissä pidettyjen verkostokokoontumisten lisäksi. 29

30 7. Keräykset 7.1.Nälkäpäivä Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys, joka järjestettiin Nälkäpäivänä kerätään varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Sinne tallennetuilla varoilla voidaan auttaa siellä, missä milloinkin hätä on suurin. Valtaosa avustusvaroista suuntautuu ulkomaille, mutta katastrofirahastosta autetaan myös Suomessa. Täällä hätäapua tarvitaan muun muassa tulipaloissa ja äkillisissä onnettomuuksissa. Viime vuonna katastrofirahastosta sai apua noin 350 suomalaista. Valtakunnallinen keräystulos oli n. 2,5 miljoonaa euroa. Tämä oli jonkun verran pienempi kuin edellisenä vuonna, kun valtakunnallisesti tehtiin ennätys. Myös Länsi-Suomen piirissä keräystulos oli hieman edellistä vuotta pienempi, kun lopullinen summa oli ,30 euroa (v 2015, ,91 ). Mukana keräyksessä oli 68 osastoa, liitteessä 5. osastokohtaiset tulokset Muut keräykset Hyväpäivä -keräys Hyväpäivä-keräyksellä tuetaan Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa kotimaassa. Keräyksellä tuetaan ystävätoiminnan, ensiapuryhmätoiminnan ja terveyspisteiden kehittämistä osastoissamme. Hyväpäiväkeräykseen osallistui piirin alueella yksi (1) osasto (Palokka) ja sen keräystulos oli 1476, Nenäpäivä Nenäpäivänä kerätään varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja kannustetaan suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana. Neljän viikon kampanjan huipennus on Yle TV2:n Nenäpäivä-show, jossa mukana on Suomen kirkkaimpia tähtiä. Nenäpäivän järjestää Nenäpäivä-säätiö. Sen ovat vuonna 2004 perustaneet Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen UNICEF. Säätiön toiminnassa ovat mukana myös Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Suomen Lähetysseura, Fida International, Solidaarisuus ja SASK. Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan. Piiri oli mukana Nenäpäivätapahtumissa Jyväskylässä, jossa päävastuu oli viime vuonna UNICEFilla. Valtakunnallinen keräystulos oli viime vuonna n. 2,16 miljoonaa euroa. 30

31 Hätäapukeräykset Suomen Punainen Risti käynnisti valtakunnalliset hätäapukeräykset Syyrian pitkittyneen konfliktin uhrien auttamiseksi sekä turvapaikanhakijoiden tueksi. Syyria-keräykseen osallistui Länsi-Suomen piiristä 2 osastoa ja piirin keräystulos oli 986,58 euroa. Perheet paossa keräykseen osallistui 13 osastoa ja piirin keräystulos oli 3 851,06 euroa. 31

32 8. SPR Kirppis Länsi-Suomen piirin alueella oli toimintavuonna 12 kirppistä. Kirppisten toimialapäällikköjä on yhteensä kolme (3) ja heidän työpisteensä ovat Jyväskylän Kirrissä, Kokkolassa ja Seinäjoella. Keuruun Kirppis avasi uuden myymälän ovet osoitteessa Keuruuntie 10 ja myöhemmin syksyllä Jyväskylän Keskussairaalantien kirppis siirtyi uusiin toimitiloihin Kortepohjaan osoitteeseen Isännäntie 1 G. SPR-kirppisten toiminta perustuu lahjoitustavaran myyntiin. Kierrätys on vakiintunut tapa ja lahjoitustavaraa tulee vuosittain niin paljon, että toimintaa voidaan pyörittää. Päivittäistyö koostuu tavaran vastaanottamisesta, lajittelusta, hinnoittelusta ja asiakaspalvelusta. Lisäksi Kirppiksillä on oma logistiikka, joka mahdollistaa asiakkaille täyden palvelun toimittamalla tavarat kotiin asti tai noutamalla lahjoitustavaraa kotiovelta. Syksyllä perustettiin SPR-Kirppiksistä kertova blogi nimeltä Kerran kirpparilla. Kirppikset työllistävät keskimäärin 180 henkilöä vuosittain. Tuotto käytetään Punaisen Ristin auttamisja vapaaehtoistyön tukemiseen ja piirin toiminnan rahoittamiseen. Tärkeänä osana Kirppisten toimintaa on myös henkilökunnan kouluttaminen. Työntekijöille pyritään antamaan kaikki mahdollinen oppi tulevaa työelämää varten kaupan alalta, mutta myös elämän hallintaa varten. Kirppiksillä on mahdollisuus suorittaa työn ohella osa-ammattitutkintoja (esim. logistiikan tai myynnin erikoisammattitutkinto) tai esim. merkonomin tutkinto. SPR Kirppikset tekevät tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen, työvoiman palvelukeskusten (TYP), kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa. Kirppiksillä tarjotaan mahdollisuus myös kuntouttavan työtoiminnan piirissä oleville tarjoamalla pehmeän mahdollisuuden palata työelämään ja saada henkilökohtaista ohjausta ja valmennusta. 32

