3SIVU Keskon pääjohtaja MATTI HALMESMÄKI oppi TYSsillä asuessaan ripustamaan verhot oikein päin, litistämään maitotölkit ja valvomaan. ILMESTYS 4 kaksiossa. SIVU HENNA AALTONEN ja JARNO TOIVANEN viihtyvät Nummenrannassa kodikkaassa Syksy 2009 Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiedotuslehti Lisääntyykö yhteisöllinen rakentaminen? Riku Korhonen ja jatkot Yo-kylässä Meri muutti UNELMIEN kotiin
2 ILMESTYS PÄÄKIRJOITUS MIKKO SEDIG, toimitusjohtaja Työelämän murros muuttaa asumista Miten asumme 20 vuoden kuluttua? Suurimmat muutokset eivät tapahdu tutkija Ilkka Halavan mukaan neliö määrissä tai teknologiassa vaan ihmisten asenteissa. Opiskelija-asuminen tukee koulutuspolitiikkaa Turun Ylioppilaskyläsäätiö perustettiin 1966. Taustalla oli Turun yliopiston ylioppilaskunnan tavoite saada laajemmat hartiat opiskelija-asuntojen ylläpidolle ja uusien opiskelija-asuntojen rakentamiselle. Keskeinen suunnitelma oli Turun Ylioppilaskylä -projektin rakentaminen. Ensimmäiset opiskelijat pääsivätkin asumaan jo syksyllä 1969 eli tasan neljäkymmentä vuotta sitten. Opiskelija-asuntotilanne alkoi parantua merkittävästi. Uusien opiskelija-asuntojen tuotanto sattui samaan aikaan, jolloin yliopistojen ja muiden oppilaitosten määrä kasvoi, ja opiskelijamäärät nousivat. Samaan aikaan Suomessa oli meneillään merkittävä maassamuutto, muutettiin maalta kaupunkeihin. Nämä yhdessä vaikuttivat siihen, että opiskelijaasuntojen kysyntä oli todella kovaa. Suomalaiset opiskelija-asunnot kestävät tänä päivänä hyvin myös kansainvälisen vertailun. Säätiö on rakennuttanut opiskelija-asuntoja ja jossain määrin myös nuorisoasuntoja toimintansa aikana. Tällä hetkellä säätiön asunnoissa asuu noin 7300 nuorta ihmistä. Vuositasolla säätiön asunnoissa asuu noin 1800 ulkomaalaista vaihto- tai tutkinto-opiskelijaa. Ylioppilaskyläsäätiö on vuosikymmenten varrella uusien opiskelija-asuntojen rakentamisen, peruskorjaamisen ja ylläpidon ohella pyrkinyt myös kehittämään asumiskulttuuria. Säätiöllä on erilaisia asuntoja: yksiöitä, kaksioita, kolmioita, on rivitaloja ja kerrostaloja, perheasuntoja ja jopa yhteisöasuntoja. Peruskorjauksessa on kokeiltu monenlaisia uusia tapoja, muun muassa pellavaa eristeenä. Asumisviihtyvyyttä on kohennettu asuinympäristöä kehittämällä ja pienimuotoisilla taideteoksilla. Uusin innovaatio on Ylioppilaskylän kupeeseen suunniteltu Ikituuri tornitalo, joka on tarkoitus lämmittää maalämmöllä. Tämä hanke lähtee liikkeelle heti, kun ARA (Valtion asuntorahasto) on vahvistanut hinnan. Säätiö kuuluu Turun kaupunkikonserniin. Kaupungin edustajien lisäksi hallituksessa ovat mukana ylioppilas- ja oppilaskuntien sekä Ylioppilaskyläsäätiön vuokralaisyhdistyksen edustajat. Valtuuskunnassa on vielä laajempi edustus eri intressitahoilta. Säätiö on myös julkinen hankintayksikkö; kaikki rakennuskohteet ja palvelut on kilpailutettu. Kuluneen neljänkymmenen vuoden aikana Ylioppilaskyläsäätiön asuntojen kautta ovat maailmalle työelämään lähteneet kymmenet tuhannet nuoret. Kokemuksesta tiedän, että opiskeluaika on erittäin tärkeä vaihe nuoren elämässä. Oppimalla asumaan, oppii myös elämään. Kunnon asunto opiskelijalle tukee merkittävällä tavalla koulutuspoliittisia tavoitteita. Nora Forsman Ilkka Halava, sosiokulttuurisen muutoksen asiantuntija, esittää väitteen, jonka mukaan hyvää asumista koskevat käsityksemme tulevat radikaalisti muuttumaan. Hyvä asuminen liittyy Halavan mukaan laveampaan hyvän elämän määritelmään, jossa työn rooli poikkeaa perustavanlaatuisesti aiemmasta. Kyseessä on ennen kaikkea laajempi sosiokulttuurinen muutos. Työelämän murroksen vaikutukset ulottuvat luonnollisesti myös asumiseen, Halava toteaa. Halavan mukaan nykyisten kolmekymppisten, jo työelämässä olevien tai sinne piakkoin siirtyvien, asenteet työtä kohtaan poikkeavat huomattavasti aiempien sukupolvien arvostuksista. Kun aiemmin arvostettiin pitkää työuraa yhden yrityksen tai yhteisön palveluksessa, nyt pelätään koneeseen katoamista. Identiteettiäkään ei rakenneta enää vastaavalla tavalla työn varaan kuin aikaisemmin. Suurten ikäluokkien työnteon malli koetaan huolestuttavana. Nuoremmat sukupolvet eivät halua sitoutua tiettyyn työpaikkaan vuosikausiksi, Halava kuvailee. Velkavankeus ahdistaa Kun eläkeputki ei kiinnosta, ovat asunnonvalintaperusteetkin erilaiset kuin vanhempien sukupolvien. Voimme puhua tietynlaisesta syy-seuraus-ketjusta. Yleistäen on mahdollista sanoa, että aiemmin ensimmäisen työpaikan löydyttyä etsittiin sopivalta etäisyydeltä asunto. Nykyisiä, ja etenkään tulevaisuuden asunnon hankkijoita ei enää velkavankeus houkuta samassa määrin, eikä asuntoonkaan näin ollen sitouduta samoin tavoin, Halava sanoo. Halava ennustaakin vuokra-asumisen ja erilaisen