SISÄLTÖ 1 Johdanto...2 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus...2 1.2 Tiivistelmä keskeisistä tuloksista...3 2 Tuotanto ja työllisyys Suomessa ja maakunnissa...4 2.1 Suomen kansantalouden yleiskuva...4 2.2 Maakuntien talous ja työllisyys...5 3 Lapin väestö, aluetalous, työllisyys ja kuntatalous...8 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset...8 3.2 Aluetalous ja työllisyys...8 3.3 Kuntatalous...10 4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa...11 4.1 Rakentaminen...11 4.2 Kaivostoiminta ja louhinta...13 4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne...14 4.4 Teollisuus...15 4.4.1 Teollisuus...15 4.4.2 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus...17 4.4.3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys...18 4.4.4 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus...20 4.4.5 Huonekalujen valmistus...21 4.4.6 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus...22 4.4.7 Metallituotteiden valmistus...23 4.4.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus...24 4.5 Palvelut...26 4.5.1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta...26 4.5.2 Hotellit...27 4.5.3 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta...28 4.5.4 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys...29 4.5.5 Tietojenkäsittelypalvelut...31 4.5.6 Muu liike-elämää palveleva toiminta...32 4.5.7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut...33 4.6 Kauppa...34 4.6.1 Tukku- ja vähittäiskauppa...34 4.6.2 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä...35 4.6.3 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä...36 5 Yhteenveto ja PK-yritysbarometrin tulokset...37 5.1 Yhteenveto...37 5.1.1 Väestö, työpaikat ja aluetalous...37 5.1.2 Toimialojen suhdannekehitys...38 5.2 Pk-yritysbarometrin tulokset syksy 2004...38 1
1 Johdanto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet 2/2004 Lapin suhdannekatsaus toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien sekä Länsipohjan yrittäjien välisenä yhteistyönä 1. Katsauksessa tarkastellaan liikevaihdon ja henkilöstön kehitystä 21 Lapille tärkeän toimialan osalta. Vuonna 2002 tarkasteltavien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 91 % Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Raportti sisältää indeksoidut suhdannetrendit sekä liikevaihdon neljännesvuosimuutokset toimialakohtaisesti. Tulokset esitetään graafeina ja analysoituna. Lisäksi katsaus sisältää koko maan liikevaihdon vertailutiedot toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen säännöllisen julkaisutoiminnan piiriin. Valtakunnallisena vertailutietona on käytetty lappitason tarkastelun rinnalla joko samaa tai lähintä saatavilla olevaa tarkoituksenmukaista toimialaluokkaa. Kaikilta toimialoilta vertailutietoa ei ole saatavilla. Suhdannekatsauksen toinen kappale perustuu pääosin Sisäasiainministeriön julkaisemaan maakuntien suhdannekehityskatsaukseen 2. Tarkasteltavat toimialat perustuvat tilastokeskuksen julkaisemaan toimialaluokitukseen vuodelta 2002 3. Toimialaluokituksen ja siihen liittyvän hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa lisätietoja käytössä olevasta toimialaluokituksesta, esimerkiksi tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 4. Laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi raportin tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa, väestö- ja työpaikkatilastoja sekä pk-yritysbarometrin tuloksia. Osasta toimialaoja on tehty yrityshaastattelu, jonka avulla saadaan syvempää tulkintaa toimialaan ja kehitysnäkymiin. Syvällisempään tarkasteluun otettujen toimialojen painotusta vaihdellaan julkaisusarjan edetessä. Raportin keskeinen termistö selitteineen on liitteenä (Liite 1). Toimialakohtaiset trendigraafit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason liikevaihdon ja henkilöstön indekseihin aikavälillä 1995-2004. Henkilöstön osalta indeksit on saatavissa vuodesta 1997 lähtien. Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2004 toukokuulta ja henkilöstömäärän osalta kesäkuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on 100. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset on huomioitu. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan. Käsillä olevan suhdannekatsauksen trenditiedot ovat lopulliset vuoden 2002 loppuun saakka. Vuosia 2003 ja 2004 koskevat tiedot tarkentuvat maaliskuun 2005 tietopäivitykseen saakka. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen kehityksen muutoksen suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2004 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmi- ja maaliskuun kehityksen ja neljännesvuosimuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2003 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. On hyvä muistaa, että vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden vuosineljänneksenä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet kehittämisjohtaja Ossi Repo sekä ohjelmapäällikkö Maiju Hyry Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Pirkka Salo Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut tutkija Sami Laakkonen Lapin liitosta. Kansien graafinen ilme on Lapin liiton erikoissuunnittelija Minna Kurttilan käsialaa. Kuntatalousosiosta on vastannut Lapin liiton kuntataloustutkija Aki Viitasaari. Jatkossa suhdannekatsaus toimitetaan kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Alkuvuodesta tukeudutaan sähköiseen versioon, mutta syksyisin tuotetaan myös printtijulkaisu. 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla (www.lapinliitto.fi). 2 Maakuntien suhdannekehitys 2000-2004. Alueiden kehittäminen 43/2004. Sisäasiainministeriö. Helsinki, 2004. 3 Toimialaluokitus TOL 2002. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki 2002. 4 Toimialaluokitus TOL 2002. Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki 2002. 2
