Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002

Jorma Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002 TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) 7711 WWW.KUNNAT.NET 00530 HELSINKI 00530 HELSINGFORS TELEFAX (09) 771 2291 WWW.KOMMUNERNA.NET PL 200, 00101 HELSINKI PB 200, 00101 HELSINGFORS

2

S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Uudet lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 9 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 9 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset 10 Suurimmat kaupungit 10 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 11 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 12 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Polttoaineilla tuotettu lämpö 5 Kulutus rakennustyypeittäin 6 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 7 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki) 8 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 9 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 11 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 13 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 14 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 17 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 20 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 22 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 24 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 25 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) 7711 WWW.KUNNAT.NET 00530 HELSINKI 00530 HELSINGFORS TELEFAX (09) 771 2291 WWW.KOMMUNERNA.NET PL 200, 00101 HELSINKI PB 200, 00101 HELSINGFORS

3

4 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2002 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

5 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2002 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö 1 100 37 350,0 2 Sähkölämpö 1 100 67 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 370 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 280 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 25 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 25 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 28 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 28 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 19 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 97 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 97 13 Muu 1 100 35 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ Vuoden 2002 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista vain Porvoosta, Kouvolasta, Kokkolasta, Keravalta ja Kirkkonummelta. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,6 miljoonaa asukasta. Kulutustilastoinnin kattavuus asukasluvulla mitattuna on säilynyt korkeana (93 %) yli 30 000 asukkaan kunnissa. Kattavuus on viime vuosina selvästi laskenut alle 30 000 asukkaan kunnissa. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut.

Kulutustilaston luotettavuus 6 Vuoden 2002 osalta kulutustilaston antoi 109 kuntaa (v. 2001 106 ) tai kuntayhtymää. Vuoden 2000 osalta luku oli 141. Rakennuskuutioissa mitaten määrä vuosina 2001 ja 2002 oli sama eli 86 milj. m 3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen n. 24 % ja opetusrakennusten osuus 32 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 69 %. Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus oli 29 %. Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 13 % ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 7 %. Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 10 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on ehkä luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2002 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua.

7 Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Uudet lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt viidennen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Joidenkin kuntien sijaintia näillä 16 lämmitystarvelukualueella on siis tarkistettu. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Uutta lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 10 15 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästön osalta päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,8 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 8 % ja sähkölämmöllä 1,3 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 66 milj m 3 (v 2001 70) ja asuinrakennuksia 21milj. m 3 (16). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2002 47,6 kwh/m 3 (v. 2001 48,3) ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,1 kwh/m 3 ( 63,6 ) Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2002 42,4 kwh/m3 (42,5) eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 12 % (14 ). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,4 kwh/m 3 (18,3) ja asuinrakennuksissa 11,1 kwh/m 3 ( 11,7). Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 149 litraa/m 3 (162) ja asuinrakennuksissa 420 litraa/m 3 (429). Julkisia rakennuksia oli kulutustilastossa yhteensä 7439 kpl (7 270) ja asuinrakennuksia runsas 3205 kpl (3 246).

Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 9 Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 48,8 kwh/m3. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). Siinä normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski lähes kaksi prosenttia ja sähkön ominaiskulutus laski lähes prosentin. On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski 1,4 % vuodesta 2001 vuoteen 2002 ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus laski 2,3 %. Merkittävää on erityisesti opetusrakennusten lämmön ominaiskulutuksen lasku 1,0 %:lla. Hoitoalan rakennukset on myös varsin suuri ryhmä, ja siinä lämmön ominaiskulutuksen laski 1,4 %. Sähkön ominaiskulutus nousi opetusrakennuksissa lähes 4 %. Niissä sähkön ominaiskulutus oli 12,9 kwh/m 3. Asuinrakennuksissa sähkön ominaiskulutus laski 5 % Veden ominaiskulutus nousi erityisesti kouluissa ja toimistorakennuksissa. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 13,9 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen lähes 2 %. Espoossa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes ennallaan. Tampereella lämmön ominaiskulutus nousi runsaan prosentin. Vantaalla lämmön ominaiskulutus nousi 2 prosenttia ollen selvästi korkeampaa tasoa (58,5 kwh/m 3 ) kuin muissa suurissa kaupungeissa. Turussa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes entisellään. Sen sijaan Oulussa nousua oli lähes 9 prosenttia. Lahdessa lämmön ominaiskulutus laski yli 5 %. Kuopiossa on edelleen ainakin kaupunkien pienin lämmön ominaiskulutus, 33,5 kwh/m 3. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutuksen nousu näyttäisi taittuneen ollen nyt vain 36,3 kwh/m3.

