Maakuntahallitus 121 19.09.2016 Päätös EAKR -rahoitushakemusta koskevan asianosaisen oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä (Lämpökuvauksella avointa dataa ja uutta liiketoimintaa -hanke) 88/03.03.03/2016 MHS 19.09.2016 121 Tiivistelmä Uudenmaan liitto hylkäsi 4.5.2016 6AIKA: Lämpökuvauksella avointa dataa ja uutta liiketoimintaa -hankkeen rahoitushakemuksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Tuen päähakija, Turun yliopisto, on vaatinut päätökseen oikaisua. Hankkeen muut hakijat olivat Turun kaupunki/ Ympäristötoimiala, Specim Oy Ltd. ja Blom Kartta Oy. Turun yliopisto vaatii oikaisua asianosaisena rahoitushakemuksen hylkäyspäätökseen EURA 2014/3510/09 02 01 01/2016/UML. Päätöksen perusteet Asian taustat: Turun yliopisto, Turun kaupunki, Ympäristötoimiala, Specim Oy Ltd. ja Blom Kartta Oy hakivat Uudenmaan liitolta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 295 221 hankkeelle 6AIKA: Lämpökuvauksella avointa dataa ja uutta liiketoimintaa (hakemusnumero 302403). Hankehakemus saapui Uudenmaan liiton käsittelyyn 15.1.2016. Liitto on arvioinut hakemuksen laillisuutta ja ohjelmanmukaisuutta sekä yleisten valintaperusteiden toteutumista. 6Aika-johtoryhmä on tarkastellut hankkeen tarkoituksenmukaisuutta laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinnassa esille tulleeen harkinnan pohjalta kokouksessaan 14.4.2016. Laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinnan sekä tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella Uudenmaan liitto on tehnyt hankkeelle hylkäyspäätöksen 4.5.2016. Hylätty hanke osallistui 1.12.2015 15.1.2016 avoinna olleeseen, kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-strategian hankehakuun. Kestävän kaupunkikehittämisen yhdennetty alueellinen strategia on osa Kestävää Kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmaa. Uudenmaan liiton järjestämä hankehaku koski 6Aika-strategian painopisteitä: Avoimet innovaatioalustat, Avoin osallisuus ja asiakkuus sekä Avoin data ja rajapinnat. Hankehakemusten tuli kohdentua EAKR:n toimintalinjaan 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ja sen erityistavoitteisiin: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta tai 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen.
Hanketta haettiin rahoitettavaksi erityistavoitteesta 5.1. Alkuperäisen hylkäyspäätöksen perustelut Hanke on hylätty seuraavin perustein: Hankkeessa tuenhakijoina olevien yritysten rooli, tehtävät ja toimenpiteet katsottiin hakijayritysten omaksi liiketoiminnaksi kilpailuilla markkinoilla. Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen. Maakunnan liitto ei voi myöskään tukea rahoittamissaan hankkeissa yksittäisen yrityksen liiketoimintaa. Näin ollen yritysten Specim Oy Ltd:n ja Blom Kartta Oy:n osahankkeet olisi tullut jättää rahoittamatta, jolloin tuenhakijoiksi kyseiselle hankkeelle olisi jäänyt vain kaksi toimijaa Turun alueelta. TEM:n 9.6.2014 6Aika-strategian hyväksymisen päätösdokumentissa (TEM/1092/09.02.01/2014) edellytetään: Rahoitettavat EAKR-hankkeet ovat vähintään kahden strategiaan osallistuvan kaupungin tai niiden alueella olevan toimijan yhteishankkeita. Myös 6Aika-strategian mukaisesti jokaisessa rahoitettavassa hankkeessa on toimijoita vähintään kahden kuutoskaupungin alueelta (6Aika avoimet ja älykkäät palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön 9.6.2014 hyväksymä Kuutoskaupunkien yhteistyöstrategia). Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea hakijayritysten omaan liiketoimintaan. Kahden Turun alueelta tulevan osatoteuttajan hankkeena se ei ole työ- ja elinkeinoministeriön kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden (ITI) toteuttamista koskevan päätöksen (TEM/1092/09.02.01/2014) eikä kaupunkien laatiman 6Aikakehittämissuunnitelman mukainen. Tarkoituksenmukaisuusharkinnassa hankehakemusta ei arvioitu eikä pisteytetty, koska se ei täyttänyt 6Aika-strategian (ITI-strategian) mukaisesti Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettaville hankkeille asetettuja reunaehtoja. 