osaomistusasumisen suosion kasvua. Muutos tullaan näkemään jo seuraavalla vuosikymmenellä. Toisaalta on otettava huomioon, että erilaisia elämäntyylivariaatioita on jo nyt enemmän kuin koskaan. Keskimääräinen neliömäärä asukasta kohden tuskin muuttuu kovinkaan paljoa, mutta ääripäissä on vaihtelua. Pienten ja todella tilavien asuntojen määrä tulee lisääntymään. Suuremmat neliöt saattavat säilyä ihmisten haaveissa, mutta samalla tehokas yhdyskuntasuunnittelu vie asukkaita kohti tiiviimpiä aluekeskuksia. Etätyötä ja -opiskelua Entäpä opiskelijat sitten? Opiskelijoidenkaan neliömäärät eivät tule Halavan mukaan huomattavasti kasvamaan, mutta sitä vastoin teknologia saattaa pitää opiskelijat enemmän kotosalla. Nykyisen taantuman seurauksena etätyö ja videokonferenssikäytännöt tulevat lyömään itsensä lopullisesti läpi. Sovellukset alkavat näkyä käytännön elämässä jo lähivuosina, Halava sanoo. Opiskelijoille tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osa yliopistoista tulee tarjoamaan luentopohjat verkossa tai luennoille osallistutaan internetin välityksellä. Näin saadaan toivotut opettajaresurssit käyttöön ja toisaalta tuetaan aluepolitiikkaa siten, ettei ihmisten tarvitse muuttaa tietyiltä alueilta pois. Halava tyrmää osin väitteet, joiden mukaan teknologian kehitys erakoittaa ihmisiä, mutta painottaa, että yhteisöllisyys tulee lisääntymään. Meidät on tähän asti pakotettu omiin yksityisiin yksiköihimme, joka on osaltaan vaikuttanut jatkuvasti kasvavaan henkiseen pahoinvointiin. Yhteisöllinen rakentaminen tulee varmasti lisääntymään. Tulevaisuudessa kerrostaloissa saattaa olla esimerkiksi yhteinen, isokokoinen oleskelutila, jossa katsellaan yhteiseltä jättiscreeniltä vaikka urheilua. KTM Ilkka Halava on tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja. Hän on työskennellyt vuodesta 2007 Prime Coaching & Consulting Oy:n Frontier-ryhmän vetäjänä ja on sosiokulttuurisen muutoksen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Halava valmistelee väitöskirjaa Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologian laitokselle. Vettä säästämään Vuokralaisyhdistyksen masinoima vedensäästökampanja on alkanut. Kyseessä on kuusi kuukautta kestävä asuntokohdekohtainen kilpailu. Voittajakohde on se, joka pudottaa prosentuaalisesti eniten vedenkulutustaan viime vuodesta. VY päivittää joka kuukausi tilanteen nettisivuilleen ja Vapaa-aikatiedote seuraa säännöllisesti kärjen taistelua ja ideoi vedenkulutuksen säästövinkkejä. Vuokralaisyhdistyksen nettisivuille perustetaan keskusteluryhmä ja sieltä löytyy myös vedensäästövinkkejä. Kilpailuaika on lokakuu 2009 huhtikuu 2010. Parhaiten vettä säästänyt kohde palkitaan. Ylioppilastalojen perusparannus alkoi Ylioppilastalo C:n perusparannus on käynnistynyt ja valmistuu elokuussa 2010. Kohteen huoneistojakoon tulee muutoksia: yhteiskeittiöt poistetaan ja kaikkiin asuntoihin tulee oma keittiö. Talon LVIS-tekniikka uusitaan täysin ja julkisivu entisöidään. Myös ensimmäisen kerroksen päiväkotitilat remontoidaan. Näillä näkymin remontti etenee Ylioppilastalo B:hen syksyllä 2011. Faktoja Turun Ylioppilaskyläsäätiöstä Perustettu 1966 Asuntoja 4 677 kpl Yksiö 2 674 kpl Kaksio 1 370 kpl Kolmio 515 kpl Neliö+keittiö 28 kpl Nuorisoasuntoja 68 kpl Asuntopaikkoja 7 240 kpl Asukkaita 6 934 Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita noin 1 782 Liikevaihto (2008) 20,8 miljoonaa Neliöitä yhteensä 183 616,6 m 2 Asuntojen käyttöaste 96,3 % C.H. Tiedot: 31.12.2008 Henkilökunnan määrä 35 Vuokrat: Keskivuokra 9,40 /m 2 /kk Solu/yhteiskeittiöllinen yksiö: 158,57-267,49 Yksiö 269,06-614,33 Perhekaksio 314,61-699,50 Perhekolmio 503,68-832,63 Julkaisija: Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Inspehtoorinkatu 4, 20540 Turku, puh. +358 2 275 0200, www.tys.fi Toimituskunta: Mikko Sedig, päätoimittaja, TYS, Pirjo Lipponen-Vaitomaa, TYS, Toni Perez, OSG Viestintä,, OSG Viestintä Ulkoasu ja taitto: Pekka Eskelinen, OSG Viestintä, Carita Holck, OSG Viestintä Toimitus: OSG Viestintä PL 280, 20101 Turku, puh. 0207 806 839 www.osgviestinta.fi Painopaikka: Turun Sanomat, lehtipaino, Artukainen
