Tiivistelmä: Paikannimitutkimus Tornionlaakson pyyntikulttuurija asutushistoriasta Voitto Valio Viinanen -VVV 1
Yli 400 Hangas-alkuista paikannimeä Suomessa osoittavat yhteisöjen peuranpyyntipaikkoja. Tornionlaakso-Enontekiössä on 25 Hangasnimeä, Torniossa ja Ylitorniolla molemmissa kaksi (2), Kolarissa yksi (1), mutta Pellossa ei yhtään; Muonion yhdeksän (9) ja Enontekiön 11 Hangas-nimeä osoittavat siellä olleen voimallista peuranpyyntiä. Kemi-Ounasmaassa (Tervola, Rovaniemi, Kittilä) on 30 Hangas-alkuista paikannimeä; Kuusamon 42 Hangas-nimeä on suhteellisesti eniten koko Suomessa. Maanmittauslaitos 2
Sain- Suomessa on noin 50 Sain- ja noin 150 Sadin-alkuista, loukkupyydystä tarkoittavaa hämäläisperäistä paikannimeä. SAIN- ~ SADIN- ~ SALIN- NIMET Sadin- Sain-alkuinen nimi on esillä olevista vanhin muoto. Kiviniemi: Salin-nimet liittyvät hämäläiseen d > l-muutokseen, jonka Virtaranta on ajoittanut (1958) 1200-luvulle ja Terho Itkonen (1972) 1000-luvulle. Salin-nimet (80) jäävät Oulujoesta etelään. Oulussa Kiiminkijoen ympäristössä 9 Sadinnimeä; ei Sain-nimiä. Haukiputaalla ei ole kumpaakaan nimityyppiä. Maanmittauslaitos Kittilän 12 ja Sodankylän 13 Sadin-nimeä muodostavat pohjoisen esiintymäalueen. 3
LOUKAS-NIMET (loukkupyydys) suuntautuvat Satakunnasta Suomenselkää ja rannikon suunnassa pohjoiseen. Pohjoisessa Loukas-nimistö seuraa Kemijokea, nousee Kemijärveltä ja Pelkosenniemeltä Kitisen reittiä Sodankylään ja sieltä Kittilään. Muutama Loukas-nimi tulee Ounasjoen suunnassa Rovaniemeltä pohjoiseen. Tornionlaakso-Enontekiössä on 1 Loukas-nimi, mutta siellä on 8 LOUKKU-NIMEÄ (vanhempi muoto). Kemi-Ounasmaassa (Tervola, Rovaniemi, Kittilä) on 15 Loukas-alkuista paikannimeä, joista Tervolassa 1, Rovaniemellä 11 ja Kittilässä 3. (Ei Loukku-nimiä) Kuusamossa on 8 Loukas-nimeä. (Ei Loukku-nimiä)) Maanmittauslaitos Oulussa on 2 Loukasmaa-nimistä kohdetta. (Ei loukku-nimiä) 4
Pyyntikuoppia seita Pello, Konttajärvi. Meteli- ja Konttavaaran muinainen peuranpyyntipaikka Kontta-, Kontti-, Peura-, Pöyrynimet; Meteli- ja Kinturi-nimet; Purnu-, Puru- (Purus)-; Vekara- ja Ajo-nimet; Kirkko-nimet. Kartat: Maanmittauslaitos 5
Konttajärvi. Meteli- (vas.) ja Konttavaara Meteli-nimet yhdistetään tavallisesti aseellisiin yhteenottoihin. Ne ovat kuitenkin usein yhteydessä Poro- ja Lapin-alkuisiin paikannimiin sekä peuranpyyntipaikkoihin. Meteli-nimessä yleensä on kysymys peuranajosta. Ylitornion Purusniemen lisäksi Pellossa on Puruoja (kivipuru) sekä siihen perustuvat Puru ~ Purusnimet (Puruskoski, Puruojanlahti). Purusniemi Vähä-Lohijärven Kenttämaasta nähtynä 6
Samuli Aikio; foto: Pekka Sammallahti Utsjoki, Urroaivi (Vuomakasvaara) Purnu sijaitsee muinaisella peuranpyynnin paikalla Utsjoen ja Varangin rajalla. Kohteessa on useita purnuja. Inari, Mihkalijärvi. Purnu on muinaisten liesilatomus- ja maavalliperusteisten kotien äärellä. Kivirakkaan tehty isokokoinen purnu Pello, Korpikoski. Purnukallio. Kohteet ovat aikaisemmin tuntemattomia (Viinanen 2006). Purnukallion maljamainen painanne oli padottavissa kuiville. Kohteessa on myös Purnunleuka ja Purnunkangas. Maanmittauslaitos 2011 Purnu borra puordna; inariksi: puornâ; puru ~ puri = kivipuri 7