6Aika-johtoryhmä on esittänyt hanketta hylättäväksi. Uudenmaan liitto tekee hankkeille juridiset rahoituspäätökset EURA 2014 -järjestelmässä 6Aika-johtoryhmän esityksen mukaisesti. Uudenmaan liiton on rahoitettava hankkeet kaupungin esityksen mukaisesti, jos ne ovat asiaa koskevan lainsäädännön ja rakennerahasto-ohjelman sekä kaupunkien laatiman kehittämissuunnitelman mukaisia. Oikaisuvaatimus Turun yliopisto on jättänyt hylkäyspäätöksestä Uudenmaan liitolle oikaisuvaatimuksen perusteluineen EURA2014-järjestelmässä. Oikaisuvaatimus saapui liittoon 24.5.2016 ja se on jätetty määräajassa. Oikaisua vaaditaan seuraavin perustein: Esitämme oikaisuvaatimuksen liittyen hankehakemuksemme (hakemusnumero 302403) hylkäyspäätökseen. Perusteluna esitämme
seuraavaa: Väite liiketoiminnasta Päätöksen perusteluissa todetaan, että Hankkeessa tuenhakijoina olevien yritysten rooli, tehtävät ja toimenpiteet katsottiin hakijayritysten omaksi liiketoiminnaksi kilpailuilla markkinoilla.. Tämä näkökulma on väärä. Kirjallisten ohjeiden ja lainsäädännön perusteella olemme nimenomaisesti rajanneet yritysten normaalin liiketoiminnan hankkeen ulkopuolelle, tai se on siirretty ostopalveluna muille toimijoille. Hankeemme yrityksistä Specim Oy Ltd:n budjetti sisältää ainoastaan operointiin ja datan jatkokäsittelyyn liittyvän työajan, joka todennetaan hankkeen kirjanpidossa. Blom Kartta Oy:n budjetissa puolestaan lentotoiminta on kirjattu ulkoiseksi ostopalveluksi. Muilta osin Blom Kartta Oy:n budjetti sisältää vain hankkeelle tehtävän työajan, joka todennetaan hankkeen kirjanpidossa. Väite liiketoiminnan kehittämisestä Hylkäyspäätöksen perusteluissa todetaan edelleen, että Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.. Tämä näkökulma perustuu ymmärtääksemme kapeaan tulkintaan, sillä TEM:n asetusta (VNa 357/2014:n 4 :n 3 momentti) koskevassa muistiossa 30.4.2014 yritysten roolia selvennetään näin: Tämän säännöksen tarkoituksena on ohjata maakunnan liiton toimintaa niin, että ne myöntäisivät tukea vain sellaiseen toimintaan, jolla on vaikutuksia alueen kehittymiseen laajemmin kuin yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittymisen kannalta. Tällaisessa laajemmassa hankkeessa tukea voi kanavoitua osittain myös yksittäisille yrityksille.. Pyrimme nimenomaisesti noudattamaan 6Aika-strategian toteuttamiseen liittyvää erityisen tärkeänä mainittua kriteeriä: hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä/tai kaupunkien yhteistyönä (s. 22, http://6aika.fi/wp-content/uploads/2014/06/6aika-strategia_09062014_tem _OK.pdf). Hankkeeltamme on perustellusti odotettavissa vaikutuksia alueen kehittymiseen laajemmin kuin yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kannalta. Päätöksentekoprosessin virheellisyys Hakemustamme koskeva päätös on tehty vastoin Euroopan komission hyväksymää ERI-rahastoja koskevaa kumppanuussopimusta ja TEM:n hyväksymää 6Aika-strategiaa. Näiden mukaan 6Aika-johtoryhmän rahoitusesitysten tulee perustua tarkoituksenmukaisuusharkintaan avoimella ja läpinäkyvällä prosessilla. Laillisuusharkinnan puolestaan tekee rahoittaja, tapauksessamme Uudenmaan liitto. Hakemuksemme käsittelyvaiheista ilmenee, ettei Uudenmaan liitto rahoittajana ole tehnyt sellaista päätöstä, jonka perusteella johtoryhmä olisi voinut jättää hakemuksen arvioimatta ja pisteyttämättä. Yllä mainituin perustein Specim Oy Ltd ja Blom Kartta Oy ovat vastoin johtoryhmän näkemystä rahoituskelpoisia. Lisäksi johtoryhmä on vastoin ohjeita käyttänyt laillisuusharkintaa ja jättänyt väärin perustei hakemuksemme arvioimatta. Päätöksen perustelut
Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi Turun yliopiston oikaisupyytö esitetään hylättäväksi. Hanke ei kaikilta osin täytä rakennerahastohankkeita koskevan lainsäädännön ja rakennerahasto-ohjelman vaatimuksia. Yritysten Specim Oy Ltd:n ja Blom Kartta Oy:n osahankkeet olisi tullut jättää rahoittamatta, jolloin tuenhakijoiksi kyseiselle hankkeelle olisi jäänyt vain kaksi toimijaa Turun alueelta. Kahden Turun alueella toimivan osatoteuttajan hankkeena hanke ei olisi kaupunkien laatiman kehittämissuunnitelman mukainen. Hankkeessa tuenhakijoina olevien yritysten rooli, tehtävät ja toimenpiteet katsottiin hakijayritysten omaksi liiketoiminnaksi kilpailuilla markkinoilla. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukaan Specim Oy:n päätoimiala on mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja -laitteiden valmistus (26510). Rahoitushakemuksessa Specim Oy:n osaamiseksi kerrotaan kaukokartoitusala ja yrityksen hyperspektrikameroita on käytetty esimerkiksi erilaisten ympäristökatastrofien seuraamiseen. Hankkeessa Specim Oy:n rooliksi on ilmoitettu vastata hyperspektri-instrumentista sekä sen käytöstä. Specim määrittelee instrumenttien ominaisuudet, jotka vaikuttavat varsinaiseen lentojen suunnitteluun, sekä huolehtii laitteiston asennuksesta, operoinnista ja purusta lentojen aikana. Specim myös georeferoi ja prosessoi aineistot ns. radianssiksi sekä huolehtii aineistojen käyttökelpoisuudesta lentojen jälkeisiä prosessointivaiheita varten. Verkkosivuillaan Specim Oy kertoo tarjoavansa erilaisia hyperspektrikameroihin liittyviä ratkaisuja ja palveluja asiakkailleen (http://www.specim.fi/hyperspectral-cameras). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi erilaisten hyperspektri-instrumenttien tarjoaminen asiakkaan käyttöön sekä instrumenttien operointi. Specim Oy on hakenut rahoitusta seuraaviin yrityksen työstä aiheutuviin palkkakuluihin: Instrumentin asennus ja purku lentokoneeseen sekä testaus, instrumentin operointi varsinaisella projektilennolla Aineistojen georeferointi ja prosessointi radianssiksi, Konsultointi prosessointiin liittyvissä kysymyksissä. Uudenmaan liitto katsoo, että edellä mainitut palvelut ovat Specim Oy:n avoimilla markkinoilla tarjoamia palveluja. Rahoitushakemuksessa Blom Kartta Oy:n rooli hankkeessa on vastata ilmassa tapahtuvasta hyperspektriaineistojen keräämisestä. Blom Kartta vastaa hankkeen lentosuunnittelusta, lupakäytännöistä sekä lentojen operoinnista. Käytännössä Blom Kartta huolehtii, että lentotoiminnassa käytettävien instrumenttien ja projektialueen vaatimukset on otettu huomioon siten, että varsinaiset hyperspektriaineistot ovat laadukkaita jatkoprosessointia varten ja että lennot toteutetaan turvallisesti. Verkkosivuillaan Blom Kartta Oy kertoo tarjoavansa hyperspektrikuvaukseen liittyviä palveluja, jotka toteutetaan yhteistyössä Specimin kanssa (Specim, Spectral Imaging Oy) (http://bit.ly/2bykxha). Blom Kartta Oy on hakenut rahoitusta seuraaviin yrityksen työstä aiheutuviin palkkakuluihin: Lentosuunnittelu, lentotoiminnan järjestelyt ja organisointi aineistojen