ILMESTYS 3 KUVAT: MARKKU OJALA JA MATTI HALMESMÄEN KOTIALBUMI Opiskelut sujuivat Matti Halmesmäeltä vauhdikkaasti. Pienen muuttokuorman hän toi Turkuun Lapualta. Äidin pakkaamia verhoja ripustaessa piti miettiä, tuleeko kuvio huoneeseen vai ulospäin. Matti Halmesmäen mielestä opiskelija-asuntojen varustustaso oli hyvä ja vaahtokylvyt toivat elämään luksusta. Perheasuntoon hankittiin puhelinkin. Joonas-koira oli osa pikkuperhettä. Sikainfl uenssa hääti possut Ylioppilaskylän kärsineet betoniporsaat on vaihdettu raikkaisiin betoniomenoihin. Taiteilija ja trubaduuri Pepe Conzalez on suunnitellut ja toteuttanut persoonalliset liikenne-esteet. Yo-kylästä pääjohtajaksi Elämän suurissa ratkaisuissa sattuma sanelee. Keskon pääjohtajan, vuorineuvos Matti Halmesmäen uravalinnan suunnan ohjasi asunnon saaminen Turun Ylioppilaskylästä. Johanna Pelto-Timperi Lapualaisnuorukainen suoritti varusmiespalveluksensa Säkylän Huovinrinteellä. Sieltä tarttuivat mukaan hakukaavakkeet Turun kauppakorkeakouluun. Paperit olivat lähteneet myös Helsinkiin maa- ja metsätaloustieteelliseen. Ensin tuli myönteinen vastaus Turusta ja kirjeessä oli mukana hakukaavakkeet opiskelijaasuntoon. Pääsin myös Viikkiin, mutta siinä kuoressa ei ollut asuntokaavaketta. Vanhempien ihmetykseksi 20-vuotias Matti Halmesmäki valitsi Turun ja kaupalliset opinnot. Elettiin vuotta 1972. Alhaalta ylöspäin Asuntoja ei voinut varata puhelimitse, mutta puhuin virkailijan ympäri ja sain soluasunnon uudesta Yo-kylästä. Kun kysyttiin, mistä kerroksesta, niin maalaispoikana ajattelin, että maan tasallahan sen pitää olla eli ensimmäisestä kerroksesta. Kokemus vasta osoitti, että ylin kerros olisi tietysti ollut se paras. Ylimmät kerrokset ovat Matti Halmesmäelle tulleet kuitenkin tutuiksi Turun vuosien jälkeen. Kesko Oyj:n pääjohtajan työhuone sijaitsee Katajanokalla pääkonttorin ylimmässä kerroksessa. Korkealta hän voi ihailla merimaisemaa myös Eirassa sijaitsevan kotinsa ikkunoista. Matka Yo-kylän 4 C 12 -asunnosta valtakunnan yhdelle huippupaikalle on vaatinut tehokkuutta ja asioihin keskittymistä. Matti Halmesmäen kurssikaverit muistavat hänet ahkerana opiskelijana, joka teki töitä opintojen ohessa. Tuloksena oli kauppatieteiden maisterin ja varatuomarin paperit. Huomasin silloin, että ajalla ei ole merkitystä vaan sillä, mitä saa aikaan. Hyvä paketti On klisee sanoa, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Mutta kyllä se on ja tärkeintä myös. Se on elämänmittaisten valintojen aikaa. Silloin on fyysisesti ja henkisesti vastaanottavaisin uusille asioille. Jaksaa innostua ja tehdä kaikkea. Unentarvetta ei tarvitse edes miettiä. Matti Halmesmäen mielestä on hyvä, että opiskelija-asuntoja on tarjolla. Hänelle oli tärkeää myös se, että vuokra oli kohtuullinen. Yo-kylän sijaintikin oli hyvä: matka taittui nopeasti stipendirahalla ostetulla polkupyörällä. Järjestelmä tarjoaa edullisia ja turvallisia asuntoja. Se on hyvä paketti. Erilaisia ihmisiä Halmesmäen puheessa vilahtaa usein sana verkostoituminen. Tuskin siitä vielä 1970-luvulla puhuttiin, mutta päämäärätietoinen nuorimies tiesi suhdetoiminnan tärkeyden jo silloin. Opintojen ohessa hän toimi assistenttina ja opettajana. Lisäksi hän oli opiskelijaravintola Montun ovimiehenä ja yömajassa valvojana. Työelämä näytti näin myös elämän varjopuolia. Montun portsarina pystyi yhdistämään työn ja ystävien tapaamisen. On tärkeää, että kuuluu yhteisöön, koska on opiskelijoillakin syrjäytymisen vaara. Halmesmäki muistelee, että samassa kerroksessa asui eri-ikäisiä, eri opiskeluvaiheissa olevia ihmisiä. Yhteishenki oli hyvä ja boolijuhlia vietettiin. Yksi neiti-ihminen opetti minulle, miten maitotölkit litistetään. En silloin osannut arvata, kuinka yhteiskunnallisesti merkittävästä taidosta oli kyse. Pohjalainen Turussa Montun ovella Halmesmäki tapasi myös tulevan vaimonsa. Lääketieteen opiskelija oli tulossa juhlimaan, eikä hänellä ollut opiskelijakorttia mukana. Tiukasti sääntöjä noudattava ovimies ei päästänyt tyttöä sisään. Onneksi hän palasi viikon kuluttua Montun ovelle. Ajalla ei ole merkitystä vaan sillä, mitä saa aikaan. Siihen aikaan vakiinnuttiin aiemmin kuin nykyään. Muutimme Yo-kylän perheasuntoon vuonna 1975 ja esikoinen syntyi vuotta myöhemmin. Kaksoset syntyivät 1979, mutta silloin asuimme jo muualla. Pohjalaisesta luonteenlujuudesta on Halmesmäelle ollut apua monissa koitoksissa. Yksi pienimmistä ei ollut se, ettei tuleva anoppi monen sukupolven turkulaisena heti oivaltanut tyttärensä pohjalaisvalinnan positiivisuutta. Rakkaus kuitenkin voitti ennakkoluulot. Elämänmittainen opiskelu Matti Halmesmäki arvostaa suomalaista tasa-arvoista mallia, jossa kaikilla on mahdollisuus opiskeluun. Osa järjestelmää ovat opiskelija-asunnot ja kirjastot. En kannata sitä, että toisen tutkinnon tekeminen tulisi maksulliseksi. On tärkeää, että yhteiskunta satsaa ja kannustaa opiskeluun. Ihmisiä pitää innostaa ja aktivoida läpi elämän jatkuvaan koulutukseen. Kilpailu on kiristynyt myös opiskelumaailmassa. Omia lapsia katsoessaan ajattelee, että on hyvä, ettei tarvitse olla kisaamassa nykyopiskelijoiden kanssa. Keskon pääjohtaja, vuorineuvos Matti Halmesmäki muistelee mielellään opiskeluaikaansa Turussa 1970-luvulla. Yo-kylä antoi turvallisen asuinsijan muualta paikkakunnalle muuttaneelle opiskelijalle. TYSsin vuokrat edullisimpia