1.2 Tiivistelmä keskeisistä tuloksista Lapin suhdanteet 2/2004 Väestön väheneminen on edelleen Lapin aluekehitystyön suuri haaste. Väkiluvun pieneneminen on seurausta sekä negatiivisesta muuttotaseesta että äskettäin alkaneesta luonnollisesta väestön vähenemisestä. Lapin asutus keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueille, joilla asuu noin kaksi kolmasosaa koko Lapin väestöstä. Väestökeskittymissä myös asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on kaikkein korkein. Kemi-Tornion alue profiloituu Lapin sisäisessä työpaikkatarkastelussa suurteollisuuteen, Rovaniemi julkiseen palvelusektoriin ja Tunturi-Lappi matkailuvetoisiin yksityisiin palveluihin. Alkutuotantotyöpaikkojen määrä on vähentynyt Lapissa voimakkaasti. Julkisen palvelusektorin merkitys on vahva koko maakunnassa. Lapin koko talous on liikevaihdoilla mitattuna erinomaisessa kasvuvauhdissa. Vuoden 2004 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä Lapin koko talouden liikevaihto kasvoi 16,0 % ja 14,7 % edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Lapin aluetalouden hyvä kehitys selittyy pitkälti suurteollisuuden korkeasuhdanteella, mutta kehitys on ollut myös esimerkiksi rakentamisen ja matkailun toimialoilla. Tarkastelluista 21 toimialasta suhdannekehitys on ollut erittäin hyvä tai hyvä 16 toimialalla. Suhdanne on epävarma tai polkee paikallaan kahdella toimialalla. Erittäin heikko tai heikko kehitys on ollut vain kolmella toimialalla. Matkailutoimialat, mekaaninen puunjalostus sekä kauppa ovat esimerkkejä hyvin vetävistä toimialoista. Sen sijaan elintarviketeollisuudessa, tietojenkäsittelypalveluissa sekä sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa Lapin suhdannekehitys on ollut heikkoa. Viimeisin kehitys on ollut epävarmaa tai sitten polkenut paikallaan metallituotteiden valmistuksessa sekä kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä. Kokonaisuutena ottaen Lapin toimialoilla on mennyt hyvin. Alkuvuoden 2004 PK-yritysbarometrin mukaan Lapin yrityksistä 32 % uskoo positiiviseen suhdannekehitykseen seuraavan vuoden kuluessa. Yrityksistä 65 % toteaa näkymien pysyvän alkuvuoden 2004 tasolla. Vuoden 2004 ensimmäisen puoliskon perusteella yrittäjien positiiviset odotukset ovat täyttyneet varsinkin teollisuuden toimialalla. 3
2 Tuotanto ja työllisyys Suomessa ja maakunnissa 2.1 Suomen kansantalouden yleiskuva Suomen kansantalouden kehitystä vuosina 1990-2003 voidaan kuvata muuttuvien suhdannejaksojen avulla: 1) syöksy lamaan (1990-1993), 2) nousu lamasta (1993-1996), 3) kasvun vuodet (1996-2000) ja 4) kasvun taittuminen (2000-2003) 5. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan alueiden taloudessa ja työpaikkakehityksessä tapahtunut muutos noudattaa kehityskuvaa siten, että vahvoilla kasvualueilla nousu lamasta tapahtui aikaisemmin ja oli muita alueita voimakkaampaa. Nopea talouden kasvu vuosina 1995-2000 lisäsi alueiden välisiä eroja tuotannon ja työpaikkojen kasvun suhteen, mutta hidastuneen kasvun myötä 2001-2003 erot ovat hieman tasoittuneet. Taantuma on koetellut voimakkaimmin niin sanottuja kasvualoja kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuutta sekä ohjelmistopalveluja, joiden tuotanto sijaitsee lähinnä suurissa kasvukeskuksissa. Samalla maan sisäinen muuttoliike maakuntien välillä on hidastunut ja Uudenmaan muuttovoitto on pudonnut lähes nollatasolle. Tuotannon kasvu alkoi hidastua Suomessa Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin heikon kasvun tahdittamana vuoden 2001 aikana ja hidas kasvu on jatkunut vuosina 2002-2003. Nousun merkkejä on ennakoitu eri ennusteissa moneen otteeseen ja Yhdysvalloissa vuoden 2003 lopulla voimistuneen kasvun odotetaan vetävän myös Euroopan maat kasvu-uralle. Vaarana on kuitenkin se, että talouden suuri alijäämä ja velkaantuminen sekä öljyn hinnan nousu alkaa hidastaa Yhdysvaltojen kasvua jo vuonna 2005, kuten OECD esittää arviossaan 6. Oman vaikeutensa talouden ennustettavuuteen tuo jatkuva terrorismin uhka. Yhdysvaltojen, Euroalueen ja Japanin talouskasvun ennakoidaan lähivuosina säilyvän huomattavasti Kiinan ja Venäjän talousalueita heikompana. OECD:n kansainväliset tuotannon kasvuarviot 2003 2004 2005 Yhdysvallat 3,1 % 4,7 % 3,7 % Euroalue 0,5 % 1,6 % 2,4 % Japani 2,7 % 3,0 % 2,8 % OECD 2,2 % 3,4 % 3,3 % Kiina 9,1 % 8,3 % 7,8 % Venäjä 7,3 % 7,0 % 5,8 % Suomen bruttokansantuote kasvoi 2 % vuonna 2003, mikä jäi hieman alle edellisen vuoden tason. Kasvun odotetaan voimistuvan vuoden 2004 aikana 2,5-3 prosentin tasolle. Vuoden 2005 kasvuarviot ovat hivenen vuodelle 2004 ennustettua kasvua suuremmat. Tuotannon hitaan kasvun on odotettu lisäävän työttömyyttä, mutta työttömyysaste on kuitenkin pysynyt vuoden 2003 aikana 9 prosentin tasolla ja useimmat tutkimuslaitokset arvioivat työttömyysasteen hieman laskevan vuoden 2004 aikana. Suomen kansantalouden kasvu ja kasvuarviot 2004-2005 2002 2003 2004 2005 Valtiovarainministeriö 2,1 % 2,0 % 2,5 % 2,8 % Palkansaajien tutkimuslaitos 2,1 % 2,0 % 3,0 % 3,4 % Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 2,1 % 2,0 % 2,9 % 3,1 % Pellervon tutkimuslaitos 2,1 % 2,0 % 2,8 % 3,1 % Suomen kansantalouden kokonaiskasvu on viime vuosina ollut paljolti kotitalouksien kulutuksen varassa, mikä näkyy kaupan, palvelualojen ja rakentamisen suhteellisen hyvänä kehityksenä. Maamme avoin kansantalous on kuitenkin suuresti riippuvainen viennin kehityksestä, sillä kotimarkkinamme ovat varsin pienet. Lähes kaikilla teollisuuden sektoreilla tuotanto ja työllisyys ovat laskeneet vuosina 2001-2003 ja suhteellisesti eniten aikaisemmin voimakkailla kasvualoilla kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Merkkejä elpymisestä on kuitenkin 5 Maakuntien suhdannekehitys 2000-2004. Alueiden kehittäminen 43/2004. Sisäasiainministeriö. Helsinki, 2004. 6 Economic Outlook no: 75/2004. OECD. 4