33 9. Vastaanottokeskukset 9.1. Vastaanottokeskustoiminta Vastaanottotoiminta perustuu Maahanmuuttoviraston kanssa tehtyyn sopimukseen. Piirin alueella oli toimintavuonna enimmillään 15 vastaanottokeskusta, mutta vuoden aikana aloitettiin myös vastaanottokeskusten sulkeminen. Ensimmäiset YT-neuvottelut järjestettiin keväällä ja toinen kierros käynnistettiin syyskuussa. Toiminta loppui kesä-elokuussa Saarijärven (Mellikka), Joutsan ja Petäjäveden vastaanottokeskuksissa. Toinen YT-kierros käynnistyi syyskuussa. Toiminta loppui Kangasvuoren, Puuppolan, Viitasaaren ja Kyyjärven vastaanottokeskuksissa sekä Viikinlahden nuorisoyksikössä Keuruulla. Vuoden lopussa piirillä oli viisi (5) vastaanottokeskusta. Asukasmäärä vastaanottokeskuksissa on vähentynyt 1500 turvapaikanhakijaan, kun edellisen vuoden lopussa asukkaita keskuksissa oli n Vastaanottotoiminnan supistamisen syy oli voimakkaasti vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä Vapaaehtoistoiminta vastaanottokeskuksessa Erityisesti niillä paikkakunnilla, joihin on kuluneen syksyn aikana perustettu vastaanottokeskus, on alkanut muodostua aktiivista vapaaehtoistoimintaa monikulttuurisissa merkeissä. Vastaanottokeskusten asukkaita on ollut aktiivisesti mukana mm. talkootöissä, Punaisen Ristin viikon tapahtumissa ja esiintyjinäkin. Esimerkiksi Jyväskylässä Yläkaupungin yö tapahtumassa esiintyi Kangasvuoren vastaanottokeskuksen runoryhmä. Kuluneen vuoden aikana L-S piirin alueella loppuvuodesta 2016 oli vain 5 vastaanottokeskusta, turvapaikanhakijoiden määrän laskun vuoksi. Myös turvapaikanhakijoiden kanssa toimineiden vapaaehtoisten ja toiminnassa mukana olleiden osastojen määrä on laskenut suuresta innokkuudesta vakiintuneempaan, maltillisempaan määrään. Vapaaehtoiset ovat olleet kovilla syksyn ajan ja tähän on herätty myös henkisen tuen puolella. Syksyn 2016 aikana järjestämme kaksi voimavarailtaa vapaaehtoisille jaksamisen tukemiseksi, toinen Jyväskylässä useamman VOK:n vapaaehtoisille ja toinen Kauhavalla. VOK:ssa toimineita vapaaehtoisia varten on järjestetty myös palkitsemistilaisuuksia, joissa tehdystä vapaaehtoistyöstä on jaettu rintamerkki. Vastaanottokeskusten vapaaehtoistoiminnasta vastaavien ohjaajien kanssa on tehty yhteistyötä piirin välillä, ja he ovat osallistuneet myös vertaistapaamiseen Turussa alkusyksystä. Piirin alueelle Kauhavaan suunniteltu marraskuun toinen tapaaminen valitettavasti peruuntui. Lisäksi uusia VOK-vapaaehtoisia varten syntyi opiskelijoiden toimesta perehdytyskansio, joka on annettu hyötykäyttöön vapaaehtoistoiminnasta vastaaville VOK:n työntekijöille. 33

