Metsissä Mahdollisuus!

Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä niiden avulla lasten ja nuorten metsä- ja luonto-osaamista ja kehittää niitä lisääviä toimintamalleja. Puolueettomana järjestönä 4H toimii erinomaisena linkittäjänä eri toimijoiden välillä. Yhteistyöverkostot ovat järjestäneet lapsille, nuorille ja opettajille erilaisia luontoon ja metsään liittyviä tapahtumia kuten metsäpäiviä ja saaneet myös arvokasta kokemusta erilaisista kohderyhmistä. Tämän Metsissä Mahdollisuus -kansion tarkoituksena on näiden valmiiden toimintamallien levittäminen koko 4H-järjestön sekä muiden metsä- ja luontotoimijoiden käyttöön. Kokemusten pohjalta hankkeiden projektityöntekijät ovat kirjoittaneet kansion yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Mallien tarkoituksena ei ole tarjota ehdotonta totuutta vaan ideoita, vinkkejä ja tukea tapahtumien järjestämiseen. Toimijat eri puolella Suomea voivat yhtenäistää toimintaansa ja taata laadukkaan työn kautta kentän. Tämä Metsissä Mahdollisuus -kansio on 6. uudistettu painos. Vuosien varrella toimintamalleja on tullut lisää ja niitä on lisätty kansioon. Uusimpia ovat marja-, sieni- ja yrttiaiheiset rastimallit. Suomen metsäsertifioinnin kriteerien uudistustyön myötä kansioon lisättiin metsäsertifiointia ja uutta kriteeriä numero 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään käsittelevä kappale. Metsissä Mahdollisuus -hankkeissa tehty työ luo hyvän pohjan toimenpideohjelmien laatimiseen ja luo myös uusia mahdollisuuksia 4H-järjestön tekemälle metsä- ja luontokasvatustyölle. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä lukuisia tahoja, jotka ovat olleet mukana tekemässä kansiota ja toteuttamassa lasten ja nuorten metsäkasvatusta. Erityinen kiitos Metsämiesten Säätiölle rahallisesta tuesta Metsissä Mahdollisuus -mallin toimintojen ja tuotteistamisen kehittämisessä. Helsingissä 20.5.2011 Kehityspäällikkö Juha Ruuska Toimituskunta: Häyrinen Liina, Suomen 4H-liitto Herttuainen Helena, Etelä-Suomen 4H-piiri Junnila Petra, Hämeen 4H-piiri Lappalainen Tarja, Kymen-Vuoksen 4H-piiri Puustinen Helena, Kymen-Vuoksen 4H-piiri Reetta Ahola, Ampun 4H-yhdistys Ruuska Juha, Suomen 4H-liitto Suomen 4H-Liitto ry Karjalankatu 2 A 00520 Helsinki www.4h.fi 1

Sisältö 1. Metsä ja luontokasvatus 4H-järjestössä 1.1 4H mitä se on? 4 1.2 4H-yrittäjyyskasvatus 5 1.3 Metsä- ja luontotoiminta 7 1.4 Metsissä Mahdollisuus 8 2. Yhteistyöllä metsä tutuksi 2.1 Yhteistyön idea ja tavoitteet 10 2.2 Metsän oppimispolku 11 3. Toimijaverkosto 3.1 Verkoston kokoaminen 18 3.2 Tiedottaminen 19 3.3 Verkoston rakentajan vastuu 19 3.4 Toimijoita ja tiedon lähteitä 20 4. Toimintamalleja 4.1 Metsäteemapäivät 26 Työ- ja tarkastussuunnitelma 27 Metsäteemapäivä 1-4 luokille 28 Metsäteemapäivä 5-6 luokille 49 Metsäteemapäivä 7-9 luokille 70 Kannolta tehtaalle 7-9 luokille ja lukiolle 83 4.2 Pimeä metsä 88 4.3 Metsäpolku 94 4.4 PROPSI metsäkurssi nuorille 118 4.5 Yhteistyön mahdollisuudet 121 5. Opettajien metsäpäivä 5.1 Idea ja tavoitteet 124 5.2 Opettajien metsäpäivä -toimintamalli 124 6. Talous 6.1 Toteuttajan resurssit 134 6.2 Oma työaika 135 6.3 Osallistujien työaika 136 7. Metsäsertifiointi 7.1 Tausta 138 7.2 Metsäsertifiointi mistä on kysymys 138 7.3 Kriteeri 25. Kuinka lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään 139 7.4 Toimenpideohjelma 141 Lähteet 2

