JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT Päivitys 24.4.2015 www.jyvaskylanenergia.fi
Sähköä, lämpöä ja vettä Jyväskylän Energia -konsernin toimialana on sähkön, lämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta Henkilöstömäärä 2014 lopussa 242 Liikevaihto 183 M Myynnin tunnusluvut (2014) Sähkön vähittäismyynti 829 GWh Sähkön tukkumyynti 626 GWh Sähkön siirto 660 GWh Lämmön myynti 1 024 GWh Laskutettu vesi 7,4 milj. m³
Jyväskylän Energiaa vuodesta 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto perusti kunnallisen sähkölaitoksen 23.4.1902 Sähkövalot syttyivät Jyväskylän kaduille 19.10.1902 Sähkön tuotanto alkoi puulla Lutakon sähkötehtaassa 1902 Puuhakkeella tuotettua kaukolämpöä asiakkaille 1960 1995 Jyväskylän Energiantuotanto Oy perustettiin 1997 Jyväskylän Energiasta tuli osakeyhtiö JE-Urakointi Oy perustettiin 1999 Kaukolämpöakku rakennettiin 2003 Biokaasun poltto lämmöksi alkoi 2003 JE-Siirto Oy perustettiin 2006 Vesiliiketoiminta (Jyväskylän vesi) osaksi JE-yhtiöitä 2006 Jyväskylän Voima Oy perustettiin 2006 Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n 100 %:n omistus 2009 Keljonlahden voimalaitoksen vihkiäiset 2010 JE-Urakointi Oy:n liiketoiminta myytiin JyNet Urakointi Oy:lle 1.3.2012 Jyväskylän Voima Oy:n hiililaiteinvestointi valmistui 2013
Yhtiöiden omistusrakenne Jyväskylän kaupunki 100 % Jyväskylän Energia Oy Liikennevirta Oy KS Energiavälitys Oy 10 % 44,7 % 100 % 100 % 81,4 %* C-Ella Oy 33,3 % JE-Siirto Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy Suomen Hyötytuuli Oy 12,5 % Tytäryhtiöt Muita osakkuuksia * Muuttunut 10/2012
Konserniyhtiöiden liikevaihdot 2014 (m ) Yhtiöiden liikevaihdot sisältävät myös konsernin sisäistä kauppaa 200,0 183,4 150,0 100,0 62,2 50,0 18,7 26,0 0,0 Jyväskylän Energia JE-Siirto Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy
Liikevaihto ja tulos 1999 2014 250 200 183,4 150 100 50 0-50 -10,2 Liikevaihto M Tulos ennen varauksia ja veroja M
Myynnin kehitys vuosina 1991 2014 (gwh) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1024 829 660 626 Lämmön myynti Sähkön tukkumyynti Sähkön vähittäismyynti Sähkön siirto * 2012 alkaen sähkön omaa tuotantoa myyty sähköpörssiin
Vuosi Jyväskylän Energiassa Tuotamme noin 1% Suomen sähköstä ja 1,1 TWh lämpöä. Käytämme 2,5 TWh (miljardia kilowattituntia) polttoaineita suhteella puu (50%), turve (37%), hiili (10%), öljy (2%), biokaasu (1%). Vuodessa polttoaineen tarpeemme on 35 000 täysperävaunuyhdistelmää puskuri puskurissa ne muodostaisivat 660 km pitkän jonon. Yhteistyöstä kanssamme jää kymmeniä miljoonia euroja kotimaahan yrityksille, kuljetusyrittäjille ja koneurakoitsijoille. Kaikkiaan ~1000 henkilötyövuotta koko ketjussa. Maksamme polttoaineveroja 3-4 miljoonaa euroa. Toimitamme 7,4 miljoonaa kuutiota vettä asiakkaillemme ja 13 miljoonaa kuutiota puhdistettavaksi.
