MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Vilppu Talvitie EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNALLE

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 22.2.2016 Hallitusneuvos Vilppu Talvitie EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNALLE Viite: Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp.) ASIA: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN VASTINE MAA- JA METSÄTA- LOUSVALIOKUNNAN SAAMIEN ASINTUNTIJALAUSUNTOJEN JOHDOSTA Maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut esityksen käsittelyn yhteydessä lukuisia asiantuntijalausuntoja. Lisäksi perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon. Tässä vastineessa keskitytään ensisijaisesti lausunnoissa esitettyihin säännösmuutosehdotuksiin. Vastineen alussa käsitellään valiokuntien sekä oikeus-, ympäristö-, työ- ja elinkeino- ja valtiovarainministeriön lausunnot, minkä jälkeen käsitellään yksittäisiä lausuntoja. Näiden jälkeen käsitellään lausunnonantajien näkemyksiä eräisiin yksittäisiin kysymyksiin. Vastineen lopussa esitetään maa- ja metsätalousministeriön tarkistusehdotukset. Perustuslakivaliokunta, oikeusministeriö ja ympäristöministeriö Erilliskirjanpito Perustuslakivaliokunta toteaa, että eduskunnan budjettivallan käyttö ja julkisia hallintotehtäviä hoitavan yksikön aseman riippumattomuus voitaisiin valiokunnan mielestä jatkossakin turvata paremmin, jos erilliskirjanpidosta ei luovuta. Ympäristöministeriö toteaa, että Metsähallituksen liiketoimintojen ja budjettitalouden piirissä olevien julkisten hallintotehtävien välillä ei saa kulkea rahaa eikä olla taloudellisia riippuvuussuhteita. Eduskunnan myöntämien talousarviovarojen käyttöä on voitava jatkuvasti seurata ja toiminnan tulokset tulee tilikauden päätyttyä todentaa. Selkeimmin budjettirahoituksen käytön valvonta ja seuranta on hoidettavissa nykyisellä erilliskirjanpidolla. Ministeriöiden ohjaus Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy perustuslakivaliokunnan esittämät perusteet. Maa- ja metsätalousministeriö esittää lakiesitystä tältä osin tarkistettavaksi jäljempänä esitettävällä tavalla. Perustuslakivaliokunta toteaa, että epäselväksi näyttää jäävän ainakin se, vastaako ympäristöministeriö sääntelyn perusteella kaikilta osin toimialaansa kuuluvien julkisten hallintotehtävien ohjauk-

2 sesta. Sen sijaan perustuslain ministeriöitä koskevaan sääntelyyn liittyy perustuslakivaliokunnan mielestä väistämättä vaatimus siitä, että ministeriöiden toimielimiin kohdistamista ohjaus- ja valvontatoimista säädetään siten, ettei toimivallan rajoista vallitse epäselvyyttä tai tulkinnanvaraisuutta. Sääntelyä on tältä osin selkeytettävä. Tämä toteamus liittyy MH-lain 5, 9 ja 16 :ään. Oikeusministeriö ja ympäristöministeriö toteavat, että lakiehdotuksen 16 :ssä säädetään julkisia hallintotehtäviä hoitavan yksikön tehtävistä, mukaan lukien Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoidosta ja käytöstä, mikä ei siis 16 :n sanamuodon mukaan näyttäisi sisältyvän ehdotuksen 5 :ssä lueteltuihin julkisiin hallintotehtäviin. Näin ollen ympäristöministeriön ohjaustoimivaltaa koskevasta 9 :stä näyttää puuttuvan osa ministeriön toimialaan kuuluvista tehtävistä. Oikeusministeriö toteaa, että metsähallituslain 9 :n 1 momenttia tulisi tarkistaa esimerkiksi ottamalla siihen valmistelussa aiemmin esillä ollut muotoilu Ympäristöministeriö tulosohjaa Metsähallitusta julkisten hallintotehtävien osalta toimialallaan. Maa- ja metsätalousministeriö esittää lakiesitystä tältä osin tarkistettavaksi jäljempänä esitettävällä tavalla. Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat säännökset Saamelaispykälien osalta perustuslakivaliokunta toteaa, että esityksen perusteluissa ei esitetä syytä kyseisten säännösten pois jättämiselle. Perustuslakivaliokunta katsoo, että perustuslain 17 :n 3 momentin ja 121 :n 4 momentin säännökset ja niitä koskeva valiokunnan käytäntö sekä kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten kannanotot puoltavat tällaisten säännösten sisällyttämistä Metsähallituksesta annettavaan lakiin. Kyseessä ei kuitenkaan ole säätämisjärjestyskysymys, joten estettä esityksen hyväksymiseen hallituksen esittämässä muodossa ei ole. Oikeusministeriö esittää, että metsähallituslakiin otettaisiin säännökset heikentämiskiellosta ja saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta suunnittelusta. OM perustelee esitystä sillä, että Suomi on syyskuussa 2014 YK:n yleiskokouksen yhteydessä pidetyssä alkuperäiskansojen huippukokouksessa hyväksynyt myös huippukokouksen loppuasiakirjan, joka vahvistaa valtioiden sitoutumisen vuonna 2007 hyväksyttyyn YK:n alkuperäiskansajulistukseen ja toimii tulevien vuosien tiekarttana alkuperäiskansojen oikeuksien täytäntöönpanon edistämisessä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että säännökset heikentämiskiellosta ja saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta suunnittelusta eivät ole säätämisjärjestyskysymys. Toisin sanoen säännösten ottamiselle lakiin ei ole perustuslakiin liittyvää oikeudellista velvoitetta. Esitys ei sisällä saamelaisten asemaa heikentäviä muutoksia. Ehdotetun Metsähallituksesta annettavan lain 6 :n mukaan Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. Ehdotetun valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettavan lain 3 :n mukaan yhtiölle annettavaa maa- ja vesiomaisuutta koskevaa käyttöoikeutta luovutettaessa ja sen ehtoja tarkistettaessa on huolehdittava, että Metsähallituksesta annettava lain 6 :ssä tarkoitettujen yleisten yhteiskunnallisten ja 7 :ssä tarkoitettujen muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttaminen turvataan ja Metsähallituksen hyväksymiä luonnonvarojen käyttöä koskevia alueellisia suunnitelmia noudatetaan. Saamelaisten kotiseutualueelle perustettavien neuvottelukuntien vuoksi esitys jossain määrin vahvistaa voimassa olevaan lakiin nähden saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että ehdotetut säännökset yhdessä saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9