1. Metsä- ja luontokasvatus 4H-järjestössä

1.1 4H mitä se on? Toiminta-ajatus 4H-järjestö on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa. Tehtävää toteutetaan edistämällä nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja arjen taitoja yhteistyötaitoja kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Arvot 4H-työn arvoja ovat yritteliäisyys ja ahkeruus yhteistyö rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä välittäminen ja suvaitsevaisuus Organisaatio Nuorisotyötä tehdään yli 255 paikallisessa 4H-yhdistyksessä lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Yhdistyksissä on yli 67 000 nuorisojäsentä. Paikallisten yhdistysten toimintaa tukevat maakunnalliset 4H-piirit ja Suomen 4H-liitto valtakunnan tasolla. 4H-JÄRJESTÖN RAKENNE Kylä Lähiö 4H-nuorisojäsenet 4H-kerhot Järjestön kansainvälinen tunnus ja yhteiset kansainväliset arvot tulevat neljän sanan alkukirjaimista Kunta Kaupunki 4H-yhdistys Harkinta - Head Harjaannus - Hands Hyvyys - Heart Hyvinvointi - Health Sanoihin sisältyy 4H-työn perusajatus: edistää lasten ja nuorten kasvamista aikuisiksi, jotka pään harkinnalla, käsien taidolla ja sydämen hyvyydellä pystyvät luomaan arkipäivän hyvinvointia niin itselleen kuin muille. Tekemällä oppiminen - Learning by doing on 4H-toiminnan tärkeä työmenetelmä. MaaKUNTA 4H-piiri Suomen 4H-liitto Suomen 4H-liiton jäseniä ovat kahdeksan maa-, metsä- ja kotitaloudellista, osuustoiminnallista sekä sivistystyötä tekevää keskusjärjestöä tai erikoisyhdistystä (perustajajäsenet) sekä 4H-piirit. 4

1.2 Yrittäjyyskasvatus Yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ovat olennainen osa 4H-toimintaa. Harrastustoiminnassa lapsi voi hauskalla tavalla oppia elämässä tarvittavia perustaitoja. Yritteliästä elämänasennetta voidaan edistää monin tavoin jo pienten lasten kanssa jokapäiväisessä toiminnassa niin kotona, koulussa kuin 4H-kerhoissakin. Yritteliäät asenteet omaksutaan jo varhain, ja siksi on tärkeää, että myös lasten ohjattu toiminta edistää yritteliäisyyttä. Sosiaalisuuden ja yhteistyötaitojen kehittäminen on yrittäjyyskasvatuksen keskeisimpiä päämääriä. Nuoret harjaantuvat kädentaidoissa ja oppivat käytännön työtaitoja. Tärkeää on, että nuoret innostuisivat kehittämään itseään ja oppimaan uusia asioita. TOP-järjestelmä TOP Tekemällä Oppii Parhaiten on 4H-yrittäjyyskasvatuksen väline, jonka kohderyhmänä ovat 6-28-vuotiaat lapset ja nuoret. TOP kannustaa lapsia ja nuoria tekemään ja oppimaan elämässä tarvittavia käytännön taitoja hauskojen ja mielenkiintoisten tehtävien avulla. TOP tarjoaa nuorille hauskaa tekemistä ja uusia taitoja haasteita - tilaisuuden omien kykyjen tavoitteelliseen ja 5 johdonmukaiseen kehittämiseen elämässä ja työelämässä tarvittavia valmiuksia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia omaa rahaa TOP tarjoaa nuorten ohjaajille monipuolisen työvälineen eri-ikäisten lasten ja nuorten parissa toimimiseen materiaalia ja käytännön ideoita selkeän toimintamallin dokumentointi- ja palkitsemisjärjestelmineen

Toteutus käytännössä Materiaali on helposti saatavilla internetistä. TOP sisältää teemoja eri aihepiireistä ja jokaiseen teemaan liittyy valikoima erilaisia tehtäviä. Nuori valitsee vapaasti itseään kiinnostavia teemoja ja tehtäviä. Taitojen kehittyessä on mahdollisuus edetä haasteellisempiin tehtäviin. Vaativimmat teemat muodostavat osan 4H-työpalvelutuotteiden pätevyysvaatimuksista (esimerkiksi Metsätaitaja). Tehtävät sisältävät sekä itsenäistä että yhdessä tekemistä, käytännön työtehtäviä, tiedonhankintaa ja organisointia vaativia tehtäviä sekä ohjattuja ja avoimia tehtäviä. Tärkeänä osana nuorten motivointia on 4H-järjestön valtakunnallinen palkitsemis- ja dokumentointijärjestelmä. TOP-teemoista on paljon mm. riistanhoito-, metsä- ja luontoaiheisia tehtäviä. Metsä- ja luontoteemapäivissä voidaan käyttää hyväksi TOP-tehtäviä. Tehtävät soveltuvat esimerkiksi tehtävärastien sisällöiksi. Koululuokat voivat myös ottaa tehtäväkseen vaativampia tehtäviä vaikkapa projekteina, joita suoritetaan kouluvuoden aikana ennen tai jälkeen metsäteemapäivän. Tehtävät on jaoteltu niiden vaikeusasteen mukaan eri ikätasoille, joten kaiken ikäisille lapsille ja nuorille on tehtäviä. TOP-materiaali löytyy internetosoitteesta www.4h.fi/ top/. Työelämäkurssit TOP C yli 13 v. TOP A 6 9 v. METSÄSEIKKAILU Metsäleikki Vesiratas Rakenna maja TOP B 10 12 v. ERÄNKÄVIJÄ Kompassin käyttö Nuotion sytyttäminen Rinkan pakkaaminen Jne. 6 RIISTANHOITO Keinopälvet Sorsalintujen ruokinta Varishuuhkajan teko Jne. METSÄTYÖT Taimikonhoitomenetelmät Työvälineiden käyttö Jne. Jne. Esimerkki TOP-järjestelmän rakenteesta