Organisoitumismalli Asiakas Asiakkuudet Verkot Energian tuotanto Konsernipalvelut Toimitusjohtaja Hallitus
Laatusertifikaatit Laatu- ja ympäristösertifikaatit jo vuodesta 2000 Ympäristötoimintamme perustuu ISO 14001 -standardiin Laatujärjestelmä sertifioitu ISO 9001 -standardin mukaisesti
Yhteiskuntavastuu JE-yhtiöissä 2014
Yhteiskuntavastuun sisältö JE-yhtiöissä
Ympäristöpäämäärämme Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen Ympäristöosaamisen parantaminen Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö Avoin viestintä
JE-konsernin avainluvut Taloudellinen vastuu 2014 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (M ) 183,4 195 202,7 185 167,4 Liikevoitto (M ) 8,7 6,2 16,3 11,9 17,6 Tulovero (M ) 1,03 0 0,07 0 0,03 Osinko (M ) 0 0 0 0 0 Korkokulut omistajalle (M ) 13,1 16,5 16,5 16,7 16,8 Investoinnit (M ) 29,9 37,9 32,6 31,9 40,8 Oman pääoman tuotto (%) neg neg neg neg neg Omavaraisuusaste (%) 6,3 8,4 1,1 3,0 4,4 Palkat ja palkkiot 1) (M ) 13,3 13,1 12,7 17,5 17,4 Ostot toimittajilta (M ) 138 139 140 122 103 Yhteisöjen tukeminen (M ) 0,008 0,008 0,005 0,01 0,01 1) Palkkasummat sisältävät aktivoidut palkat
JE-konsernin avainluvut Ympäristövastuu 2014 2013 2012 2011 2010 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä (%) 32 2,3 4,5 4,4 4,0 Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,5 2,7 2,7 2,7 2,7 Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) 8,6 7,1 8,4 8,4 8,5 Kaukolämmön lisävesi (m 3 ) 9 960 3 673 10 311 6 861 8 158 Pumppaussähkön kulutus (MWh) 8 531 8 395 9 057 7 906 8 626 Vuotovedet vesijohtoverkosto (milj. m 3 ) 0,9 1,00 0,93 1,11 1,01 Jätevesivuodot vesistöihin (m 3 ) 248 874 2 995 2980 183 Sade-/hule-/sulamisvesivuodot viemäriverkostoon (milj. m 3 ) 4,2 5,8 4,9 4,3 3,69 Jätevesivuotojen %-osuus kokonaisjätevesimäärästä 0,002% 0,006% 0,023% 0,025% 0,002% Korjatut vesijohtovuodot (kpl) 31 42 26 32 41
JE-konsernin avainluvut Sosiaalinen vastuu 2014 2013 2012 2011 2010 Henkilöstö: Henkilöstö keskimäärin 1) 246 243 243 378 385 josta määräaikaisia 19 16 16 31 29 Työntekijöiden keski-ikä 44 43,6 44,4 45,6 45,2 Sairauspoissaolot (%) 2,2 2,7 2,3 2,6 3,6 Asiakkaat: Sähkönsiirto, SAIDI 2) (h/asiakas) 0,25 0,1 0,13 0,057 0,12 Sähkönsiirto, SAIFI 3) (kpl/asiakas) 0,58 0,32 0,29 0,12 0,57 Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 1,08 1,28 0,70 1,00 0,72 1) JE-Urakointi Oy:n liiketoimintakaupan johdosta 1.3.2012 JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2012 lopussa 235 2) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas 3) SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas
Myynnin kehitys GWh Milj. m 3 1 400 8,4 1 200 1 000 800 600 829 626 660 1024 8 7,6 7,4 7,5 400 7,2 200 0 6,8 Laskutettu vesi (milj. m³) Laskutettu jätevesi (milj. m³) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * 2012 alkaen JE-konsernin omaa sähkön tuotantoa myyty sähköpörssiin
Myynnin kehitys Meur 250 200 150 100 50 6,7 35,7 11,9 30,3 38,2 60,7 Muu myynti Veden myynti (vesi + jätevesi) Sähkön siirto Sähkön tukkumyynti * Sähkön vähittäismyynti Kaukolämmön myynti 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * 2012 alkaen JE-konsernin omaa sähkön tuotantoa myyty sähköpörssiin
Investoinnit liiketoiminnoittain Meur 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 191 65,8 37 29,4 32,6 37,9 29,9 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Konserni muut Energiatuotanto Vesiverkko Kaukolämpöverkko Sähköverkko
Energiatehokkuus Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy allekirjoittivat elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen ja liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmaan joulukuussa 2007. JE ja JES ovat sitoutuneet energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sähkön ja kaukolämmön jakelussa, lämmön erillistuotannossa sekä muissa toimenpiteissä aina, kun se on taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Vesiliiketoiminta ei kuulu energiapalveluiden toimenpideohjelmaan, mutta se liitettiin mukaan energiatehokkuustoimintaan vuonna 2010. Energiansäästöllä tarkoitetaan sen energiankulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimia. Energian käytön tehostamissuunnitelmat kohdistuvat sekä asiakkaisiin että JE:n ja JES:n omaan energiankäyttöön. Tehdyt toimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivalle.