nähtävissä, sillä TT:n suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdanne on parantunut kevään 2004 aikana ja tilanteen odotetaan kehittyvän edelleen myönteiseen suuntaan loppuvuonna. Pitkittyvä epävarma taloustilanne tekee yrityksistä varovaisia, mikä on ilmennyt investointien vähenemisenä. Teollisuuden investointiaste jäi vuonna 2003 alle 12 prosentin, kun se vuonna 2001 oli noin 15 prosenttia ja 1990-luvun lopulla yli 20 prosentin. TT:n barometritietojen perusteella investointien odotetaan lisääntyvän vuoden 2004 loppupuolella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä väheni vuoden 2003 aikana lähes 30 000 henkilöä, mutta alkuvuonna 2004 väheneminen on pysähtynyt 7. Touko-kesäkuussa 2004 on tapahtunut käänne parempaan ja työllisten määrä on pysynyt lähes ennallaan. Työvoiman määrä on jatkanut edelleen vähenemistään, mikä osittain johtuu ikääntymisestä ja kasvavasta eläkepoistumasta. Työvoiman lasku heijastuu työttömyysasteen alenemisena kesäkuussa 2004. Työvoiman vähentyessä työttömyysaste voi siis laskea, vaikka tosiasiassa työpaikkojen määrässä ei välttämättä kasvua tapahdukaan. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet vuoden 2004 alkupuolella rakentamisessa, liike-elämän palveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työpaikat ovat vähentyneet maataloudessa ja teollisuudessa, joista jälkimmäinen kuitenkin kääntyi kasvuun kesäkuun aikana. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vuoteen 2008 asti ulottuvan ennusteen perusteella Suomen tuotannon kasvu säilyy tulevina vuosina 2-3 prosentin tasolla. Eri toimialojen kasvuerot ovat vähäisiä ja tasoittuvat vuoteen 2008 mennessä. Kansantalouden kasvun tulee olla tuottavuuden kasvua nopeampaa, jotta uusia työpaikkoja kyetään merkittävässä määrin synnyttämään. 2.2 Maakuntien talous ja työllisyys Tilastokeskuksen aluetilinpidon tietojen perusteella tuotannon kasvun hidastuminen tapahtui vuoden 2000 jälkeen maamme kaikilla alueilla. Hidas talouskasvu merkitsi kuitenkin samalla sitä, että kaikkein suurimmat alueiden väliset erot tuotannossa ja työllisyydessä ovat kaventuneet. ETLA.n ennusteen mukaan nykyiset alueelliset erot tulevat säilymään vuosina 2003-2008 kutakuinkin ennallaan, vaikka aluetalouksien kasvussa tuleekin olemaan pieniä eroja. ETLA:n ennusteen mukaan Suomen kansantalouden 2-3 % kasvuvauhti lisäisi työllisyyttä noin 70 000 henkeä vuoteen 2008 mennessä. Eniten työllisten määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa, kun taas useimmissa maakunnissa tilanne säilyisi ennallaan. Vuosien 2002-2003 aikana talouden kokonaisliikevaihdon kasvu on jäänyt melko pieneksi varsinkin perinteisissä kasvumaakunnissa. Sen sijaan useat aikaisemmin hitaan talouskasvun maakunnat ovat kyenneet selviytymään vuosituhannen alun taantumasta kohtuullisen hyvin ja pitämään taloutensa kasvu-uralla. Vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä talouden kokonaisliikevaihdon kasvu oli voimakkainta Lapissa, Kanta-Hämeessä ja Keski- Pohjanmaalla. Perinteisesti vahvat kasvumaakunnat Uusimaa ja Pirkanmaa ovat jääneet alle 2 prosentin kasvun. Talouden kokonaisliikevaihdon muutos 2002-2003 maakunnittain (4. neljännes) Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Savo Varsinais-Suom i Itä -U u s imaa Pirkanm aa Uusimaa Etelä-Savo Kym enlaakso Päijät-H äm e Kainuu Pohjanm aa Keski-S u o m i Etelä-P ohjanm aa Pohjois-P ohjanm aa Pohjois-Karjala Keski-P o h janm aa Kanta-H äm e Lappi -4-2 0 2 4 6 8 prosenttia (%) 7 Maakuntien suhdannekehitys 2000-2004. Alueiden kehittäminen 43/2004. Sisäasiainministeriö. Helsinki, 2004. 5
Teollisuuden liikevaihto kasvoi vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä kaikkein eniten Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kasvu on syntynyt suurelta osin maakuntien vientivetoisten suurteollisuusyksikköjen hyvästä kehityksestä, sillä edellä mainitut maakunnat ovat kolmen kärjessä tarkasteltaessa myös teollisuuden viennin muutosta kyseisellä neljänneksellä. Lapissa viennin kasvu on ollut voimakkainta kasvun lähentyessä peräti 20 prosenttia. Niissä maakunnissa, joissa teollisuus on vahvasti suuryksikkövetoista, aluetalouden tuotanto ja viennin määrä seuraavat välittömästi suurteollisuuden kehitysnäkymiä. Suurteollisuusvetoisissa vientiin painottuvissa maakunnissa aluetalous onkin huomattavasti herkempi nopeille muutoksille kuin monipuolisemman elinkeinorakenteen ja pk-yritysten aluetalouksissa, joissa oman talouden puskurikyky muutoksia kohtaan on parempi. Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Varsinais-Suom i Pirkanm aa Päijät-H äm e Keski-S u o m i Uusimaa Pohjois-P ohjanm aa Koko maa Etelä-P ohjanm aa Kym enlaakso Itä -U u s imaa Etelä-Savo Pohjanm aa Kanta-H äm e Keski-P o h janm aa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Teollisuuden liikevaihdon muutos 2002-2003 maakunnittain (4. neljännes) -10-5 0 5 10 15 20 prosenttia (%) Maakuntien työttömyysasteessa on edelleen erittäin suuria eroja. Kun Itä-Uudellamaalla työttömyys on painunut 4 prosenttiin, lähentelevät Kainuun työttömyyslukemat edelleen 18 prosenttia. Lapin työttömyysaste oli vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä hieman yli 14 prosenttia. Työttömyysasteen pienentämisessä siis riittää vielä valtavasti töitä, vaikka liikevaihdon kehitys Lapin avaintoimialoilla onkin nyt vahvaa. Työttömyysaste maakunnittain 2004 (1. neljännes) Itä -U usim aa Uusimaa Pohjanm aa Varsinais-S uo m i Etelä-P ohjanm aa Kanta-Häm e Etelä-K arjala Kym enlaakso Koko maa Satakunta Pirkanm aa Keski-P o h janm aa Päijä t-h ä m e Pohjois-P ohjanm aa Pohjois-Savo Etelä-S avo Keski-S u o m i Lappi Pohjois-Karjala Kainuu 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 prosenttia (%) 6