6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 10 Porissa lämmön ominaiskulutus näyttäisi julkisissa rakennuksissa nousseen lähes 4 %. Lappeenrannassa ja Vaasassa ominaiskulutus hieman laski. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2001 ja 2002 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2001 ja 2002. Taulukoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuoden 2000 kulutustilaston perusteella näytti siltä, kuin sähkön ominaiskulutuksen kasvu olisi kunnissa tasaantunut. Sähkön ominaiskulutus nousi kuitenkin vuodesta 2000 vuoteen 2001 koko kulutusseurannassa olevassa rakennuskannassa 11 % ja vuodesta 2001 vuoteen 2002 sähkön ominaiskulutus laski lähes prosentin. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousi opetusrakennusten sähkön ominaiskulutus, lähes 4 %. Peruskoulu- ja lukiorakennusten sähkön ominaiskulutus nousi yli 5 %. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus laski 18,3:stä kwh/m 3 17,0:een kwh/m 3. Yli 30 000 asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Nyt vuodesta 2001 vuoteen 2002 nousua ei ole. Em. kuntaryhmän tiedot ovat luotettavimpia. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään. Vantaa selittää 25 % nousua ilmanvaihtokoneiden käytön lisäämisellä kosteus- ja homeongelmien tähden. Myös yöhuuhtelut lisäsivät sähkön kulutusta hellejakson aikana. Kotkassa julkisten rakennusten 26 % nousun syyksi kerrotaan kokoontumisrakennuskanan muutos. Vuonna 2001 oli kulutusseurannassa 6 kiinteistöä ja vuonna 2002 9 kiinteistöä. Sähkön ominaiskulutus nousi ko. ryhmässä 37 %. Nurmijärvellä 56 % ominaiskulutuksen nousua selitetään, että sähkölämmityskohteissa ei lämpöä ja taloussähköä eritellä ja kulutuksiin luetaan esimerkiksi valmistuskeittiöiden sähkönkulutus.

11 Raumalla 14 % sähkön ominaiskulutuksen nousua selitetään talviharjoitteluhallin palamisella 2002. Sen kulutukset ja suuret kuutiot ( 108 000 m3) ovat poissa vertailukuutioista. Liitteessä raportin lopussa on kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 8 YHTEENVETO Vuodesta 2001 vuoteen 2002 veden ominaiskulutus laski lähes 4 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia. Merkittävää on, että opetusrakennusten veden ominaiskulutus näyttäisi laskeneen yli 11 %. Myös toimistorakennuksissa veden ominaiskulutus laski yli 12 %. Kulutustilaston kattavuus on erityisesti heikentynyt alle 10 000 asukkaan kuntien osalta, joista vain 21 % on toimittanut kulutustilaston. Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta kattavuus on 93 %. Näyttää siltä, että lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus (47,6 kwh/m 3 ) näyttäisi hivenen laskeneen vuodesta 2001 vuoteen 2002. Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli 1990 -luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2002 keskimäärin + 12 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka

12 tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 29 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2002 noussut lähes 9 %. Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 100,0 % 90,0 % Kattavuus yhteensä % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vuosi R001

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (5.88%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.75%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.35%) 1. ASUINRAKENNUKSET (24.02%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.75%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.98%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.55%) Rakennuskanta 60,3 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (12.38%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.03%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.76%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.09%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.45%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.65%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (8.09%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (40.72%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (17.84%) Rakennuskanta 11,3 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (7.79%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.59%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.20%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.59%) 1. ASUINRAKENNUKSET (11.01%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (18.21%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (43.42%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (6.52%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (10.67%) Rakennuskanta 6,4 miljoonaa m³ Kuntayhtymät 9. MUUT (0.91%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.18%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.57%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.03%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.52%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (39.39%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (49.48%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.43%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.50%) Rakennuskanta 8,8 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (5.88%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.75%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.35%) 1. ASUINRAKENNUKSET (24.02%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.75%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.98%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.55%) Rakennuskanta 86,8 miljoonaa m³ R009