TYSsin vuokrahinnat ovat selkeästi edullisemmat kuin asuntojen vuokrat vapailla markkinoilla. Vapailla markkinoilla yksiöiden keskimääräinen neliövuokra on Turussa 13,36 euroa, kun se TYSsin asunnoissa on 10,90 euroa. TYSsiltä saa yksiön keskimäärin 305,70 eurolla. Tähän hintaan sisältyy vesi, sähkö ja laajakaista, jotka maksaisivat vapailla markkinoilla olevissa asunnoissa noin 50 euroa kuukaudessa. Vapailla markkinoilla yksiöiden keskivuokra on 466,78. Tähän päälle asukas maksaa vielä veden, sähkön ja mahdollisen laajakaistan. Vuokraerot ovat merkittäviä myös kaksioiden ja kolmioiden kohdalla, vaikkeivät kuitenkaan yhtä suuria. Kun veden ja sähkön kulutus huomioidaan vuokrakuluissa, TYSsiltä saa kaksion keskimäärin 2,19 euroa/neliö edullisemmin kuin vapailta markkinoilta ja kolmion 1,74 euroa/ neliö edullisemmin kuin vapailta markkinoilta. Vertailu perustuu elokuussa 2009 tarjolla olleiden vuokraasuntojen ilmoitettuihin vuokrahintoihin. TYS on seurannut hintoja toistetuilla poikkileikkausotannoilla useiden vuosien ajan. Tapahtumien syksy TYSsin Vuokralaisyhdistys ry järjestää TYSsin asukkaille vapaaajantoimintaa ja palveluita opiskelijaystävälliseen hintaan. Tänä syksynä VY panostaa aiempaa enemmän lyhyisiin yhden illan tai päivän tapahtumiin, kursseihin ja retkiin. Tavoitteena on järjestää entistä enemmän toimintaa, johon on mahdollista osallistua pienemmälläkin budjetilla ja vähäisemmällä sitoutumisella. Tulossa on esimerkiksi yhden illan vinkkikurssi edullisten ja helppojen kotiruokien valmistuksesta, lajikokeiluiltoja uuden liikuntaharrastuksen etsijöille sekä päivän kestävä kulttuurimatka Helsinkiin.
4 ILMESTYS Erik Brygmannin suunnittelemat Ylioppilastalot valmistuvat Vesilinnanmäen juurelle 1952 1960. Turun Yloppilaskyläsäätiön toiminta käynnistyi maaliskuussa 1967. Ylioppilaskylän arkkitehtuurikilpailuun jätettiin 32 ehdotusta. Jan Söderlundin ja Erkki Valovirran voittajaehdotusta kiitettiin tiiviistä korttelirakenteesta. Ylioppilaskylään suunniteltiin aluksi kymmenen pyöreää paikoitustaloa. Niiden rakentamisesta luovuttiin, kun ensimmäisellä kuudellasadalla asukkaalla oli vain 16 autoa. KUVAT: MIKAEL SOININEN enna tykkää kaunistaa kotia pienillä asetelmilla ja kukkakimpuilla. Nummenrannan asunnoissa on isot, katetut parvekkeet. Henna on sisustanut parvekkeen olohuoneen jatkeeksi. ET KK Värien Nummenrannan valoisissa ja modernin tyylikkäissä asunnoissa ei ihan heti uskoisi, että nyt ollaan tutustumassa opiskelija-asuntoon. harmoniaa Nummenra VT KH 188 46,0 m 2 2H+KK MH Kodin neliöt on järkevästi jaettu. Eniten aikaa vietetään isossa olohuoneessa. OH PARVEKE Aurinko kurkkii sisään Henna Aaltosen (22 v.) ja Jarno Toivasen (23 v.) Nummenrannan asunnon ikkunoista. Kaikkialla valoisassa asunnossa näkyy Hennan esteettinen kädenjälki. Pöydillä ja tasoilla on kauniita asetelmia kukista, koruista ja vanhoista rakkaista esineistä. Henna ja Jarno muuttivat Nummenrantaan heti talojen valmistuttua kaksi vuotta sitten kesällä. Jarno oli aiemmin asunut Yo-kylässä, mutta Hennan muuttokuorma kurvasi pihalle suoraan vanhempien kodista. Olihan se ihanaa muuttaa ihan koskemattomaan asuntoon. Tilaa on vain 46,5 neliötä, mutta huonejako on järkevä. Makuuhuoneeseen ei tosin mahdu valtavan sängyn lisäksi juuri mitään muuta, tyytyväiset asukkaat kertovat. Asunnon väriläiskät Kesän kunniaksi olohuone kylpee valossa. Valkoisella, hiekalla ja ruskealla sisustetun huoneen väriläikkiä ovat turkoosit verhot, tyynyt ja tabletit. Henna tunnustautuukin sisustajaksi, sillä hän on pienestä pitäen lukenut sisustuslehtiä ja sisustanut omaa huonettaan. Rakastan värejä. Tätä ennen minulla oli limevaihe ja viimeistään jouluksi vaihdan taas tekstiilit. Niillä on niin helppoa ja edullista pelata, Henna hymyilee. Olohuonetta hallitsee kotiteatterijärjestelmä ja massiivinen Askosta ostettu sohva, jolla kumpikin mahtuu hyvin makoilemaan ja katsomaan televisiota. Television alle Jarno on nikkaroinut itse kätevän tason, johon mahtuu dvd-soitin ja dvd-elokuvia. Pariskunnalla ei ollut muuttohetkellä juuri mitään huonekaluja. Vanhempien kodeista on saatu vanha 1960-luvun kirjoituspöytä ja yöpöydiksi Alvar Aallon jakkarat. Olemme tehneet aika monta ostosreissua Ikeaan. Se on opiskelijan kukkarolle sopiva paikka, Jarno toteaa. Olen saanut jo nuoruudessa lahjoiksi Iittalan ja Arabian astioita, Kivi-tuikkuja ja Mariskooleja. Silloin niitä ei osannut tarpeeksi arvostaa, mutta nyt on kiva laittaa kauniita esineitä näkyville, Henna toteaa. Ripeä huolto Henna ja Jarno viihtyvät loistavasti kodissaan. Sijainti on ihanteellinen, sillä Jarno opiskelee yliopistolla diplomi-insinööriksi ja Henna Raumalla lastentarhanopettajaksi. Matkustan päivittäin linja-autolla Raumalle, joten on kätevää, kun asema on tuossa kilometrin päässä. Pariskunta arvostaa TYSsin reippaita huoltomiehiä, jotka tulevat paikalle melkein saman tien, kun on tehnyt vikailmoituksen netissä. Tosin täällä on kaikki toiminut loistavasti. Kerran pyysimme apua, kun patteri oikutteli. Asunnossa on mukavasti tilaa kahdelle. Kiitosta saavat myös hyvät säilytystilat keittiössä ja vaatehuone. Vuokrakin, 524 euroa, on pariskun-