Työllisyystavoitteen saavuttamisen haasteellisuutta lisää se tosiseikka, että teollisuuden hyvä kasvuvauhti ei näytä juurikaan heijastuvan alan henkilöstömäärään. Vuodesta 1995 lukien henkilöstö on jopa hieman pienentynyt, eivätkä suhdanteet ole henkilöstömäärää juuri heilauttaneet suuntaan tai toiseen. Teollisuuden stabiilin henkilöstötilanteen johdosta onkin myönteistä, että Lapin kehitys kansallisestikin verrattuna on ollut hyvää myös palvelu- ja rakentamissektorilla 8. Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla työllisten määrä on lisääntynyt kaikkein eniten Lapissa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Työllisten määrän muutos maakunnittain 2004 (tammi-kesäkuu) Kainuu Etelä-S avo Varsinais-Suom i Päijä t-h ä m e S atakunta Kym enlaakso Pohjois-K arjala Uusimaa Etelä-P ohjanm aa Koko maa Pohjanm aa Keski-S u o m i Keski-P o h janm aa Pohjois-S avo Pohjois-P ohjanm aa Pirkanm aa Itä -U u s imaa Etelä-K arjala Kanta-Häm e Lappi -6-4 -2 0 2 4 6 8 prosenttia (%) 8 Maakuntien suhdannekehitys 2000-2004. Alueiden kehittäminen 43/2004. Sisäasiainministeriö. Helsinki, 2004. 7
3 Lapin väestö, aluetalous, työllisyys ja kuntatalous 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 1960-luvulla ennen suuren muuton alkua, jonka jälkeen väkiluku vakiintui kahdeksi vuosikymmeneksi noin 200 000 asukkaan tuntumaan. Lähihistorian suurin väestönmuutos alkoi 1990-luvun alun lamavuosista, josta lukien Lapin väestö on pienentynyt sekä heikon muuttotaseen että sittemmin vuonna 2002 negatiiviseksi kääntyneen luonnollisen väestönmuutoksen vuoksi. Yhdessä nämä kaksi tekijää ovat aiheuttaneet voimakkaan väkiluvun vähenemisen. Vuonna 2003 Lapissa menehtyi 32 ihmistä enemmän kuin mitä syntyi. Samana vuonna kuntien välinen nettomuutto oli Lapissa -847 ihmistä ja nettosiirtolaisuus 17. Vaikka vuoden 2003 muuttotase oli Lapissa edelleen huolestuttavat 830, niin muuttotase on kehittymässä positiivisempaan suuntaan vuosien 1998-2001 tilanteesta, jolloin muuttotase osoitti pahimmillaan lähes 3000 henkilön katoa. Lapin maakunnan sisällä väestö keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, joissa asuu yhteensä kaksi kolmasosaa koko Lapin väestöstä. Aikavälillä 1980-2003 Lapin seutukunnista väestö on lisääntynyt vain Rovaniemellä, noin 8 000 asukkaalla. Dramaattisimmin väestö on vähentynyt Itä-Lapin seutukunnan alueella, jossa väkiluku on vähentynyt noin 8000 asukkaalla. Väkeä menettäneistä seutukunnista kaikkein parhaiten on selvinnyt Pohjois-Lappi, jossa väestö on tarkasteltavalla aikavälillä vähentynyt vain 600 asukkaalla. Lapin väestökehityksessä on kokonaisuutena ottaen havaittavissa suuria alueellisia eroja. Yksittäisistä syistä vahvin selitysvoima on tuotannon ja työpaikkojen rakennemuutoksella, jonka vaikutukset ja intensiteetti ovat olleet vallinneesta elinkeinorakenteesta johtuen erilaiset kaupunkien ja harvaan asuttujen maaseutumaisten alueiden välillä. Maakunnan sisällä voittajana on selvinnyt Rovaniemi ja laajemmin tarkasteltuna Rovaniemen seutu. Hieman yllättäen väestö on kuitenkin vähentynyt myös Kemi-Tornion alueella noin 3 000 asukkaalla vuodesta 1980 lukien. Itä-Lappi on ollut rakennemuutoksen häviäjiä, samoin kuin koko Lappi, kun rakennemuutoksen seurauksia tarkastellaan valtakunnan tasolla. Vuodesta 1980 tarkasteltuna ajanjakso 1996-2000 on ollut Lapin väestökehityksen kannalta synkintä aikaa. Tammi-elokuussa 2004 Lapin väestö väheni ennakkotietojen mukaan 433 henkilöä. Syynä väen vähenemiseen on negatiivinen muuttotase, sillä tammi-elokuussa Lapissa syntyi 37 henkilöä enemmän kuin oli kuolleita. Alkuvuosi on Lapissa mennyt siis luonnollisen väestönlisäyksen merkeissä. 3.2 Aluetalous ja työllisyys Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa koko maata alhaisempi. Vuonna 2002 käyvin hinnoin laskettua arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden 18 877, kun koko maassa päästiin 23 371 euroon. Maakuntien välisessä vertailussa Lappi sijoittuu sijalle 12. Lapin sisällä bruttokansantuotteen jakautumisessa on väestön tavoin suuret alueelliset erot. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on teollisuusvaltaisella Kemi-Tornion seudulla, jossa väestöön suhteutettu bruttokansantuote on yhtä suuri kuin maassa keskimäärin. Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) on kehittynyt suotuisasti. Vuosien 2000 ja vuonna 2002 alkanut nousukausi ovat yhdenmukaisia teollisuuden korkeasuhdanteiden kanssa ja viestivät teollisuuden vahvasta roolista Lapin aluetaloudessa. Vuoden 2004 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä Lapin koko talouden neljännesvuosimuutokset kertovat vahvasta 16,0 % ja 14,7 % kasvuvauhdista. 25 % Koko talous (A-X) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 8
Työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia lyhyellä aikavälillä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt Lapissa vajaalla kolmella tuhannella vuodesta 1993 vuoteen 2002. Alkutuotannon työpaikkojen määrä on lähes puolittunut 7 500 työpaikasta noin neljään tuhanteen. Lapin työpaikat ovat lisääntyneet lähinnä yksityisissä ja julkisissa palveluissa, yhteensä laskettuna noin 5 500 työpaikalla. Suhteellisesti ripeintä työpaikkojen määrän lisääntyminen on ollut majoitus- ja ravitsemissektorilla sekä ohjelmapalveluissa. Teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla työpaikat ovat lisääntyneet reilulla tuhannella. Lapin seutukuntien välisessä työpaikkavertailussa Kemi-Tornion alue profiloituu teollisuuteen ja Tunturi-Lappi yksityiseen palvelusektoriin, jonka veturina toimii matkailun vahva kasvu. Rovaniemen seudun erityispiirre on julkisen sektorin palvelutyöpaikkojen suuri osuus, mikä aiheutuu kaupungin roolista maakunnan hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena. Alkutuotantosektorin työpaikkojen merkitys on suurin Tornionlaaksossa ja Pohjois-Lapissa. Lapin työttömyysaste on edelleen koko maata korkeampi. Vuonna 2003 työttömien osuus Lapin työvoimasta oli 17,2 %, kun koko maassa työttömyysasteeksi kirjattiin 11,1 %. 9 Työttömyysaste on suurin Itä-Lapissa (22,0 %) ja pienin Kemi-Tornion seudulla (15,6 %). Vuoden 2002 työllisyysaste eli alueella asuvien työllisten osuus 15-64 vuotiaasta väestöstä oli Lapissa 56,3 %. 