Polttoaineet 2002 137 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat >30 000 asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Espoo 49 105958,0 2935,0 118,3 Helsinki 91 1086793,9 10440,5 16,6 Hyvinkää 106 27126,7 18,3 620,0 Hämeenlinna 109 35944,5 473,6 212,5 207,3 Imatra 153 16977,9 24,5 Joensuu 167 43237,2 Jyväskylä 179 108519,4 1978,0 868,3 Jyväskylän mlk 180 10100,4 182,1 206,6 Järvenpää 186 16919,0 Kajaani 205 30754,0 307,8 Kotka 285 68387,0 246,0 225,3 927,4 Kuopio 297 65374,6 472,7 237,9 Lahti 398 126551,4 85,7 Lappeenranta 405 38313,8 2052,6 373,2 9702,5 Lohja 444 15901,0 1286,0 412,4 Mikkeli 491 31669,0 1030,0 Nurmijärvi 543 18562,1 Oulu 564 81647,7 1284,8 Pori 609 50288,9 Rauma 684 29963,0 420,1 971,0 118,1 Rovaniemi 698 23883,7 Seinäjoki 743 21700,0 195,0 66,1 Tampere 837 131384,1 682,3 315,1 Turku 853 155829,0 2182,6 Tuusula 858 12036,0 1770,0 663,1 Vaasa 905 50570,0 802,6 118,9 Vantaa 92 94695,8 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö 2499088 28452 5843 118 10837 0 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski 754 7749,0 849,0 286560,0 Forssa 61 18937,6 Heinola 111 15064,2 486,7 275,7 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu

Polttoaineet 2002 137 kuntaa Sivu 2/5 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Hollola 98 8877,8 323,9 Iisalmi 140 17611,9 150,2 Kaarina 202 10909,3 762,0 267,3 Kankaanpää 214 8183,9 478,9 Kemi 240 22176,0 645,0 99,0 Kempele 244 8514,6 Keuruu 249 8418,0 131,4 108,7 Kitee 260 7318,2 293,9 226,0 Kiuruvesi 263 9372,5 151,2 Kurikka 301 8201,0 234,9 128,5 Kuusamo 305 20396,0 Laukaa 410 6510,0 452,7 646,4 Lempäälä 418 8259,6 400,1 159,6 17499,0 Lieksa 422 12845,0 520,2 115,0 Mäntsälä 505 5609,0 138916,0 Naantali 529 8153,0 Nivala 535 5759,4 598,0 287,5 Orimattila 560 6413,8 186,2 54673,0 Pieksämäki 593 7912,7 265,9 14,9 Pietarsaari 598 12014,0 176,2 Riihimäki 694 13522,2 1604,1 70,0 Saarijärvi 729 8839,7 53,5 411,5 Salo 734 50116,2 347,8 1426,7 Savonlinna 740 13062,3 671,4 330,2 Siilinjärvi 749 6700,0 275,7 Uusikaupunki 895 8026,2 775,6 203,8 Valkeakoski 908 19885,6 1244,4 Valkeala 909 281,0 960,0 Varkaus 915 15932,3 260,1 Äänekoski 992 8330,0 0,0 338,4 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu 389621 8967 8647 0 498608 115 0 0 0 0 0 0 0 R005

Polttoaineet 2002 137 kuntaa Sivu 3/5 Kunnat <10 000 asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Eura 50 7617,9 58,3 163,9 792,3 Haapavesi 71 5466,0 535,7 161,3 Harjavalta 79 2247,8 38,8 205,3 79,1 Hausjärvi 86 1706,0 250,0 Himanka 95 2950,1 343,4 145,5 Honkajoki 99 453,7 Isokyrö 152 1541,0 443,2 Jokioinen 169 3832,3 1126,6 243,5 Juankoski 174 6405,8 78,7 Jämsänkoski 183 8887,0 139,7 Kaavi 204 361,7 532,3 80,0 Kalvola 210 1792,0 145,4 Kangasniemi 213 4402,3 101,1 Karstula 226 5904,7 97,3 Kauhava 233 6551,1 174,8 Kauniainen 235 11404,0 Kerimäki 246 1863,5 552,7 1233,0 Kittilä 261 5735,0 80,0 Kristiinankaupunki 287 218,8 Kruunupyy 288 3559,9 89,0 273,7 27,0 Laihia 399 3873,4 156,2 199,4 Lappi 406 258,5 Liminka 425 2689,0 224,1 Loimaa 430 2249,0 185,7 81,6 Luopioinen 439 269,5 Masku 481 236,6 Oulunsalo 567 4085,3 54,0 Outokumpu 309 8936,7 37,4 130,7 Padasjoki 576 158,7 135,0 526,6 Paimio 577 4211,0 123,9 Parikkala 580 4358,7 251,1 Pudasjärvi 615 7805,9 553,6 Pyhäselkä 632 4037,3 213,2 177,5 254,0 Pälkäne 635 1502,1 125,7 Rautalampi 686 757,1 280,4 620,1 Ristiina 696 237,8 1074,4 Suolahti 774 5276,0 17,5 86,2 R005