Kaukolämmön avainlukuja 2014 2013 2012 2011 2010 Kaukolämmitetty rakennustilavuus (milj.m 3 ) 26,7 26,3 25,9 25,6 24,8 Kaukolämpöasiakkaiden määrä (kpl) 4 640 4 535 4 390 4 284 4 099 Kaukolämpöverkon pituus (km) 435 428 414 411 391 Lämmön myynti (GWh) 1 024 1 063 1 129 1 013 1 190 Lämmön hankinta (GWh) 1 114 1 137 1 233 1 106 1 301 Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä (m 3 ) 9 960 3 673 10 311 6 861 8 158 Kaukolämpöverkoston vesimäärä (m 3 ) 23 754 23 650 22 910 22 200 22 600 Kaukolämpöverkon pumppaussähkönkulutus (MWh) 8 531 8 395 9 057 7 906 8 626 * Luvut pitävät sisällään Jyväskylän alueen pääverkon luvut
Kaukolämmön avainlukuja GWh 1400 Milj. m 3 26 25,6 25,9 26,3 26,9 1200 1000 1114 1024 25 24 24,8 24,2 23,5 800 600 23 22,6 400 22 200 21 0 20 Lämmön hankinta Lämmön myynti Kaukolämmitetty rakennustilavuus
Kaukolämmön avainlukuja km 450 400 350 329 352 374 391 411 414 428 435 300 250 200 150 100 50 0 Kaukolämpöverkon pituus
Kaukolämmön avainlukuja MWh 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 11 894 10 800 8 533 8 626 7 9069 057 8 395 8 531 m 3 12 000 10 317 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 9 475 10 311 9 960 8 158 6 522 6 861 3 673 Kaukolämpöverkon pumppaussähkön kulutus Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä
Veden hankinta ja toimitus 2014 Veden hankinta Veden toimitus 14 % 29 % Viitaniemi Vuontee Pekonniemi Korpilahti Muurame 1,9 % Kaupunki Palokka 45 % Vesanka Tikkakoski 98,1 % Lievestuore Janakka (Laukaa) Laukaa
Vuotovesimäärät 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 11,3 % Vuotovesi-% vesijohtoverkostolle Jätevesivuodot vesistöihin (%-osuus jätevedestä) 0,002 % 35,8 % Vuotovedet viemäriverkostoon (%-osuus jätevedestä) 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Jäteveden puhdistus JS-puhdistamo Oy Jyväskylän kaupungin ja Laukaan ja Muuramen kuntien omistama osakeyhtiö. Jyväskylän kaupungin omistusosuus on 87 %. JS-Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Nenäinniemessä ja Korpilahdella. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo huolehtii Jyväskylän kaupungin ja Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kuntien jätevesien puhdistamisesta. Nenäinniemessä puhdistetaan noin 150 000 asukkaan sekä viemäriverkon alueella toimivan teollisuuden jätevedet. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo ottaa vastaan myös asuinkiinteistöjen sako- ja pullokaivolietteitä. Korpilahden jätevedenpuhdistamo hoitaa Korpilahden alueen jätevesien puhdistamisen. Jyväskylän Energia Oy ostaa Korpilahdelta tulevien jätevesien puhdistuksen JS- Puhdistamo Oy:ltä. Jyväskylän Energia Oy vastaa kuntien vesihuoltolaitosten kanssa jätevesiviemäriverkostoista.