3 :ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen kanssa turvaavat riittävällä tavalla perustuslain 17 :n 3 momentin mukaisen saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Maa- ja metsätalousministeriö vastustaa mainittujen säännösten ottamista metsähallituslakiin. Asian osalta hallitus on tehnyt nimenomaisen poliittisen ratkaisun. Muut oikeusministeriön huomiot OM toteaa, että metsähallituslain 20 (vastuu julkisten hallintotehtävien hoidossa) on luonteeltaan informatiivinen ja voitaisiin poistaa tarpeettomana. Metsähallituslain 21 :n 2 momentin osalta OM toteaa näkemyksenään, että valituslupa valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulisi ottaa käyttöön. Metsähallituslain 20 :n osalta maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että säännöksen pysyttäminen laissa on tarkoituksenmukaista nimenomaan sen informatiivisuuden vuoksi. Metsähallituslakiin on tarkoitus ottaa kaikki Metsähallitusta koskeva tarpeellinen laintasoinen sääntely. Ehdotetun metsähallituslain 21 :n osalta maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että valituslupamenettelyn käyttöönotto ei ole tarkoituksenmukaista. Ehdotetun 21 :n 2 momentin mukaan valituslupamenettely koskee luonnonsuojelulain nojalla tehtyjä päätöksiä sekä yksittäisiä Metsähallituksen lupapäätöksiä eli ehdotonta valtaosaa Metsähallituksen tekemistä hallintopäätöksistä. Valituslupamenettelyn ulkopuolelle jäisivät muun muassa kolttalain nojalla tehtävät päätökset sekä valitukset Metsähallituksen metsästys-, kalastus- ja maastoliikennelupia koskevista kiintiöpäätöksistä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että tällaisia päätöksiä ja päätöksiä koskevia valituksia on lukumääräisesti vähän. Mainittujen päätösten merkittävyyden vuoksi niistä tulee voida valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen ilman valituslupaa. Tällaisia asiaryhmiä koskeville korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuille on ratkaisujen ohjausvaikutuksen vuoksi nimenomainen tarve. Valtiovarainministeriö Edellä todetuilla perusteilla maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että esitystä ei ole syytä tarkistaa näiltä osin. Valtiovarainministeriö toteaa, että ehdotettu metsähallituslain 8 1 mom. 2 kohta jättää epäselväksi eduskunnan päätösvallan koskien sitä muuta pääomaa, josta ei ole eduskunnan antamalla lailla (esim. luonnonsuojelualueen perustaminen) säädetty (perustuslain 84 ). Tämä ns. harmaalle alueelle muuhun pääomaan kuuluvan omaisuuden osalta valmistelu ja esittelyvalta (ml. budjetointivalta) tulee kuulumaan ilmeisesti kokonaan maa- ja metsätalousministeriölle, eikä miltään osin ympäristöministeriölle (9 2). Epäselvää on myös yleisten yhteiskunnallisten velvoitteita koskevien palvelu- ja muiden tavoitteiden asettamisen päätösvalta. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että ns. kolmannen tase-erän osalta valmisteluvastuu kuuluisi maa- ja metsätalousministeriölle, koska Metsähallitus olisi maa- ja metsätalousministeriön toimialalle sijoittuva valtion liikelaitos. Tämä on maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan selvä asia. Ehdotetun metsähallituslain 8 :n 1 kohdan mukaan eduskunta hyväksyy valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä Metsähallituksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Ehdotetun metsähallituslain 9 :n 2 momentin mukaan eduskunnan päätettyä valtion talousarviosta asianomainen ministeriö päättää Metsähallituksen pal-

4 velutavoitteista ja muista toimintatavoitteista, Metsähallituksen tulostavoitteesta ja tuloutustavoitteesta sekä tarvittaessa peruspääoman muutosta koskevan eduskunnan päätöksen toimeenpanosta. Metsähallitusta koskevien palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden osalta sääntely vastaisi voimassa olevaa lakia. Eduskunta siis hyväksyisi keskeiset toiminta- ja muut toimintatavoitteet. Ministeriö voisi asettaa Metsähallitukselle täydentäviä tavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM toteaa, että liiketoimintaan liikelaitosmuodossa liittyvää konkurssietua ei voi käytännössä poistaa muutoin kuin yhtiöittämällä toiminta. TEM puoltaa esitettyä mallia, jossa Metsähallitus harjoittaa metsätaloutta valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettavan lain (yhtiöittämislaki) mukaisessa osakeyhtiössä yksinoikeudella ja toteaa, että kaupallisten toimintojen ja julkisten tehtävien erottaminen toisistaan on välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista. TEM esittää, että metsähallituslain 4 3 momenttia ja yhtiöittämislain 6 2 momentissa tarkistettaisiin teknisesti niin, että säännöksissä viitattaisiin julkisista hankinnoista annetun lain 10 :n sijasta mainitun lain 12 :ään. Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että TEM:n ehdotus on perusteltu. Ehdotetussa metsähallituslaissa ja yhtiöittämislaissa viitataan hankintalain 10 :ssä tarkoitettuun sidosyksikköasemaan. Kun perustettavan yhtiön toiminta perustuu lakiin perustuvaan yksinoikeuteen, on tarkoituksenmukaisempaa kytkeä suorahankintaoikeus hankintalain tätä koskevaan 12 :n säännökseen. Maa- ja metsätalousministeriö esittää lakiesitystä tältä osin tarkistettavaksi jäljempänä esitettävällä tavalla. Metsähallitus toteaa, että JHT-yksikölle ei pidä lailla säätää omaa maanhaltijatehtävää ja kiinteistöpuhevaltaa, koska yksityis- ja kiinteistöoikeudellisen omistajapuhevallan käyttäminen ei ole luonteeltaan julkinen hallintotehtävä silloinkaan kun omistaja on valtio. Metsähallitus toteaa käsityksenään, että esityksessä ympäristöministeriön ohjaustoimivalta laajenisi nykyisistä luonnonsuojelutehtävistä kaikkiin ympäristöministeriön toimialan tehtäviin ml. alueiden käyttö. Käytännössä Metsähallituksen Luontopalvelut eriytettäisiin näin omaksi, pääasiallisesti ympäristöministeriön ohjaamaksi erilliseksi virastoyksiköksi. Lakiin tulisi ottaa maininta siitä, että myös julkisten hallintotehtävien ohjaus tapahtuu Metsähallituksen hallituksen ja toimitusjohtajan kautta ellei kyse ole virkavastuuta edellyttävästä hallintopäätösasiasta. Metsähallitus toteaa, että maininnat luonnonvarasuunnittelusta tulee poistaa laista. Metsähallituslain 12 :n 2 momentin 9 kohdassa hallituksen tehtäväksi voidaan osoittaa suunnittelun keskeisistä periaatteista päättäminen. Luonnonvarasuunnittelusta lailla säätäminen muuttaa sen statusta, vaikka sitä ei tavoiteltaisikaan. Lakitasoinen sääntely aiheuttaisi vain riskin luonnonvarasuunnittelun valituskelpoisuudesta. Metsähallitus toteaa, että valtion metsätalousosakeyhtiön yksinoikeus metsätalouden harjoittamiseen ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset velvoitteet olisi annettava käyttöoikeussopimuksen sijasta lailla ja asetuksella. Käyttöoikeussopimuksen sopijaosapuolimandaatti liikelaitokselle olisi todettava laissa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että JHT-yksikön hoitoon on tarkoitus osoittaa julkisten hallintotehtävien hoitoon tarpeellinen maa- ja vesiomaisuus. Julkisten hallintotehtävien hoitoon käytettävän kiinteän omaisuuden osalta ei ole mahdollista erottaa

