TARKENNUS LÄNTISEN PIEN SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOI- TOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001
TAUSTAA Läntisen Pien - Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö ja käyttö - ja hoitosuunnitelma. Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen valtuuskunta on hyväksynyt 04.05.1992 kalastusalueen käyttö - ja hoitosuunnitelman. Kalastusalueen hallitus on vastannut käyttö - ja hoitosuunnitelma toteutumisesta. Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen kokous on 27.04.1999 päättänyt kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkentamisesta ja täydentämisestä. KALASTUSALUEEN REAALIPROSESSI A) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen vedet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueella on 14 järveä, joista kokoluokaltaan yksi järvi (Läntinen Pien - Saimaa) on iso (yli 10.000 ha), kaksi melko pientä (16-99 ha) ja 11 järveä pientä (alle 16 ha). Kalastusalueen vesipinta - ala on 12.460 hehtaaria. Kalastusalueen järvien veden laatu vaihtelee hyvän, tyydyttävän (Maavesi) ja välttävän (Lavikanlahti) välillä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Liitteenä kartta suunnittelualueesta. B) JÄSENET (Sidosryhmät) Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen jäseninä ovat. osakaskunnat 53 kpl. vesialueen omistajat 5 kpl. virkistyskalastajien edustajat 2 kpl. ammattikalastajien edustaja 1 kpl C) TEHTÄVÄT (Liikeidea) Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan. kalatalouden edistäminen. kalastuslain 1 : ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä mainittujen tehtävien hoitaminen. ohjesäännössä mainittujen tehtävien hoitaminen. käyttö - ja hoitosuunnitelman seuranta. kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen D) TOIMINTA (Suoritteet ja investoinnit) Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen suoritteet ovat olleet hallintotehtävät, vesialuekorvausten maksu vesialueenomistajille ja yhteislupien myynti (viehekalastus ja Lappeenrannan kalavedet). Kalastuslain 2 : n mukaan kalastusoikeuden haltija (osakaskunta) on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja hoidon. Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen osakaskuntien suoritteet ovat olleet hallintotehtävät ja kalastuslupien myynti.
Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen ja toimialueen osakaskuntien investoinnit ovat olleet suurelta osin ympäristöinvestointeja - kalanpoikasten istuttamista. Alueen osakaskunnilla käytössä olevat taloudelliset voimavarat ovat olleet vähäiset, joten kalanpoikasten istutus on koettu ainoaksi järkeväksi toimintamuodoksi. Läntiselle Pien - Saimaalle on istutettu vuosina 1991 2001 alla olevan taulukon mukaisesti: ISTUTUSLAJI IKÄ KPL Kuha 1 - k 665.239 Taimen 2- v 15729 Hauki ek 21.086 Planktonsiika 1 - k 169.850 Karppi 2 - v 486 Täplärapu 1 - k/ 1- v/ emo 10.745 Rapu emo 294 Läntisellä Pien - Saimaalla on panostettu eniten kuhaan, planktonsiikaan ja täplärapuun E) TULOKSET Läntistä Pien - Saimaata hyödyntää yritystoiminnassaan yksi ohjelmapalveluyrittäjä. Ammattikalastusta ei ole, koska alueella ei ole sellaista kalakantaa, mikä mahdollistaisi taloudellisesti kannattavan kalastuksen. Näin ollen Läntisen Pien - Saimaan hyödyntäminen tapahtuu suurelta osin vapaa - ajan kalastuksen kautta. RKTL :n tutkimuksen mukaan (Kuinka Suomi kalastaa) Läntisellä Pien - Saimaalla harrastaa kalastusta 10.980 henkilöä (6220 ruokakuntaa) vuonna 1997. Kalastusalueen kokonaissaalis on ollut 110 tonnia, mikä on jakaantunut (tonnit/%) eri kalalajien osalta alla olevan taulukon mukaisesti: KALALAJIT KG (tonnia) % Ahven 23 20,9 Särki 25 22,7 Lahna 9 8,2 Siika 3 2,7 Muikku 24 21,8 Muu kala 1 0,9 Hauki 19 17,3 Kuha 3 2,8 Made 1 0,9 Taimen 1 0,9 Lohi 1 0,9 Rapu 0 0 110 100 Kalansaaliin osuus pyydyksittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: VERKKO KATISKA ONKI PILKKI HEITTOVAPA UISTIN MUU 53,6 20,9 10,0 9,1 4,5 0,9 2,7
