Hallitus 23.2.2009, LIITE 6 2.4.2008 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaala Tukipalveluiden lisärakentaminen HANKESUUNNITELMA HUS-Kiinteistöt Oy
HUS-Kiinteistöt Oy
TIIVISTELMÄ Hyvinkään sairaanhoitoalue on HUS:n pohjoisin tulosalue ja se antaa erikoissairaanhoidon palveluita Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien asukkaille. Hyvinkään sairaanhoitoalueen asukasluku vuodenvaihteessa 2006-2007 oli 174 029 henkilöä. Hyvinkään sairaalan yhteydessä on HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhdessä omistama Sairaalanmäen kiinteistö, jossa toimii HUS:n toiminnan lisäksi kaksi Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosastoa ja terveyskeskuspäivystys. Sairaala vastaa myös alueen kuntien perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä ja vuoden 2007 alusta ympärivuorokautisesti Hyvinkään kaupungin terveyskeskuspäivystyksestä. Hyvinkään sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1975 ja sen jälkeen sitä on laajennettu vaiheittain. Viimeisimmän uudisrakennuksen, LEIKO-yksikön vihkijäiset olivat marraskuussa 2006. Hyvinkään sairaalan toiminnan lisäännyttyä ja sairaalan laajentumisten myötä on tullut tarve lisätä sairaalan henkilökunnan ruokailutiloja, tehostaa ja laajentaa keskusvaraston toimintaa sekä parantaa muiden tukipalveluiden toimintaedellytyksiä. Sairaalan ravintokeskuksen tilat on rakennettu 1975 silloisen Hyvinkään aluesairaalan tarpeisiin. Tämän ajankohdan jälkeen henkilökunnan määrä Hyvinkään sairaalassa on yli kaksinkertaistunut. Ravintokeskus myy myös ravintopalvelut Hyvinkään sairaalan alueella toimivalle Hyvinkään terveyskeskukselle. Ravintokeskuksen valmistuskapasiteetti on ollut täysin käytössä jo vuosia sekä ravintokeskuksen tilat ovat osoittautuneet tarpeeseen nähden alimitoitetuiksi. Yksi keskeisimmistä korjattavista puutteista on henkilökunnan ruokailuun tarkoitetut tilat. Käytössä on nykyisin vain yksi jakelulinjasto, mikä aiheuttaa pitkiä jonoja. Vilkkaimpina ruokailuaikoina henkilökunta ajoittain jonottaa myös pöytäpaikkoja. Hyvinkään sairaanhoitoalueella keskusvarasto toimii kahdessa paikassa, Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloissa. Varastotilojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 552 m².tavaroiden nouto hyllyiltä tehdään käsityönä ja kirjaaminen tapahtuu käsin, sillä tilat eivät mahdollista nykyaikaisen tekniikan hyväksikäyttöä. Lavatavara joudutaan purkamaan varastointia varten. Tilat ovat osittain kylmiä ja vetoisia. Vuoden 2006 syksyllä on aloitettu yhteistyö Hyvinkään kaupungin terveystoimen kanssa, tällä hetkellä toimitetaan varastotavarat kahdelle terveyskeskuksen vuodeosastolle. Yhteistyön jatkosuunnitelmat odottavat varastotilojen laajentumista. Marraskuussa 2007 keskusvarasto on aloittanut yhteistyön Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa ja keskusvarasto toimittaa tarvikkeita Hyvinkään paloaseman ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköiden käyttöön. Hyvinkään sairaalan keskusvaraston toimivuus ja asiakaslähtöisen- ja taloudellisesti kannattavan varastotoiminnan mahdollistaminen vaatii laajennuksen. Hyvinkään sairaalaan suunnitellut ja jo toteutuneet laajennukset lisäävät myös varastopalveluiden määrää. Kahden keskusvaraston toimintamallista siirtyminen yhteen yksikköön tuo henkilö- ja toimintasäästöjä mm. tilavuokrien, vähentyvän sijaistarpeen ja yhtenäisten toimintamallien ansiosta. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään Hyvinkään sairaalan tukitoimintojen toiminnan tehostamiseksi lisärakentamista. T-kerrokseen laajennetaan keskusvarastoa, rakennetaan varastohenkilökunnalle ikkunallisia työtiloja sekä taukotila. Tavaraliikenteen lastauslaiturin sijainti muutetaan ja samalla parannetaan sen toimintaedellytyksiä. Jätepihalle tehdään sairaalasta uusi suora yhteys vanhan trukkitallin läpi. Ruokasalia laajennetaan,