5 tehtävien hoitoa ja kiinteistöpuhevaltaa toisistaan. Metsähallituksen käsitys ympäristöministeriön ohjaustehtävien laajentumisesta on virheellinen. Ympäristöministeriö ohjaisi julkisten hallintotehtävien hoitoa toimialallaan. Ympäristöministeriön ohjaustehtävää ei ole esitetty laajennettavaksi koskemaan esim. peruspääomaan tai ns. kolmanteen tase-erään kuuluvaa maa- ja vesiomaisuutta. Se, että ympäristöministeriön toimialaan kuuluu valtioneuvoston ohjesäännön 24 :n mukaan alueiden käyttö, ei merkitse ohjauksen laajentumista julkisten hallintotehtävien hoidon ulkopuolella. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Metsähallituksen tehtäväksi ehdotettu luonnonvarojen käyttöä koskevien alueellisten suunnitelmien hyväksyminen on tarpeellinen säännös. Se painottaa valtion maata koskevien eri käyttötavoitteiden yhteensovittamista. Lisäksi ehdotetun valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettavan lain 3 :n 2 momentissa yhtiölle annettavan käyttöoikeuden luovuttaminen on kytketty siihen, että Metsähallituksen hyväksymien luonnonvarojen käyttöä koskevien alueellisten suunnitelmien noudattaminen turvataan. Luonnonvarasuunnitelma ei olisi valituskelpoinen hallintopäätös vaan Metsähallituksen sisäinen asiakirja. Perussäännökset yhtiölle annettavasta käyttöoikeussopimuksesta annetaan lailla. Käyttöoikeussopimuksen tarkempien ehtojen ottaminen lainsäädäntöön ei ole käytännössä reaalinen vaihtoehto. Sopimusmalli tuo järjestelyyn myös tarpeellista joustavuutta, kun vähämerkityksellisten ehtojen tarkistaminen ei edellytä lain tai asetuksen muutosta. Käyttöoikeuden ehtojen kilpailuoikeudelliseen arviointiin ei vaikuta se, ovatko ehdot lainsäädännössä vai sopimuksessa. Lähtökohtaisesti käyttöoikeussopimuksessa on kyse valtion ja yhtiön välisestä sopimuksesta eikä Metsähallitus ole sopimuksen osapuoli. Eräiden käyttöoikeussopimukseen otettujen määräysten vuoksi myös Metsähallitus on sopimusosapuoli. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien yksikkö (LP) LP toteaa, että esityksessä ehdotettu kolmen tase-erän malli, jossa valtioneuvosto päättäisi muun oman pääoman erien sijoittumisesta, vähentäisi eduskunnan päätösvaltaa ja valtion omaisuuden hallinnan läpinäkyvyyttä. Kolmannen tase-erän käyttöönotto ei ole tarkoituksenmukaista. LP pitää parempana vaihtoehtona nykyisenkaltaista jakoa peruspääomaan ja julkisten hallintotehtävien taseeseen, jotta eduskunnan vaikutusmahdollisuudet turvataan. Jos poliittisesti niin päätetään, tarvittaessa osa nykyisistä muun oman pääoman eristä voitaisiin siirtää peruspääomaan ja alentaa peruspääoman tuottovaatimusta. LP toteaa myös, että yleisiin vesialueisiin kohdistuu enenevässä määrin yhteiskunnallista mielenkiintoa (ammattikalastus, vesiviljely, tuulivoima, merisoranotto, luonnonsuojelu jne.), joten alueiden hallinnassa tarvitaan viranomaisen tasapuolisuutta MH:n omien liiketoimintojen edunvalvonnan sijaan. Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus toteaa, että Metsähallituksen keskeinen tehtävä on valtion rakentamattoman maa- ja vesiomaisuuden omistajahaltijan tehtävä ja tästä ei Suomen metsäkeskus näkemyksen mukaan ole selkeästi säädetty lakiehdotuksessa. Valtion rakentamattoman maa- ja vesiomaisuuden omistajahaltijan tehtävä tulisi nimetä yhdeksi Metsähallituksen pääasialliseksi yleistehtäväksi lain 2 liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävien ohella.

6 Saamelaiskäräjät Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että asia on todettu esitetyn metsähallituslain 2 :n 1 momentissa ja 3 :n 1 momentissa. Ehdotetun lain 2 :n 1 momentin mukaan Metsähallitus käyttää, hoitaa ja suojelee hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi. Metsähallituksen tulee toimia tuloksellisesti. Ehdotetun lain 3 :n 1 momentin mukaan Metsähallituksen liiketoiminnan toimialana on sen hallintaan osoitetun valtion maa- ja vesiomaisuuden taloudellinen hyödyntäminen sekä maa- ja vesiomaisuuden hallintaan liittyvää liiketoimintaa harjoittavien tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeiden hallinnointi. Metsätalouden yhtiöittäminen hankaloittaisi ILO 169 -sopimuksen ratifiointia ja olisi ensimmäinen askel valtion metsätalousomaisuuden myymiseen. Saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten maaja vesioikeuksia ei ole ratkaistu, minkä vuoksi lainsäädäntöön ei voida ottaa mainintoja valtion omistamasta maa-alueesta, vaan tulee todeta, että kyseessä on valtion hallinnassa oleva maa-alue. Saamelaiskäräjät esittää, että metsähallituslain 9 :ää täydennetään niin, että ennen kuin ministeriö päättää Metsähallituksen palvelutavoitteista ja muista toimintatavoitteista, Metsähallituksen tulostavoitteesta ja tuloutustavoitteesta, on kuultava saamelaiskäräjiä ja kolttien kyläkokousta. Lakia tulisi muuttaa niin, että eduskunta hyväksyisi Metsähallituksen osalta erilliset saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityistavoitteet, jotka tulee ottaa huomioon tulostavoitetta asetettaessa. Paliskuntain yhdistys Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että lakiesityksellä ei millään tavalla puututa maanomistukseen, vaan tilanne säilyy ennallaan. Metsähallituslaki on niin sanottu hallintolaki, jolla säädetään, millä tavalla maan hallinnointi ja asioiden käsittely Metsähallituksen sisällä järjestetään. Lailla ei ratkaista Metsähallituksen hallinnassa nykyisin olevien alueiden omistusoikeutta eikä alueisiin kohdistuvia muita oikeuksia. Maaja metsätalousministeriö katsoo, että Metsähallituksen tuloutusta koskevat asiat ja Metsähallitukselle asetettavat palvelu- ja muut toimintatavoitteet ovat valtion sisäisesti ratkaistavia asioita. Esitetyt muutokset eivät ole asianmukaisia. Paliskuntain yhdistys toteaa, että Metsähallituskonsernia koskevien yhteiskunnallisten velvoitteiden paikallisesti tapahtuva toteutus tulee avata laissa siten, että sen vastuutahoista ja toteuttajatahoista ei jää epäselvyyttä. Yhtiöittämislakia tulisi tarkistaa niin, että yhtiön käyttöoikeuden piiriin kuuluva oikeus jäkälän keräämiseen tulisi rajata koskemaan poronhoitoalueen ulkopuolisia alueita. Yhdistys toteaa, että osana Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumista tulee selvittää metsätalouden vaikutukset poronhoidolle ja porolaitumille. Syke Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Metsähallitus on selvittänyt osana yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttamista, paljonko poronhoidon harjoittamisen huomioon ottaminen on vähentänyt metsätalouden ja muun toiminnan tuottoja. Se, että selvitettäisiin valtion omistamallaan maalla harjoittaman metsätalouden vaikutuksia yleiskäyttöoikeudella harjoitettavalle poronhoidolle, ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta.

