KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Näkymät ponnistivat plussalle Takaisin KUVA (korkeus voi vaihdella) kasvussa 3.6.216 ekonomisti Jouni Vihmo KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia Suhdannetilanne: Käänteitä ei puutu nousussa voi mennä muita kovempaa taantumassa laskut tuplana kouraan 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 E216 Q1 Ruoka Anniskelu Majoitus "Mara-alan suhdanne" 2 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
Liikevaihtoindeksi 21=1, kausitasoitettu Myynti: Takaisin kasvussa kuluttajien ostovoima, luottamus ja yöpymiset kasvussa 13 12 Q1 216 Vuosimuutos, % +5,5 % 11 +4,5 % 1 9 8 7 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Majoitus Ravintolat 3 Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtokuvaaja
Myynnin määrä, indeksi vuosi 25=1 Myynti: Takaisin kasvussa kuluttajien ostovoima, luottamus ja yöpymiset kasvussa 216 Q1 Vuosimuutos, % 14 Pikaruoka +6, % 13 12 11 1 Hotellit +3,3% ¹Anniskeluravintolat +3,9 % 9 8 7 6 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Q1 Liikenneasemien ravintolat +1,6% Henkilöstöravintolat -5,1 % ¹ennakkoarvio 4 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
A- ja B-ravintolat, indeksi 2=1 C-ravintolat, indeksi 2=1 Anniskeluravintolat: Kasvaa ei kasva anniskelu ja syrjäseudut putoajina 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 A- ja B-ravintolat C-ravintolat 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 2 22 24 26 28 21 212 214 4 2 22 24 26 28 21 212 214 Tarjonta Kysyntä Käyttöaste Tarjonta Kysyntä Käyttöaste 5 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kannattavuus: Heikko - mutta toipuu taustalla vaimea kustannuskehitys 16 Kannattavuusennuste Käyttökate, %-yksikköä 1 14 Käyttökate, %yksikköä 14 12 1 8 6 4 2 9 8 7 6 5 4 3 2 1 12 1 8 6 4 2 26 28 21 212 214 e216 Q1 Käyttökate, ravintolat Kannattavuusennuste Hotellit Kahvilaravintolat Ateriapalvelut Ravintolat Henkilöstöravintolat 6 Lähde: Tilastokeskus; EK, MaRa
Indeksi yöpymiset liukuva 12 kk 28=1 Indeksi yöpymiset liukuva 12 kk 28=1 Matkailu: EU ja Aasia kasvussa kotimaan alkuvuosi ennakoi hyvää 115 2 11 18 15 16 1 14 95 12 9 1 85 8 8 28 29 21 211 212 213 214 215 216¹ ¹Suomi (+2, %) ¹Ulkomaat (+8,1 %) ¹Ulkomaat ilman Venäjää (+11,3%) 6 28 29 21 211 212 213 214 215 216¹ ¹EU (+7,4 %) ¹Skandinavia (+2,4 %) ¹Aasia (+25,1 %) ¹Venäjä (-16,5 %) 7 ¹Kaikki majoitusliikkeet tammi-huhtikuussa Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
Pohjoismaat Matkailu Pohjoismaihin kasvaa ja kilpailu kovenee. Ulkomaiset matkailijat yöpyivät 38 miljoonaa kertaa Pohjoismaissa vuonna 215. Kasvua on taantuman 29 jälkeen kertynyt 17 prosenttia. Ruotsi on Pohjoismaiden ykkönen ja nappaa pohjoismaisesta matkailuviennistä kohta 4 prosenttia. Tanskan matkailu kasvaa muun muassa ravintolaruoan ansioista. Norjalaiset ovat hintatasostaan huolimatta onnistuneet muita paremmin houkuttelemaan kiinalaisia matkailijoita. Matkailu kasvaa Suomessakin, mutta Suomi on porukan heikoin. Suomella on kaikki mahdollisuudet pärjätä nykyistä paremmin. +1 % +22 % +24 % +7 % Yöpymiskehitys 21-215 Yöpymiskehitys 21-215 Yöpymiskehitys 21-215 Yöpymiskehitys 21-215 SUOMI RUOTSI TANSKA NORJA Suomella on puhdas ja turvallinen maine. Nopea yhteys Aasiaan houkuttelee matkailijoita, ainakin