1.3 Metsä- ja luontotoiminta 4H-järjestön metsä- ja luontotoiminnan tarkoituksena on lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden lisääminen sekä harrastus- ja työmahdollisuuksien tarjoaminen. Tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille monipuolinen kuva metsäluonnosta ja metsätaloudesta. 4H:ssa tarjotaan nuorille mahdollisuus tutustua metsä- ja luontoalan ammatteihin ja näin edistää luonnonvara-alan yrittäjyyttä. Tavoitteellisuus näkyy 4H-järjestön virikkeellisessä ja pitkäjänteisessä toiminnassa, jossa metsä- ja luontoasiat ovat aina olleet nuorille suosittuja. Metsä- ja luontokerhot 4H:n metsä- ja luontokerhoissa sekä iltapäiväkerhoissa metsä- ja luontotehtävät ovat olennainen osa toimintaa. Tutustuminen luontoon tehdään aluksi leikkien ja helppojen tehtävien avulla ja taitojen karttuessa tartutaan haastavampiin tehtäviin ja projekteihin. Kerhoja on sekä perinteisiä metsäja luontoaiheisia yleiskerhoja että tuotteistettuja 4H-teemakerhoja, muun muassa Lumoudu luonnosta- ja Metsätaitaja-kerhot. Kilpailut 7 Luontopolkukilpailu on suunnattu 6-12-vuotiaille nuorille. Kilpailun tarkoituksena on herättää lasten kiinnostus luontoa ja metsää kohtaan. Kilpailijat tutustuvat jokamiehen oikeuksiin, metsien kasveihin ja eläimiin, puun iän ja pituuden mittaamiseen sekä retkeilyyn liittyviin asioihin. 4H-yhdistyksissä ja piireissä järjestetään luontopolkukilpailuja, joissa parhaiten menestyvät pääsevät vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen kilpailuun. Luontopolkukilpailun yhtenä tarkoituksena on kasvattaa tulevaisuuden metsätaitokilpailijoita. Metsätaitokilpailun ideana on sellaisten taitojen kehittäminen, joita tarvitaan käytännön metsänhoidossa sekä puun myynnissä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi puuston tiheyden, pituuden ja tilavuuden arvioiminen sekä eri kasvupaikkatyyppien ja metsän käsittelymuotojen tunnistaminen. Kilpailu on tarkoitettu 13-28-vuotiaille. 4Hyhdistykset ja piirit järjestävät metsätaitokilpailuja, joissa parhaiten menestyvät pääsevät vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen kilpailuun. Metsästä töitä 4H-järjestö tarjoaa nuorille työmahdollisuuksia metsän ja luonnon parissa. Perinteisin yritystoiminnan muoto on ollut taimikasvatus. Metsäpuiden taimien kasvatuksen lisäksi 4H on tarjonnut nuorille työtä useissa metsään liittyvissä toimissa. Lehtikerppujen toimittaminen mm. Korkeasaareen sekä käpyjen kerääminen ovat esimerkkejä perinteisistä työtehtävistä, jotka ovat säilyneet vuosikausia osana järjestön toimintaa. Luonnontuotealan yrittäjyys tarjoaa tulevaisuudessakin nuorille runsaasti työmahdollisuuksia. Metsäalan työpalvelutehtävät, kuten taimien istutus, taimikonhoito, sekä muut metsänhoitotyöt ovat yritystoiminnan rinnalla työllistäneet nuoria. Paikalliset 4H-yhdistykset tarjoavat nuoria töihin apua tarvitseville metsänomistajille kohtuullista korvausta vastaan. Nuoret saavat koulutusta ja ansiotuloja omalta paikkakunnaltaan ja metsänomistajat työntekijöitä metsiinsä. Nuori voi perustaa myös oman metsä- tai luontoalan 4H-Yrityksen. 4H-Yritys on 4H-järjestön kehittämä toimintamalli nuorten yritystoimintaan, jonka avulla nuorella on mahdollisuus saada ohjatusti oppia ja kokemusta oikeasta yritystoiminnasta.