7 Syken lausuntoa on tulkittava niin, että esitettyä metsähallituslain 19 :n 2 ja 3 momenttia tulisi tarkistaa niin, että liikelaitoksen hallituksen toimivaltaa julkisten hallintotehtävien hoidossa supistetaan. Pääesikunta Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että julkisten hallintotehtävien hoito on eriytetty liikelaitoksen hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä. Liikelaitoksen johtaminen kuitenkin edellyttää, että liikelaitoksen hallitus ja toimitusjohtaja hoitavat ja ratkaisevat yleisellä tasolla tietyt julkisten hallintotehtävien hoitoa ja niitä hoitavaa yksikköä koskevat asiat. Nämä asiat on todettu lain 19 :n 2 ja 3 momentissa. Hallituksen tehtäviin kuuluisi mm. huolehtia siitä, että julkisten hallintotehtävien kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja päättää johdon palkitsemisjärjestelmästä. Ehdotettu sääntely on tarpeellinen ja vastaa pääpiirteissään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Pääesikunta toteaa, että puolustusvoimien tulee jatkossakin voida sopia kaikkien puolustusvoimien käytössä olevien alueiden osalta Metsähallitus liikelaitoksen kanssa. Koneyrittäjien liitto Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että valtion maa- ja vesiomaisuus on tarkoitus säilyttää valtion suorassa omistuksessa ja Metsähallituksen hallinnassa, joten liikelaitos voi edelleenkin sopia alueiden käytöstä. Esitetyn metsähallituslain liiketoiminnan toimialaa koskevan 3 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan Metsähallitus harjoittaa metsätaloutta ja toimittaa puutavaraa asiakkaille. Koneyrittäjien liitto esittää, että kohta muutettaisiin kuulumaan Metsähallitus harjoittaa metsätaloutta. Perusteluna Koneyrittäjien liitto toteaa, että ehdotettu muotoilu ei mahdollistaisi puun myyntiä pystykaupalla. Lapin liitto Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että esitetty muotoilu mahdollistaa puutavaran myymisen pystykaupalla. Metsätalouden harjoittamisella tarkoitetaan yleiskielessä puutavaran hakkuuta ja myyntiä. Puutavaran kuljetus jalostuspaikalle ei välttämättä sisältyisi metsätalouden harjoittamiseen. Koska metsätalousyhtiössä harjoitettava liiketoiminta perustuisi valtion myöntämään yksinoikeuteen, liiketoiminnan toimialan ja yhtiölle sallitun toiminnan tulee olla mahdollisimman yksiselitteisesti todettu ja sen tulee kattaa myös puutavaran toimittaminen asiakkaille. Lapin liitto esittää, että yhtiöittämislain 4 :ää tarkistetaan siten, että yhtiölle säädetään huomattavasti esitettyä laajempi oikeus edustaa valtiota ja käyttää valtion omistajapuhevaltaa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että perustuslain 92 :n 2 momentin lähtökohtana on, että valtion maaomaisuuden luovuttamisesta päättää valtio-oikeushenkilöön kuuluva toimielin. Yhtiölle ei voida lailla osoittaa merkittävää toimivaltaa päättää valtion kiinteistövarallisuutta koskevista määräämistoimista. Lakiesityksessä ehdotetaan yhtiölle rajoitettua kelpoisuutta lähtökohtaisesti maanomistajalle kuuluvien, metsätalouteen liittyvien rutiiniluonteisten määräämistoimien tekemiseen. Tarkoitus on, että Metsähallitus valtuuttaisi tarkoituksenmukaisessa laajuudessa yhtiön tai sen yksittäisiä

8 Suomen Latu toimihenkilöitä käyttämään valtiolle maanomistajana kuuluvia oikeuksia. Maan myynti ja vaikutuksiltaan merkittävät vuokraukset pysytettäisiin kuitenkin edelleen liikelaitoksella. Suomen Latu toteaa, että lakiesitys saattaa esimerkiksi mahdollistaa luonnon virkistyskäytön perusinfran muuttamisen jollain aikavälillä maksulliseksi ja julkisten hallintotehtävien yksikön pilkkomisen julkisiin hallintotehtäviin (joihin jäisi pieni viranomaisyksikkö) ja julkisiin palvelutehtäviin. Ympäristöministeriö tulosohjaisi viranomaisyksikköä, mutta palvelutehtävien ohjaus kuuluisi konsernin johdolle. Suomen Partiolaiset Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että esitys ei sisällä tämän kaltaisia säännöksiä. Suomen Partiolaiset toteaa, että maankäytöstä, esimerkiksi leiritoimintaan liittyen, tulee organisaatiorakenteesta riippumatta pystyä sopimaan joustavasti paikallisella tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että perustettavalle yhtiölle lakiperusteisesti annettavien oikeuksien lisäksi on myös tarkoitus, että Metsähallitus valtuuttaisi tarkoituksenmukaisessa laajuudessa yhtiön tai sen yksittäisiä toimihenkilöitä käyttämään valtiolle maanomistajana kuuluvia oikeuksia. Valtion maan myynti ja vaikutuksiltaan merkittävät vuokraukset pysytettäisiin kuitenkin edelleen valtio-oikeushenkilöön kuuluvalla liikelaitoksella. Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) SLL esittää, että metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä koskevassa 5 :ään otetaan viittaus yleisistä vesialueista annettuun lakiin. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että tällainen muutos ei ole asianmukainen, koska yleisistä vesialueista annetussa laissa ei osoiteta Metsähallitukselle julkisia hallintotehtäviä. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) Metsähallitukselle on annettu eräitä vesien tilaa koskevia seurantatehtäviä, ja esitetyn metsähallituslain 5 :ssä on viittaus mainittuun lakiin. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry Ehdotetun metsähallituslain 8 :n osalta (eduskunnan ja valtioneuvoston ohjaustoimivalta) MaRa toteaa, että eduskunnan asettamat palvelu- ja muut toimintatavoitteet voivat ja niiden tulisi sisältää myös matkailun edellytysten edistämiseen liittyviä tavoitteita. Metsähallituslain 12 :ää (hallituksen tehtävät) tulisi tarkistaa niin, että luontopalvelujohtaja esittelee hallituksessa julkisiin hallintotehtäviin liittyvät asiat. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että eduskunnan asettamat palvelu- ja muut toimintatavoitteet voivat sisältää matkailun edellytysten edistämiseen liittyviä tavoitteita. Ehdotetun metsähallituslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisia hallintotehtäviä hoi-