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo Tuleva vesimäärä
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo Fosforin poistoteho % Vaadittu poistoteho
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo BOD 7,ATU: n poistoteho %
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo Lähtevän veden fosforipitoisuus Sallittu enimmäispitoisuus
Nenäinniemen puhdistamo Lähtevän veden BOD 7,ATU -pitoisuus Purkuvesistöä kuormittava jäteveden sisältämä happea kuluttava orgaaninen aines (BOD 7 ) sekä kyseiselle parametrille ympäristöluvassa määrätyt enimmäispitoisuudet. Sallittu enimmäispitoisuus Jäteveden puhdistus
Myydyn sähkön alkuperä vuonna 2014 Koko Suomi Jyväskylän Energia 19% 25% 31 % 58 % 26 % 27 % 11 % Turve ja muut fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energianlähteet Ydinvoima Tuonti JE:n tiedot vuodelta 2013 Jyväskylän energian myydystä energiasta omaa tuotantoa 54 % ja sähköpörssistä hankittua 46 % Lähde: Energiateollisuus ry (Sähkön hankinta energialähteittäin 2014)
Sähkön siirron tunnuslukuja 1 400 1 318 1 200 1 000 800 660 600 400 200 0 Sähkön siirto (GWh) Sähköverkon pituus (km)
Sähkön siirron tunnuslukuja 25 25 22 20 15 12 9 5 8 6 5 7 20 15 15 11 11 11 15 17 10 5 13 9 15 12 10 12 10 10 5 4 4 3 2 3 2 8 0 0 Lyhyet häiriöt (kpl) Kytkentätoimenpiteitä vaativat pysyvät keskeytykset (kpl) Verkkoon liitetyt uudet muuntamot (kpl) Muuntamoiden saneeraukset (kpl)
Ympäristöystävällinen energian tuotantomme Suomen energiatuotanto perustuu kivihiileen, öljyyn, ydinvoimaan, vesivoimaan, maakaasuun, tuulivoimaan, turpeeseen ja puuhun. Jyväskylän Energia -yhtiöt pyrkii tuottamaan energiaa mahdollisimman luontoystävällisesti, pääasiassa maakunnan puulla ja turpeella. Polttoainevalikoimamme etuja ovat raaka-aineen uusiutuvuus sekä maakunnallisuus. Mustankorkean jätteenkäsittely-aseman biokaasun poltto kaukolämmöksi alkoi 2003. Voimalaitosten tuhkista 100% meni hyötykäyttöön mm. metsälannoitteeksi ja maanrakennukseen. Panostamme energian säästöön mm. lämmön varastointia kehittämällä ja säästöneuvonnalla. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen allekirjoittamalla elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen. Sertifioidun järjestelmämme mukaan noudatamme kaikkia voimassaolevia ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia. Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia ja sen kannattavuutta selvitettiin osana Jyväskylän Kangas hanketta. Jyväskylän Energia osallistuu Suomen Hyötytuuli Oy:n kahteen uuteen tuulipuistohankkeeseen.
Käytettävät polttoaineet: turve teollisuuden sivutuotteet: puru kuori metsäpolttoaineet: hakkuutähteet kannot hiili ja öljy Sähkö-/ lämpö-/ höyryteho 85/ 140/ 65 MW Hyötysuhde 73 % Energiakäytettävyys 100 % Käyttöönottovuosi 1986 Rauhalahden voimalaitos
Pääpolttoaineet turve ja puu Tukipolttoaine hiili Kaksi toimintaperiaatetta: sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) sähkön lauhdetuotanto voidaan säätää portaattomasti Kattilateho 495 MW Energiakäytettävyys 72 % Sähköä saadaan lauhdekäytössä maks. 215 MW yhteistuotantoajossa maks. kaukolämpöteho 260 MW, jolloin sähköteho 163 MW Keljonlahden voimalaitos
Voimalaitoksen toimintakaavio 215 MW 495 MW 160 kg/s 0 260 MW
Energian tuotanto 2014 Sähkön tuotannon polttoainejakauma Kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma 12% 0% 15% 2% 1% 52% 36% Turve Puu Hiili Öljy 44% 38% Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu
Polttoaineiden käyttö 2014 GWh 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu Yht. JYT/JE 396 410 0 49 20 875 JVO 562 886 257 6 0 1 710 * Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) luvut sisältävät kaiken polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%.