lentokentälle asti. Stop Over hankkeella matkailijat saadaan viipymään Suomessa. Venäjä on naapurissa ja sen talous kääntyy lähivuosina. Suomi omistaa joulupukin ja muumit. Suomen pitäisi erottautua ja kehittää vetovoimaansa ja ymmärtää matkailun koko potentiaali. Vuonna 215 Suomessa rekisteröitiin 5,5 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Ruotsi on panostanut kotimarkkinoihin ja matkailuun Se on Pohjoismaiden ykkönen matkailussa. Se nappaa kohta 4 prosenttia Pohjoismaisesta matkailuviennistä ja kasvu on kovaa. Matkailutarjontaa tukee vahva kotimainen kysyntä. Ruotsalaiset osaavat brändäyksen ja tuntevat kuluttajat. Vuonna 215 Ruotsissa rekisteröitiin 13,6 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Tanska on Keskieurooppalaisille lähin Pohjoismainen lomakohde. Kööpenhamina houkuttelee ruokamatkailijoita ympäri maailmaa. Matkailun kasvu on Pohjoismaiden kovinta. Ulkomaisia yöpymisiä Kööpenhaminassa enemmän kuin Tukholmassa. Matkailu on keskeisellä sijalla maan kasvustrategioissa. Vuonna 215 Tanskassa rekisteröitiin 11,2 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Norjan valtion panostukset matkailuun ovat omaa luokkaansa. Norja on onnistunut kasvattamaan osuuttaan kiinalaisista matkailijoista Pohjoismaista eniten. Norja on tukevalla kasvu-uralla sekä kotimaisessa että ulkomaisessa matkailussa. Vuonna 215 rekisteröitiin 7,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. 8 Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
Indeksi 12/27=1 ulkomaiset yöpymiset hotelleissa Pohjoismaat: Matkailu kasvaa vauhdilla Suomella on käyttämätöntä potentiaalia 15 14 13 12 11 1 9 8 28 29 21 211 212 213 214 215 216¹ Ruotsi Suomi Norja Tanska ¹Tammi-huhtikuu 9 Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
Indeksi 12/27=1 kaikki yöpymiset hotelleissa Pohjoismaat: Kotimaa painaa Suomea kotimainen kysyntä kantaa muissa Pohjoismaissa 14 13 12 11 1 9 8 28 29 21 211 212 213 214 215 216¹ Ruotsi Suomi Norja Tanska ¹Tammi-huhtikuu 1 Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
myynnin vuosimuutos, %-osuus vastaajista Kesämyynti: Suurin osa uskoo kasvuun majoitus ravintoloita hieman toiveikkaampi 46, 77 % yrityksistä uskoo kesämyynnin kasvavan - vain 7 prosenttia uskoo myynnin laskevan 27,4 15,5 2,9 1,6 2, 4,6 vähenee yli 4 vähenee 2-4 % vähenee -2 % pysyy ennallaan kasvaa -2 % kasvaa 2-4 % kasvaa yli 4 % 11 Lähde: MaRan kysely (toukokuu 216) N=23
Suhdannenäkymät 12 kk, saldoluku Suhdannenäkymät: Kasvu jatkuu suhdannenäkymät ponnistivat plussalla -3 +3-6 +6 Suhdannenäkymät plussalla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 212 6 1 4 2-2 -4-6 8 6 4 2-2 -4-6 -8 Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia -8 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Q1-Q2¹ Myynti Suhdannenäkymät -1 12 ¹Ennuste Q2 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa
Oma talous 12 kk, saldoluku Yksityinen kulutus: Historiallisen hidasta kiky kurittaa ja hintojen nousu syö ostovoimaa loppuvuodesta lähtien 14 12 1 8 6 4 2-2 1 1 6 4 2-2 -4 Yksityisen kulutuksen vuosimuutos, prosenttia -4 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217-6 Yksityinen kulutus Luottamus omaan talouteen 12 kk 13 ¹Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia. Ensi vuonna kasvua kertyy vain,7 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, ¹ennusteet valtiovarainministeriö