tarjoilulinjasto uusitaan sekä ammattikeittiölle rakennetaan uudet ikkunalliset toimistotilat sekä taukotila. Ammattikeittiön nykyisten toimistotilojen paikalle rakennetaan tiloja mm. varastointia varten. Ammattikeittiön lastauslaituria laajennetaan ja se katetaan puolilämpimäksi tilaksi. Keskusvaraston alapuolelle tuleva tila tunnelikerroksessa jätetään hiekkatilaksi niin, että sinne voidaan myöhemmin rakentaa esim. varasto-, toimisto- tai pukuhuonetiloja. Keskusvaraston laajennuksen katolle rakennetaan uusi ilmastointikonehuone. Nykyisen keskusvaraston alueelle tehdään 50 m² tilavaraus mahdollisesti myöhemmin hankittavaa likapyykkikylmiötä varten. Erillisenä hankkeena, jonka kustannukset eivät sisälly tähän hankesuunnitelmaan, tehdään muutostöitä talouskeskusrakennusosan ulkoalueilla. Pihalla oleva vanha soravarasto puretaan sekä alueella olevan varastorakennuksen ovet siirretään toiselle sivulle ja varaston julkisivut verhoillaan uudelleen. Jätehuollolle tehdään tilat uuteen paikkaan sekä teitä linjataan uudelleen ja istutusalueita muutetaan. T-kerrokseen tulevan uudisrakentamisen laajuus on 770 brm2, lastauslaitureiden pinta-ala 72 brm2. Sairaalan vanhalla osuudella tehdään muutostöitä 278 brm2 suuruisella alueella. IV-konehuoneen laajennus 114 brm2. Tunnelikerrokseen jäävän hiekkatilan pinta-ala on 620 brm2. Hankkeelle on investointiohjelmassa varattu rahaa 2,7 miljoonaa euroa vuosille 2007-2009. Hankesuunnitelma mukainen kustannusarvio on 2,7 miljoona euroa, alv 0 %. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaisesti rakentaminen alkaisi tammikuussa 2009 ja tilat olisi otettavissa käyttöön lokakuussa 2009.
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISKUVAUS HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEESTA 1 2 HANKKEEN PERUSTELUT 2 2.1 Ravintohuolto 2 2.2 Materiaalikeskus 2 3 YKSIKÖIDEN TOIMINTA 3 3.1 Ravintokeskuksen toiminta 3 3.2 Materiaalikeskuksen toiminta 3 4 TILARATKAISUT JA NIIDEN TOTEUTUS 5 4.1 Kohteen sijainti, tilat ja laajuus 5 4.2 Paloturvallisuusnäkökohdat 6 4.3 Tavaraliikenne 6 4.4 Piha- ja liikennöintialueiden maarakennustyöt 6 4.5 Rakennustekniset työt 6 4.5.1 Purettavat rakenteet 6 4.5.2 Säilyvät rakenteet 7 4.5.3 Runkorakenteet 7 4.5.4 Täydentävät rakenteet 7 4.5.5 Kalusteet ja varusteet 9 4.6 LVI tekniikka 9 4.6.1 Purku- ja siirtotyöt 9 4.6.2 Lämmitys 9 4.6.3 Vesijohdot ja viemärit 9 4.6.4 Ilmanvaihto 10 4.6.5 Savunpoisto 10 4.6.6 Sairaalakaasut 10 4.6.7 Rakennusautomaatio 10 4.7 Sähkötekniset työt 10 4.7.1 Sähköliittymät 10 4.7.2 Sähkönjakelu 10 4.7.3 Maadoitukset 11 4.7.4 Valaistus 11 4.7.5 LVI-laitteet 11 4.7.6 Sairaalakaasuverkostot 11 4.7.7 Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät 11 4.7.8 Turvajärjestelmät 12 4.7.9 Muutokset nykyisiin asennuksiin 12 4.8 Keittiölaitteet 12 5 TYÖNAIKAISET HÄIRIÖT SAIRAALALLE 12 6 ARVIO HANKKEEN KUSTANNUKSISTA 13 7 AIKATAULUTAVOITTEET 13 8 HANKKEESEEN KOHDISTUVAT HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET 13 Liitteet:
1. Asemapiirustus 2. Pohjapiirustus tunnelikerros 3: Pohjapiirustus T-kerros 4: Pohjapiirustus kattokerros 5: Keittiölaiteluettelo 6: Hankeen aikataulu