keräämiseen liittyen, lentotoiminnan lupakäytännöt ja ilmoitukset. Lisäksi Blom Kartta Oy on hakenut rahoitusta seuraaviin ostopalveluihin: Ostopalvelun kustannukset pitävät sisällään kaikki lentotoiminnan kulut eli käytännössä lentokoneen kiinteät kulut (vakuutukset, määräaikaishuollot ja korjaukset sekä lentokoneen lentokunnossa pitämisen kulut) ja muuttuvat kulut (päivystyskulut, instrumentin asennuksen aikaiset kulut, polttoaineet, pilottien palkat yms.) Uudenmaan liitto katsoo, että edellä mainitut palvelut ovat Blom Kartta Oy:n avoimilla markkinoilla tarjoamia palveluja. Näitä palveluja ei tuoteta yksinomaan hankkeen käyttöön, vaan yritys tarjoaa samoja tai vastaavia palveluja myös avoimilla markkinoilla. Liitto katsoo niiden olevan niitä palveluja, joita ko. yritykset tarjoavat osana normaalia liiketoimintaansa avoimilla markkinoilla asiakkailleen. Edelleen liitto katsoo, ettei se voi myöntää EAKR-rahoitusta yksittäisten yritysten oman liiketoiminnan toteuttamiseen. Maakunnan liiton tuki ei voi olla välitöntä yritystukea. Hankkeen saamaa tukea ei voi käyttää yleisenä toimintatukena (rahoituslaki 10 ). Uudenmaan liitto katsoo, että EAKR-tukea on haettu hakijayritysten oman tavanomaisen liiketoiminnan toteuttamiseen, jolloin hankkeen toimintaan myönnettyä EAKR-tukea käytettäisiin yleisenä toimintatukena. 6Aika-strategian mukaisesti strategian piirissä oleva kehittäminen toteutetaan aidoissa ympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Yhtenä hankkeiden valintakriteerinä strategia mainitsee sen, että hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä/tai kaupunkien yhteistyönä. EAKR-hankkeissa yhteistyötä tavoitellaan myös muutoin, kuin alihankintasuhteen tai osatoteuttajuuden kautta. Lähtökohtana on, että hanke rakentaa toimintaa, jossa hankkeen kohderyhmää olevat yritykset toimivat yhteistyössä julkisen sektorin ja käyttäjien kanssa. Rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteessa 5.1 tavoitellaan toimintaa, jossa hankkeen kohderyhmänä olevia yrityksiä kehitetään ja niiden innovaatiotoimintaa tuetaan. Hankkeen osatoteuttaja tai alihankkija ei ole hankkeen kohderyhmää. Maakunnan liitto myöntää tukea vain sellaiseen toimintaan, jolla on vaikutuksia alueen kehittymiseen laajemmin kuin yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittymisen kannalta. 6AIKA: Lämpökuvauksella avointa dataa ja uutta liiketoimintaa hankkeella katsotaan sinänsä olevan laajempia vaikutuksia alueen kehittymiseen eikä hanketta ole hylätty liian suppeiden aluevaikutusten perusteella. Pääosin maakunnan liittojen myöntämä tuki ohjautuu alueellisille ja seudullisille kehittämisyhtiöille, alueellisille erityisohjelmia toteuttaville organisaatiolle, järjestöille, kunnille ja ammattikorkeakouluille sekä yliopistoille. Laajemmassa aluekehityshankkeessa tukea voi kanavoitua osittain myös yksittäisille yrityksille. Tällöin on huolehdittava myös vähämerkityksisen tuen määrittelystä kullekin yritykselle. (TEM:n asetusta VNa 357/2014 koskeva muistio) Hakemuksessa osatoteuttajan taustalomakkeillaan Specim Oy ja Blom
Kartta Oy ovat ilmoittaneet, ettei hankkeen hakija harjoita hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. Uudenmaan liitto katsoo, että hankkeen tuenhakijayritykset olennaisissa määrin harjoittavat hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. Yritysten rooli hankkeessa on merkittävissä määrin alihankintasuhteen kaltainen ja se olisi tullut toteuttaa ostopalveluna, eikä niin, että valitut yritykset on kirjattu hankkeen osatoteuttajiksi. Lähtökohtaisesti hankkeen palveluhankintojen hankintahinnan kohtuullisuus tulisi osoittaa kilpailuttamalla/hintavertailemalla. Rakennerahastohankkeille annettuja hankintasäädöksiä ja -ohjeita ei voi kiertää kirjaamalla palveluntarjoaja hankkeen osatoteuttajaksi. 