Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1
Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset Vantaanjoesta lyhyesti Johtopäätöksiä ja pohdintaa 2
3
Ingarskilanjoki Valuma-alue n. 160 km 2, järvisyys 0,17 % ja peltoja 33 % Keskivirtaama 1,6 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,1 m 3 /s Pääuoman pituus n. 33 km ja keskikaltevuus 1,4 m/km Merkittävimmät sivupurot Solbergån ja Kocksbybäcken Koskipinta-alaa n. 1,5 ha sivupurot mukaan lukien Veden laadun yleinen käyttökelpoisuusluokitus on ollut ylä- ja keskiosalla välttävä ja alajuoksulla tyydyttävä Ekologinen tilaluokitus oli 2008 tyydyttävä. Luokitus nousi uudessa arvioinnissa hyväksi (2013). 4
5
Taustaa ja historiaa Segerstråle mainitsi Ingarskilanjoen taimenista jo 1937 Kirjoitettua tietoa harvakseltaan ennen 1980-lukua Laajaa huomiota saanut perkaushanke toteutettiin 1988-1989 joen keskivaiheilla Emokalaston perustaminen 1987-1988 Kalatie Ingarskilan myllyn viereen 1988 Ensimmäiset omalla kannalla tehdyt istutukset 1991 ja 1992 6
7
Istutukset Elvytystoimet käynnistettiin 1991 istutuksilla Emokalaston perustamisen ansiosta oli mahdollista istuttaa omaa kantaa Taimenistutukset (jokeen) 1991 1992 1994 1995 1996 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Pienpoikaset kpl 10000 8000 11900 9840 24000 20000 28 720 1+ ikäiset kpl 2000 3953 3 500 6 000 6 351 4 177 12 720 3 553 2+ ikäiset kpl 1000 442 10740 15929 12956 10 239 10 152 9 986 11 709 9 852 Yhteensä kpl 12 000 8 000 1 000 11 900 10 282 34 740 20 000 15 929 16 909 13 739 16 152 16 337 44 606 22 572 3 553 8
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ei istutuksia Ei istutuksia kpl sivupuroihin Jokeen tehdyt taimenistutukset Ingarskilanjoella 1991-2007 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 vastakuoriutuneet 1+ ikäiset 2+ ikäiset Yhteensä 10000 5000 0 9
Jokisuun rauhoituspiiri Kalastusalue on kieltänyt verkkokalastuksen joen edustalla sijaitsevalla rauhoitupiirillä 1.9. - 15.11. välisenä aikana vuodesta 1996 alkaen. Samoihin aikoihin tehtiin päätös taimenen kalastuksen kieltämisestä koko jokivesistössä. 10
Vesistökunnostukset Inventoinnit: Kemppainen ja Huitila (1995) sekä Karppinen (1995) ja Kunnostustarveselvitys (Aulaskari, H. 1999) Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma (Lempinen, P. 2001) Tulos oli, että taimenelle sopivien elinympäristöjen heikko laatu edellytti koskialueiden monipuolistamista. (kutu- ja poikasalueita sekä kasvu- ja talvehtimisalueita) Kiveäminen ja soraistus Virtausvaihtelun ja leveys- ja syvyysvaihtelun lisääminen Vaellusmahdollisuuksien parantaminen (kalatie, niitot) 11
12
Vesistökunnostukset 1988: Myllykosken ensimmäinen kunnostus ja kalatie toteutettu. Myllyn yläpuolista koskea kunnostettiin myös. 1996: Strandinkosken kunnostus ja kaksi pohjakynnystä toteutettu pääuoman alaosaan. 2001: Sivupurojen ja latva-alueen soraistuksia ja kotiutusistutuksia (VIRHO). 2002: Alaosan kunnostukset tehty; Skattbondas, Klevbacka, Knuts. 2003: Keskiosan kunnostukset tehty; Marsin tilan virtapaikka, Dorgersin yläpuolinen virtapaikka, Myllykosken kunnostus ja kalatien parannus, Myllyn yläpuolinen koski, Kocksbybäcken. 2005: PURO I hankkeen kunnostus: Kocksbybäckenin peltoalue 2006: Yläosan kunnostus tehty; Krämarsin lietekuopat. Kuopat on tyhjennetty 2007-2008 välisenä talvena ja kesällä 2012. 13