7 1 YLEISKUVAUS HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEESTA Hyvinkään sairaanhoitoalue on HUS:n pohjoisin tulosalue ja siihen kuuluu viisi kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Hyvinkään sairaanhoitoalueen asukasluku vuodenvaihteessa 2006-2007 oli 174 029 henkilöä. Hyvinkään sairaanhoitoalue tuottaa pääosan näiden kuntien asukkaiden erikoissairaanhoidon palveluista ja lisäksi palvelee muita sairaanhoitopiirin kuntia, etenkin psykiatrian erikoisalalla. Alueen sairaalat ovat Hyvinkään sairaala Hyvinkäällä ja Kellokosken sairaala Tuusulassa. Alueella on lukuisia psykiatrian avohoidon toimipisteitä. Hyvinkään sairaala on päivystävä somaattisten erikoisalojen sairaala, joka tuottaa palveluja omien kuntien lisäksi jonkin verran myös Keravalle ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Hausjärvelle ja Lopelle. Hyvinkään sairaalan yhteydessä on HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhdessä omistama Sairaalanmäen kiinteistö, jossa toimii HUS:n lisäksi kaksi Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosastoa ja terveyskeskuspäivystys. Sairaala vastaa myös alueen kuntien perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä ja vuoden 2007 alusta ympärivuorokautisesti Hyvinkään kaupungin terveyskeskuspäivystyksestä. Kellokosken sairaala ja psykiatrian avohoitoyksiköt kunnissa vastaavat alueen psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Kellokoski tuottaa nuoriso-, oikeus- ja kuntoutuspsykiatriassa palveluja myös muille sairaanhoitopiirin kunnille. Molemmat sairaalat toimivat opetussairaaloina tarjoten opetusta ja opiskelupaikkoja terveydenhuollon eri ammattiryhmille. Lähes kaikilla sairaaloissa toimivilla lääketieteen erikoisaloilla on erikoislääkärikoulutusoikeudet ja lisäksi joillakin erikoisaloilla annetaan Helsingin yliopistolle kandidaatti- ja amanuenssiopetusta. Kaikki yksiköt osallistuvat myös hoitoalan eri opiskelijaryhmien ohjaukseen. Vuonna 2006 Hyvinkään sairaanhoitoalueella oli 523 sairaansijaa, joista 238 sairaansijaa oli Hyvinkään sairaalassa ja 285 sairaansijaa Kellokosken sairaalassa. Vuonna 2006 Hyvinkään sairaanhoitoalueella oli 15 831 hoitojaksoa ja hoitopäiviä kaikilla erikoisaloilla yhteensä 174 377. Ajanvarauspoliklinikoilla kävi 86 058 potilasta ja päivystyksissä 19 358 potilasta. Hyvinkään sairaanhoitoalueen koko henkilökunta vuoden 2006 lopussa oli 1926 työntekijää. Hyvinkään sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1975 ja sen jälkeen sitä on laajennettu moneen otteeseen. Sairaalaan on rakennettu lisätiloina lastenosasto, poliklinikkasiipi, LEIKO-yksikkö sekä Sairaalamäen kiinteistö. Tulevaisuudessa on tarvetta mm. lisätä henkilökunnan ruokailutiloja, tehostaa ja laajentaa keskusvaraston toimintaa sekä parantaa muiden tukipalveluiden toimintaedellytyksiä.
8 2 HANKKEEN PERUSTELUT 1 Ravintohuolto Sairaalan ravintokeskuksen tilat on rakennettu 1975 silloisen Hyvinkään aluesairaalan tarpeisiin. Sairaalan toiminta tuohon ajankohtaan nähden merkittävästi lisääntynyt sairaalan laajentuessa ja toiminnan lisääntyessä mm. Kiljavan sairaalan toimintojen siirryttyä Hyvinkään sairaalaan. Polikliinisten suoritteiden määrä on moninkertaistunut ja henkilökunnan määrä on yli kaksinkertaistunut. Ravintokeskuksesta myy ravintopalvelut myöskin Hyvinkään terveyskeskukselle. Toiminnan lisäyksistä johtuen ravintokeskuksen valmistuskapasiteetti on ollut täysin käytössä jo vuosia. Ravintokeskuksen tilat ovat osoittautuneet tarpeeseen nähden alimitoitetuiksi. Ravintokeskuksen käytössä on ruoan valmistus-, jakelu- ja vaununpesutiloja sekä henkilökunnan ruokasali. Vuosien ajan on lisätilaa pyritty saamaan ja toimintoja järjestelty pienin korjauksin, jotta pakolliset tehtävät on voitu hoitaa. Toiminnallisesti tilan puutteen vuoksi haitallisimmaksi on henkilökunnan suuren kasvun vuoksi osoittautunut henkilökunnan ruokasalin tilan ahtaus ja vain yhden jakelulinjaston käyttö, jolloin henkilökunnan ruokailuun kuluu paljon enemmän työaikaa kuin sopimusten mukaiset ruokailuajat edellyttäisivät. Myös osastojen määrän lisäys aiheuttaa tilanpuutetta ruokavaunujen puhtaanapitoon ja säilytykseen. Ruokamäärien lisääntymiseen tarvitaan enemmän laitteita ja nämä vaativat enemmän tilaa. Tukipalvelujen lisähankkeen tultua mahdolliseksi, suunniteltiin henkilökunnan ruokasalin laajentaminen ja jakelulinjastojen uusiminen nykyhetken tarpeiden mukaiseksi. 