03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 257 326 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin. Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja. Lakkautetaan 1.4.2014 lukien yksi hovioikeuden presidentin (D22) virka ja kaksi hallinto-oikeuden ylituomarin (D17) virkaa sekä neljä hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa. Perustetaan 1.4.2014 lukien viisi hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa ja kuusi hallinto-oikeustuomarin (4 T13 ja 2 T11) virkaa sekä 1.9.2014 lukien kolme hallinto-oikeustuomarin (T 13 ja 2 T11) virkaa. S e l v i t y s o s a : Virkojen lakkauttaminen liittyy hovi- ja hallinto-oikeuksien 1.4.2014 voimaan tulevaan rakenneuudistukseen. Kouvolan hovioikeus ja Itä-Suomen hovioikeus yhdistetään. Kouvolan hallinto-oikeus ja Kuopion hallinto-oikeus yhdistetään Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus muodostetaan yhdistämällä Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet. Rakenneuudistuksen yhteydessä kehitetään hovi- ja hallinto-oikeuksien virkarakennetta perustamalla uusia tuomarin virkoja. Tämä ei lisää momentin määrärahatarvetta, sillä tuomioistuinten muita virkoja vastaavasti vähennetään. 1.9.2014 lukien perustettavat virat tarvitaan, koska maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asiat siirtyvät hallinto-oikeuksiin. Hovioikeuksiin saapui yhteensä 9 777 asiaa vuonna 2012. Vuonna 2014 arvioidaan saapuvan noin 9 500 asiaa. Vuonna 2012 saapuneista asioista oli 36 % siviiliasioita ja 64 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,0 kuukauteen. Asioista 75 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2012. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta. Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2012 noin 582 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 500 000, joista 88 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana, vaikka lyhytaikaista luottotoimintaa koskevien lainsäädäntömuutosten ennakoidaan vähentävän asiamääriä edellisen vuoden tasosta vuonna 2014. Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2014 olevan aimpien vuosien tasolla (n. 33 %). Lautamieskokoonpanoa on tarkoitus keventää vähentämällä eri kokoonpanovaihtoehdoista yksi lautamies ja antaa tätä koskeva hallituksen esitys vuoden 2013 loppupuolella. Tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 4 500 asiaa vuonna 2012. Kokoonpanosäännösten muutoksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käyttöalaa on tarkoitus laajentaa asiaa pohtineen työryhmän esitysten pohjalta. Vuoden 2012 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 4 234 kappaletta eli 45 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2014 huomattavasti pienempi kuin vuonna 2012. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2012 oli 3,6 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,6 6,6 kuukautta. Vuonna 2014 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Vuoden 2012 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 674 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2014 pienempi kuin vuonna 2012. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu. Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otetaan käyttöön koko maassa. Menettelyä on kokeiltu ns. Follo-hankkeena 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Hallinto-oikeuksiin saapui 20 441 asiaa vuonna 2012. Vuonna 2012 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (30 %), ulkomaalaisasiat (16 %) ja verot (14 %). Vuonna 2014 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,7 kuukautta vuonna 2012. Asioista 47 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 22 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 2,2 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2012. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2012 lopussa 1 371 asiaa eli 11 %). Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 900 vuonna 2012. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna 2014. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina hieman vähentynyt. Vuonna 2012 asioita saapui 6 521 (7 318 vuonna 2011). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 474 (511 vuonna 2011). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
asiamäärän voidaan arvioida kasvavan merkittävästi vuonna 2014, kun IPR-asioiden keskittäminen 1.9.2013 lukien vaikuttaa koko vuoden osalta. Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100 190 asiaa. Vuonna 2012 saapuneiden asioiden määrä oli 160 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2014. Keskimääräinen käsittelyaika oli tavanomaista pidempi vuonna 2012. Vuonna 2013 käsittelyajan oletetaan palautuvan aiemmin toteutuneelle tasolle ja säilyvän suunnilleen samana vuonna 2014. Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2014 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet: Tunnuslukutaulukko 2012 toteutuma 2013 arvio 2014 tavoite/arvio Hovioikeudet Ratkaistut asiat, kpl 10 228 9 800 9 500 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,0 6,0 6,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 4 016 4 100 3 200 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 21 21 21 Käräjäoikeudet Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 550 963 500 000 450 000 Rikosasiat 58 904 57 000 60 000 Laajat riita-asiat 9 797 10 500 9 500 Summaariset asiat 411 977 400 000 300 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk Rikosasiat 3,6 3,5 3,6 Laajat riita-asiat 8,8 9,8 8,5 Summaariset asiat 2,4 2,4 2,4 Velkajärjestelyasiat 5,7 5,5 5,5 Taloudellisuus ( /työmäärä) 732 780 800 Tuottavuus (työmäärä/htv) 98 96 98 Hallinto-oikeudet Ratkaistut asiat, kpl 20 584 20 500 21 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,7 7,7 7,5 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 1 680 1 600 1 620 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 47 50 50 Vakuutusoikeus Ratkaistut asiat, kpl 6 880 7 200 7 200 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,2 11,0 11,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 1 130 1 050 1 100 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 64 68 68 Markkinaoikeus Ratkaistut asiat, kpl 531 600 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