34 9.3. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen Suomen Punainen Risti toteuttaa kumppaninsa Accenturen kanssa Turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistaminen ja työelämään tutustuminen -hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa turvapaikanhakijoiden osaamista ja nopeuttaa turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja kotoutumista Työelämään tutustumisjaksojen (TET) avulla. Hankkeen osaamisen kartoittamisen ja työelämään tutustumisjaksojen (TET) malli on palkittu Työ-ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen Kotouttamisen hyvä käytäntö 2016 diplomilla. 34

35 10. Talous ja hallinto Länsi-Suomen piirin toiminnassa vastaanottotoiminta oli edelleen hyvin työllistävä toimintamuoto. Keväällä aloitettiin ensimmäiset YT-neuvottelut ja toinen kierros käynnistettiin syyskuussa. Toiminta loppui kesä-elokuussa Saarijärven (Mellikka), Joutsan ja Petäjäveden vastaanottokeskuksissa. Toinen YT-kierros käynnistyi syyskuussa. Toiminta loppui Kangasvuoren, Puuppolan, Viitasaaren ja Kyyjärven vastaanottokeskuksissa sekä Viikinlahden nuorisoyksikössä. Vuoden lopussa piirillä oli viisi (5) vastaanottokeskusta. Asukasmäärä vastaanottokeskuksissa on vähentynyt 1500 turvapaikanhakijaan. Vuoden 2015 lopussa asukkaita keskuksissa oli n Vastaanottotoiminnan supistamisen syy oli voimakkaasti vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä. Vastaanottotoiminta perustuu Maahanmuuttoviraston kanssa tehtyyn sopimukseen. Vastaanottotoiminnan myötä piiri on vahvistanut varautumistaan vastaavien tilanteiden hoitamiseen tulevaisuudessa. Yhteistyö viranomaisten kanssa on tiivistynyt entisestään. Vastaanottotoiminta liittyy osana kokonaisvalmiuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen piirin alueella. Piirin kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 51 (v.2015, 45). SPR- Kirppiksillä työllistämistuella palkattuja oli 124 (v.2015,92). Vastaanottokeskuksen henkilömäärä oli 120 (v.2015, 222). Vuoden 2016 tulos oli ,40 e (v. 2015, e). Poistot on tehty suunnitelman mukaan e (v.2015, e). Kirppistoiminnan bruttomyynti oli ,25 e (v.2014, e). Nettotulos oli ,23 e (v.2015, e). Ensiapukoulutuksen bruttomyynti oli ,91 e (v.2015, e). Nettotulos oli ,28 e (v.2015, e). Ensiaputuotteiden, Graafisten tuotteiden ja SPR-tuotteiden tulos oli ,78 e (v.2015, e). Toimisto- ja liikehuoneistojen vuokratulot olivat e (v.2015, e). Jäsenmaksutulojen osuus oli ,60 e, (v.2015, e). Piiri sai taloussuunnitelma tukea e ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatiotukea e. Piirin henkilöresurssit ja toimitilat mahdollistavat toiminnan kehittämisen ja vahvistamisen. Piirin taloudellinen tila on vakaa. 35

