Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä

Samankaltaiset tiedostot
SAARISTON OSAYLEISKAAVAN JA BERGÖ-STORA BODÖ-FRIDHEMINKALLIO -OSAYLEISKAAVAN SEKÄ OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Saariston osayleiskaava

Saariston osayleiskaava

Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi

Saariston osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

Saariston ystävä Skärgårdsvännen

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 172. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Maankohoaminen saaristossa

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

MONIMUOTOISET TULVAT

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Lataa Meremme - Itämeri monessa valossa - Lahti Johannes. Lataa

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B94:2009. Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten

Purkamislupa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/eeva Pehkonen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Ilmastonmuutokset skenaariot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Merellisen Espoon mahdollisuudet. Lennart Pettersson Espoon kaupunki

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Suur-Espoonlahden vinoutunut yhdyskuntarakenne ja kaupungin tavoitteet asutuksen tiivistämisessä

VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

AALTOILUVARATARKASTELU

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Vasikkasaaren matkailutonttihaku. Merellinen Helsinki täydentyy

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

LIITE , lisätty Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomuseo Pentala. Merellisen Espoon helmi

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Viranomaisneuvottelun muistio

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Jokamiehenoikeudet kiertueella

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Oikeusvaikutukset. Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio

LIITE 9 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Kiinteistökohtaiset muutokset

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

Liite C MUISTUTUKSET:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

Oas /17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Oikeusvaikutukset Määräykset Hoito- ja kehittämissuunnitelma. Muut vaikutukset, uhat ja hyödyt Verkosto, Kuopio osana sitä Joustomahdollisuudet Jatko

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka Seppo Manninen

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

Oas /18 1 (5) Hankenro 3641_2 HEL

Merenkulkija 4/2017. Espoon Merenkulkijat ry Sisältö:

Lausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

Transkriptio:

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden raportti Aihe: Espoon saaristo Aika: 28.5.2015 torstaina 17.30-20.00 Paikka: Soukan palvelutalo, Soukankaari 7 Läsnä: 22 osallistujaa Tilaisuuden kulku: 17.30 Avaus Maisa Siirala, Suur -Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä (SELAF): Tähän Asukasfoorumiin on koottu mahdollisimman monet Espoon saaristoaluetta koskevat aiheet. Alustajina on sekä viranhaltijoita että ao. aiheen asiantuntijoita. Esitysten aikana ja jälkeen voi tehdä lyhyitä kysymyksiä, laajempi keskustelu ja johtopäätöksiä lopussa. Tervetuloa kuulemaan, kyselemään ja ottamaan kantaa. 17.35 Lennart Pettersson, Espoon tekninen virasto - Espoon kaupungin ulkoilusaaret ja saaristoliikenne. Lennart Pettersson on uusi Espoon saaristovastaava. Hän esitteli kaupungin omistamat ulkoilusaaret (10 kpl). Liikennettä näille saarille hoitaa uusi yhteysalus -yrittäjä. Asukkaita kiinnosti kovasti, mitä ko. saarilla voi ja saa tehdä. Lisäksi kyseltiin Isosta Vasikkasaaresta jossa on kesäravintola. 18.10 Matti Viikari, geofyysikko - Tulvariskit ja rakentaminen. Matti Viikari kertoi uhkatekijöistä ja mm. alan kansainvälisten johtavien tutkijoiden uusista tutkimustuloksista. Espoon käyttämä alin lattiakorko + 2.80 m ranta-alueilla tulosten perusteella aivan liian matala. Maan kohoaminen Suomenlahden rannoilla ei tulevaisuudessa riitä kompensoimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuvaa merenpinnan nousua. Rakentajien kannattaisikin nostaa lattian korkoa reilusti yli 3 metrin. Asukkaat ihmettelivät miksi Espoo ei huomioi em. Tietoja

Meritulvat Matti Viikari Itämerestä, meritulvista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista on erillinen asukasfoorumitapahtuma kesäkuun loppupuolella Tässä esityksessä on vain hyvin lyhyt katsaus aiheen tutkimustuloksiin Meritulvat

Vedenpinnan taso ennen tulvia Matalapaineen voimakkuus Tuuli Seische-aallot Pohjan muoto rannikolla Lahdet Meritulvan korkeuteen vaikuttavia asioita Maankohoaminen Ilmastonmuutos Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen Jäätiköiden sulaminen Merien lämpeneminen Sadannan lisääntyminen Keskilämpötilan kohoaminen 2-8 ºC Keskiveden korkeus