Klevbackankoski 2000 ja 2004 14
Myllyn yläpuolinen koski kesällä 2003 15
Myllyn yläpuolista koskea syksyllä 2004 16
Myllyn yläpuolisen kosken lopputarkastus syksyllä 2004 Erikoissuunnittelija Mitäpä Harri Aulaskari, tähän Vesivarojen voi hoito, sanoa Uudenmaan kun ELY-keskus asiakkaat ovat hyväksyneet lopputuloksen 17
Myllyn yläpuolista koskea syksyllä 2009 Vesisammalen palautuminen nopeaa 18
Myllyn yläpuolisen kosken purokatkoja 19
Myllyn yläpuolisen kosken sähkötystä syksyllä 2009 20
1984 1985 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ei kalastettu Ei kalastettu Ei kalastettu Ei kalastettu Alaosan kohteiden kunnostus Keskiosan kohteiden kunnostus Sähkökoekalastustulokset vuosina 1984-2015 saalistiheydet yks./100 m 2 40,00 35,00 0+ ikäiset 1+ ja sitä vanhemmat 30,00 Yhteensä taimenia yks./100m 2 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 kesällä Ensimmäiset istutukset jokeen Jokisuun syksyn verkkorauhoitus 1.9.-15.11. ja jokikalastuksen kielto Viimeiset istutukset jokeen 21
LUKE:n vakioseurantakohteiden taimentiheydet vuosittain (pyydystettävyys: 0+ = 0,35 ja >0+ = 0,50) (8 kohdetta, yht. n. 1 000 m 2 ) 120 100 yks./100m 2 80 60 0+ ikäiset > 0+ ikäiset Yhteensä 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 22
Smolttiruuvi toiminnassa 23 Kuva: Ari Haikonen
Vaelluspoikasten arvioitu määrä - 2012 noin 150 poikasta - 2013 noin 400 poikasta 24
25
Vantaanjoki Valuma-alue 1686 km 2 Keskivirtaama 16 m 3 /s (Virtaamat 2-300 m 3 /s) Pääuoman pituus n. 100 km ja keskikaltevuus n. 1,3 m/km Pääuomassa 45 koskea, joista useimmat kunnostettu Pääuoma auki latvoille asti (kalatiet ja patojen purku) Merkittävimmät sivujoet: Keravanjoki 65 km Luhtajoki 46 km Palojoki 45 km Lepsämänjoki 37 km Ohkolanjoki 18 km Tuusulanjoki 15 Kytäjoki 8 km Paalijoki 8 km 26
Vantaanjoki Tulevaisuuden tavoitteet Yhteistyön ylläpitäminen eri toimijoiden kesken Viranomaiset, kunnat, kalastusalueet, vapaaehtoistoiminta Kalateiden rakentaminen tai patojen purku puuttuviin kohteisiin sekä tehtyjen kohteiden kunnossapitotoimenpiteet ( Vanhankaupunginkoski, Vantaankoski, Tikkurilankoski, Kirkonkylänkoski, Kellokoski, Haarajoki) Kunnostustoimenpiteitä koskialueilla, joissa ei ole vielä tehty mitään tai niissä on osittaista uudelleen kunnostamisen tarvetta Kalastuksen säätelyn edelleen kehittäminen erityisesti merellä ja jokisuualueella 27
Kuva: wikimapia.org 28
Johtopäätökset ja pohdintaa Vaelluskalajoet ovat moniongelmaisia Yhteistyö elintärkeää kaikkien tahojen kesken Kalastuksen säätely Kunnostukset ja vaellusmahdollisuudet Istutukset Tutkimus ja seuranta Yksikään osa-alue ei yksistään ole useimmiten riittävä! 29
Kiitos mielenkiinnostanne! 30