Polttoaineiden käyttö 1986 2014 GWh 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Turve Hiili Öljy Puu, teoll. sivutuotteet Puu, metsäpolttoaineet Kierrätyspolttoaine Peltobiomassa * Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Energiatuotannon ilmanpäästöt 2014 800 700 600 746 694 500 400 300 200 339 355 407 339 303 159 462 100 0 13 10 23 JYT JVO Yht. Rikkidioksidi (t) Hiilidioksidi (1000 t) Typpidioksidi (t) Hiukkaset (t) * Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) ilmanpäästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Typenoksidi- (NO x ), rikkidioksidi- (SO 2 ) ja pölypäästöt 2014 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SO₂ (t/a) NOₓ (t/a) PÖLY (t/a) Tuotanto (GWh/a) JE-konsernin energiatuotannon määrä on kasvanut Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myötä 2010, mutta päästöjen määrä ja päästöt megawattituntia kohti ovat Keljonlahden käyttöönoton jälkeen pienentyneet. Oheisesta kuvaajasta tämä näkyy hyvin verrattaessa vuotta 2014 vuosiin 2006-2009. * Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Hiilidioksidipäästöt 2006 2014 1000 tonnia 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 CO₂ CO2 (1000 (t/a) t/a) CO₂-päästöt ovat pienentyneet huomattavasti puun osuuden kasvaessa voimalaitosten polttoainekäytöstä. * Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Voimalaitosten tuhkat Milj. kg 35 Kaatopaikalle toimitettu voimalaitosten tuhka 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuonna 2014 tuhkista meni hyötykäyttöön lähes 100 % * Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) tuhkat. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Henkilöstö Henkilöstömäärän kehittyminen Henkilöstö yhtiöittäin 400 350 300 250 200 150 100 50 0 JYT JVO JEU JES JE 250 200 150 100 50 0 JE JES JVO JYT Yht. Naisia 58 3 0 0 61 Miehiä 86 19 37 46 188 JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012. JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2014 lopussa oli 242, joista miehiä 183 ja naisia 59
Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin 2014 2013 2012 2011 Vakituiset/ määräaikais et Yht. Vakituiset/ määräaikais et Yht. Vakituiset/ määräaikais et Yht. Vakituiset/ määräaikais et Yht. Jyväskylän Energia Oy 125/19 144 122/14 136 125 / 13 138 119 / 8 127 JE-Urakointi Oy - - - - - - 122 / 13 135 JE-Siirto Oy 19/3 22 19/2 21 19 / 1 20 21 / 0 21 Jyväskylän Voima Oy 37/0 37 38/1 39 37 / 1 38 38 / 6 44 Jyväskylän Energiantuotanto Oy 44/2 46 48/2 50 46 / 1 47 47 / 4 51 Konserni yhteensä 225/24 249 227/19 246 227 / 16 243 347 / 31 378 Henkilömääriksi laskettu keskimääräinen henkilöstön lukumäärä vuoden 2014 aikana JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2014 lopussa oli 242, joista vakituisia 222 ja määräaikaisia 20 JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012.