indeksi vähittäismyyty alkoholi =1 Arvonlisävero: Tuoppi pysyy kalliimpana koska sitä ei voi valmistaa varastoon 35 3 14 %:n arvonlisäverokannallakin anniskelu tuottaisi enemmän veroja kuin vähittäismyynti 25 2 15 1 5 Vähittäismyynti (alv 24 %) Anniskelu (alv 24 %) Anniskelu (alv 14 %) Alkoholivero Tuotanto- ja jakelukustannukset Arvonlisävero 14 Lähde: Valvira, MaRa, ¹verot samasta annoskoosta (,33 l) laskettuna
Yhteenveto: Myynnin kasvu jatkuu parantunut taloustilanne ei tartu anniskeluun RAVINTOLAT Ruoan myynti kasvaa Kovin kasvu pikaruoassa henkilöstöravintolat edelleen laskussa Parantunut taloustilanne ei auta anniskelumyyntiin myynnin lasku jatkui alkuvuonna Kannattavuuden parantuminen jatkuu MATKAILU Ulkomainen matkailu kasvaa kotimaan alkuvuosi näyttää hyvältä Hotellien huonemyynti Pohjoismaissa kovassa kasvussa - Suomi pitää perää Suomi jää muista etenkin kotimaan matkailussa Kesän matkailusesonki näyttää hyvältä KANSANTALOUS Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna kotimarkkinoiden, palveluiden ja rakentamisen vetämänä ostovoiman kasvu hidastuu loppuvuotta kohti ja yksityisen kulutuksen kasvu puolittuu ensi vuonna kilpailukykysopimuksen mahdollistamat veronalennukset välttämättömiä ostovoiman ja työllisyyden parantumiselle ja talouskasvulle ensi vuonna. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Alkoholilainsäädännön uudistaminen tuo ravintoloille helpotuksia, mutta ei riitä tavoitteeseen siirtää alkoholin kulutusta kotisohvilta ravintoloihin. Anniskelumyynnin alamäki jatkuu. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on paras keino siirtää kulutusta takaisin ravintoloihin. Arvonlisäveroa kertyisi alemmallakin arvonlisäverokannalla enemmän kuin vähittäismyynnissä. Elintarvikelainsäädännön uudistaminen alkaa. EU-asetuksia tiukempaa kotimaista lainsäädäntöä puretaan. Se tuo helpotuksia ravintoloille. Suomessa ja EU:ssa linjataan parhaillaan suhtautumista välitystalouteen. Matkailu- ja ravintola-alan kannalta tasapuolisten kilpailuolosuhteiden rakentaminen on erittäin tärkeää. 15
Kiitos! MaRan seuraava suhdannetilaisuus pidetään joulukuussa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa mm. hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRan suhdannekatsaus ekonomisti Jouni Vihmo, puh. 5 52 1636
Liiketulus, %-yks. liikevaihdosta 1 työllistä Saldoluku Liite. Tilastotietoja mara-alalta Liikevaihto Viimeiset Liikevaihdon vuosimuutos, % 1 v. keskimäärin 213 214 215 216 Q1 Mara-ala yhteensä 3,7,8,8 3,1 5,3 Ravintolat 4,1 1,4 1,2 3, 5,5 Anniskeluravintolat 3,1 2,3,6 2,4 5,6¹ Ruokamyynti 5, 4,6 1,9 4,1 7,9¹ Alkoholimyynti,6-1,4-1,5 -,6 1,6¹ Pikaruoka 5,6,3 1,7 5,7 7,1 Henkilöstöravintolat 1, -2,7 -,5-1,4-3,3 Liikenneasemaravintolat -1,4-5,2 1,1 1,6 Majoitus 2,4 -,9 -,7 2, 4,5 Lähde: Tilastokeskus, MaRa, ¹Ennakkoarvio Suhdannetilanne ja -näkymät 6 Suhdannetilanne 4 Suhdannenäkymät 2-2 -4-6 Lähde: EK -8 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Kannattavuus Työllisyys 5 4 3 2 1 4,5 3, 4,2 4,2 3,2 1,7 1,4 Ravitsemistoiminta Majoitus 3,2 2, 2, 1, 1,2,9,3,, 83 82 81 8 79 78 77-1 -2 Lähde: Tilastokeskus -1, -1,6 26 27 28 29 21 211 212 213 214 76 75 Lähde: Tilastokeskus 26 27 28 29 21 211 212 213 214