9 tava yksikkö valmistelee ja esittelee julkisten hallintotehtävien hoitoa koskevat asiat Metsähallituksen hallitukselle. JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL esittää, että ehdotetun metsähallituslain 42 :n 8 momentti, jonka mukaan työsopimussuhteessa oleva henkilö voidaan siirtää vastoin suostumustaan, jos hänet siirretään työssäkäyntialueellaan tai työssäkäyntialueelleen, poistetaan laista. Utsjoen kunta Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että ehdotettu säännös on tavanomainen valtionhallinnon toimintojen uudelleenorganisointeja toteutettaessa, minkä vuoksi säännöstä ei tule poistaa laista. Utsjoen kunta esittää, että Metsähallituksen hallinnassa Utsjoella olevia maa- ja vesialueita ei tulisi sisällyttää tuottovaateen alaiseen peruspääomaan. Savukosken kunta Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että perustettavalle yhtiölle on tarkoitus antaa oikeus tuottovaateen alaiseen maa- ja vesiomaisuuteen kohdistuva oikeus metsätalouden harjoittamiseen. Ministeriön tietojen mukaan Metsähallituksen hallinnassa Utsjoella on 870 ha kasvullista metsämaata ja tästä on hyvin suurella todennäköisyydellä valtaosa talouskäytön ulkopuolella. Näin ollen yhtiön metsätalouskäyttöön ei ole tulossa juurikaan maata Utsjoella. Savukosken kunta vaatii, että metsähallituslakiin otetaan säännös, jolla varmistetaan metsävaltaisten kuntien veronsaaja-asema vähintään nykytasoisena. Myös kunnassa sijaitsevat suojelualueet tulee ottaa huomioon yhteisöveron metsäerän palautusta määrättäessä. Valtion maiden käyttöä koskevaa neuvottelu- ja päätösvaltaa ei tule etäännyttää aluetasolta. Inarin kunta Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että metsähallituslaki on valtion liikelaitoksen hallintoa koskeva laki, johon ei tule ottaa verotusta koskevia säännöksiä. Yhteisöverotuksen metsäerällä on useille kunnille suuri merkitys, mutta metsäerän jakamista koskevat säännökset kuuluvat yleiseen verolainsäädäntöön. Inarin kunta toteaa, että lakiesityksessä tulisi säätää metsätalousosakeyhtiölle velvollisuus ottaa saamelaisten kotiseutualueella huomioon Metsähallituksen yhteyteen perustettavien neuvottelukuntien kannanotot. Kunnaan tehtäviin kuuluu maankäytön suunnittelu kunnassa. Yhtiölle annettavat toimivaltuudet hankaloittavat kunnan maankäytön suunnittelutehtävää. Metsähallituksen rooli maanomistajan puhevallan käyttäjänä tulisi olla selkeä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että perustettavat neuvottelukunnat olisivat neuvoa-antavia elimiä, joidenka tehtävänä olisi eri sidosryhmien näkemysten esiintuonti ja tarvittaessa näkemysten yhteensovittaminen. Neuvottelukunnille ei tule antaa valtion maan käyttöä koskevaa ratkaisuvaltaa.

10 Kuhmon kaupunki Valtion maa- ja vesiomaisuus pysytettäisiin valtion suorassa omistuksessa Metsähallituksen hallinnassa. Metsähallitus käyttäisi valtion maita koskevaa omistajanpuhevaltaa. Julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitetun omaisuuden osalta kannanotoista päätettäisiin Luontopalveluissa. Tavoitteena on, että Metsähallituksen kanta ilmaistaan yhdessä asiakirjassa. Metsätalousosakeyhtiölle annettaisiin lakiperusteisesti sellaisia rutiiniluonteisia edustamis- ja omistajanhallintatehtäviä, jotka ovat välttämättömiä nykyisenkaltaisen metsätalouden harjoittamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että perustettavalle yhtiölle lakiperusteisesti annettavien oikeuksien lisäksi on myös tarkoitus, että Metsähallitus valtuuttaisi tarkoituksenmukaisessa laajuudessa yhtiön tai sen yksittäisiä toimihenkilöitä käyttämään valtiolle maanomistajana kuuluvia oikeuksia. Tämä on todettu myös hallituksen esityksessä. Pääosa valtionmaan käyttöön kuuluvista paikallisista yhteensovittamistehtävistä hoidettaisiin siis yhtiössä Metsähallituksen antaman valtakirjan nojalla. Tällaisia oikeuksia ei voida antaa lakiperusteisesti, koska järjestelyä ei voitaisi toteuttaa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Kuhmon kaupunki toteaa, että metsätaloustoiminnon yhtiöittäminen voi toteutuessaan johtaa ennalta-arvaamattomiin seurauksiin kuten Venäjän ja Kanadan luontoa raiskanneisiin konsessiohakkuisiin ja puunhankinnan keskittymiseen pois pk-sektorin puutuoteyritysten ulottuvilta. Pudasjärven kaupunki Maa- ja metsätalousministeriö ei pidä Kuhmon kaupungin visiota mahdollisena. Perustettava yhtiö olisi Metsähallituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Metsähallitus hoitaisi yhtiötä koskevat omistajaohjaustehtävät. Metsähallitusta koskevat eduskunnan ja valtioneuvostotason ohjaustehtävät säilyisivät ennallaan. Pudasjärven kaupunki esittää, että metsähallituslaissa rajoitettaisiin Metsähallituksen oikeutta periä tienkäyttömaksuja valtion metsäautoteitä käyttäviltä puunkuljetuksilta. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Metsähallitus soveltaa omien teidensä käyttöön yksityistielain säädöksiä. Yksityistielain 80 :n mukaan tien käyttämisestä voidaan periä käyttömaksu kuljetuksen tai toiminnan järjestäjältä. Selkeyden, tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi Metsähallitus on siirtynyt koko Suomessa yhtenäiseen korvauskäytäntöön. Tasapuolinen kohtelu edellyttää, että myös Metsähallituksen kustantamien teiden käyttämisestä peritään maksu, kuten peritään yksityisten tiekuntien ylläpitämien teiden käyttämisestä. Mikäli Metsähallituksen kustantamien teiden osalta ei perittäisi maksua, saisivat Metsähallituksen metsätiestön vaikutusalueella olevat yksityiset metsänomistajat perusteetta valtion tukea verrattuna muihin metsänomistajiin. Maksu ei kuitenkaan koske henkilöliikennettä (esim. metsästäjät, marjastajat ym. luonnossa liikkujat) eikä myöskään kotitarvepuun kuljetuksia. Maa- ja metsätalousministeriö vastustaa Pudasjärven kaupungin ehdotusta, koska se tarkoittaisi yksityisen elinkeinotoiminnan kustannusten siirtämistä Metsähallituksen maksettavaksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto

11 KKV kannattaa Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämistä. KKV toteaa, että metsätalousyhtiön taseen muodostamiseen tulee kiinnittää huomiota eikä yhtiölle tule antaa sellaista etuja, joka estää tai vääristää kilpailua. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että perustettavan yhtiön omavaraisuusastetta ja tuottoprosenttia haarukoidessa verrokkiyhtiöinä on käytetty merkittäviä pohjoismaisia metsätalouden liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä (Tornator, Sveaskog ja Bergvik Skog). Valtion metsätalousyhtiön sijoitetun pääoman tuoton vertailussa tuottoprosentti on jossain määrin muita kilpailijoita alhaisempi. Tämä johtuu metsämaan suhteellisen korkeasta tasearvostuksesta Suomessa sekä eroavaisuuksista liiketoimintamalleissa, koska muut toimijat myyvät osan metsistään ns. pystypuukauppana, jonka ansaintalogiikka eroaa valtion metsätalousyhtiön ansaintamallista sekä siitä, että tuottoa alentaa muiden tuottojen (esim. maan myynnit) poistuminen yhtiön tuloslaskelmasta. ERÄITÄ YKSITTÄISIÄ ESITYKSEEN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ Konkurssikelpoinen liikelaitos Mm. Kainuun liitto ja Lapin liitto, Savukosken kunta, Kuhmon kaupunki, Pudasjärven kaupunki, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Puuliitto, Pertti Itkonen (henkilöstön edustaja Metsähallituksen hallituksessa) toteavat, että EU-lainsäädäntö ei edellytä Metsähallitukselta erityistä yhtiömuotoa. Mainitut tahot ilmeisesti katsovat, että liikelaitos voitaisiin järjestää konkurssikelpoiseksi. Myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Suomen Sahat ry:n kannanotot ovat ymmärrettävissä samalla tavalla. Useissa lausunnoissa on viitattu MEP Merja Kyllösen komissiolle esittämään seuraavaan kysymykseen pakottaako EU-säädöstö tai Euroopan komission aiemmat päätökset muuttamaan Suomen Metsähallituksen organisaation nimenomaan yhtiömuotoon, jos kilpailuneutraliteetti kyetään turvaamaan muuten? Tähän kilpailukomissaari on vastannut, että unionin oikeus ei vaadi erityistä yhtiömuotoa (EU law does not impose a specific corporate/organisational form for such entities). Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että komissio ei siis vaadi mitään tiettyä yhtiömuotoa, mutta toimija ei voi saada kiellettyä valtiontukea esim. konkurssikelvottomuuden kautta. Konkurssikelvottomuudessa on kyse rajoittamattomasta valtion takauksesta, jota komissio ei ole markkinatoimijoilta koskaan hyväksynyt. Konkurssikelpoinen liikelaitos ei ole valtiosääntöoikeudellisesti mahdollinen järjestely, koska liikelaitosta osana valtio-oikeushenkilöä ei voida säätää konkurssikelpoiseksi. Käytännössä ainoa vaihtoehto on yhtiöittäminen. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Kainuun liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittävät, että aluekehitysvelvoite tulisi kirjata lakiin Metsähallituksen yleisenä yhteiskunnallisena velvoitteena. Enontekiön ja Muonion kunnat toteavat, että paikallisen edun huomioon ottaminen tulee turvata liiketoiminnassa eli Metsähallituksen tuloksellisuuden vaatimuksesta pitää voida poiketa, mikäli alueen kokonaistaloudellinen ja/tai aluetaloudellinen näkökulma tai paikallinen etu sitä vaatii. Ilmeisesti kannanotolla on tarkoitettu esittää Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden tarkistamista tältä osin.

12 METO toteaa, että metsähallituslain 6 :ssä tulee todeta painokkaammin Metsähallituksen yhteiskunnallinen tehtävä työllisyyden edistäjänä maakunnissa ja paikallisesti. Pudasjärven kaupunki toteaa, että metsähallituslain 6 :ssä työllistämisvelvoite tulee säätää selkeämmin voimassa olevan lain tapaan. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että ehdotettu työllisyyden edistämisen vaatimusten huomioon ottaminen on identtinen voimassaolevaan lakiin nähden. Saamelaiskäräjät toteaa, että metsätalousosakeyhtiötä koskevaan lakiin tulee ottaa säännös yhtiön velvollisuudesta noudattaa yleiset yhteiskunnallisia velvoitteita. WWF esittää, että metsähallituslain 6 :ssä tulee todeta, että Metsähallituksen on turvattava omassa toiminnassaan biologisen monimuotoisuuden suojelu luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisesti. Puuliitto toteaa, että työllisyyden huomioon ottamisen määräraha on nostettava nykyisestä noin kolmesta miljoonasta eurosta kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa. Harmaan talouden torjunta tulee lisästä lakiin Metsähallituksen yhteiskunnalliseksi velvoitteeksi. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttamista ei rahoiteta budjettirahoituksella vaan niiden toteuttaminen laskee Metsähallituksen voittoa. Harmaan talouden torjumista koskevat mm. tilaajavastuulain säännökset velvoittavat Metsähallitusta. Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan Metsähallituksen lisäksi millään toisella valtion organisaatiolla ei ole esim. työllisyyden edistämistä koskevien vaatimusten huomioon ottamista koskevia velvoitteita. Maa- ja metsätalousministeriö vastustaa Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden laajentamista. Johtamisjärjestelmä ja ohjaus/kahden ministeriön ohjaus LP, Suomen Latu ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kritisoivat esitystä, koska niiden mukaan ympäristöministeriö ei enää tulosohjaisi Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoitoa ja käyttöä eikä muiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitettujen maa- ja vesialueiden sekä muun omaisuuden hoitoa. Metsähallituslain 9 ja 16 :ää tulisi tältä osin tarkistaa. Suomen Latu esittää, että metsähallituslain 12 :ään tulee lisätä maininta siitä, että Metsähallituksen hallituksen tulee toimia ministeriöiden ohjauksen ja valvonnan puitteissa. LP toteaa, että esityksen mukaan Metsähallituksen hallituksen tehtävät laajenisivat myös LP:n luontokeskusten kiinteistöosakeyhtiöihin, esim. Nuuksiokeskus Oy:öön (MH-lain 19 :n 2 momentin 3 kohta). Hallitus päättäisi aiemmasta poiketen julkisten hallintotehtävienkin osalta kiinteistövarallisuuden hankintaa, sekä sen mukaan kuin oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetussa laissa säädetään, kiinteistövarallisuuden luovuttamista ja vuokraamista koskevan päätösvallan järjestämisestä MH:ssa (19 ). Metsähallituslain 19 :n osalta maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että esitys vastaa voimassa olevaa metsähallituslain 16 :n 3 momenttia. Säännöksen tarkoitus on mahdollistaa kiinteistövarallisuuden luovutustoimivallan delegointi hallitukselta ja toimitusjohtajalle alemmas organisaatiossa. Liikelaitoksen hallitukselle esitetty oikeus konsernin tytäryhtiöitä koskevasta omistajaohjauksesta myös JHT-yksikön osalta liittyy vaatimukseen yhdenmukaisesta Corporate Governance sääntelystä.