Henkilöstö 2014 Konserni JE JES JVO JYT Työntekijöiden keski-ikä Keskim. palvelusuhteen pituus Sairauspoissaolot kalenteripäiviä/henkilö Sairauspoissaolot (%), joista työtapaturmien aiheuttamia (%) 44,0 41,9 44,4 43,8 45,8 12 11 16 5 16 6 8 2 4 8 2,2 3,2 0,7 1,4 3,3 2,7 1,6 0,3 0 0,8 Työtapaturmien määrä 1) 14 9 1 2 2 Tapaturmataajuus LTIF 2) 9,8 8,6 27,9 0 13,1 1) Konsernin omalle henkilöstölle vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työtapaturmat (Huom! Raportointitapa muuttunut vuodesta 2010) 2) Työtapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti
Tuotevastuu / keskeytykset Kaukolämpö Sähkö 1,4 1,2 1,0 0,8 1,33 0,88 0,72 1 0,7 1,28 1,08 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,58 0,6 0,4 0,2 0,27 0,4 0,3 0,2 0,1 0,25 0,0 0,0 Asiakkaan kokema keskeytysaika (h) SAIDI (h/asiakas) SAIFI (kpl/asiakas) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas
JE-konsernin vuosi 2014 plussat Puun käyttö ennätykselliseen 50,5 prosenttiin voimalaitosten polttoainevirrasta. Kasvu jatkuu yhtiön strategian mukaisesti. Hiilidioksidipäästöt laskivat puun osuuden kasvaessa. 100% voimalaitosten tuhkista meni hyötykäyttöön. Aikaisempina tilikausina olleesta polttoainepulasta päästiin eroon Keljonlahden hiililaitteiden valmistuttua, ja samalla puun ja hiilen hankintaa lisättiin. Vesiverkkoihin ja vedentuotantoon vuonna 2014 tehdyt investoinnit 14,7 M on kyetty rahoittamaan ensimmäisen kerran vesiliiketoiminnan historiassa liiketoiminnan tuotoilla. Kaukolämmön hinta: 10 suurimman kaupungin keskitasoa. Öljyn käytön väheneminen ja lisääntynyt sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetti ovat pienentäneet energiantuotannon muuttuvia kustannuksia. Yksi strategialähtöisistä kehitysprojekteista oli puhelinpalvelun parantaminen, joka onnistui lyhentämään vastausaikoja merkittävästi. Jyväskylän Energia oli myös mukana Jyväskylän asuntomessuilla kehittämässä ja esittelemässä uusia talotekniikan ratkaisuja. Asiakkaiden palvelua parannettiin lisäksi ottamalla uusi häiriötiedotusjärjestelmä kaikille tuotealueille (sähkö, lämpö, vesi).
JE-konsernin vuosi 2014 miinukset Lämpimät säät heikensivät Jyväskylän Energia -konsernin myyntiä ja tulosta lämmön myynnin, sähkönmyynnin, sähkön siirron ja sähkön tuotannon tuotealueilla. Sähkön markkinahinta oli pääosan vuotta niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä. Voimalaitosten käyttöasteiden jäädessä matalaksi myös hyötysuhde heikkenee, mikä nostaa tuotantokustannuksia. Osaltaan tuotantomäärää vähensivät myös ennakoimattomat tuotantokatkot, joista merkittävimpien taustalla olivat Keljonlahden kattilan höyryputkeen tullut vuoto toukokuussa ja generaattorin staattoriin tullut vika lokakuussa. Hiilen hankinnassa Keljonlahdelle oli ongelmia kuljetuksissa ja purkamisessa, joista tuli lisäkustannuksia. Lämmin sää vähensi edelleen kaukolämmön myyntimäärää noin 4% vuoteen 2013 ja noin 9% vuoteen 2012 verrattuna, vaikka kaukolämpöön liitetyt rakennuskuutiot kasvoivat. Polttoainevarastot kasvoivat huomattavasti tavoitetasoa suuremmiksi