18.20 Tia Lähteenmäki, Espoon ympäristökeskus - Saaristoluonnon arvot ja suojelu. Nähtiin upeita kuvia hienoista maisemista ja kuultiin miten monimuotoisena Espoon saaristo on säilynyt. Varsinaisia suojelualueita ei ole monia, mutta saaristossa on muistettava ajoittaiset suojelutarpeet. Mm maihinnousu pesintäaikana linnuston tärkeille saarille on kielletty. Saaristolla on tärkeä merkitys virkistykselle myös talvella, siellä hiihdetään. Asukkaiden sympatiat olivat selvästi suojelun ja varjelun puolella. 18.50 Marja Axelsson, Espoon kaupunkisuunnittelu - Saariston käyttöä koskevia suunnitelmia. Marja Axelsson esitteli saariston kaavoitusohjelman, joka kattaa lähes kaikki saaret. Saaristo on jaettu kolmeen osa-alueeseen. Käytön ja rakentamisen periaatteet pysyvät ennallaan. Uutta on se, että yritetään sovittaa saarille enemmän myös yleistä käyttöä. Mietitään jopa voisiko saaristoon rakentaa pohjoisen autiotiloja vastaavia ELI vaatimattomia mökkejä, joita voisi vuokrata esim. viikoksi tai kuukaudeksi. Tämä visio herätti sekä kannatusta että vastustusta. Ongelma on vesi- ja jätehuollossa, kuka vastaisi siitä. Miten varmistettaisiin, ettei tule ongelmia saariston nykyisen mökkiasutuksen kanssa.

19.30-20 Loppukeskustelu ja johtopäätökset Esiteltyjä aiheita pidettiin tärkeinä ja esittelyjä hyvinä. Yleisenä toivomuksena oli saariston avaaminen entistä enemmän asukkaille joilla ei ole siellä mökkejä. Asukastilaisuudessa esitetyt kysymykset ja huomiot. 1) Kysymys tulvariskeistä: Kuinka paljon merenpinta nousee jos kaikki jäätiköt sulavat? a. Vastaus: Merenpinta nousee n. 70 m nykytasosta. 2) Kysymys luonnonsuojelusta: Kuinka kulkeminen ja liikkuminen on sallittu/kielletty luonnonsuojelualueella esim. Stora Härrö? a. Vastaus: Määräykset eivät rajoita jokamiehenoikeutta ja kulkemista alueella, vain rakentaminen, puiden kaato, kaivaminen, ja kasvien taittaminen on rajoitettu. Esim marjojen poiminen, jne ovat sallittuja. 3) Kysymys koskien Kytön saarta: Voiko saarella käydä? a. Vastaus: Kytö on yksityisomistuksessa ja kesäkäytössä mutta siellä voi jokamiehenoikeudella vierailla. 4) Kysymys kaavoituksesta: onko asukastilaisuuksia järjestetty aiheesta? a. Vastaus; 5kpl järjestetty ja tarkoitus viedä saariston kaava lautakuntaan heinäkuussa. 5) Paljonko uusia loma-asuntoja kaavoitetaan? a. 80 uutta loma-asuntoa kaavoitetaan: Länsisaaristoon 48 uutta ja itäsaaristoon 32 uutta loma-asuntoa. Nykyisin on olemassa länsisaaristossa 88 loma-asuntoa ja itäsaaristossa 62 loma-asuntoa. 6) Kuinka saariston kulttuuriarvot otetaan kaavassa huomioon? Kuinka suojellaan kohteita? a. Vastaus: Yksittäisiä historiallisesti arvokkaita rakennuksia suojellaan kaavamääräyksillä, ja esim Lilla Bodön ja Stora Bodön alue suojellaan, myöskin museoalueet ovat merkitty kaavaan. 7) Kuinka huolehditaan venesatamien venepaikkojen ja parkkipaikkojen riittävyydestä? a. Vastaus: On haastavaa arvioida kokonaisuutta. Tarvitaanko venepaikkaa satamassa vai tuodaanko vene mukana kun lähdetään merelle. Minkä kokoisia veneitä jne. 8) Kysymys saaristoliikenteestä: Milloin liikennöinti alkaa Pentalaan? a. Vastaus: Liikennöitsijä kilpailutetaan joka 4.s vuosi ja nyt Espoo valitsi uuden. Pentalaan alkaa liikennöinti v, 2018 jolloin Espoon saaristomuseo avataan. **************