13 Kuhmon kaupunki toteaa, että kahden ministeriön ohjaus merkitsee Metsähallituksen jakautumista kahteen erilliseen osioon, mistä seuraa lisää ja sisäisiä ristiriitoja. Enontekiön ja Muonion kuntien lausuntojen mukaan Metsähallituksen tulisi olla vain maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa ja valtion maa- ja vesiomaisuutta koskevat omistajanhallinta-asioita koskeva toimivalta tulisi olla Metsähallituksen hallituksella ja/tai toimitusjohtajalla. METO toteaa, että ohjauksen tulee kanavoitua ministeriöistä Metsähallituksen hallituksen ja toimitusjohtajan kautta Metsähallituksen konserniin ja sen yksiköihin myös julkisten hallintotehtävien yksikön lakisääteisten tehtävien osalta. Puuliitto toteaa, että omistajaohjauksen johtamisjärjestelmä on rakennettava selväpiirteiseksi. Ohjausta ei pidä hajottaa kahteen tai useampaan osaan, vaan koota yhdeksi järjestelmäksi. Suomen Metsästäjäliitto esittää, että metsähallituslakia tulisi muuttaa siten, luontopalvelujohtajan, erätalousjohtajan ja tytäryhtiöiden johtojen tulisi raportoida suoraan Metsähallituksen hallitukselle. Järjestely, jossa julkisia hallintotehtäviä hoitava yksikkö toimisi ympäristöministeriön ohjauksessa ja olisi itsenäinen suhteessa laitoksen hallitukseen ja pääjohtajaan, ei ole tyydyttävä.. Mara kritisoi esitystä, koska se vahvistaa Metsähallituksen liiketoimintoja johtavan hallituksen ja toimitusjohtajan valtaa vaikuttaa julkisten hallintotehtävien hoitoon ja vähentää ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjausvaltaa. Konsernihallinnon vahvistaminen heikentää julkisten tehtävien erillisyyttä ja riippumattomuutta. JHT-yksikön riippumattomuus tulee turvata esitettyä vahvemmin. WWF:n mielestä selkein ratkaisu Metsähallituksen tehtävien uudelleen organisointiin olisi eriyttää Metsähallituksen liiketoiminta osakeyhtiöön ja julkiset hallintotehtävät ympäristöministeriön ohjaamaan virastoon. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry esittää, että Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät tulee sijoittaa liikelaitoksen toimitusjohtajan alaisuuteen. MTK katsoo, että julkiset hallintotehtävät tulee määritellä nykyistä hallituksen esitystä tarkemmin. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät voidaan antaa myös muiden viranomaistahojen hoidettavaksi, jos niin saadaan Metsähallituksen rakennetta ja johtamisjärjestelmää yksinkertaistettua. Suomen Sahat ry:n näkemyksen mukaan metsähallituslakiin esitetyt säännökset Metsähallitusta koskevasta ympäristöministeriön ohjaustehtävistä ovat kohtuuttoman laajoja ja tulkinnanvaraisia. Luontopalvelujen vastuut tulisi määrätä koskemaan vain ja ainoastaan nykyisiä varsinaisia suojelualueita. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Metsähallituskonsernissa harjoitettavassa taloudellisessa toiminnassa on kyse luonnonvarojen hyödyntämisestä (voiton tavoittelusta). Metsähallitukselle osoitettujen julkisten hallintotehtävien hoidossa on kyse alueiden ja elinympäristöjen suojelusta tai pysyttämisestä nykyisellään. Perustuslaki ja muu lainsäädäntö asettaa reunaehdot julkisten hallintotehtävien hoitamiselle liikelaitoksessa. Valtiosääntöoikeudellinen edellytys on, että julkisten hallintotehtävien hoidon riippumattomuus ja puolueettomuus on turvattava. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että julkisten hallintotehtävien hoito tulee eriyttää liikelaitoksen muusta toiminnasta toiminnallisesti, taloudellisesti ja henkilöittäin. Kun Metsähallituksen jul-

14 kiset hallintotehtävät rahoitetaan budjettirahalla, ne on kilpailuneutraliteettivaatimusten mukaisesti eriytettävä taloudellisesta toiminnasta. Metsähallituslailla ei tule muuttaa ministeriöiden toimialoja ja niihin kytkeytyviä Metsähallituksen ohjaustehtäviä. Maa- ja metsätalousministeriö esittää jäljempänä ehdotetun metsähallituslain ohjaavien ministeriöiden tehtäviä koskevien säännösten tarkistamista. Valtion maa- ja vesiomaisuuden käytön suunnittelu/ luonnonvarasuunnittelu Saamelaiskäräjät toteaa, että luonnonvarasuunnitelman tulisi olla hallintopäätös. Luonnonvarasuunnitelmien vahvistaminen tulisi Paliskuntain yhdistyksen mielestä osoittaa ohjaaville ministeriöille. METO toteaa, että Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun statusta ei tule muuttaa, vaan se tulee pitää joustavana intressien yhteensovittamisen mahdollistavana Metsähallituksen sisäisenä prosessina. WWF:n mukaan lakiin tulee ottaa oma säännös luonnonvarasuunnittelusta ja sen toteuttamisesta vuorovaikutuksessa alueellisten ja paikallisten tahojen kanssa. Myös SLL toteaa, että lakiin tulee ottaa oma säännös luonnonvarasuunnittelusta. SLL:n mukaan maankäytön suunnittelun tulee tapahtua julkisten hallintotehtävien yksikössä. Metsäteollisuus ry toteaa, että valtion metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen tulee jatkossakin toteuttaa osallistavasti. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Metsähallituksen alueiden käytössä sovelletaan jo nyt vuorovaikutteista luonnonvarasuunnittelua, johon osallistuvat kaikki keskeiset intressitahot. Suunnittelu ja siihen liittyvä yhteistoiminta ovat kehittyneet ja sujuneet hyvin. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa omistajaohjauksen puitteissa suunnittelutoimintaa ja sen kehittämistarpeita. Kuntia, paliskuntia ja muita sidosryhmiä kuullaan Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun yhteydessä, jolloin ne saava yleistä tietoa Metsähallituksen maankäytön tavoitteista ja käytön kohdentumisesta. Yhteistoiminta kummankin tahon kanssa on sujunut suuremmitta ongelmitta. Paliskuntain kanssa on tehty ja on myös jatkossa tarkoitus tehdä maankäyttöä koskevia yhteiskäyttösopimuksia toimintojen yhteensovittamiseksi. Luonnonvarasuunnittelua koskeviin päätöksiin liittyvä valitusoikeus merkitsisi Metsähallituksen metsätaloustoiminnan huomattavaa vaikeutumista. Metsien käsittelyä koskevat valitukset pitkine käsittelyaikoineen veisivät tosiasiallisesti pohjaa koko taloustoiminnalta, joka kuitenkin on liikelaitoksena toimivan Metsähallituksen taloudellisesti ja henkilökunnankin määrällä mitattuna merkittävin toimiala. Ristisubvention purkaminen/ palomuuri Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo, että esityksessä julkisten hallintotehtävien riippumattomuuden ja niiden hoitoon osoitetun budjettirahoituksen turvaaminen on toteutettu tarpeettoman raskaasti. Suomen Latu ja SLL vastustavat Metsähallituksen liiketoimintojen ja julkisten hallintotehtävien kirjanpidon yhdistämistä liikekirjanpidoksi. LP toteaa, että budjettirahoituksen vallan ja vastuun delegointi Metsähallituksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle turvaa julkisten hallintotehtävien perustuslain mukaista erillisyyttä ja riippumattomuutta liiketoiminnoista. LP:n taloushallinnon ja viestinnän keskittäminen Metsähallituksen liike-

