Alakestilän Arboretum Digi 25.2.2016-31.12.2016 yleiskuva
Tavoitteita 25.2.2016-31.12.2016
Toimenpiteitä 25.2.2016-31.12.2016 Paikannetaan ja tunnistetaan puulajit sekä laaditaan digitaalinen tietokanta ja kartta, johon puiden sekä pensaiden sijainti- ja ominaisuustieto on merkitty. Aineisto toimii muiden toimenpiteiden ja tietojen hyödyntämisen pohjaaineistona. Laaditaan puu- ja puuryhmäkohtainen tarkka hoitosuunnitelma, jonka avulla puistotyöntekijät ja talkoolaiset voivat tehdä kasviston hoitotoimenpiteet ilman pelkoa, että arvokkaita istutuksia tuhoutuu. Päivitetään opasteet ja nimikyltit tarvittavilta osilta. Samassa yhteydessä arvioidaan puiston rakenteisiin liittyviä kunnostustarpeita. Tuotetaan haluttua kasvillisuutta ja paikan historiaa esittelevä sisältö, jota paikannetun aineiston avulla käytetään mobiilisovelluksella opastuksessa erilaisissa käyttötilanteissa.
Toimenpiteitä 25.2.2016-31.12.2016 Otetaan käyttöön mobiililaitteisiin asennettava digitaalinen käyttösovellutus, jonka avulla arboretumin oppaat ja omatoimisesti puistoon tutustujat voivat saada tietoa puiston kasvistosta. Hankkeessa syntyvää aineistoa ja sen käytettävyyttä testataan yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa. Laaditaan tiedotussuunnitelma, jonka yhteydessä kartoitetaan puiston mahdollisia käyttäjiä. Yhteys Vihervuosi 2016 teemavuoden toteutukseen. Toimivuuden testaus järjestämällä puistossa tilaisuuksia sekä koululuokkien käyntejä sekä keräämällä näistä käyttäjäpalautetta.
Alakestilän Arboretum Digi 25.2.2016-31.12.2016 Toteuttajat / Asiantuntijaryhmä Suomen metsäkeskus, yhteyshenkilö Kyllikki Maaranto, 040 732 2064 Limingan kunta, yhteyshenkilö Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi, 044 497 3685 Oulun yliopiston Kasvitieteellinen puutarha, yhteyshenkilö Tuomas Kauppila, 0400 957 588
Rahoittajat Nouseva Rannikkoseutu ry Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Limingan kunta Keisu Invest Oy Lakeuden luonto ry LC Liminka Kultasirkut LC Liminka-Liminganlahti Limingan 4-H Limingan jakokunta Limingan Maanmiesseura Limingan maaseutunaiset ry Limingan Osuuspankki Limingan seurakunta Limingan Vesihuolto Oy Limingan viherkeskus Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus MTK-Liminka Oulun Seudun Metsätilanomistajat
Käyttäjät Paikallisten rahoittajien odotuksia kirjattiin Paviljongilla 25.4.2016
Puiden paikannus Teksti satelliittipaikannuksesta, tarkkuudesta? Kuva paikannuksesta?
Puiden paikannus karttakuva?