36 Liite 1. Luottamushenkilöt PIIRIN HALLITUS Puheenjohtaja Tanskanen Alpo Varapuheenjohtaja Kuokkanen Hannu Jäsenet Annala Lassi Hietala Erkki Jokiranta Harri Järvenoja Marko Kyllönen Markku Nikoskinen Onni Peltokoski Johanna Päivinen Jenni Saarikoski Sari Taijonlahti Tiina Turkulainen Juha Vuorimies Eeva Jyväskylä Vaasa Lapua Jyväskylä Seinäjoki Toholampi Saarijärvi Keuruu Ilmajoki Karstula Vaasa Ylihärmä Kurikka Laukaa Tilintarkastajat Keurulainen Maija Ulvinen Riitta Varatilintarkastajat Jylhä Nina Rantanen Mika KHT/PwC KHT/PwC KHT/PwC KHT/PwC EDUSTUS KESKUSHALLINNOSSA Suomen Punaisen Ristin hallitus: Tanskanen Alpo jäsen Jyväskylä Suomen Punaisen Ristin valtuusto: Kuokkanen Hannu jäsen Vaasa Valtasaari Saija varajäsen Kurikka Annala Lassi jäsen Lapua Sundberg Liisa varajäsen Laukaa Päivinen Jenni jäsen Karstula Koivuranta Ila varajäsen Toholampi NUORISOVALIOKUNTA Puheenjohtaja Mäntysaari Sanna Jäsenet Tanskanen Emmi Tammi Henna Linnakoski Jyri Laakso Kalle-Hermanni Timonen Perttu Toppi Antti Sammalisto Nita Jyväskylä Kokkola Kurikka Viitasaari Viitasaari Kurikka Kokkola Jyväskylä 36

37 Liite 2. Piiritoimiston henkilökunta Seinäjoen aluetoimisto: työsuhde alkanut työsuhde päättynyt Annala Pekka toiminnanjohtaja Hintsa Tero apulaistoiminnanjohtaja Kangaskesti Riitta keräys- ja valmiuskoordinaattori Reinikainen Sari ensiapuopettaja Karling Virve terveydenhuollon suunnittelija Karvo Sakari kurssisihteeri Kivisalo Susanna sosiaalipalvelusuunnittelija Rinne Anna-Kaisa palkanlaskija Salin Tuija toimistotyöntekijä Säilä Janne ensiapuopettaja Torvinen Ulla taloussihteeri Valli Marja-Liisa ensiapuopettaja Jyväskylän aluetoimisto: Heiskanen Anne ensiapukoulutuksen päällikkö Korhonen Marika HR-assistentti Niittynen Jooel järjestöpäällikkö Mustamäki Sari keräys- ja kurssisihteeri Oksanen Sirpa toimistosihteeri Paasonen Anne ensiapukouluttaja Rautiainen Tave valmiuspäällikkö Reinikainen Sari ensiapuopettaja Tauriainen Kaisa nuorisotoiminnan suunnittelija opintovapaalla Plus pisteet: Reinikainen Sari Jyväskylän vastuuhenkilö Säilä Janne Seinäjoen vastuuhenkilö Omaishoitaja -projekti Mustonen Sami projektikoordinaattori Ystävätoiminnan -projekti Matalamäki Teija aluetyöntekijä Salmela Erja aluetyöntekijä Pälve Anne aluetyöntekijä KaMu -toiminta Pienimäki Elsi lapsitoiminnan ohjaaja Koko Suomi Leikkii hanke Savolainen Taija lapsitoiminnan ohjaaja Vallinkoski Ritva lapsitoiminnan ohjaaja Maahanmuutto-ohjelma Savolainen Taija monikultturisuustoiminnan kehittäjä Hyvä Elämä Hyvä Mieli -hanke Ylönen Saija projektityöntekijä

38 Liite 3. Organisaatiokaavio Pekka Annala toiminnanjohtaja Piirin johtaja Jooel Niittynen järjestöpäällikkö lähiesimies Tero Hintsa apulaistoiminnanjohtaja piiritoimiston esimies Anne Heiskanen Ensiapukoulutuksen päällikkö lähiesimies Taloustoimisto Tave Rautiainen Kaisa Tauriainen Sakari Karvo Ulla Torvinen Susanna Kivisalo Janne Säilä Virve Karling Pirjo Simppala Taija Savolainen Marja-Liisa Valli Saija Ylönen Erja Salmela Anne Paasonen Anna-Kaisa Rinne Aki VAlonen Anne Pälve Sari Reinikainen Tuija Salin Sami Mustonen Sirpa Oksanen Elsi Pienimäki Mervi Laitila Ritva Vallinkoski 38