Suurin osa saaliista on kalastettu verkoilla ja katiskoilla. KALASTO Kalaston rakennetta on tutkittu koekalastuksilla Maavedellä ja Sunisenselällä. Koeverkkokalastus Koekalastukset on tehty yleiskatsaus - ja Nordic - verkkosarjoilla. Alla olevaan taulukkoon on kerätty eri lajien osuudet (painoprosentit) tehdyissä koekalastuksissa kolmella edellä mainitulla alueella. KALALAJIT PIISPALANSELKÄ LAITSAARENSELKÄ SUNISENSELKÄ Särki 47 16 44 Pieni ahven 34 67 39 Salakka 4 0 1 Kiiski 11 1 1 Muikku 0 0 2 Siika 0 0 2 Hauki 0 17 1 Kuha 0 0 3 Petoahven 0 0 5 Muut 4 0 2 Koekalastustulosten perusteella kalaston rakenne ko. vesialueilla on hyvin särki - ja ahven kalavaltaiset. Petokalojen osuus on jäänyt pieneksi jopa alle 10 % (Sunisenselkä) F) KALASTUSALUEEN NYKYTILA - ANALYYSI VAHVUUDET - saavutettavuus - laajat kalavedet - paikalliset luontaisesti lisääntyvät kalalajit (muikku, ahven, kuha, hauki, made) - täplärapuistutukset aloitettu v.1994 - toimivat yhteislupa - alueet MAHDOLLISUUDET - kalastusjärjestelyt - hoitokalastus rajatuilla alueilla - uusi ohjelmakausi HEIKKOUDET - säätelemätön kalastus - vinoutunut kalasto - vedenlaatu ongelmat osalla alueella - kalastuskuntien suuri lukumäärä UHAT - kalastajamäärien lasku - järjestötoiminnan hiipuminen - kalastusalueen rahavirtojen lasku G) JOHTOPÄÄTÖKSET
Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen vesialueet ovat sijoittuneet akselille Lappeenranta - Taipalsaari, mihin on keskittynyt suurin osa Etelä - Karjalan väestöstä ja myös näinollen kalastuksen harrastajista. Lisäksi kalalle pääsy on helppoa ja kalastaminen on turvallista. Veden laatu on suurelta osin hyvää Läntisellä Pien - Saimaalla. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki ottaa talousveden Sunisenselältä. Toisaalta viime vuosien aikana on esiintynyt sinilevää koko Läntisen Pien Saimaan vesialueella. Läntinen Pien - Saimaa on melko matala ja tuottoisa vesialue. Viehekalastuksen fyysiset edellytykset (yhteislupa ja veneenlaskuluiskat/6 kappaletta) ovat kunnossa Läntisellä Pien - Saimaalla. Kalaston rakenne on muuttunut särkikalavaltaiseksi kalastuskulttuurissa tapahtuneen muutoksen johdosta. Kalastuksen harrastajat tavoittelevat suurelta osin vain petokaloja. Läntinen Pien - Saimaa muodostuu parista kymmenestä erillisestä selkäalueesta, mitkä ovat vesistötyypiltään sekä karuja että reheviä. Tehokas kalastus syksyllä ja talvella rajatuilla karuilla särkikalavaltaisilla vesistöalueilla edesauttaa parhaiten kalaston rakenteen muutosta. Läntisellä Pien - Saimaalla on aloitettu täplärapuistutukset vuonna 1994. Ensimmäiset tulokset istutuksista ovat olleet lupaavia. Kalastusalueella on osakaskuntien yhteisiä vesialueita 80 kappaletta ja yksityisten tilojen vesialueita 61 kappaletta. Kiinnostus yhteisen vesialueen järjestötyöhön on vähentynyt Läntisen Pien Saimaan kalastusalueella kuten myös muilla kalastusalueilla. Uusi yhteisaluelaki antaa mahdollisuuden yhdistellä useita yhteisiä vesialueita toisiinsa. Uusi ohjelmakausi mahdollistaa uudet rahoitusinstrumentit. Rahaa on kuitenkin rajoitetusti. Painopistealue tulee olla karuilla vesistöalueilla, missä on mahdollisuuksia saada toivottuja tuloksia kalastorakenteessa. Läntisen Pien - Saimaan hyödyntäminen on vähäistä yritystoiminnassa. Kun alueen kalaston rakenne saadaan kuntoon, se mahdollistaa taloudellisesti kannattavan ammattimaisen kalastuksen, matkailukalastuksen ja muun yritystoiminnan H) TAVOITETILA VUONNA 2010