2012 toteutuma 2013 arvio 2014 tavoite/arvio Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 7,0 7,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 5 052 4 900 5 000 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 20 20 20 Työtuomioistuin Ratkaistut asiat, kpl 171 180 180 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 5,8 6,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 6 764 5 450 5 500 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 18 20 20 Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 27 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2012 toteutuma 2013 varsinainen talousarvio 2014 esitys Bruttomenot 242 509 254 105 257 396 Bruttotulot 69 140 70 Nettomenot 242 440 253 965 257 326 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 366 siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 513 Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Yleiset tuomioistuimet Hovioikeudet 41 706 Käräjäoikeudet 139 333 Työtuomioistuin 992 Yhteensä 182 031 Hallintotuomioistuimet Hallinto-oikeudet 34 967 Markkinaoikeus 3 554 Vakuutusoikeus 8 253 Yhteensä 46 774 Tietohallinto- ja muut menot 28 521 Yhteensä 257 326 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO), joka kohdistetaan muihin kuin ICT-menoihin -175 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asioiden siirto hallinto-oikeuksiin (siirto momentilta 30.01.04) 278 Palvelukeskusmaksut -102 Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20) 8 500 Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (vuoden 2013 talousarvion siirto momentille 28.70.20) -6 400 Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen 733 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.10.20) -4 Toimitilojen turvallisuus 300 Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen 340 Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -51 000 euroa, tuottavuusmääräraha 19 000 euroa) -32 Vuoden 2013 kertaluonteinen määräraha (ruuhkautuneet tuomioistuimet) -1 000 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -50 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -418 Palkkausten tarkistukset 766 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -545 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -430 Tasomuutos 1 600 Yhteensä 3 361 2014 talousarvio 257 326 000 2013 I lisätalousarvio 485 000 2013 talousarvio 253 965 000 2012 tilinpäätös 245 587 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 258 182 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys talousarvioesityksen 257 326 000 euroon nähden on 856 000 euroa, josta 231 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 32.40.03 Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnassa vireillä olevien valitusasioiden siirtämisestä markkinaoikeuteen käsiteltäviksi ja 625 000 euroa palkkausten tarkistuksista. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE 156/2013 vp). 2014 talousarvio 258 182 000 2013 IV lisätalousarvio 137 000 2013 I lisätalousarvio 485 000 2013 talousarvio 253 965 000 2012 tilinpäätös 245 587 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013) Momentin määräraha on noin 3 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän, mikä antaa mahdollisuuden eräiden kehittämishankkeiden jatkamiseen. Esimerkiksi yleisten tuomioistuinten ja syyttäjien asianhallintajärjestelmän (AIPA) ra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
kentamista jatketaan ja sitä rahoitetaan vuonna 2014 noin 8,5 milj. eurolla. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2018, joten myös sen jatkorahoituksesta on huolehdittava. Valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu (ns. Follo-malli) vakinaistetaan ja otetaan käyttöön koko maassa (HE 186/2013 vp). Kokeilu aloitettiin vuonna 2011 neljässä käräjäoikeudessa, minkä jälkeen eduskunta lisäsi vuoden 2012 talousarvioon 900 000 euron määrärahan kokeilun laajentamiseen. Sovittelusta on saatu hyviä tuloksia; se vähentää tuomioistuinten ja kuntien sosiaalitoimen työtä ja parantaa lapsen edun huomioon ottamista. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tuomioistuinharjoittelupaikkoja lisätään ja näin saadaan mahdollisuus 10 uuteen harjoittelupaikkaan nykyisten 130 harjoittelupaikan lisäksi. Harjoittelupaikkojen riittävyyttä tulee kuitenkin seurata, sillä puolet tuomareista siirtyy eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä ja uusien tuomareiden rekrytointitarve on lähivuosina suuri. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1 milj. euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Tämä lisäys ei sisälly hallituksen esitykseen, mutta tuomioistuimille ehdotetaan 1,6 milj. euron määrärahalisäystä, joka on tarkoitus rahoittaa korottamalla asetuksella säädettäviä tuomioistuinmaksuja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäys käytetään säästöjen ja kustannusten nousun kattamiseen, jolloin ruuhkautuneiden tuomioistuinten rahoitus heikkenee kuluvaan vuoteen verrattuna. Tilanne on erityisen ongelmallinen pääkaupunkiseudun tuomioistuimissa, joissa resurssien niukkuus korostuu asioiden suureen määrään ja ennen kaikkea niiden laajuuteen ja vaativuuteen nähden. Henkilöresurssien niukkuutta pahentaa rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmään (RITU) liittyvät ongelmat. Tietojärjestelmä otettiin käyttöön käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa viime keväänä, mutta järjestelmän toimimattomuuden vuoksi rikosasioiden käsittely on hidastunut tuntuvasti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. Helsingin käräjäoikeudessa tietojärjestelmän käytöstä aiheutunut ylimääräinen työ vähensi rikosasioiden ratkaisujen määrää noin 700:lla kesä syyskuussa 2013. Tämä merkitsee vuositasolla noin 15 prosentin vähenemää ratkaisumäärissä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan ja että tarvittaviin muutostöihin osoitetaan riittävät resurssit. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille määräaikaisten virkojen suuri määrä tuomioistuimissa. Saadun selvityksen mukaan keskeisin syy määräaikaisten virkojen käyttämiseen on rahoituksen määräaikaisuus, mikä johtuu mm. harmaan talouden torjuntaan ja ruuhkien purkuun suunnatuista väliaikaisista lisäresursseista. Joidenkin virkojen kohdalla määräaikaisuus on kuitenkin jatkunut jo useita vuosia, mikä viittaa vakinaisten virkojen pysyvään niukkuuteen. Lyhyet ja epävarmat virkasuhteet vaikeuttavat tuomioistuinten toiminnan kehittämistä ja heikentävät myös tuomarinuran houkuttelevuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että esim. rakenneuudistuksen yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet virkarakenteen kehittämiseen ja virkojen vakinaistamiseen. Markkinaoikeuden tehtävät ovat lisääntyneet, sillä teollis- ja tekijänoikeusasiat (IPR) on siirretty 1.9.2013 lukien markkinaoikeudelle, minkä lisäksi patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta lakkautetaan 1.1.2014 ja siellä vireillä olevat asiat siirretään myös markkinaoikeuteen. Uusien tehtävien hoitoon on osoitettu lisäresursseja, mutta saadun selvityksen mukaan julkisia hankintoja koskevien asioiden pelätään ruuhkautuvan, sillä niitä hoitavien tuomarien määrä vähenee. Etenkin IPR-asioiden määrän ja niiden vaatimien resurssitarpeiden arviointi on kuitenkin tässä vaiheessa vaikeaa. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että markkinaoikeuden työtilannetta ja voimavarojen riittävyyttä seurataan ja että tarvittaessa resursseja arvioidaan uudelleen. Hankinta-asioiden lyhyet käsittelyajat ovat edellytys kuntien, valtion ja muiden hankintayksiköiden häiriöttömälle toiminnalle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Hallinto-oikeuksien tuomiopiirejä muutetaan 1.4.2014 lukien siten, että nykyisten kahdeksan hallinto-oikeuden sijasta on kuusi hallinto-oikeutta. Tämä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet resurssien uudelleen kohdentamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakenneuudistuksen vaikutuksia seurataan ja mahdollisesti ruuhkautuvien hallinto-oikeuksien resursseja arvioidaan uudelleen. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 259 182 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin. Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja. Lakkautetaan 1.4.2014 lukien yksi hovioikeuden presidentin (D22) virka ja kaksi hallinto-oikeuden ylituomarin (D17) virkaa sekä neljä hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa. Perustetaan 1.4.2014 lukien viisi hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa ja kuusi hallinto-oikeustuomarin (4 T13 ja 2 T11) virkaa sekä 1.9.2014 lukien kolme hallinto-oikeustuomarin (T 13 ja 2 T11) virkaa. I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014) Momentilta vähennetään 34 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 :n 2 momentin mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Vähennys on siirtoa momentille 25.01.01. Oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 24 2 momentin perusteella oikeudenkäyntiavustajalautakunta suorittaa vuosittain asianajajayhdistykselle 2/3 maksetuista valvontamaksuista, millä summalla katetaan valvontalautakunnan ja valvontayksikön toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Koska kyse on siirtomenoista, niiden maksaminen kulutusmenomomentilta edellyttää tämän toteamista momentin perusteluissa. 2014 I lisätalousarvio -34 000 2014 talousarvio 259 182 000 2013 tilinpäätös 254 587 000 2012 tilinpäätös 245 587 000 Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014) Momentilta vähennetään 34 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 :n 2 momentin mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014) Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu käräjäoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämistarpeesta. Summaarisia asioita arvioidaan saapuvan 40 000 asiaa talousarvioesityksessä arvioitua enemmän. 2014 III lisätalousarvio 900 000 2014 I lisätalousarvio -34 000 2014 talousarvio 259 182 000 2013 tilinpäätös 254 587 000 2012 tilinpäätös 245 587 000 Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014) Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8