Polttoaineet 2002 137 kuntaa Sivu 4/5 Kunnat <10 000 asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Säkylä 783 3558,0 103,1 185,9 Taivalkoski 832 12480,9 96,7 Teuva 846 6553,4 20,0 165,3 Tohmajärvi 848 4098,0 292,0 2291,0 Toijala 864 4669,8 195,0 433,3 Urjala 887 644,2 Uurainen 892 895,0 65,0 Uusikaarlepyy 893 223,5 446,0 195,5 5,5 Viiala 928 1054,3 140,1 526,7 Viitasaari 931 5048,0 230,9 55,0 Ylitornio 976 5560,1 219,3 406,5 59,0 Äetsä 988 2133,7 179,9 314,5 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö 175994 7464 12844 275 0 2197 254 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 2508 5969,2 HUS 125937,9 1969,2 836,1 3174256,0 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 3138 4513,0 197,6 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 3107 13798,0 221,0 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä3110 9022,3 34,0 84,4 Kangasalan seudun terveyskeskuksen 5319 ky 1044,0 146,9 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 5130 13626,0 372,4 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 3123 7381,0 370,8 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 2105 7574,0 79,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 3120 5730,6 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 27880,0 692,0 880,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 41551,0 1235,0 592,0 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä3128 25273,0 413,6 620,4 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 5142 12086,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä 3130 2584,6 161,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky 5416 Satakunnan sairaanhoitopiiri 5115 24901,3 563,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Musiikkiopisto 309,6 R005 Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu

Polttoaineet 2002 137 kuntaa Sivu 5/5 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Savonlinnan kuntakonserni/ Savonlinnan Asunnontuot. 1136,0Oy Savonlinnan kuntakonserni/ Vuokratalot Oy 12434,0 226,0 875,0 Savonlinnan kuntakonserni/iltakoti ry Rosina 373,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-savon Ammattikoul.ky 1045,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-savon sairaanhoitop. 6507,2 Savonlinnan kuntakonserni/kiin.palv.savotek Oy 97,7 Savonlinnan kuntakonserni/opiskelija- ja Nuorisoas 6108,0 97,7 Savonlinnan perusterveydenhuollon ky5395 2016,0 Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen 10483,0 ky Seinäjoen ammattioppilaitoksen ky 3171 10483,0 Yhteensä Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu 379767 505 6396 2364 3174256 880 0 0 0 620 0 0 0 Raportti Yhteensä 3444470 45388 33730 2756 3683701 3192 254 0 0 620 0 0 0 R005

Polttoaineilla tuotetut energiamäärät 2002 137 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat >30 000 asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö Raskas pö Maakaasu Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili Antrasiitti Muu Espoo 49 105958,0 2935,0 1064,7 Helsinki 91 1086793,9 10440,5 149,4 Hyvinkää 106 27126,7 18,3 5579,6 Hämeenlinna 109 35944,5 473,6 1912,5 1,9 Imatra 153 16977,9 220,2 Joensuu 167 43237,2 Jyväskylä 179 108519,4 1978,0 7814,4 Jyväskylän mlk 180 10100,4 182,1 1859,4 Järvenpää 186 16919,0 Kajaani 205 30754,0 2770,2 Kotka 285 68387,0 246,0 2027,3 8,5 Kuopio 297 65374,6 472,7 2141,1 Lahti 398 126551,4 771,3 Lappeenranta 405 38313,8 2052,6 3358,8 88,9 Lohja 444 15901,0 1286,0 3711,2 Mikkeli 491 31669,0 1030,0 Nurmijärvi 543 18562,1 Oulu 564 81647,7 1284,8 Pori 609 50288,9 Rauma 684 29963,0 420,1 8739,4 1118,7 Rovaniemi 698 23883,7 Seinäjoki 743 21700,0 195,0 594,9 Tampere 837 131384,1 682,3 2835,5 Turku 853 155829,0 2182,6 Tuusula 858 12036,0 1770,0 5967,9 Vaasa 905 50570,0 802,6 1069,9 Vantaa 92 94695,8 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta 2499088 28452 52588 1119 99 0 0 0 0 0 0 0 0 Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö Raskas pö Maakaasu Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili Antrasiitti Muu Anjalankoski 754 7749,0 7641,0 2627,0 Forssa 61 18937,6 R006