1.4 Metsissä Mahdollisuus Nuorten vieraantuminen metsästä on herättänyt myös 4Hjärjestön vastaamaan haasteeseen, miten lasten ja nuorten metsätietoa ja -taitoa tulisi lisätä. Myös huoli nuorten hakeutumisesta metsäalan ammatteihin on luonut järjestöön uusia toimintamuotoja. Metsissä Mahdollisuus on 4H-järjestön kehittämä malli metsäalan organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Eri organisaatiot, järjestöt ja yhdistykset ovat tarjonneet nuorille metsä- ja luontokasvatusta. Toiminta on ollut hajanaista ja osittain myös päällekkäistä. Mallin tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten luontotuntemusta, herättää kiinnostus luonnonvara-alan ammatteja kohtaan sekä edistää ympärivuotista yrittäjyyttä luonnonvara-alalla. Metsissä Mahdollisuus -malli perustuu kouluyhteistyöhön ja toimintaan koulujen ulkopuolella. Koulujen avulla saadaan kokonaiset ikäluokat tutustumaan luontoasioihin, joista kiinnostuneet voivat kehittää taitojaan edelleen koulun ulkopuolella luontoon liittyvien harrastusten ja töiden parissa. Metsissä Mahdollisuus -mallin perusteella on kehitetty metsä- ja luontoalan ammattilaisten, harrastajien ja opettajien verkostoitumishankkeita, Metsissä Mahdollisuus -hankkeita. Niiden tarkoituksena on koota sekä maakunnallisella että paikallisella tasolla metsäalan eri toimijoista sekä opettajista verkostoja, jotka järjestävät yhteistyönä tapahtumia ja koulutusta. Paikallisia verkostoja kutsutaan Metsätiimeiksi. Metsissä Mahdollisuus -hankkeessa 4H:n rooli on toimia verkottajana eli Metsätiimien koollekutsujana ja organisoijana. 4H:n avulla metsä- ja luontoalan toimijat saavat kontakteja myös heille tärkeisiin kohderyhmiin eli lapsiin ja nuoriin sekä kouluihin. 8

2. Yhteistyöllä metsä tutuksi

2.1 Yhteistyön idea ja tavoitteet 10 Useat metsä- ja luontoalan toimijat antavat lapsille tietoa ja elämyksiä metsästä. Toiminta on kuitenkin ollut melko hajanaista ja osittain päällekkäistäkin. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla pystytään paremmin antamaan nuorille laadullisesti kattavaa tietoa metsäasioista. Näin toiminta tehostuu ja yhä useampi nuori pääsee osallistumaan monipuoliseen metsäopetukseen. Yhteistyöverkostossa metsä- ja luontoalan toimijat tuovat kukin esille omaa tietouttaan ja toimintaansa. Opettajien mukana olo luo yhteydet kouluihin ja antaa toiminnalle oikeat opetukselliset toimintatavat, jotka antavat hyvät oppimistulokset sekä tekevät työn antoisaksi myös toimijoiden kannalta. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki tahot, jotka kokevat metsä- ja luontokasvatuksen tärkeäksi. Monipuolisen tiedon ja elämyksien pohjalta nuoret pystyvät itse muodostamaan realistisen kuvan metsäasioista. Näin virheelliset mielikuvat vähenevät ja myös kiinnostus alaa kohtaan kasvaa. Yhteistyöllä pystytään toteuttamaan pitkäjänteistä metsä- ja luontokasvatusta. Yksittäisten toimijoiden vastuu ja työtaakka vähenevät kun toimintoja voidaan jakaa kunkin erityisosaamisen mukaan. Toimijoiden työskennellessä samojen päämäärien eteen lisääntyy myös tehtävän työn mielekkyys. Yhteistyön edetessä pystytään kehittämään jo käytännössä tehtäviä toimintamalleja ja oppimaan myös toisilta uutta niin tietopuolelta kuin toimintatapojen muodossakin. Metsä- ja luontoalan toimijoiden vuorovaikutuksen lisääntymisellä on myönteisiä vaikutuksia myös muuhun metsä- ja luontoyhteistyöhön.

2.2 Metsän oppimispolku Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsän oppimispolku noudattaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmien perusteita sekä perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Malli muodostaa loogisen ja itseään täydentävän jatkumon, jota seuraten lapsi kartuttaa metsätietoja, taitoja ja elämyksiään. Näin muodostuu yhä vahvemmalla pohjalla oleva ymmärrys Suomen metsien taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kiintymys metsäluontoa kohtaan kasvaa ja halu sen monimuotoisuuden vaalimiseen lisääntyy. Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Metsä- ja puuopetuksen päämääränä on, että suomalainen nuori: tiedostaa metsän suomalaisena erityisvahvuutena ymmärtää metsän merkityksen Suomen talous- ja kulttuurihistoriassa ja sen aseman osana suomalaista identiteettiä tuntee metsän monipuolisena ja muuttuvana ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa arvostaa metsää suojelun ansaitsevana itseisarvona, uudistuvana luonnonvarana sekä fyysisen ja psyykkisen virkistyksen lähteenä tietää, miten metsää, puuta ja metsän muita antimia voi käyttää ottaen huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot ymmärtää metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostuksen kansantaloudellisen painoarvon ja niiden merkityksen paitsi maaseudun työllistäjänä myös sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä osaa itse eri tavoin käyttää puuta, arvostaa sen käyttökelpoisuutta monien tuotteiden valmistamisessa ja ymmärtää puun merkityksen metsäteollisuuden raaka-aineena Metsä- ja puuopetuksen jako Opetuksen sisältö voidaan jakaa kuudeksi osa-alueeksi, joissa jokaisessa on oma näkökulmansa metsää koskeviin tietoihin, taitoihin sekä elämyksiin ja arvostuksiin. 1. Metsäluonto metsän eliölajit metsätyypit ja arvokkaat elinympäristöt metsä ekosysteeminä 2. Metsänantimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4. Metsätalous metsänhoito metsänarviointi ja puunkorjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus kädentaidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu 11