ILMESTYS 5 Säätiö keräsi varoja muun muassa paperinkeräyksellä. Huhtikuun viimeisenä lauantaina ylioppilaat lähtivät ät aina torvisoiton säestäminä keräämään jätepaperia. a. Vuonna 1968 tempauksella koottiin 250 tonnia paperia ja 10 tonnia lumppua, mikä oli epävirallinen Euroo-opan ennätys yhden päivän keräyksessä. Ylioppilaskylän peruskivi muurattiin 3.12.1968. Muurauspäiväksi annettiin ylioppilaille luentovapaa. Kylän värityksen suunnitteli yhdysvaltalainen Howard Smith. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Ylioppilaskylään elokuun viimeisen päivän iltana 1969. Asukkaat saivat valita huoneensa vapaasti saapumisjärjestyksessä. Kylän vihki 21.9. silloinen pääministeri Mauno Koivisto. HENNAN TYYLI Skandinaavisen vaalea Höysteenä väriläikkiä, tällä hetkellä limeä ja turkoosia. Vaihtelee vuodenaikojen ja mielen mukaan. Kauniita asetelmia KOLUMNI RIKU KORHONEN Keskittymisen ja ystävyyden huone nnassa nasta kohtuullinen, sisältyyhän siihen sekä vesi, sähkö että internet-yhteys. Lenkkisaunat ovat todellista ylellisyyttä. Neljä kertaa viikossa on mahdollisuus saunoa ilmaiseksi ylimmän kerroksen hienoissa saunatiloissa, innokkaat lenkkeilijät hehkuttavat. Sauna maistuu hyvältä myös Hennan jumppien ja Jarnon jääkiekkotreenien jälkeen. RAKKAIN HUONEKALU? Jarno: sohva Henna: sänky PARASTA SOHVA KATSOTTAVAA? Jarno: Toimintapläjäykset Henna: Sinkkuelämää ja muut romanttiset komediat UNELMA-ASUNTONI? Jarno: Omakotitalo jossa iso piha ja palju Henna: Äskeinen ei kuulosta lainkaan hassummalta Henna ja Jarno viihtyvät loistavasti Nummenrannassa. Kaikkialle on lyhyt matka. Olohuoneeseen mahtuu hyvin ruokapöytä ja iso köllöttelysohva. Keittiö on täysin varusteltu. Ylioppilaskylä 11 C 8. Kun nyt sanon tuon osoitteen, hämmästyn miten samanlaisena ääneni on säilynyt. Muutin Turun Ylioppilaskylään syksyllä 1995. Olin silloin 23-vuotias kirjallisuustieteen opiskelija. Yksiöni oli ensimmäisessä kerroksessa. Ikkunasta näkyi puita ja naapuritalo. Uskoin viisastumisen vievän minulta korkeintaan kolme tai neljä lukukautta. Ja kun nyt melkein viisitoista vuotta vanhempana luen ensimmäistä Ylioppilaskylässä kirjoittamaani päiväkirjamerkintää, aistin yhä noiden aikojen muutoksentunnun: 1.10.1995 Pahoitteluni, päiväkirja, olen laiminlyönyt sinua. Mutta nyt minulla on uusi koti, pieni huone, jossa on rajattomasti tilaa sinulle ja minulle. Lupaan kirjoittaa sanan silloin, toisen tällöin, niin tiedämme, mikä meitä kulloinkin hämmästyttää. Tänään se on sateen ääni, sunnuntaina, harmaiden talojen välissä. Sade nojaa ikkunaan kuin haluaisi kurottaa pöydälleni ja varastaa aiemmat kirjoitukseni. Vieköön vain, me kaksi voimme löytää loputtomasti uutta. Tuo kahdeksantoista neliömetrin vuokrayksiö Ylioppilaskylän länsipuolella oli ensimmäinen oma kotini. Olin vanhempien luota lähdettyäni asunut kansanopiston soluasunnossa, armeijan kasarmissa ja yllätyksekseni myös sairaalahuoneessa. Yliopisto-opiskelujen alkaminen päätti erään hankalan elämänvaiheen. Muistan yhä hyvin, miten ennen muuttoa maalasin yksiön seinät maalarinvalkoisella ja istuin kapealla vuoteella katselemassa niiden kuivumista. Ainakin näin jälkikäteen nähtynä tuo väri merkitsi minulle suuria. Aikuisuutta. Vapautta. Kiistämätöntä itsenäisyyttä. Kaikkea sitä, mikä osuu kohdalle kerran eikä suostu toistumaan. Ylioppilaskylän yksiö oli minulle keskittymisen huone. Luin siellä paljon. Joskus lojuin vuoteella, pänttäsin kesätentteihin ja kuulin avoimesta ikkunasta tuulen suhinan sen kulkiessa puiden läpi opintoviikkoja suorittamatta. Toisinaan nuokahtelin kirjoituspöydän ääressä kirjan yllä, nojasin poskea kämmeneen ja näin pihalla lumipyryn sakenevan. En ole missään toisessa huoneessa lukenut yhtä paljon kuin siellä. Seuraava päiväkirjamerkintä samalta syksyltä kertoo ylioppilaskyläasumiseni toisesta puolesta. Olin sinä päivänä tuonut yksiöön levysoittimen ja vinyylilevykokoelmani. Merkinnän haltioitunut sävy paljastaa, että olen kirjoittaessani ehtinyt ainakin kolmanteen viinilasilliseen. 