Jyväskylän Energian vuosi 2014 Konsernin tilikauden tappio oli 10,8 M. Tulos parani edelliseen tilikauteen verrattuna 0,6 M. Konsernin käyttökate oli 48,6 M. Omistajalle tuloutettiin korkoja 12,5 M. Konsernin omavaraisuusaste on parantunut omistajan sijoittaman SVOP:n ansiosta, mutta on edelleen heikko. Huonoa on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Konsernin viime vuosina tekemät merkittävät investoinnit energiantuotantokapasiteettiin ovat kasvattaneet poistoja, leasingkuluja ja korkokuluja, ja nämä rasittavat konsernin tulosta vielä vuosia. Konsernin kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet. Lämpimän talven ja alhaisen sähkön markkinahinnan yhdistelmä tekee positiivisen tuloksen saavuttamisen vaikeaksi vielä arviolta 1-2 tilikautena. Jyväskylän Energia 2014 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (t ) 183 367 195 038 202 733 185 000 199 638 Liikevoitto (t ) 8 716 6 168 16 273 11 900 21 988 Liikevoitto (%) 4,8 3,2 8,0 6,2 11,0 Oman pääoman tuotto (%) neg neg neg neg 10,2 Omavaraisuusaste (%) 6,3 8,4 1,1 3,0 8,6
Jyväskylän Energian vuosi 2014 Puun osuus konsernin polttoainekäytöstä nousi jälleen uuteen ennätykseen 50,5 %:iin koko polttoainekäytöstä. Puun osuutta on teknisesti edelleen mahdollista kasvattaa tulevina tilikausina, mikäli se on taloudellisesti järkevää. Helmikuussa hallitus päätti investoida Rauhalahden voimalaitoksen savukaasujen puhdistuslaitteisiin IED-direktiivin vaatimusten takia. Samalla päätettiin uudistaa laitosta muiltakin osin, jotta sen käyttöä voidaan jatkaa vähintään vuoteen 2030 saakka. Tilikauden aikana jatkettiin panostuksia konsernin kokonaisvaltaiseen, suunnitelmalliseen ja erityisesti ennakoitavien riskien hallintaan osana liiketoiminnan strategista ja operatiivista johtamista. Valtakunnalliset latausoperaattorin Liikennevirta Oy:n toimintaa käynnistettiin yhdessä muiden omistajien kanssa. Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia ja kannattavuutta selvitettiin osana Jyväskylän Kangas -hanketta. Jyväskylän Energia osallistuu Suomen Hyötytuuli Oy:n kahteen uuteen tuulipuistohankkeeseen.
JE-siirto Oy:n vuosi 2014 Sähkömarkkinalain muutos astui voimaan edellisen vuoden syyskuussa. Lain edellyttämä uusi verkkolupa haettiin Energiavirastolta vuoden 2013 lopussa. Toimintavuoden aikana toteutettiin lain edellyttämiä toiminnan ja asiakaspalvelun kehittämisen toimenpiteitä sekä yrityksen viestinnän kehittämistoimet. Suurin yksittäinen verkon omistajan sähköverkkoon kohdistunut saneeraus oli Savelan kytkinaseman korvaaminen uudella kytkinasemalla. Uuden keskussairaalan rakentamisen edellyttämiä verkkomuutoksia on toteutettu jo parin vuoden aikana ja investointitarve jatkuu kohteen valmistumiseen saakka. Jakeluverkostoa rakennettiin eri puolilla jakelualuetta. Merkittävimmät uudisrakentamiskohteet olivat Kangas, Kivelänranta ja Sääksvuori. Vuoden 2014 korvausinvestointien myötä 9 % kaikista keskijännitteisistä ilmajohdoista korvattiin maakaapelilla. Vuonna 2014 JE-Siirto Oy uusi sähköverkon tilan valvontaan liittyvän kaukokäyttöjärjestelmän sekä otti jakeluverkossa käyttöön mobiilikäyttöisen kuntotarkastusjärjestelmän. JE Siirto Oy on mukana vapaaehtoisessa energiapalvelujen toimenpideohjelmassa, jonka tavoitteena on verkostohäviöiden pienennys vuoden 2016 loppuun mennessä. JE-Siirto Oy on osallistunut Energiateollisuus ry:n koordinoimaan sähkötutkimuspoolin rahoitukseen sekä vuodesta 2010 alkaen Motiva Oy:n koordinoimaan sähkölämmityksen tehostamisohjelmaan Elvariin.