Metsä- ja puuopetus varhaiskasvatuksessa Lapsi on luonnostaan utelias ja innokas. Hän suuntaa mielenkiintonsa ympäröivään maailmaan. Lapsi on aktiivinen oppija ja havainnoija, joka yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa kartuttaa kokemuksiaan ympäristöstään. Aikuisen tehtävä on johdattaa lapsi kokemaan metsä paikkana, missä voi rauhassa ihmetellä asioita, tutkia ja esittää kysymyksiä. Metsä on leikkiympäristönä mitä parhain ja tarjoaa hauskoja luontokokemuksia kaikkina vuodenaikoina. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Tavoite Lapsi oppii kulkemaan metsässä eri vuodenaikoina ja tekemään havaintoja metsäluonnosta. Lapsi tutustuu erilaisiin metsiin ja saa kokemuksia metsäretkistä. Hän myös pääsee keräämään metsänantimia ja opettelee hyödyntämään niitä. Metsäluonnon suojelu Lapsi oppii metsässä kulkiessaan ottamaan huomioon luonnonrauhan. Hän tutustuu metsäluonnon suojeluun ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Metsätalous Lapsi tutustuu metsän kasvuun ja metsänhoitoon. Puun käyttö ja jalostus Lapsi käyttää puuta leikki- ja askartelumateriaalina ja saa kuvan puun matkasta metsästä tuotteeksi. Metsä ja kulttuuri Lapsi tutustuu metsään ja puuhun liittyvään suomalaiseen kansanperinteeseen. 12

Metsä- ja puuopetus perusopetuksen 1 6 luokilla Ikävuosina 7-12 korostuvat metsästä saadut elämykset ja kokemukset sekä metsässä liikkumiseen ja luonnon havainnoimiseen liittyvät taidot. Omakohtaiset elämykset metsäluonnossa luovat pohjaa myös myönteisen ja kestävän ympäristösuhteen kehittymiselle. Metsäasioiden opiskelu ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin elämyksiin vaan se on myös ekologisten perusasioiden ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä. Kokemuksellinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen ovat metsäkasvatuksessa varsin käyttökelpoisia menetelmiä. Opittujen asioiden syventämisessä voidaan käyttää pohdiskelevaa havainnointia, jonka aikana pyritään keskustelemaan opitusta ja koetusta ja liittämään ne lasten aiempiin kokemuksiin ja tietoon. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Tavoite Lapsi harjaantuu tutkimaan lähiympäristön ja kotiseudun metsäluontoa sekä tunnistamaan eri eliölajeja. Hän myös ymmärtää metsäluonnon rakenteen ja toiminnan peruspiirteet. Lapsella on taito liikkua ja retkeillä metsässä ja hän osaa hyödyntää metsän antimia. Lapsi ymmärtää, mitä tarkoittaa käsite metsäluonnon monimuotoisuus. Hän myös arvostaa luonnonsuojelua ja haluaa omassa toiminnassaan ja käyttäytymisessään ottaa luonnon huomioon. Lapsi osaa perustella maamme metsien merkityksen uudistuvana luonnonvarana ja tietää, että Suomen metsät ovat pääasiassa hoidettuja talousmetsiä. Puun käyttö ja jalostus Lapsi osaa käyttää puuta käsityömateriaalina ja hän saa perustiedot metsäteollisuudesta. METSÄ JA KULTTUURI Lapsi tutustuu Suomen varhaishistoriaan sekä metsän ja puun merkitykseen entisaikoina ja nykyään. Hän perehtyy siihen, miten taiteilijat eri taidelajeissa ovat kuvanneet ja kuvaavat metsää. 13