10 Työllisyysaste on pienin Itä-Lapissa ja suurin Tunturi-Lapissa. Lappi väestö 186 917 (2003) väestönmuutos -860 (2003) muutos 0,5 % työttömyysaste 17,2 % (2003) työllisyysaste 56,3 % (2002) arvonlisäys/asukas 18 877 (2002) Tunturi-Lappi väestö 14 178 (2003) väestönmuutos 63 (2003) muutos 0,4 % työttömyysaste 19,4 % (2003) työllisyysaste 58,2 % (2002) arvonlisäys/asukas 14 994 (2002) 8 % 5 % 5 % 4 % 35 % Työpaikat toimialoittain 2002 Julkiset palvelut 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut 37 % 14 % Teollisuus 33 % Alkutuotanto Rake ntam inen Muut Pohjois-Lappi väestö 17 911 (2003) väestönmuutos 197 (2003) muutos 1,1 % työttömyysaste 19,7 % (2003) työllisyysaste 54,9 % (2002) arvonlisäys/asukas 15 418 (2002) 11 % 4 % 5 % 5 % 39 % 43 % Tornionlaakso väestö 9 900 (2003) väestönmuutos 55 (2003) muutos 0,6 % työttömyysaste 17,0 % (2003) työllisyysaste 53,2 % (2002) arvonlisäys/asukas 11 995 (2002) 12 % 8 % 6 % 36 % 36 % Itä-Lappi väestö 21 499 (2003) väestönmuutos 348 (2003), muutos 1,6 % työttömyysaste 22,0 % (2003) työllisyysaste 50,7 % (2002) arvonlisäys/asukas 15 047 (2002) 8 % 30 % 13 % 3 % 5 % 37 % Kemi-Tornion seutu väestö 61 589 (2003) väestönmuutos 240 (2003) muutos 0,4 % työttömyysaste 15,6 % (2003) työllisyysaste 57,2 % (2002) arvonlisäys/asukas 23 618 (2002) 26 % 3 % 7 % 3 % 29 % 32 % 9 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 10 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 15 % Rovaniemen seutu väestö 61 840 (2003) väestönmuutos +43 (2003) muutos +0,1 % työttömyysaste 16,8 % (2003) työllisyysaste 57,6 % (2002) arvonlisäys/asukas 18 495 (2002) 4 % 5 % 4 % 7 % 35 % 45 % 27 % 9
3.3 Kuntatalous Koko maan tasolla kuntien yhteenlaskettu vuosikate kääntyi viime vuonna laskuun ja velkaantuminen nopeutui. Muutokset ovat suuria suhteessa edelliseen vuoteen, joka verotilitysten rytmihäiriön vuoksi oli poikkeuksellisen hyvä. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteet jäivät vuonna 2003 yhteensä 1,4 miljardiin euroon, kun vastaava luku 2002 tillinpäätöksissä oli 2,2 miljardia euroa. Laskun taustalla on kuntien verotulojen heikko kehitys. Vuonna 2003 veroja tuloutettiin 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002. Talouden kiristymistä lievensi kuitenkin valtionosuuksien 0,4 miljardin euron lisäys. Lapin kuntien tilinpäätöksissä vuodelta 2003 ilmenee monien kuntien osalta verotulojen lasku. Hallitusohjelman mukaisesti toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvattaminen on kuitenkin merkittävästi kompensoinut veromenetyksiä. Vuosikatetarkastelu osoittaa taloustilanteen lievää kiristymistä vuoteen 2002 verrattuna. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava se, että vuodet eivät ole verotilitysten ajoittumisen vuoksi täysin vertailukelpoisia. Koko Lapin osalta vuosikatteet olivat 68 prosenttia poistoista, mikä on kohtuullinen, joskaan ei hyvä taso. Positiivinen asia on niin sanottujen kriisikuntien vuosikatteiden selvä kohentuminen Enontekiötä lukuun ottamatta. Pelkosenniemi ja Savukoski nostivat kunnallisveron vuodelle 2003 20 %:iin ja Utsjoki 19,50 %:iin. Kuntien omien toimien lisäksi vuosikatteiden parantumiseen vaikuttivat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset. Puolet Lapin kunnista pienensi lainakantaansa vuoden 2003 aikana. Vuoden 2002 lopussa kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta Lapissa oli 1 437 euroa ja vuoden 2003 lopussa 1 299 euroa. Koko maassa kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta nousi 863 eurosta 998 euroon. Vuoden 2005 talousarvioiden laadintaan on liittynyt epävarmuutta, joka johtuu sekä verotulojen että valtionosuuksien arvioinnin vaikeudesta. Kuntien talousarviovalmisteluiden ollessa käynnissä tiedossa eivät ole myöskään vuoden 2005 lopulliset vero- ja palkkapoliittiset ratkaisut. Kuntien uusien velvoitteiden myötä tilanne näyttää rahoituksen suhteen melko vaikealta. Menojen kasvun olisi jäätävä vuonna 2005 alle kolmeen prosenttiin. Talouden tasapainon saavuttaminen näyttäisikin vaativan edelleen palvelutuotannon tehostamista Lapin kunnissa. 2003 Vuosikate Lapin kunnissa 2002 ja 2003 (ennakko) 2002 2003* -800-600 -400-200 0 200 400 600 Vuosikate ( ) / asukas 10
4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa 4.1 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2002 TOL F toimipaikkoja 1 073 kpl liikevaihto 479 milj. henkilöstö 3 845 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 7,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 11,2 % Rakentamisen (TOL F) suhdannekuva mukailee Lapissa vahvasti valtakunnallista kehitystä. Toimialan liikevaihto kasvoi Lapissa tasaisesti aina vuosien 2001 ja 2002 vaihteeseen saakka. Kaikkein kovinta kasvuvauhti on ollut vuoden 1999 toisella neljänneksellä, jolloin muutos osoitti peräti 22 % kasvua edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuoden 2002 aikana liikevaihdon kehitys kääntyi laskuun, mutta kehitys on vuoden 2003 alusta lukien ollut jälleen nousujohteinen niin Lapissa kuin koko maassakin. Vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvuksi kertyi 14,5 %. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvuksi kertyi 12,1 % ja huhti-toukokuun indeksikehitys viestii korkeasuhdanteen jatkuvan. Rakentamissektorin henkilöstö on vuodesta 1997 lukien kehittynyt Lapissa suotuisasti mukaillen toimialan liikevaihdon kehitystä. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 6,4 % ja toisella neljänneksellä 7,9 % edellisen vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. 130 Rakentaminen (F) 120 Indeksi (2000 = 100) 110 100 90 80 70 60 50 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I Liikevaihto F Lappi Liikevaihto F Suomi Henkilöstö F Lappi Rakentaminen (F) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 11