15 toimintajohdolle alentaisi väistämättä LP:n ja liiketoimintojen välistä palomuuria sekä mahdollistaisi aiempaa helpommin sen, että valtio tukisi omaa liiketoimintaansa kielletyllä tavalla EU:n kilpailulainsäädännön vastaisesti esim. ylihinnoiteltujen sisäisten palvelujen tai muunlaisten MH:n liiketoiminnoille mallista koituvien hyötyjen vuoksi. Esitetty Metsähallituksen yhtenäistetty taloushallinto, joka pohjautuisi vain liikekirjanpitoon ja vain liikekirjanpidon perusteella laadittavaan tilinpäätökseen (33 ), heikentäisi budjettirahoituksen käytön valvontaa ja eduskunnan mahdollisuutta saada luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa valtion varainkäytöstä. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy julkisten hallintotehtävien rahoitukseen liittyvät tehtävien hoidon riippumattomuuteen ja eduskunnan budjettivallan turvaamiseen liittyvät perustuslakivaliokunnan esittämät perusteet. Maa- ja metsätalousministeriö esittää lakiesitystä tältä osin tarkistettavaksi jäljempänä esitettävällä tavalla. Tasejako Saamelaiskäräjät toteaa, että Metsähallituksen hallinnassa olevat alueet saamelaisten kotiseutualueella tulee siirtää julkisten hallintotehtävien taseeseen. Utsjoen kunta esittää, ettei Metsähallitukselle aseteta merkittäviä taloudellisia tuottotavoitteita saamelaisten kotiseutualueella. Paliskuntain yhdistyksen lausuntoa on tulkittava niin, että se vaatii peruspääomaan kuuluvien poronhoidon kannalta tärkeiden alueiden turvaamista eli ilmeisesti siirtämistä metsätalouskäytön ulkopuolelle. YTN ja Pertti Itkonen toteavat, että uudesta käyttöönotettavasta taseen kolmannesta erästä kertyvät tulot, jotka nyt käytetään kokonaisuudessaan suoraan julkisiin hallintotehtäviin, siirtyisi liiketalouden tuloksi. Tämä tulisi huomioida julkisten hallintotehtävien resursseissa. Suomen Latu esittää, että ehdotettua taseen kolmatta erää ei oteta käyttöön (maa- ja vesiomaisuus, jota ei osoiteta JHT-yksikön hoitoon ja jolla ei kuitenkaan olisi tuottotavoitetta). Luontopalveluiden hallinnassa tulisi olla kaikki tällä hetkellä julkisten hallintotehtävien hoitoon kuuluvat alueet ja muu omaisuus. Esitetyn metsähallituslain 34 :ää tulee muuttaa siten, että eduskunta päättäisi kaikista Metsähallituksen hallussa olevia valtion maita koskevista tasesiirroissa. Valtion retkeilyalueet ja muut keskeiset retkeilyyn käytettävät alueet ja virkistysmetsät tulisi siirtää julkisten hallintotehtävien taseeseen. SLL ja WWF toteavat, että voimassa oleva taseen jako kahteen erään tulee säilyttää. Metsähallituksen muuhun omaan pääomaan kuuluva omaisuus tulee sijoittaa julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitetuksi omaisuudeksi. SLL, WWF ja SVK toteavat, että yleiset vesialueet tulee säilyttää luontopalveluiden taseessa ja että valtion retkeilyalueet tulee sijoittaa kokonaan julkisten hallintotehtävien taseeseen. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että lähtökohtaisesti peruspääomaan osoitettaisiin maa- ja vesiomaisuus, jota hyödynnetään taloudellisesti tai jonka taloudellista hyödyntämistä ei ole erikseen suojelu- tai kaavoituspäätöksillä tai muilla sen kaltaisilla maankäyttöpäätöksillä estetty. Maa- ja vesiomaisuus, joka ei liity julkisten hallintotehtävien hoitoon ja jolle ei perustellusta syystä asetettaisi tuottovaatimusta, sijoitettaisiin muuhun omaan pääomaan erillisenä tase-eränä. Viime kädessä kysymyksen siitä, mikä osa Metsähallituksen hallinnassa olevasta maa- ja vesiomaisuudesta olisi tuottovaateen alaista tai taloudellisen hyödyntämisen piirissä, ratkaisisi eduskunta päättäes-

16 sään peruspääoman muutoksista. Jos Metsähallituksen alueita halutaan siirtää pois talouskäytöstä, se tulee tehdä lähinnä uusia suojelu- ja erämaa- alueita asianmukaisessa järjestyksessä perustamalla, jolloin alueet siirtyvät muuhun omaan pääomaan kuuluvaan julkisten hallintotehtävien omaisuuteen. Erätalous Suomen metsästäjäliitto toteaa, että Metsähallituksen organisaatiossa erätalousjohtaja on luontopalvelujohtajan alainen. Luontopalveluja ohjaavat sekä ympäristö- että maa- ja metsätalousministeriö toimialojensa puitteissa. Metsästäjäliitto katsoo, että erätalousjohtajan tulisi johtaa erätaloustoimintoja itsenäisesti ja raportoida suoraan Metsähallituksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry pitää hyvänä ratkaisuna, että kalastus- ja metsästysasiat ovat erätalousjohtajan alaisina ja niitä ohjataan maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että metsähallituksen suorittamaa kalastuksen valvontaa on tehtävä jatkossa entistä enemmän yhteistyössä kalavesien osakaskuntien kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Metsähallituksen hoitamat erätalouden tehtävät (metsästys- ja kalastusoikeuden hallinnointi, riista- ja kalakantojen hoito, maastoliikennelupien myöntäminen ja erävalvonta) ovat julkisia hallintotehtäviä. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa tehtävien hoitoa maastoliikenneasioita lukuun ottamatta. Tehtävät hoidetaan julkisten hallintotehtävien yksikössä ja ne rahoitetaan budjettirahalla ja suoritteista perittävillä maksuilla. Tehtäviä ei voida osoittaa hallituksen tai toimitusjohtajan ohjaukseen. Metsähallituksen hallintoelimien kokoonpano Saamelaiskäräjät toteaa, että kuntakohtaiset neuvottelukunnat lisäisivät viranomaisten ja kuntien ohjausvaltaa Metsähallituksen toiminnassa ja ne heikentäisivät saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kolttien kyläkokous toteaa, että neuvottelukuntien kokoonpanossa on turvattava paikallisten tahojen osallistuminen. Inarin alueelle asetettavaan neuvottelukuntaan tulisi ottaa sekä Näätämön- Sevettijärven alueen kolttaneuvoston että Keväjärven-Nellimin alueen kolttaneuvoston edustus. Paliskuntain yhdistys toteaa, että Metsähallituksen hallitukseen ja perustettaviin maakuntakohtaisiin neuvottelukuntiin tulee nimetä poronhoidon edustus. Saamelaisten kotiseutualueelle perustettaviin neuvottelukuntiin tulee nimetä kunnan jokaisen paliskunnan edustus. Saamelaiskäräjät katsoo, että neuvottelukunnissa olisi oltava Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajat. Suomen Latu katsoo, että Metsähallituksen hallituksessa tulee olla 1-2 henkilön järjestöedustus valtakunnallisesti toimiville luonnonsuojelua ja virkistyskäyttöä edistäville järjestöille. WWF ja SKV katsovat, että Metsähallituksen hallituksessa tulee olla luonnonsuojelun ja luonnon virkistyskäytön asiantuntemuksen pysyvä edustus. Enontekiön kunta toteaa, että Ylä-Lappiin ehdotettujen neuvottelukuntien tulee olla kuntakohtaisia ja niissä laaja edustus. Utsjoen kunta esittää, että Metsähallituksen hallitukseen tulisi ottaa edustaja saamelaisten kotiseutualueelta.