Metsä- ja puuopetus perusopetuksen 7 9 luokilla Metsäluonto Tavoite Metsä- ja puuopetuksessa ikävuosina 13-15 tiedollinen osuus oppimisesta kasvaa. Oppimisen perustana ovat kuitenkin aiemmin omaksutut tiedot ja taidot, joista monia syvennetään ja laajennetaan. Vaikka tiedollinen osuus lisääntyy nuoren varttuessa, ovat elämykset, kokemukset ja retkeily tärkeitä, sillä myönteinen suhtautuminen metsäluontoon ja ymmärrys metsien merkityksestä ei synny pelkästään faktatietoja opettelemalla. Itsenäisesti tehtävät havainnot, mittaukset ja tutkimukset herättävät aktiivista ja pysyvää kiinnostusta metsäluontoa kohtaan. Omakohtainen tutustuminen metsätalouteen, puunjalostukseen ja metsäteollisuuteen antaa puolestaan jatkoopintojaan ja tulevaisuuttaan pohtivalle nuorelle tietoa näihin aloihin liittyvistä työmahdollisuuksista. Metsänantimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Nuori oppii perusasiat suomalaisen metsän peruspiirteistä ja hänellä on käsitys myös muista maailman metsistä. Nuori osaa liikkua metsässä turvallisesti ja osaa käyttää hyödykseen metsäluonnon antimia. Nuori ymmärtää metsien suojelun merkityksen maamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Nuori tietää metsien merkityksen Suomen aluetaloudessa ja hän tutustuu talousmetsän hoitoon käytännössä sekä osaa perustiedot metsien käsittelystä. Nuori osaa monipuolisesti käyttää puuta käsityömateriaalina ja hän tietää perusasiat Suomen puunjalostuksesta ja metsäteollisuudesta. Nuori myös ymmärtää Suomen metsäteollisuuden kansantaloudellisen merkityksen. METSÄ JA KULTTUURI Nuori saa kokonaiskuvan metsien merkityksestä Suomen historiassa ja suomalaisten elämässä ja tietää metsien vaikutuksen suomalaiseen kulttuuriin. Hän on kiinnostunut metsiemme tulevaisuudesta. 14

Metsä- ja puuopetus lukiossa Lähestyessään aikuisikää nuori pohtii ihmisen toiminnan suhdetta ekologisiin prosesseihin, biologiseen monimuotoisuuteen sekä uudistuvien että uudistumattomien luonnonvarojen käyttöön ja riittävyyteen. Luonnonvara- ja ympäristökysymyksiä on mahdollista tarkastella myös maapallon laajuisessa mittakaavassa. Metsiä voidaan kestävän kehityksen näkökulmasta tarkastella hyvinkin monipuolisesti ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Tavoite Nuori osaa ekologiset peruskäsitteet ja pystyy niiden avulla tarkastelemaan syvällisesti metsäluontoon vaikuttavia tekijöitä. Nuori on hyvin perillä luonnossa liikkumista koskevista jokamiehenoikeuksista ja käyttäytyy niiden mukaan. Metsäluonnon suojelu Nuori on perillä Suomen luonnonsuojelun keskeisistä tavoitteista ja ymmärtää erityisesti metsäluonnon merkityksen maamme luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Metsä ja kulttuuri Nuori tietää metsien merkityksen Suomen aluetaloudessa ja hän tutustuu talousmetsän hoitoon käytännössä sekä osaa perustiedot metsien käsittelystä. Nuori ymmärtää metsien ja metsätalouden merkityksen aluetaloudessa ja Suomen kansataloudessa. Hän on perillä metsätalouden keskeisistä käsitteistä ja hän ymmärtää metsätaloudesta käytävän keskustelun olennaiset argumentit. Nuori kykenee monin eri esimerkein kuvaamaan metsän ja puun merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja tiedostaa niiden ainutlaatuisen aseman suomalaisena erityisvahvuutena. 15

Lisää metsätietoutta Internetsivusto www.oppimispolku.fi on porttaali metsätietouteen. Suomen Metsäyhdistyksen ylläpitämät sivut on suunnattu opettajille, kasvattajille ja metsäalan toimijoille, jotka haluavat edistää lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatusta. Sivujen kautta löytyy runsaasti tietoa metsästä ja metsäalasta sekä käytännön vinkkejä ja malleja metsä- ja luontokasvatukseen. Sivustot on jaettu aihepiireittäin seuraavasti: tapahtumakalenteri kurssit materiaalit vinkkejä opetukseen metsäretket kouluyhteistyö yhteystietoja kansainväliset yhteydet kuvagalleria metsän oppimispolku ammatit ja koulutus Jokainen voi lisätä tietojaan ja ideoitaan vapaasti sivustoille. Tietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä sähköinen kortti, joka päivittyy ylläpitäjän oikoluvun jälkeen sivustolle. 16