Rakennusliike M Kurtti Oy 45 vuotta lappilaista rakentamista Rakennusliike M Kurtti Oy on Kemissä kotipaikkaa pitävä perinteikäs rakennusalan yritys. Perheyritys on perustettu jo vuonna 1960 ja nykyisin yritystä vetävät veljekset Mikko ja Kauko Kurtti. Toimitusjohtaja Mikko Kurtti toteaa yrityksen toimineen pitkän historiansa aikana lähes kaikissa Lapin kunnissa. Nykyisin toiminta kuitenkin painottuu Kemi-Tornion talousalueelle. Rakennusliike M Kurtti Oy:n vuosiliikevaihto on 4-8 miljoonan euron välillä. Rakennusalan luonteesta johtuen myös henkilöstömäärä vaihtelee suuresti tilauskannasta riippuen 30-130 työntekijän välillä. Mikko Kurtti toteaa yrityksensä toteuttaneen hyvin erityyppisiä rakennushankkeita, mutta viime vuosina toiminta on painottunut Kemi-Tornion suurteollisuuden kasvun vauhdittamaan investointirakentamiseen. Se missä määrin suuret teollisuuslaitokset investoivat, heijastuu välittömästi rakennusyritysten työtilanteeseen. Esimerkiksi Avesta Polaritin investoinnit ovat tuoneet meille merkittävästi toimeksiantoja, toteaa toimitusjohtaja Kurtti. Tällä hetkellä rakentamissektorin kilpailutilanne on erittäin kova, johtuen ennen kaikkea Kemi-Tornion teollisuusrakentamisen hiipumisesta. Alueella toimivilla rakennusyrityksillä on aivan liian suuret resurssit rakentamisen määrään nähden. Pitemmällä aikavälillä on kuitenkin hyvä syy uskoa, etteivät suurteollisuuden investoinnit ole vielä loppuneet. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että me lappilaiset itse emme esimerkiksi ympäristömääräysten tulkinnoilla aiheuta teollisuudelle ylitsepääsemättömiä ongelmia, korostaa Kurtti. Esimerkiksi Ranuan kaivos olisi, ei yksistään rakentajille vaan koko lappilaiselle elinkeinoelämälle ja ihmisille, vertaansa vailla oleva piristys ja merkki uskosta tulevaisuuteen. Kurtin käsityksen mukaan koko Lapin rakennusbisneksestä on vuosina 2001-2003 toteutunut euromääräisesti Kemi-Tornion alueella noin 60-70 prosenttia. Rakennusbisneksen näkökulmasta Lapin maakunta jakautuukin kolmeen hyvin erityyppiseen alueeseen. Teollisuusvetoinen rakentaminen Kemi-Tornion alueella muodostaa oman selkeän kokonaisuutensa. Rovaniemellä rakentaminen on taas perinteisesti ollut julkissektorivetoista, josta esimerkkinä parhaillaan käynnissä oleva Lapin yliopiston laajennustyömaa. Rovaniemellä myös matkailulla ja asuinrakentamisella on ollut jonkin verran merkitystä. Kolmannen kokonaisuuden muodostaa matkailuvetoinen tunturirakentaminen, johon yrityksemme ei merkittävässä määrin ole lähtenyt mukaan. Mikko Kurtti kertoo yrityksensä osallistuneen kuitenkin myös matkailurakentamiseen esimerkiksi Kemin Cumulushotellin ja Merihovin rakennustöiden yhteydessä. Kurtti toteaa Lapin väestön vähenemisen näkyvän selvästi rakentamissektorilla. Aikaisemmin suhdannekuoppia kyettiin tasoittamaan omatoimisella asuntorakentamisella, mutta väen vähenemisen vuoksi tämä ei ole enää entisessä mittakaavassa mahdollista. Uudisasuinrakentamisen kohteista esimerkiksi kerrostalojen rakentaminen on varsin vaisua ja käynnissä olevat kohteet voi luetella helposti, sillä lista ei ole kovin pitkä. Ero esimerkiksi pääkaupunkiseudun tilanteeseen on suuri. Kokemukseni mukaan Lapin rakennussektorin kehitysnäkymien kannalta ratkaisevaa on jatkossakin teollisuuden investointitahti ja toisaalta tunturien matkailurakentaminen, toteaa toimitusjohtaja Kurtti. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on tällä hetkellä vielä hyvä, mutta väestön ikääntyminen näkyy vääjäämättä myös rakennusalalla. On syytä olla huolissaan, että jo 5-10 vuoden kuluttua tekijät ovat kortilla. 12
4.2 Kaivostoiminta ja louhinta Lapin suhdanteet 2/2004 KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2002 TOL C toimipaikkoja 69 kpl liikevaihto 31 milj. henkilöstö 304 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,9 % Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C) liikevaihdon kehitys on Lapissa mukaillut vuodesta 2000 lähtien selkeästi koko maan trendiä. Vuosi 2002 oli Lapissa vahvaa kasvukautta ja kaikki toimialan vuosineljännekset olivat reilusti plussan puolella. Vuonna 2003 toimialan liikevaihtotrendi jatkoi pienen notkahduksen jälkeen edelleen kasvua, tosin edellisvuotta varovaisemmin. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 5,9 % laskua liikevaihdossa. Vuoden 2004 ensimmäisen neljänneksen 17,4 % kasvu ja huhti-toukokuun myönteinen indeksikehitys osoittavat kasvun kuitenkin jatkuvan suotuisalla uralla. Kaivostoiminnan ja louhinnan henkilöstömäärä on samalla tasolla vuoteen 1997 verrattuna. Suurimmillaan henkilöstömäärä on ollut vuonna 1999. Vuoden 2004 toinen vuosineljännes kertoo henkilöstömäärän supistuneen 6,5 %. Tulevan kehityksen kannalta ratkaisevaa on suunnitteilla olevien kaivoshankkeiden käynnistymisaikataulu. Kaivostoiminta ja louhinta (C) 160 Indeksi (2000 = 100) 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I Liikevaihto C Lappi Liikevaihto C Suomi Henkilöstö C Lappi 40 % Kaivostoiminta ja louhinta (C) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 13
4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Lapin suhdanteet 2/2004 KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2002 TOL C toimipaikkoja 1 355 kpl liikevaihto 449 milj. henkilöstö 4 584 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 13,3 % Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (TOL I) toimialalla liikevaihto on kasvanut hyvin vuoteen 2002 saakka. Vuonna 2003 liikevaihdon kehitys pysähtyi Lapissa vuoden 2002 tasolle, vaikka koko maassa kyseinen vuosi on ollut vielä nousujohteinen. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 0,9 % liikevaihdon vähenemistä. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 5,6 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen henkilöstömäärä on vuodesta 1997 lukien kasvanut, mutta positiivinen kehitys on jämähtänyt paikoilleen vuodesta 2002 lukien. Huomioiden toimialan suuren absoluuttisen työllistävyyden, niin suhteessa hyvin pienetkin henkilöstön trendimuutokset merkitsevät suurta määrää työpaikkoja. 130 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) 120 Indeksi (2000 = 100) 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I Liikevaihto I Lappi Liikevaihto I Suomi Henkilöstö I Lappi 20 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 14