TAVOITETILA VUONNA 2000 VUONNA 2010 KOKO ALUE OSA-ALUE/HANKEALUE KALASTUS VALIKOIVA. verkot, vieheet (60 % saaliista) KALASTO. yleinen tilanne. muikku. iso ahven. kuha. petokalojen osuus. täplärapu. hyötykäyttö. 1 kg petokalaa + 2-3 kg rauhankalaa. särki ja ahven kalavaltainen. heikko kanta. vähän. muutama % kalastosta. alle 10 % kalaston koostumuksesta. 0 kpl. 1-5 % kalastosta VALIKOIMATON. katiska, rysä, nuotta, pilkki, onki, viehe. välikokoverkko väistyvä pyyntimuoto. 1 kg petokalaa + 10 kg rauhankalaa. tasapainoinen kalasto. tärkein kalalaji (kg). tärkein petokala. 10 % kalastosta, pyyntikoko 1,5 kg. 20 % kalaston koostumuksesta. 50.000 kpl. 50 % kalastosta KALASTAJAMÄÄRÄT. kalastuksen harrastajat. laskeva suuntaus. nouseva suuntaus YRITYSTOIMINTA. hoito-/ammattikalastus. matkailukalastus. ravustus. 0 yrittäjää. 1 yrittäjä. 0 yrittäjää. 2-3 yrittäjää. 2-3 yrittäjää. 2-3 yrittäjää I) STRATEGIAT 1. Uusi toimintamalli. kalatalouden kokonaisvaltainen kehittäminen kalastusalueella/yhtenäisellä vesistöalueella. siirrytään yksin toimijasta hanketoimintaan. kalavesien taloudellinen hyödyntäminen 2. Kestävä käyttö. valikoimaton kalastus. tasapainoinen ja uusiutuva kalasto. luonnollinen lisääntyminen. terveet kalakannat. tuotto 3. Yhteinen tahtotila. yhteinen näkemys tarpeellisista toimenpiteistä vesialueilla. sitoutuminen 4. Organisaatioiden yhteistyö. kumppanuus - eri osapuolten tasavertaista yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. yhteistyö - ajattelu - toiminta - tulokset 5. Imagon nosto
. kalastusalue toimii aktiivisena kalavesien kehittäjäntahona. kalastusalueen ja sitä myötä myös koko kalatalouden arvon nousu J) TOIMENPITEET KALATALOUDEN KEHITTÄMISEKSI KALASTUSALUEELLA Läntisen Pien - Saimaan kalastusalue esittää seuraavia toimenpiteitä kalatalouden kehittämiseksi kalastusalueella: 1) YHTENÄISET KALASTUKSEN JÄRJESTELYT a) Kalalajikohtainen säätely. kuha. verkon solmuvälirajoitus kuhavesillä - 55 mm ja yli poislukien muikkuverkot. petokalojen alamitat - kuha 45 cm. kuhan kuturauhoitus b) Pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinnin lähtökohtana ovat pyyntimuodon vaikutus kalastoon, voidaanko pyydyksestä vapauttaa petokaloja elävänä (hyöty/haita) ja pyydyksen teho. KALASTUSMUOTO VAIKUTUS KALASTOON KALOJEN VAPAU- TUS ELÄVÄNÄ Onki ja pilkki ahven/särki kyllä/osittain 0 Viehe/uistin petokalat kyllä/osittain 1 Matosiima särki/ahven/lahna ei 1. koukut (50 kpl) petokalat Isku-/syöttikoukut petokalat ei 2. koukut (1 kpl) Täkysiima petokalat ei 5. koukut (50 kpl) Katiska/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 1.alle 19 mm Katiska/harva kaikenlainen kalasto kyllä 2.yli 19 mm - ei pieniä yksilöitä Rysä/täystiheä kaikenlainen kalasto kyllä 2 Rysä/harva kaikenlainen kalasto kyllä 5 - ei pieniä yksilöitä Muikkuverkko pienet kalat ei 2 Harva verkko. petokalat, lahna ei 3.silmäkoko > 55 mm Välikokoverkko petokalat ei 5.silmäkoko 25 54 mm keskenkasvuiset yksilöt Ressupaulanuotta. ressupaulat. täystiheä kaikenlainen kalasto kyllä 5 Muikkunuotta muikku kyllä 20 - särkikala jää pyytämättä Trooli kaikenlainen kalasto kyllä 50 Rapumerta (1 kpl) passiivinen kyllä 1 PYYDYSYKSI- KÖT