Puiden ja kasvien tunnistus Lähteitä: Kari Lahti: Alakestilän Arboretum, puulajipuisto Limingassa; Henry Väre, Heikki Kiuru: Suomen puut ja pensaat; Sakari Saarnijoki: Metsien puut ja pensaat; www.suomalainentaimi.fi ; www.mustila.fi ; www.luontoportti.com ; www.metla.fi ; www.vieraslajit.fi ; wikipedia.org ; www.puutarha.net ; www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum Kalle Arvolan aikaisemmin teettämät luettelot: mm. Henry Väre
Kuvaukset Siperian lehtikuusi (Larix sibirica) on kuulunut ennen viimeistä jääkautta Suomen puulajistoon. Tällä hetkellä lähimmät luonnonvaraiset esiintymät ovat Äänisen seudulla. Laji viihtyy Suomessa viljeltynä Lapissa saakka. Rättärinsaaren lehtikuuset on istutettu 1940-luvulla. Siperianlehtikuusi on kesävihanta ja kukkii toukokesäkuussa. Sen siemenet kypsyvät jo samana syksynä ja varisevat loppusyksyllä tai talvella. Taimettuu sopivilla paikoilla myös luontaisesti. Siperianlehtikuusi kasvaa kookkaaksi lähes 30 metriseksi puuksi. Runko on vanhana syvään pystyuurteinen. Ruohonvihreät, 20-50 mm pitkät neulaset ovat lyhytversoissa kimppuina, joissa on 15-40 neulasta. Kävyt ovat kartiomaisia, 2-4,5 cm pitkiä, 2-3 cm leveitä ja n. 30 suomuisia. Käpysuomut ovat kuperia, heikosti uurteisia, pyöreäkärkisiä ja karvaisia. Puuaines on kestävää ja sitä on käytetty varsinkin vesirakentamiseen kuten satamiin ja laivoihin.
Kuvaukset Kynäjälavan (Ulmus laevis) pääesiintymisalue on Keski- ja Itäeurooppa. Suomessa kynäjalava on rauhoitettu ja sitä esiintyy hyvin harvalukuisena Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla. Istutettuna menestyy vyöhykkeillä I-IV (V-VI). Kynäjalava viihtyy kosteissa, runsasravinteisissa rantametsissä ja kasvaa kookkaaksi (20 m) puuksi. Se kukkii toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukat sijaitsevat harsussa sarjassa ja niiden perät ovat eri pituiset. Siemenet ovat 10-12 mm pitkiä ja 8-9 mm leveitä sekä ripsireunaisia ja ne varisevat jo heinäkuussa. Ristipölytteinen kasvi tuottaa heikosti itämiskelpoista siementä, mutta se lisääntyy tehokkaasti juuri-, kanto- ja tyvivesoista. Kynäjalavan lehti on sileä ja hyvin vinotyvinen, alapuoli tasaisen pehmeäkarvainen. Lehden sivusuonet ulottuvat haarautumattomina lehtilaitaan saakka. Kynäjalavan latvus on usein känkkyräinen ja monihaarainen ja kuori on vanhemmiten kaarnoittuva. Sen puuaines on kovaa ja kestävää ja soveltuu siten hyvin huonekaluihin. Rättärinsaaren kynäjalava on istutettu 1946.
Merkintä Vahingoittuneita nimikylttejä uusitaan syksyn aikana.
Mobiilipalvelu GLOPAS Mobiililaitteilla toimiva puiston opastus helpottaa puu- ja pensaslajeihin tutustumista. Ääniopastus kertoo tärkeimpiä ominaisuuksia ja kuvat avulla lehdet, kukat tai muut yksityiskohdat avautuvat kävijälle. Sisältöä voidaan muokata ja vaihdella vuodenajan tai muun teeman mukaan. Toimittaja: Tero Nivala, Eija Nivala Ääni: Janne Nevala, Limingan kunta Kuvat: Kyllikki Maaranto, Suomen metsäkeskus
Limingan kunta on kerännyt käyttäjien toiveita nettisivullaan jatkokehittämistä mietitään Käyttäjät
Limingan koululaiset testasivat mobiiliopastusta Käyttäjät
10.9.2016 Avajaiset 10.9.2016 Puiston avajaiset ja opastuspalvelun esittely
Hoidon suunnittelu Puistolle on laadittu hoitosuunnitelma, jonka avulla puistotyöntekijät ja talkoolaiset voivat tehdä hoitotoimenpiteet yhdenmukaisin ohjein.
Tietoa toiminnasta ja hankkeesta http://arboretumliminka.blogspot.fi www.metsakeskus.fi/alakestilan-arboretum-digi www.visitliminka.fi/sivu/fi/luontolinnut/alakestilan_arbortum