4.4 Teollisuus 4.4.1 Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2002 TOL D toimipaikkoja 838 kpl liikevaihto 3 020 milj. henkilöstö 9 447 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 45,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 27,4 % Koko teollisuuden (TOL D) liikevaihdon kehitys jatkaa Lapissa vahvaa koko maata nopeampaa kasvua, vaikka teollisuuden kaikilla alatoimialoilla kehitys ei olekaan myönteistä. Esimerkiksi mekaanisen puunjalostuksen toimialoilla kehitys on ollut suotuista, kun taas elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa liikevaihto on jatkanut supistumista. Koko teollisuuden liikevaihto on ollut Lapissa hyvässä kasvussa vuoden 2002 viimeisestä neljänneksestä lukien. Vuonna 2003 Lapin teollisuuden liikevaihdon kasvu oli Suomen nopeinta. Vuoden 2003 viimeisen neljänneksen kasvuksi kertyi 13,9 %. Vuoden 2004 alussa kehitys on jatkunut erinomaisena ja ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuksi on kirjattu peräti 26,7 %. Liikevaihdon indeksi on kasvusuuntainen myös huhti-toukokuussa. Teollisuuden henkilöstö on vuodesta 1997 lukien pienentynyt ja trendi osoittaa hienoista laskua. Vuoden 2003 alusta vuoden 2004 toiselle neljännekselle saakka henkilöstömäärän neljännesvuosimuutokset ovat olleet keskimäärin pari prosenttia miinuksella. Huomioiden sektorin suuren absoluuttisen työllistävyyden pienetkin trendimuutokset merkitsevät suurta määrää työpaikkoja. 140 Teollisuus (D) 130 Indeksi (2000 = 100) 120 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/1 Liikevaihto D Lappi Liikevaihto CDE Suomi Henkilöstö D Lappi 40 % Teollisuus (D) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 15
Lapin teollisuuden kasvukatsaus Kasvun avainluvut Kasvun avainluvut kuvaavat liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten prosenttisosuuksia tarkastasteltavan toimialan yritysten lukumäärästä. Kasvun voimakkuuden perusteella yritykset jaetaan 0-15 % ja yli 15 % kasvaneisiin. Vuoden 2003 alusta lukien Lapin teollisuustoimialan (D) yrityksistä liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten osuus on vaihdellut vuoden 2003 kolmannen neljänneksen 49 prosentista vuoden 2004 ensimmäisen neljänneksen 55 prosenttiin. Keskimäärin noin puolet toimialan yrityksistä on siis kasvanut ja yli kolmasosa yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoa tarkastelluilla neljänneksillä yli 15 %. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä 38 % Lapin teollisuustoimialan yrityksistä kasvoi yli 15 %. Kasvaneiden ja supistuneiden yritysten kasvuvaikutus Kasvuvaikutus kuvaa sitä, kuinka monta prosenttiyksikköä kukin luokka muodostaa tarkasteltavan toimialan kasvusta. Kasvuvaikutus siis kuvaa kyseisen luokan yritysten kontribuutiota tarkasteltavan alan kasvuun. Summaamalla yhteen kasvaneiden ja supistuneiden yritysluokkien kasvuvaikutukset saadaan tulokseksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä kasvaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli 28,8 prosenttiyksikköä ja supistuneiden 2,2 prosenttiyksikköä, jolloin toimialan kasvuksi summautuu 26,7 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna supistuneiden yritysten vaikutus teollisuustoimialan kehitykseen on ollut siis erittäin pieni. Kasvuvaikutus kvartiileittain Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset neljään luokkaan kasvuvauhdin perusteella. Ensimmäiseen kvartiiliin tulevat luokitelluiksi ne 25 % toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin. Neljänteen kvartiiliin tulevat taas luokitelluiksi ne 25 % toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein hitaimmin tai sitten supistuneet. Kaikkiin neljään kvartiiliin kuuluu siis yhtä monta yritystä. Summaamalle yhteen näiden neljän luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä Lapin teollisuustoimialan ensimmäisen kvartiilin eli kaikkein kaikkein nopeimmin liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten kasvuvaikutus oli leijonanosa eli peräti 26,2 prosenttiyksikköä teollisuustoimialan 26,7 prosentin kokonaiskasvusta. Toisen kvartiilin kasvuvaikutus oli 2,5 prosenttiyksikköä ja kolmas ja neljäs kvartiili aiheuttavat 1,3 ja 0,8 prosenttiyksikön negatiivisen kasvuvaikutuksen. Ensimmäinen kvartiili on siis määrittänyt kehityksen suunnan. Henkilöstömäärän kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset kolmeen luokkaan henkilöstömäärän perusteella. Ensimmäisen luokan muodostavat alle 5 hengen yritykset, toisen 5-19 hengen yritykset ja kolmannen 20 henkilöä tai enemmän työllistävät yritykset. Summaamalla yhteen kaikkien kolmen luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä Lapin teollisuustoimialalla on noin 50 kappaletta ja näiden yritysten kehitys on vuoden 2003 alusta lukien selittänyt käytännöllisesti katsottuna kokonaisuudessaan Lapin teollisuustoimialan liikevaihdon kasvun. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus teollisuustoimialan kasvuun oli 26,5 prosenttiyksikköä. Koska vuoden 2004 ensimmäisen neljänneksen kokonaiskasvu Lapin teollisuudessa on 26,7 %, niin alle 20 henkilöä työllistävien teollisuusyritysten vaikutus toimialan liikevaihdon kasvuun on erittäin vähäistä. Yksi- ja monitoimintaisuuden kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset pelkästään tarkasteltavalla toimialalla toimiviin sekä yrityksiin, jotka harjoittavat liiketoimintaa tarkasteltavan toimialan lisäksi myös muilla toimialoilla. Summaamalla yhteen yksi- ja monitoimintaisten yritysten kasvuvaikutukset saadaan lasketuksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Lapin teollisuustoimialan yrityksistä noin 80 % on yksitoimintaisia, eli pelkästään teollisuustoimialalla operoivia yrityksiä. Tutkituilla neljänneksillä vuoden 2003 alusta lukien Lapin teollisuustoimialan kasvu on ollut yksitoimintaisten yritysten ansiota. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä yksitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus oli 25,2 prosenttiyksikköä, kun koko teollisuustoimialan liikevaihdon kasvuksi kertyi 26,7 %. 16