6.10.1995 Tänään toin huoneeseeni musiikin. Se on erikoinen ilmiö. Se aukaisi neljään seinään ja kattoon uuden ulottuvuuden. Sieltä näkyy värejä, rakkautta, maanteitä ja teiden varsilla puissa lintuja. Hiljaisia hotellikäytäviä ja syyssateisia laitureita ja puistonpolkuja kävelijöineen. Äimistyn itseäni, on perjantai. Mitä siitä? Eihän minun tarvitse humaltua vain itseäni varten. Ylioppilaskylän yksiö oli minulle myös ystävyyden ja jakamisen huone. Olin noihin aikoihin innokas jatkojen järjestäjä. Baari-iltojen ja opiskelijajuhlien jälkeen istuimme yksiössäni ystävien kanssa kotiviinin äärellä ja puhuimme sätkänsavun keskellä aamuöisellä vilpittömyydellä, joka oli kuin yltiötoiveikasta maalarinvalkoisella maalaamista. Jakaminen olikin eräs tuon huoneen turvallinen puoli. Palasi kotiin mihin aikaan yöstä tahansa, aina jossakin naapurin ikkunassa paloi valo. Joku luki tenttiin, valvoi rakastetun kanssa tai piti myöhäiseksi venähtäneitä juhlia. Harvoin siellä tunsi nukahtavansa täysin yksin. Asuin Ylioppilaskylässä kesään 1997 asti, alle kaksi vuotta. Jälkikäteen tuo aika tuntuu pidemmältä, kuten kai tuntuvat ajat, jotka osuvat kohdalle kerran eivätkä suostu toistumaan. Riku Korhonen Kirjailija Riku Korhonen asui Ylioppilaskylässä osoitteessa 11 C vuosina 1995-1997. Korhoselta ilmestyi helmikuussa lyhytproosateos Hyvästi tytöt. KUVA: KUSTANNUSYHTIÖ SAMMAKKO
6 ILMESTYS 1970 Ylioppilaskylästä rakentui 1970-luvun alussa turistikeskus kesähotelleineen, uima-altaineen ja ulkoilmaravintoloineen. Kesällä 1971 kylässä kävi jo 70 000 hotellivierasta. Parhaimpina iltoina Naantalin satamasta saapui 17 bussilastillista ruotsalaisia turisteja kylään yöpymään. Lihatilauskortit täytettiin jo bussissa ja Kylän valinnasta toimitettiin liha suoraan laivan kylmiöihin. 1972 Ylioppilaskylän ensimmäinen n päiväkoti aloitti toimintansa lokakuussa 1972. 1983 1984 Vuonna 1983 Ylioppilaskyläsäätiö sai oman atk-ohjelman asukkaiden valintaan. Retki Kuhankuonolle Lauantaina 5.9. Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluva Vaskijärven reitti sai vieraakseen kansainvälisen joukon TYSsin asukkaita. Vuokralaisyhdistyksen järjestämälle retkelle osallistui bussilastillinen iloisia retkeilijöitä, jotka edustivat kahdeksaa eri kansallisuutta. Vaskijärven luonnonpuistossa retkue tutustui varsinaissuomalaisen luonnon ihmeisiin, kuten järviin, soihin ja erilaisiin metsämaisemiin. Taukopaikoilla paistettiin makkaraa ja vertailtiin eri maiden tyypillisiä retkieväitä: toisilla mukana oli olutta, toisilla mustikkapiirakkaa. Jokainen jaksoi 19 kilometrin taipaleen hyvin, ja monet innostuivat retkeilystä siinä määrin, että retken jälkeen Kuhankuonon retkeilyreitistön kartta on ollut jatkuvasti lainassa Vuokralaisyhdistyksen toimistolta. Kuhinaa kirpputorilla Vuokralaisyhdistys järjesti aurinkoisena tiistai-iltana 15.9. pihakirpputorin Ylioppilaskylässä jo toista kertaa tänä vuonna. Toukokuussa perinteisen puutarhapäivän yhteydessä järjestetty kirpputori saavutti varsinkin myyjien keskuudessa suuren suosion, ja tapahtumalle toivottiin jatkoa. Myyntipaikat olivat tälläkin kertaa ilmaisia, samoin kerhotiloista nopeimmille tulijoille jaetut pöydät. Aurinkoinen sää ja tehostettu mainostus houkuttelivat paikalle ison joukon myyjiä, ja tällä kertaa ostajatkin löysivät paikalle entistä suuremmalla joukolla. Varsinkin ensimmäisten tuntien aikana pihalla kävi iloinen kuhina. Erityisesti vaihto-opiskelijoita näkyi torilla paljon tekemässä edullisia täydennyksiä väliaikaisiin koteihinsa. Vuokralaisyhdistyksen aktiivit pitivät päivää onnistuneena, ja perinnettä aiotaankin jatkaa säännöllisesti. Koteja opiskelijoille Suomalaiset opiskelijat asuvat kansainvälisesti vertaillen hyvin. Asuntotarjonta on monipuolista ja tasokasta, toteavat TYSsin hallituksen jäsenet Ari Korhonen, Aki Lehtonen ja Katja Sauvola. Miten suomalaiset ja turkulaiset opiskelijat asuvat? Aki: Ajatus opiskelija-asumisesta on Suomessa täysin erilainen kuin muualla maailmassa. Ulkomailla rakennetaan asuntoloita, Suomessa rakennetaan koteja. Täällä asukassuhde kestää, vaikkei opiskelija menestyisi opinnoissaan. Ulkomailla opiskelija voidaan irtisanoa asuntolasta, jolleivät opinnot edisty. Ari: Suomalainen opiskelija-asuminen kestää hyvin kansainvälisen vertailun. TYSsillä on tarjolla monipuolisesti erilaisia asuntoja ja asuminen on keskimäärin muutaman prosentin edullisempaa kuin vapailla markkinoilla. Monille on suuri etu, että vuokraan sisältyy sekä sähkö, vesi että tietoliikenneyhteydet. Aki: Käyttöaste TYSsin asunnoissa on ollut aina hyvä. TYS on niin suuri hankintayksikkö, että pystymme tehokkaasti kilpailuttamaan erilaisia palveluja ja pitämään näin vuokrat kohtuullisina. Kuinka hyvin TYS pystyy vastaamaan asuntotarpeeseen? Katja: Turussa on erittäin hyvä tilanne opiskelija-asuntomarkkinoilla. Turussa on noin 30 000 opiskelijaa. TYSsillä heistä asuu noin 7 000. Suhdeluku on samanlainen kaikkialla Suomessa. Ari: Jonoja on pystytty purkamaan jopa syksyisin todella tehokkaasti. Tänä vuonna