c) Kalastuskulttuuri Tavoitteena on monipuolinen kalastus. d) Kalastuslupahinnoittelu Kalastuslupahinnoittelussa on eroteltava erilaiset kalavedet - ei hoidetut kalavedet - kalavedet, missä toteutetaan kalaveden hoitoa ja kalastuksen järjestelyä - erityiskalavedet (verkkokalastuskielto) e) Yhteisluvat Yhteisluvat seisoville pyydyksille ja kalastuskilpailuille ARVO/HYÖTY/TULOKSET: + kalaston järkiperäisempi hyödyntäminen + kuhan luontaisen lisääntymisen varmistaminen LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. kalastusalue. edistämismäärärahat 2) KALASTORAKENTEEN KUNNOSTUS RAJATUT, ERILLISET JA KARUT SELKÄ- VEDET. pilottialueena toimisi Sunisenselkä (koekalastukset suoritettu). tuloksia - siirtyminen selkäalueelta toiselle. koekalastukset eri selkävesialueilla. toimenpidesuositukset - poistettavat kalamäärät. pyyntialueiden selvittely ja pyyntimuodon valinta. sopimukset kalavesien taloudellisesta hyödyntämisestä. mökkiläiset ym. vapaa - ajan kalastajat pääsääntöisesti kevät, kesä, syyskesä. matkailukalastus koko vuosi. ammattikalastus syksy ja talvi valikoimattomat pyydykset. hyödyttämättömän kalan käytön selvitys. tehokas kalastus valikoimattomilla pyydyksillä (syksy/talvi - isorysä, trooli, nuotta). ylläpitävä kalastus valikoimattomilla pyydyksillä. harkitut petokalaistutukset. seuranta ARVO/HYÖTY/TULOKSET: + virkistyskäyttöarvo nousee + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta)
toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006 - veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (järvien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue, kunnat.kor 3) OSAKASKUNTIEN JA YKSITYISTEN VESIALUEIDEN YHTEISTYÖ. vesialueiden yhdistäminen (kiinteistön muodostamislaki) - määräenemmistöpäätös - erillinen kiinteistötoimitus - uusi yhteinen vesialue (järjestäytymätön osakaskunta) - osakaskunnan kokous ja sääntöjen hyväksyminen. vesialueiden vuokraukset, tehtävien siirrot ym. ARVO/HYÖTY/TULOKSET: + hallinnon yksinkertaistaminen + kalavesien parempi hyödyntäminen + kalastusmahdollisuudet säilyvät/lisääntyvät osakkailla ja muilla käyttäjäryhmillä LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kylien kehittäminen RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.eakr 4) TÄPLÄRAPUKANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN. koeravustukset. rapujen siirtoistutukset. ravustuksen järjestäminen. keräily, jatkojalostus, markkinointi ja kauppa. rapumatkailu ARVO/HYÖTY/TULOKSET: +lisätuloja ravustuksesta +yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kalataloushallinnon rapustrategia
RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.kor 5) MAAVESI - HANKE (REHEVÄT VESIALUEET). pilottialueena toimisi Piispalanselkä (koekalastukset suoritettu). tuloksia - siirtyminen Kitulanselkä. mahdolliset selvitykset ja toimenpidesuositukset. toimenpiteet valuma - alueella ja vesistössä. seuranta ARVO/HYÖTY/TULOKSET: + virkistyskäyttöarvo nousee LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - ympäristön tilan parantaminen RAHOITUS:.osakaskunnat (turvetuotannon haittakorvaukset).talkootyö.kalanhoitomaksut.vapo.eakr 6) SUHDE - JA TIEDOTUSTOIMINTA a) Sisäinen suhdetoiminta. kalastusalueen hallitus ja jäsenet. tiedottaminen, kehityskeskustelut ja koulutus b) Ulkoinen suhdetoiminta. asiakkaat, viranomaiset, muut kalastusalueet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. tiedotteet mm. hanketoiminta. esitteet - yhteisluvat - kalapaikkaopas - internet. erilaiset tilaisuudet c) Sponsorointi. yritykset ARVO/HYÖTY/TULOKSET: + kalatalouden tunnettavuuden lisääntyminen + halutun imagon luominen + kalataloudessa toimivien etujen yhdistäminen LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS
. kalastusalue. edistämismäärärahat. ESR K) TOTEUTUS Kalastusalueen hallitus käynnistää osakaskuntien ja yksityisten vesialueen omistajien kanssa kehityskeskustelut käyttö ja hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseksi Läntisen Pien Saimaan kalastusalueella. Osakaskunnat ja yksityiset vesialueen omistajat tunnistavat muutostarpeen tai mahdollisuuden kalatalouden kehittämiseksi vesialueillaan. L) SEURANTA Kalastusalueen hallitus vastaan toimenpiteiden seurannasta yhteistyössä kalatalouden sidosryhmien kanssa. KALASTUSALUEEN RAHAPROSESSI Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen rahaprosessi kuvaa minkälaisia rahavirtoja kulkee kalastusalueella ja mitä mahdollisia vaikutuksia toiminnan kehittämisellä on rahavirtoihin. Nykytilanne Läntisen Pien - Saimaa kalastusalueen rahavirrat koostuvat kalastusalueen määrärahasta, kalastusalueen vieheluvan myynnistä, omistajakorvauksista ja viehekorttipalautuksista. Alla olevaan kaavioon on kerätty edellä mainittujen rahojen kertymien kehitys vuosilta 1994-2001. KALASTUSALUEEN RAHAVIRRAT 250000 200000 Mk 150000 100000 Oma lupa Viehekortti Om.korvaus Määräraha 50000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi Kalastusalueen rahavirrat ovat olleet tasaisessa laskussa 200.000 markasta alle 100.000 markan. Kalastusalueen määräraha on käytetty yhteisiin toimenpiteisiin kalastusalueella. Muut tulot on jaettu vesipinta - alojen mukaan vesialueen omistajille. Jaettavat summat per kalastuskunta per vuosi ovat olleet muutamasta sadasta markasta muutamaan tuhanteen markkaan. Jos kalanhoitomaksujen ja viehekorttien lunastus vähenee, rahavirrat laskevat entisestään.
Kalastuskuntien rahavirrat (oma luvan myynti) ovat olleet vuosittain yhteensä noin 100.000 markkaa (arvio). Lisäksi on laskettava kalastusalueen rahavirtoihin myös vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo, kalastuskustannukset ja matkailukalastuksen arvo. Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo on 613.000 markkaa (RKTL 1998). Kalastuskustannukset ovat noin 1.6 miljoonaa markkaa (Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen kalastustiedustelu v.1991). Matkailukalastuksen arvo on ollut vain 2.250 markkaa. Arvio perustuu siihen, että kalastavia asiakkaita on ollut 9 ja he ovat jättäneet rahaa 250 mk/henkilö/päivä. Kalastusalueen yhteinen rahavirta on ollut vuosittain noin 2.4 miljoonaa markkaa. Uusi toimintamalli Kalastusalueen kautta kulkeville rahavirroille tulee saada mahdollisimman suuri hyöty. Yksittäisistä toimenpiteistä (pelkästä rahojen jaosta vesialueenomistajille) siirrytään kehittämishankkeisiin, missä kalastusalueen rahavirrat voivat toimia hankkeiden omarahoitusosuutena. Hanketoiminnan myötä rahavirrat kalastusalueella kasvaisivat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty hanketoiminnan mahdollisia vaikutuksia uusiin rahavirtoihin kalastusalueella. HANKETOIMINTA HYÖTYJÄT MK. Yhtenäiset kalastuksen järjestelyt. osakkaat (osakaskunnat) 10.000 - luontainen lisääntyminen. vapaa - ajan kalastajat - virkistyskäyttöarvon nousu. matkailukalastus. Kalastorakenteen kunnostus - 5.000 ha x 10 kg = 50.000 kg - 20 mk/kg. hoito-/ammattikalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. osakkaat (osakaskunnat) 1.000.000. Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden yhteistyö - osakaskuntien yhdistyminen - hallintokustannusten säästö - 1.000 mk/osakaskunta - 40 osakaskuntaa. osakkaat (osakaskunnat) 40.000. Täplärapukantojen hyödyntäminen - 50.000 kpl x 10 mk. ravustajat. matkailukalastus 500.000. Maavesi hanke - virkistyskäyttöarvon nousu - 50.000 mk/kohde. Suhde - ja tiedotustoiminta - tunnettavuuden lisääntyminen. osakkaat (mökkiläiset). vapaa - ajan kalastajat 50.000. koko kalataloussektori 20.000
YHTEENSÄ 1.620.000 Kalastusalueen yhteinen rahavirta voisi lisääntyä kalatalouden kehittämistoimenpiteiden kautta noin 1.6 miljoonaan markkaan vuoteen 2010 mennessä.