4.4.2 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN Toimialafaktat 2002 VALMISTUS TOL DD toimipaikkoja 153 kpl liikevaihto 202 milj. henkilöstö 882 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,6 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen (TOL DD) liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista jo pidemmän aikaa 11. Vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien kaikki neljännesmuutokset ovat olleet reilusti plussalla. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 7,6 % kasvua. Vuoden 2004 ensimmäisen neljänneksen kasvuksi on kirjattu 6,9 %. Toimialan henkilöstö on lisääntynyt jonkin verran vuodesta 1997 lukien. Liikevaihdon kasvu on sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa saavutettu tuotantoa tehostamalla, eikä alan työllisyys ole lisääntynyt samassa suhteessa liikevaihdon kehityksen kanssa. Vuoden 2004 toisella neljänneksellä henkilöstömäärän kehitys meni lievästi miinukselle ensimmäisen kerran sitten vuoden 2003 alusta lukien. Indeksi (2000 = 100) 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (DD) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I Liikevaihto DD Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö DD Lappi 40 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (DD) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 11 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialan DD lisäksi toimialan 21 (massan, paperin ja paperituotteiden valmistus). 17
4.4.3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Lapin suhdanteet 2/2004 PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Toimialafaktat 2002 TOL 201 toimipaikkoja 70 kpl liikevaihto 131 milj. henkilöstö 388 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,1 % Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalla (TOL 201) liikevaihtotrendi on noussut jo usean vuoden ajan 12. Liikevaihdon neljännesvuosimuutokset ovat olleet positiivisia vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 2,9 % ja vuoden 2004 ensimmäinen neljännes 2,3 % kasvua. Toimialan henkilöstö on vähentynyt selvästi vuodesta 1997 lähtien. Vuoden 2004 ensimmäinen ja toinen neljännes kertovat henkilöstömäärän vähentyneen 6,6 ja 7,1 %. Selittävänä tekijänä on tuotannon voimakas tehostuminen ja automaatio. 140 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201) 130 Indeksi (2000 = 100) 120 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I Liikevaihto 201 Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö 201 Lappi 40 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 12 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 18
Veljekset Vaara Oy mekaanista puunjalostusta Tervolassa Veljekset Vaara Oy on tervolalainen mekaanisen puunjalostusalan perheyritys, jota vetävät veljekset Jussi ja Jorma Vaara. Yrityksemme on perustettu vuonna 1981 ja tällä hetkellä työllistämme 20 vierasta työntekijää, toteaa toimitusjohtaja Jussi Vaara. Vuonna 2003 liikevaihdoksi kertyi 3,6 miljoonaa euroa. Viime vuosina olemme erikoistuneet vahvasti ja tällä hetkellä päätuotteemme on pohjamaalattu ulkoverhouspuutavara. Lisäksi myymme höylättyä puutavaraa ja jonkin verran sahatavaraa. Pohjamaalattu ulkoverhouspuutavara menee 60 prosenttisesti Kemi-Tornion talousalueella toimiville talotehtaille, joille olemme keskeinen alihankkija. Loput 40 prosenttia tuotannosta myydään muualle Lappiin ja Ouluun, muuhun maahan toimittaminen on satunnaista. Viennin määrä on laskenut vähäiseksi, mutta tavoitteenamme on käynnistää tulevaisuudessa vientitoiminta uudelleen, kertoo toimitusjohtaja Vaara. Puunhankinnassa ja sivutuotteiden kaupassa Metsäliitto on tärkeä yhteistyökumppanimme. Kilpailu mekaanisen puunjalostuksen toimialalla on ollut aina tiukkaa, eikä tilanne ole mihinkään muuttunut. Kotimaan lisäksi myös Ruotsissa on useita kilpailevia yrityksiä. Se miten Lapin pienet toimijat tulevaisuudessa markkinoilla pärjäävät, riippuu mielestäni kahdesta seikasta, kertoo Vaara. On kyettävä erikoistumaan ja nostamaan tuotannon jalostusarvoa. Bulkkituotannolla eivät pienet yritykset voi isojen kanssa kilpailla. Veljekset Vaara Oy:ssä olemme ratkaisseet asian erikoistumalla vahvasti pohjamaalattuun ulkoverhouspuutavaraan. Tulevaisuuteen Veljekset Vaara Oy suuntautuu luottavaisesti. Aiomme jatkaa erikoistumisstrategiaa ja suuntautua uudelleen myös vientitoimintaan. Ammattitaitoista työvoimaa Lapissa on ollut toistaiseksi tarjolla, joten toiminnan kasvu ei ole ainakaan tästä kiinni. 19
4.4.4 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Lapin suhdanteet 2/2004 RAKENNUSPUUSEPÄN TUOTTEIDEN Toimialafaktat 2002 VALMISTUS TOL 203 toimipaikkoja 55 kpl liikevaihto 60 milj. henkilöstö 402 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,2 % Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen (TOL 203) liikevaihto on kehittynyt Lapissa erittäin vahvasti 13. Vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien liikevaihdon neljännesmuutokset ovat olleet keskimäärin parikymmentä prosenttia plussalla. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 26,2 % kasvua. Vuosi 2004 on alkanut sekin hyvissä merkeissä. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuksi kirjataan mukavat 26,5 % ja huhti-toukokuun indeksit viestivät liikevaihdon kasvun jatkuvan. Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen henkilöstö on lisääntynyt selvästi noudattaen pääpiirteissään liikevaihdon kasvua. Henkilöstömäärä on ollut selkeässä kasvussa vuoden 2002 puolivälistä lukien. Vuoden 2004 ensimmäinen ja toinen neljännes osoittavat henkilöstössä 24,0 % ja 6,1 % kasvua. Perinteiseen sahatoimintaan verrattuna rakennuspuuseppätuotannon työllistämiskyky vaikuttaa olevan merkittävästi ensiksi mainittua parempi. 160 Rakennuspuusepän tuotteet (203) 140 Indeksi (2000 = 100) 120 100 80 60 40 20 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I Liikevaihto 203 Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö 203 Lappi 80 % Rakennuspuusepän tuotteet (203) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I I IIV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 13 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 20