tilanne on aiempia vuosia vaikeampi, sillä jonossa oli 200 opiskelijaa eli kymmenen prosenttia aiempaa enemmän. Jouluun mennessä kaikilla on asunto. Edullisemmatkin kohteet käyvät nyt kaupaksi. Aki: Asunnoissa on ollut tyypillisesti noin viiden prosentin tyhjäkäynti. Osittain tämä on KUVA: MIKAEL SOININEN Ulkomailla rakennetaan asuntoloita, Suomessa rakennetaan koteja. johtunut siitä, että ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille on taattu asunto heidän saapuessaan Turkuun opiskelemaan. Täällä opiskelee tuhatkunta ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Tämän takia asuntoja on pitänyt pitää ikään kuin varalla vapaina vaihto-opiskelijoita varten. Asiantilan parantamiseksi on käyty neuvotteluja korkeakoulujen kanssa. Vaihto-opiskelijoiden asumisen hoitaminen laadukkaasti on TYSsille kunnia-asia. Mitä kohteita tällä hetkellä on työn alla? Aki: Massiivinen uudisrakentaminen on nyt loppuvaiheessa. Viime vuonna valmistuneeseen Nummenrantaan rakennettiin 11 opiskelijataloa ja yli 600 asuntopaikkaa. Ikituurin rakentaminen käynnistynee tämän vuoden aikana. Ylioppilastalojen 3 5 vuotta kestävä saneeraus on myös alkanut syksyllä. Ari: Säätiön kannalta on loistavaa, että Ikituurin rakentaminen ja Yo-talojen perusparannus osuvat tähän suhdannevaiheeseen. Rakentaminen on nyt edullista ja hyviä tekijöitä on tarjolla. Aki: Mikäli tarjolle tulee jotain kulttuurihistoriallisia kohteita, voimme harkita ostamista, muuten en usko, että säätiö ostaa tai rakentaa kiinteistöjä lähitulevaisuudessa. Mitkä asiat ovat TYSsille tärkeitä? Ari: On Turun ja korkeakoulutuksen etu, että pystymme pitämään opiskelija-asuntojen tarjonnan runsaana, monipuolisena ja tasokkaana. Asumisviihtyvyyteen ja palvelutason kohottamiseen on kiinnitetty viime vuosina tosi paljon huomiota. Katja: TYSsille ympäristötavoitteet ovat aina olleet merkittäviä. Lähiympäristön viihtyisyyteen on panostettu voimakkaasti. Tavoitteena on aina ollut uusien innovaatioiden ja ekologisten käytäntöjen tuominen asumiseen. Ikituuriin vedetään esimerkiksi maalämpö. Aki: Emme ole noudattaneet prosenttiliikettä, mutta olemme kylläkin sijoittaneet noin promillen rakennuskustannuksista ympäristötaideteoksiin, joita on sijoitettu moniin TYSsin kohteisiin. Miltä opiskelija-asumisen tulevaisuus näyttää? Ari: Asumisen laatu on parantunut kaikkialla ja esimerkiksi ihmisten käytettävissä olevien asuinneliöiden määrä on koko ajan kasvanut. On luontevaa, että kehitys näkyy myös opiskelija-asumisessa. Katja: Asukaspalaute on ollut kiitettävää ja vuosi vuodelta parantunut. Aki: Uusien trendien suhteen säätiön on oltava hereillä. On pystyttävä mukautumaan ja vastaamaan yleisiin asumiseen kohdistuviin paineisiin. On kuitenkin selvää, ettemme voi lähteä mukaan kaikkiin buumeihin. Ari: Soluja on esimerkiksi viime aikoina muutettu yksiöiksi, koska opiskelijat eivät ole halunneet asua soluissa. Toisaalta näkyvissä on myös ehkä jonkinlaista yhteisöllisyyden kaipuuta. KUKA KUKIN ON? TYSsin asioita hoitaa 13 henkinen hallitus. Hallituksen jäsenistä Turun kaupunki valitsee seitsemän ja TYSsin asukkaat kaksi. TYY valitsee kaksi ja muut yo- ja oppilaskunnat yhdessä kaksi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 1. Aki Lehtonen, TYSsin hallituksen puheenjohtaja. Varsinais-Suomen Kokoomus ry:n toiminnanjohtaja. Asunut 1980 luvun alussa Yo-kylän itäpuolella solussa ja länsipuolen yksiössä. Viihdyin varsinkin länsipuolen yhteiskeittiöllisessä yksiössä. Asunto tarjosi riittävän määrän yksityisyyttä. Yhteisöllisyyttä tarjosi siihen aikaan kovassa muodissa ollut kotiviinin valmistus. 2. Katja Sauvola, TYSsin hallituksen jäsen. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) pääsihteeri. On asunut Yo-kylän länsipuolella yksiössä 2001. Harvalla paikkakunnalla Ylioppilaskylä sijaitsee näin lähellä kampusta, mikä on valtavan hienoa. Viihdyin Ylioppilaskylässä loistavasti, sillä kaikki oli lähellä. Ari Korhonen (vas.), Katja Sauvola ja Aki Lehtonen toteavat, että on luontevaa, että yleinen asumistason nousu näkyy myös opiskelija-asumisessa. TYSsin on seurattava asumisen trendejä ja vastattava haasteisiin. 3. Ari Korhonen, TYSsin hallituksen jäsen. SDP:n puoluesihteeri. Kaupunginvaltuutettu. Asunut vuodet 1991 93 Haliskylässä ja vuodet 1993 2001 Kotivalossa. Kotivalosta on paljon ja hyviä muistoja. Kotivalossa vallitsi harvinainen yhteisöllisyys, jollaista en ole missään sen jälkeen kokenut. Ehkä se johtui siitä, että samassa pihapiirissä asui niin paljon samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Aina kun meni hiekkalaatikolle, sieltä löytyi joku tuttu.