3. Toimijaverkosto

3.1 Verkoston kokoaminen Yhteistyöverkoston voi koota yhden tai muutaman kunnan alueelle tai koko maakunnan kattavaksi. Toimijoiden määrä, maantieteelliset etäisyydet sekä koulujen ja oppilaiden määrät vaikuttavat siihen, kuinka laaja yhteistyöverkosto kannattaa koota. Jos toimijoita sekä koululaisia löytyy runsaasti yhden kunnan alueelta, voi paikallisen verkoston eli Metsätiimin perustaa hyvinkin pienelle alueelle. Näin toimijoiden paikallistuntemus on helposti hyödynnettävissä ja kontaktit sekä kouluihin että muihin yhteistyökumppaneihin on todennäköisesti luotu jo entuudestaan. Yhden kunnan alueella pystytään tekemään tiiviimmin työtä toimijoiden, opettajien ja oppilaiden kanssa. Samalla nuoret oppivat tuntemaan henkilökohtaisesti paikalliset toimijat, mikä jatkossa voi tarjota nuorille esimerkiksi työssäoppimisjaksoja, harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja. Laajemmalla alueella toimivan yhteistyöverkoston hyvänä puolena on toimijoiden runsaus, mikä tuo monipuolisuutta ja vaihtelevuutta verkoston toimintaan. Suuremmalla toimijoiden määrällä pystytään toteuttamaan isompia ja näyttävämpiä tapahtumia. Metsätiimin kokoaminen aloitetaan kartoittamalla alueen metsä- ja luontoalan toimijat sekä koulut. Toimintaan kannattaa pyytää mukaan myös kunnan toimihenkilöitä nuorisotoimesta, liikuntatoimesta sekä metsätyöosastolta. Kiinnostusta Metsätiimin toimintaan kartoitetaan kyselyllä. Aluksi kannattaa selvittää, missä laajuudessa eri toimijat haluavat olla mukana Metsätiimin toiminnassa. Kutsun ensimmäiseen kokoukseen voi lähettää jo kyselyn yhteydessä. 18

3.2 Tiedottaminen Metsätiimin järjestämää toimintaa kannattaa mainostaa kouluille mahdollisuutena saada tukea opetukseen. Tiedotusvälineitä voi tiedottaa Metsätiimin kokoamisesta, jolloin saadaan muille toimijoille tietoa verkostosta ja myös näkyvyyttä suurelle yleisölle. Metsätiimin vetäjän vastuulla on tapahtumista ja kokouksista tiedottaminen. Tiedon perillemeno kannattaa varmistaa vielä henkilökohtaisin yhteydenotoin. Kutsuissa ja tiedotteissa kannattaa hyödyntää valmiita pohjia ja käyttää niissä Metsissä Mahdollisuus-, 4H- sekä mahdollisten rahoittajien logoja. Paikalliset ja maakunnalliset tiedotusvälineet on hyvä kutsua tapahtumiin. Metsätiimin vetäjän tulee olla vastuuhenkilönä myös haastatteluja annettaessa, jotta kaikki oleelliset asiat tapahtumasta tulee kerrottua. Tiedotusvälineille tulee kertoa tapahtumasta seuraavat asiat: mitä järjestetään ketkä järjestävät kenelle järjestetään milloin ja missä mitkä ovat tapahtuman tavoitteet sponsoreiden panos 3.3 Verkostonrakentajan vastuu Metsätiimin kokoamisessa ja tapahtumien toteutuksessa tiimin vetäjällä on tärkeä organisoijan rooli, joka korostuu usean tahon osallistuessa toimintaan. Vetäjällä on vastuu yleisistä asioista kuten koolle kutsumisesta, tiedottamisesta ja yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin ja kouluihin. Vetäjällä on tärkeä tehtävä ihmisten motivoinnissa ja kannustamisessa metsä- ja luontokasvatustyöhön. Tapahtumien järjestämisessä kannattaa hyödyntää muiden kokemuksia ja valmiiksi suunniteltua materiaalia. Toiminta saadaan nopeammin käyntiin, kun kaikkea ei tarvitse itse miettiä alusta alkaen. Paikallista erityisosaamista ja muita resursseja kannattaa tietenkin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Vastuuta on syytä jakaa jo suunnittelun alkuvaiheissa. Tarkoitus ei ole, että yhteistyöverkoston vetäjä vastaa kaikista tapahtumiin liittyvistä käytännön asioista. Selkeintä esimerkiksi rastityyppisissä tapahtumissa on, että rastipisteellä oleva taho huolehtii kaikista omaan rastiin liittyvistä asioista. Toimijoilla, jotka ovat innostuneet Metsätiimin toiminnasta, ei välttämättä ole käsitystä siitä, miten esimerkiksi koulujen metsäpäivien ohjelma tulisi käytännössä toteuttaa. 4H-toimihenkilöt ovat verkottajina ja vastuunkantajina avainasemassa, kun toimintaa ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan. 4H-toimihenkilöillä on kasvatuksellista osaamista, näkemystä sekä kokemusta erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Tapahtumien jälkeen on erittäin tärkeää pitää palautepalaveri. Opettajilta ja tapahtuman järjestäjiltä palautetta voi kerätä myös lomakkeella, mikäli he eivät pääse osallistumaan palautepalaveriin. Palautepalaverissa tulisi käsitellä päivän kulku hyvine ja huonoine kokemuksineen, jotta jatkossa toimintamalleja pystytään kehittämään ja samalla kiittää toimijoita heidän työpanoksestaan. Palautetilaisuudesta kannattaa tehdä muistio, jossa on mainittuna myös metsäpäivän järjestäjätahot. 19