JE-siirto Oy:n vuosi 2014 Sähköverkkoliiketoiminnan viranomaisvalvonnassa on meneillään 4 vuotta kestävä kolmas valvontajakso (2012-2015). JE-Siirto sai edellisen valvontajakson eli toisen valvontajakson (2008-2011) valvontapäätöksen maaliskuussa 2014. JE-Siirto Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen. Asia käsitellään markkinaoikeudessa vuonna 2015. Toisen valvontajakson päätöstä on noudatettu ja sen vuoksi JE-Siirto Oy jätti perimättä sähkön siirtotuotteiden perusmaksut kahdelta kesäkuukaudelta. JE-Siirto Oy on saanut toimintavuonna Energiavirastolta ensimmäisen valvontajakson (2005 2007) velvoitepäätöksen kyseisen jakson ylituoton käsittelystä. Sähkön siirtoenergian myynti jakeluverkkoon laski edellisvuoteen verrattuna 0,24 % lämpimästä loppuvuodesta ja yleisestä taloudellista tilanteesta johtuen. Kokonaisuudessaan siirtoenergian myynti pieneni 0,16 %. Verkkoon liittyneiden uusien kiinteistöjen määrä myös pieneni noin 15 %. JE-Siirto Oy 2014 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (t ) 18 745 17 495 20 535 19 087 15 802 Liikevoitto (t ) 256 738 1 248 314 1 369 Liikevoitto (%) 1,4 4,1 6,1 1,6 8,7 Omavaraisuusaste (%) 12,2 16,0 16,4 18,2 28,3
Jyväskylän Voima Oy:n vuosi 2014 Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli 72 %. Keljonlahden voimalaitos ajoi vastapainetuotantopainotteisesti, koska sähkön alhainen markkinahinta rajoitti lauhdetuotantoa koko vuoden ja laitehäiriöiden ja -rikkojen takia sähkön tuotanto syksyllä jäi vähäiseksi Tammikuusta toukokuun loppupuolelle laitos ajoi normaalisti osakkaiden tilausten mukaan kuitenkin niin, ajo päättyi noin viikkoa ennen suunniteltua revisiota kattilavuotoon. Laitos ajettiin ylös heinäkuun lopussa revision jälkeen. Elokuu jouduttiin ajamaa rajoitetulla teholla turbiinin värinöiden takia. Syyskuussa laitos oli alhaalla turbiinin linjauksen takia 3 viikkoa. Lokakuun 25. päivänä generaattorin staattoriin tuli maasulku ja laitos tuotti vain lämpöä reduktioajossa vuoden loppuun saakka, koska generaattorin korjaus kesti 1.2.2015 saakka Rikinsyöttöjärjestelmän asennuksen valmistuttua 2014 laitos voi jatkossa polttaa puuta 70 % osuuteen saakka. Jyväskylän Voima Oy 2014 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto ( M ) 47,7 56,3 47,7 66,3 38,6 Liikevoitto (%) 7,3 6,6 7,3 4,9 4,0 Omavaraisuusaste (%) 13,9 13,3 13,9 14,0 14,4 * Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n vuosi 2014 Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli erinomainen (100 %) Rauhalahden voimalaitos oli revisiossa huhtikuun ajan. Tuotanto jäi budjetoidusta noin 80% tasolle leudon lämpötilan takia. Laitoksella on menossa mittava projekti yhteistuotantokattilan päästöjen vähentämiseksi IE-direktiivin asettamiin raja-arvoihin vuodesta 2020 lähtien. 30 miljoonan euron investoinnilla jatketaan laitoksen elinikää vuoteen 2030 saakka. Ympäristönsuojelumääräysten muutosten vuoksi yhtiö suunnittelee vuoteen 2018 mennessä toteutettavia investointeja mm. öljypolttoaineiden käsittely- ja varastointialueisiin sekä polttoainemuutoksiin. Rauhalahden voimalaitos, Savelan voimalaitos sekä Varikon lämpökeskus ovat mukana kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa (TNP), jonka avulla jaksotetaan IEdirektiivin vaatimat investoinnit aikavälille 2016-2020. Jyväskylän Energiantuotanto Oy 2014 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (M ) 35,6 38,1 35,6 30,7 39,7 Liikevoitto (%) 0,8 0,4 0,8 1,1 1,4 Omavaraisuusaste (%) 26 26 26 32 33