6Aika-strategian EAKR-rahoituksessa kuutoskaupungit harjoittavat tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja varmistavat, että hankkeet ovat 6Aika-strategian mukaisia. Rahoittaja, Uudenmaan liitto, harjoittaa laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkintaa eli varmistaa, että rahoitettavat hankkeet ovat rakennerahasto-ohjelman ja sitä ohjaavan lainsäädännön mukaisia. Hakemuksen käsittelyn aikana tehdyssä laillisuustarkastuksessa liitto katsoi, että yritysten Specim Oy Ltd:n ja Blom Kartta Oy:n osahankkeet olisi tullut jättää rahoittamatta, jolloin tuenhakijoiksi kyseiselle hankkeelle olisi jäänyt vain kaksi toimijaa Turun alueelta. Tarkoituksenmukaisuusharkinnassa 6Aika-johtoryhmä katsoi, että kahden Turun alueelta tulevan osatoteuttajan toteuttamana hanke ei täyttäisi riittävällä tasolla kaupunkien laatiman 6Aika-strategian tarkoitusta. Hankkeiden laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinnan sekä tarkoituksenmukaisuusharkinnan välistä käsittelyjärjestystä ei ole erikseen säädetty. Laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinnasta sekä tarkoituksenmukaisuusharkinnasta ei tehdä erillisiä päätöksiä. Näin ollen erillistä hankepäätöstä ei tehty pelkän laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinnan perusteella. Uudenmaan liitto laatii hankkeille juridiset hankepäätökset EURA2014-järjestelmässä vasta laillisuus- ja ohjelmanmukaisuus sekä tarkoituksenmukaisuusharkintojen jälkeen. 6Aika-johtoryhmä ei ole hankkeen arvioinnissa käyttänyt laillisuusharkintaa, vaan on pohjannut tarkastelunsa ainoastaan hankkeen 6Aika-strategianmukaisuuteen. Laillisuusharkinnan hakijayritysten osahankkeiden rahoituskelpoisuudesta on tehnyt Uudenmaan liitto. Lisätiedot EU EAKR-asetuksen 7 artiklan (EU N:o 1301/2014) nojalla työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt 9.6.2014 ns. kuutoskaupunkien, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu (6Aika-kaupungit) valmisteleman 6Aika-strategian Avoimet ja älykkäät palvelut toimenpiteiden pohjaksi Suomessa (ITI-strategia). Kaupungiesta koostuva strategian johtoryhmä tekee tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen esitykset rahoitettavista hankkeista Uudenmaan liitolle, joka toimii ns. välittävänä toimielimenä ja vastaa ohjelmanmukaisuus- ja laillisuusharkinnasta. Toimintamalli on kuvattu myös Suomen
rakennerahasto-ohjelma-asiakirjassa (CCI 2014 FI 116M20P001, s. 60). Aluekehittämislain 31 nojalla ITI-strategian mukaisesti aluekehitysrahastosta rahoitettavat hankkeet on rahoitettava kaupunkien esityksen mukaisesti, jos ne ovat asiaa koskevan lainsäädännön ja rakennerahasto-ohjelman sekä kaupunkien laatiman kehittämissuunnitelman mukaisia (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014). Uudenmaan liitto voi poiketa kaupunkien myönteisestä rahoitusesityksestä vain, jos hanke katsotaan säädösten tai ohjelma-asiakirjan vastaiseksi. Valtioneuvoston asettama rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea on EU -yleisasetuksen (1313/2013) mukaisesti tutkinut ja hyväksynyt hankkeiden valinnassa käytetyt menetelmät ja valintaperusteet 14.1.2015. Hankkeiden yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, joiden täyttymisestä rahoittajan tulee riittävästi varmistua ennen hankkeen hyväksymismenettelyä. Mikäli jokin yleisistä valintaperusteista ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. Tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään lisäksi rahoituslain 10 ja 22 :ssä (Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014). Uudenmaan liitto tutkii hankkeiden yleisten valintaperusteiden täyttymisen osana ohjelmanmukaisuus- ja laillisuusharkintaa. Lain 17 mukaan Uudenmaan liitto ei voi tehdä myönteistä päätöstä hankkeelle, joka ei täytä laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusperusteita. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen yllä mainituin perusteluin. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Juha Eskelinen 040 575 2993 Tiina Huotari 0400 418 029 Maakuntahallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen yllä mainituin perusteluin. Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeuteen (Rahoituslaki 43, Kuntalaki 410/2015 147 ja Kuntalaki 365/1995 91)