3.4 Toimijoita ja tiedonlähteitä Metsä- ja luontoalalla on paljon tahoja, joiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää yhteistyöverkostoa kootessa. Tärkeintä on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Erilaiset näkökannat metsäasioihin eivät estä yhteistoimintaa, vaan rikastuttavat sitä. Yhteistyöverkoston ideana on tarjota jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua paikalliseen lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatukseen. Useat metsä- ja luontoalan organisaatiot ja järjestöt ovat panostaneet nuoriin perustamalla internet-sivuilleen omia metsäopetussivustoja. Kaikkiin näihin kannattaa tutustua, sillä valmiit vinkit ja ohjeet auttavat tapahtumien käytännön järjestelyissä. Internet-sivustojen tarjoaman tiedon lisäksi useilta metsä- ja luontoalan tahoilta voi tilata maksullisia sekä maksuttomia oppaita, esitteitä ym. materiaalia. Oheisessa luettelossa on koottuna osa keskeisimmistä valtakunnallisista sekä paikallisista metsä- ja luontoalan toimijoista sekä asiantuntijaorganisaatioista. Maa- ja metsätalousministeriö, MMM Suomen ylimpänä metsäviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön metsäosasto johtaa ja kehittää maan metsäpolitiikkaa metsien kestävän hoidon ja käytön sekä koko metsäsektorin toiminnan edistämiseksi. Se myös ohjaa ja koordinoi alueellisia metsäkeskuksia, metsäntutkimuslaitosta, metsätalouden kehittämiskeskusta ja metsähallituksen toimintaa sekä vastaa kansainvälisistä metsäasioista. Yhteystiedot: www.mmm.fi/fi/index/ministerio/organisaatio/metsaosasto.html Metsähallitus Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön ja luonnonsuojelu asioissa ympäristöministeriön alainen valtion liikelaitos. Metsähallitus hoitaa valtion metsiä sekä suurinta osaa maamme suojelualueista. Metsähallituksen liiketoiminnasta merkittävin osa on puun myyntiä. Muuta liiketoimintaa ovat tontti- ja maa-aineskauppa, Villin Pohjolan luontomatkailupalvelut sekä metsäpuiden siemen- ja taimikauppa. Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksen yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu luonnonsuojelu sekä maksuttomat retkeilypalvelut. Metsähallituksen internet-sivuilta löytyy tietoa palveluista, kansallispuistoista, luonnonsuojelualueista sekä luontokeskuksista. Yhteystiedot: kirjaamo@metsa.fi, www.metsa.fi Metsäkeskukset Metsäkeskuksia on yhteensä 13 eri puolilla Suomea. Metsäkeskukset vastaavat alueillaan metsälakien valvonnasta ja valtion yksityismetsätaloudelle myöntämien varojen ohjaamisesta. Metsäkeskukset laativat alueellisia ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia sekä valvovat alueellaan metsänhoito- ja perusparannustöiden laatua. Metsäkeskukset neuvovat ja kouluttavat metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Metsäkeskukset tekevät alueillaan kouluyhteistyötä. Yhteystiedot: www.metsakeskus.fi Metsäntutkimuslaitos, METLA Metsäntutkimuslaitos on puolueeton valtion tutkimuslaitos, joka toimii valtaosin maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä ja täten tuottaa tieteellistä tietoa metsäympäristöstä. Sen tehtäviin kuuluu myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä kuten valtakunnan metsien inventointi, metsien terveydentilan seuranta ja metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäntutkimuslaitoksessa on vuoden 2010 alusta alkaen Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköt. Laajojen alueyksiköiden perustaminen liittyy Metlan organisaation uudistumiseen, ja uusilla yksiköillä pyritään muun muassa lisäämään alueellista vaikuttavuutta. Metlan metsätietopalvelu Metinfo tarjoaa paljon tietoa mm. metsien terveydestä, metsien monikäytöstä ja kasvusta. Yhteystiedot: kirjaamo@metla.fi, www.metla.fi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edistää kestävää metsätaloutta tarjoamalla palveluita metsätalouden käytännön ongelmiin. Tapion laatimat metsänhoitosuositukset ovat keskeinen ohjausväline yksityismetsien hoidossa. Tapio ylläpitää sivustoa www.metsavastaa. net. Sivustolta löytyy paljon monipuolista metsätietoa, joka on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Opettajille ja oppilaille suunnatussa kouluosiossa on tarjolla opetusmateriaalin lisäksi runsaasti vihjeitä ja taustatietoa kaikesta metsään liittyvästä. Yhteystiedot: tapio@tapio.fi, www.tapio.fi Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö vastaa suomalaisesta ympäristönsuojelu- ja asuntopolitiikasta, alueiden käytöstä ja rakentamisesta sekä lainsäädännön valmistelusta. Mm. luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa ympäristöministeriö on valtion ylin viranomainen. Yhteystiedot: kirjaamo.ym@ymparisto.fi, www.ymparisto.fi 20