ILMESTYS 7 Kylä-TV:n ensi-iltaa vietettiin lokakuussa 1984. Lähetyksen kuuluttajana oli Marjukka Havumäki. TV:n toiminta hiipui parissa vuodessa. Turun ensimmäiset vietnamilaiset venepakolaiset sijoitettiin TYSsin asuntoihin Varissuolla. 1988 Haritussa sijaitseva Auringonnousu oli kohde vuoden 1988 asuntomessuilla. Esittelykohteet, kolmen tytön soluasunto ja perhekaksio, sisusti Kotiliesilehti. Lehden mukaan arkkitehtonisesti jännittävät ratkaisut, terassit, tornit, kaaret ja pilarit, tekivät kohteesta opiskelija-asumista parhaimmillaan. KUVAT: MIKAEL SOININEN Auranhelmen asunnot ovat niin korkeita, ettei Meri ole vielä saanut ripustettua katto lamppua paikoilleen. Muuton jälkeen asunto on suloisessa sekamelskassa. MIKSI VIIHDYT? Olin ihan pähkinöinä, kun kuulin, että pääsen muuttaman Auranhelmeen. Jätin hakemuksen vuosi sitten kesällä ja ajattelin, että joutuisin jonottamaan paljon kauemmin, iloitsee Meri Heikkilä muuttolaatikoiden keskellä. Auranhelmi on yksi TYSsin suosituimmista kohteista, eikä mikään ihme. Vanhaan kaakelitehtaaseen remontoitu kohde henkii ihan omanlaistaan tunnelmaa. Sijainti Aurajokirannassa on turkulaista luksusta. Turun kaakelitehdas perustettiin 1874. Toisen maailmansodan jälkeen entisen kaakelitehtaan tilat ovat kätkeneet sisäänsä hyvin monenlaista elämää. Ylioppilaskyläsäätiö remontoi rakennuksen tilat asuinhuoneistoiksi 1998, nyt tiloissa on 56 asuntopaikkaa. Nopea muutto Meri sai elokuun puolessa välissä tietää, että pääsee elo syyskuun vaihteessa muuttamaan Auranhelmeen. Merin 31 neliön yksiö sijaitsee pohjakerroksessa. Kaksi isoa holvattua kaari-ikkunaa aukeaa sisäpihalle ja leveät ikkunalaudat houkuttelevat istuskelemaan ikkunalaudoille vaikkapa kirjan kanssa. Huonekorkeus on normaalia korkeampi, joten asunto näyttää siksikin avaralta, vaikka onkin nyt täynnä muuttolaatikoita. Asunnossa tehtiin ennen Merin muuttoa pieni pintaremontti: seinän rappauksia paikattiin ja seinät maalattiin valkoisiksi. Muuttolaatikot kannettiin uuteen kotiin jo elokuun viimeisenä viikonloppuna, varsinaiseksi muuttopäiväksi oli vuokrattu pakettiauto. Muuttoporukkaan kuuluivat Merin lisäksi poikakaveri Kalle ja tämän kaveri. Eihän meiltä mennyt kuin tunti loppujen tavaroiden pakkaamiseen ja sitten hurautimme tänne. Kaikki tavarat kulkivat yhdessä kuormassa. Räntämäestä jokivarteen Meri on kotoisin Vaasan seudulta, Mustasaaresta. Hän muutti Turkuun alun perin jo kaksi vuotta sitten, kun pääsi opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä Turun yliopistoon. Minulla oli niin ihana äidinkielenopettaja, että innostuin kirjallisuuden opinnoista osittain sitä kautta. Turkuun halusin, koska poikakaverikin oli muuttanut tänne edellisenä vuonna ja onhan tämä kaunis rannikkokaupunki. Silloin jätin TYSsille hakemuksen ja sain hyvin pian tiedon siitä, että saan yksiön Kuunsillasta Räntämäestä. Muutto oli aikamoista hässäkkää. En tuntenut Turkua lainkaan ja eksyinkin täällä alkuaikoina vähän väliä. Aurajoki ja Tuomiokirkko ovat tosin hyviä maamerkkejä. Jos jommankumman löytää, pystyy paikallistamaan itsensä. Oli ihana muuttaa omaan asuntoon, kun sai nauttia omasta tilasta ja hiljaisuudesta. Vanhoja tavaroita Uudessa asunnossa on erittäin tilava kylpyhuone, jonne mahtuu loistavasti pesukone. Lisäksi asunnossa on keittiösyvennys, jossa on runsaasti säilytystilaa. Yhdellä seinällä on vaatekaappien rivistö, jonne saa hyvin piilotettua tavaraa vaikkapa sellon. Olen soittanut selloa vuosikausia, vielä viime vuonna turkulaisessa Kampus Sinfonietassa. Tänä vuonna en ehdi mukaan, koska luennot ovat juuri samaan aikaan. Merillä on isän Helsingin asunnosta peritty futon-sänky, isoäidin kaksi vanhaa tuolia, äidin ja isän ensimmäisestä yhteisestä kodista periytynyt ruokapöytä ja äidin vanha kirjoituspöytä ja kirjahylly. En ole ostanut juuri mitään tavaroita uusina, sillä tykkään vanhoista tavaroista ja vaatteista. Uuteen kotiin pitää tosin hankkia sälekaihtimet, sillä nyt tänne voi kurkkia suoraan sisään. Myös kylpyhuoneen matto on ostoslistalla. On ihan mahtavaa asua näin keskustassa ja Aurajoen varrella. Yliopistolle pyöräilee viidessätoista minuutissa. Kysyimme TYSsin asukkailta, miksi he viihtyvät omassa asuinpaikassaan. KUVAT: MIKAEL SOININEN Yang Lijiao, Aamurusko, Varissuo Tämä on kaunis alue. On mukavaa, että supermarket on lähellä. Tosin olen ollut täällä vähän yksinäinen, kun kaverit asuvat Yokylässä. Jari Mäkinen, Haliskylä, Halinen On hienoa, että edullinen ja hyvä ruokakauppa on ihan lähellä. Muutenkaan täältä ei ole pitkä matka mihinkään. Milla Haberstok, Pilvilinna, Räntämäki Tämä on rauhallinen alue ja hyvät lenkkeilymaastot ovat tosi lähellä. Mielestäni täällä on myös kaunista. Valtteri Mäkelä, Yo-kylä Muutimme juuri avovaimon kanssa tänne. Koirien kanssa täällä on hyvä asua, koirapuistokin on lähellä. Joka paikkaan on lyhyt matka.