Alisessa Tornionlaaksossa, Torniossa ja Ylitorniossa, on muuta Tornionlaaksoa vähemmän eräkaudelta juontuvia paikannimiä. Vanhinta pyyntikulttuuri-nimistöä täällä edustavat Vekara- ja Ajo- ~ Ajos-nimet sekä metsäpeurasta saamelaislähtöiset Konttanimet. Vanhimpia pyyntilaitteita merkitseviä nimityksiä täällä lienevät Rita-alkuiset paikannimet, erikoisuutena Kinturi-nimistö Pellon Konttajärvellä. Sen sijaan esimerkiksi Sain-, Sadin-, Loukas- ja vaikkapa Aita-nimet osoittavat hämäläisja satakuntalais-lähtöisten erätalonpoikien tulosuuntia Kemijoelle ja heidän etenemistä sieltä Sodankylään ja Kittilään (Aita-nimet Inariin asti). Kemijoelta heille avautui kulkureitti pohjoiseen Kemijärvi Pelkosenniemi Kitinen Sodankylä Jeesiöjoki Kittilä -reittiä. Eteläisessä Sodankylässä ja Kittilässä on Sadin-nimen toinen päälevikkialue, missä on yhteensä 25 Sadin-alkuista paikannimeä. Viljavat riistamaat ja kalavedet sekä jokilaaksojen rehevät luonnonniityt olivat vetovoimatekijöitä erätalonpoikien etenemiselle Etelä- ja Keski-Lappiin. Todennäköisesti näillä seikoilla on oletettua suurempi vaikutus Sodankylän ja Kittilän pyyntikulttuuri- ja asutushistoriassa. Onko sittenkin arvioitava eteläisen Sodankylän ja etenkin Kittilän eräkulttuuri- ja asutushistoriaa uudesta näkökulmasta? Niin että sinne ei olisi käynytkään kovin merkittävää muuttovirtaa Tornionlaaksosta vaan päinvastoin kuten esimerkiksi muuttoa Kittilästä Kolariin. Aliseen Tornionlaaksoon hämäläisellä erätalonpojalla ei näytä olleen enää keskiajalla hevin tulemista. Voitto Viinanen / Tornionlaakson neuvosto/tornedalsrådet; Tornionlaakson maakuntamuseo /T orbedalens landskapmuseum. 8
Saamelaisperäisistä peuranimistä nimen kantamuoto kontta on säilynyt paikannimissä Tornionlaaksossa, etenkin Pellon Konttajärven ja Ylitornion Raanujärven pyyntipaikoilla. Mutta toisaalta etelästä Koillismaalle ja pohjoiseen kiertyvä Kontti-nimistö rajautuu Kemijokeen ja muodostaa pesyeet Kemi- ja Ounasjoen haaran eteläpuolelle ja Sodankylään. Hämäläistä lähtöä olevat Pöyry-nimet palautuvat ainakin 1200- luvulle. Siten Kontta-nimet esimerkiksi Ylitornion Raanujärvellä ovat perua tuota varhemmalta ajalta. Pääkysymys kuului: Mikä oli se kulttuuri- ja voimatekijä Tornionlaaksossa, joka esti 1200- luvulta sekä hämäläisen että karjalaisen pyyntikulttuurin levittäytymistä tänne? Ilmeisesti kyse on näitä pyyntikulttuureja vanhemmasta, nykytutkimuksen mukaan satakuntalaishämäläis-pohjalaisesta ja karjalaisesta erätalonpoikaisesta väestöstä, joka oli jo varhain asuttanut Tornionlaaksoa ja kykeni sittemmin identiteetiltään yhtenäistyneenä pitämään sen luonnonvaroja hallinnassaan? Tämä seikka todennäköisesti johtuu tänne jo varhain juurtuneesta vähintään tuhatvuotisesta länsisuomalaisesta talonpoikais- ja toisaalta täällä vaikuttaneesta karjalaiskulttuurista. Tähän viittaavat esimerkiksi arkeologiset löydöt ja tutkimustulokset Ylitornion Kainuunkylästä ja sitä vastapäätä Ruotsin puolelta Hietaniemestä. Voitto Viinanen / Tornionlaakson neuvosto/tornedalsrådet; Tornionlaakson maakuntamuseo /T orbedalens landskapmuseum. 9