2 Materiaalikeskus Toiminnalliset perustelut Hyvinkään sairaanhoitoalueella toimii keskusvarasto kahdessa paikassa: Hyvinkään ja Kellokosken sairaalassa. Varastotilojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 552 m² (Hyvinkää n.301m² ja Kellokoski n. 251m²). Lisäksi Hyvinkään sairaalassa on erillinen 61m²:n varastotila, joka sijaitsee pitkän käytävän päässä hissiaulan vieressä. Hyvinkään sairaalassa varastossa työskentelee kuusi henkilöä ja Kellokosken sairaalan varastossa kolme henkilöä. Tavaroiden nouto hyllyiltä tehdään käsityönä ja kirjaaminen tapahtuu käsin, sillä tilat eivät mahdollista nykyaikaisen tekniikan hyväksikäyttöä. Lavatavara joudutaan purkamaan varastointia varten. Hyvinkään sairaalan varastosta 58m² on ns. eteisaulaa, jonka kautta kulkee sairaalaan tuleva tavara mm. lääkekeskuksen tavarat ja lika- ja puhdaspyykki. Eteisaulassa tapahtuva liikenne kuormittaa muutenkin ahdasta tilaa. Samassa tilassa säilytetään varaston tavaroita sekä vastaanotetaan varastoon saapuvaa tavaraa. Tila on ahdas ja vetoinen sekä talvella kylmä. Varmuusvarastoitavat tavarat vievät noin 33m². Hoitotarvikevaraston pinta-alaksi jää 145m², johon tilaan on myös sijoitettu työtilat (atk-laitteet+pöydät) neljälle henkilölle. Tilan ahtaus heikentää ja vaikeuttaa henkilökunnan työskentelyä.
9 Vuonna 2006 syksyllä on aloitettu yhteistyö Hyvinkään kaupungin terveystoimen kanssa, tällä hetkellä toimitetaan varastotavarat kahdelle vuodeosastolle. Yhteistyön jatkosuunnitelmat odottavat varastotilojen laajentumista. Marraskuussa 2007 on aloitettu yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Keskusvarasto toimittaa tavaraa Hyvinkään paloaseman ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköiden käyttöön. Kellokosken varastotoimintojen siirtyminen Hyvinkään varaston yhteyteen toteutuu laajennuksen myötä. Hyvinkään keskusvaraston toimivuus ja asiakaslähtöisen- ja taloudellisesti kannattavan varastotoiminnan mahdollistaminen vaatii laajennuksen, jotta saadaan toimivat varastotilat. Hyvinkään sairaalaan suunnitellut ja jo toteutuneet laajennukset lisäävät myös varastopalveluiden määrää. Taloudelliset perustelut Hyvinkään sairaalan (Hyvinkää ja Kellokoski) keskusvaraston toiminta on tärkeä osa Hyvinkään sairaanhoitoalueen tukitoimintoja. Kahden keskusvaraston toimintamallista siirtyminen yhteen yksikköön tuo henkilö- ja toimintasäästöjä mm. tilavuokrien, vähentyvän sijaistarpeen ja yhtenäisten toimintamallien ansiosta. Mahdollinen yhteistyö Hyvinkään kaupungin ja muiden yhteistyökuntien kanssa olisi perusteltua tuodessaan säästöjä mm. Hyvinkään kaupungin terveydenhuollolle sekä jatkaisi jo Lohjalla, Vantaalla ja Tammisaaressa aloitettua yhteistoimintaa. Yhteishankinnat lisäävät HUS:n hankinta-määrää ja painoarvoa hankinnoissa ja hyödyttävät kaikkia osapuolia. 3 YKSIKÖIDEN TOIMINTA 1 Ravintokeskuksen toiminta Hankkeen valmistuttua henkilökunnan ruokailu saa lisätilaa 120 m2, jolloin ruokasaliin saadaan yhteensä 146 asiakaspaikkaa. Henkilökunnan ruokailu on tällöin mahdollista järjestää ilman pitkiä jonotuksia. Kaksipuolisen jakelulinjaston rakentaminen pienentää ruoan noutoajan muutamaan minuuttiin. Taulukko 1. Ravintosuoritteiden kehitys vuosina 2003-2006 2003 727 864 2004 733 905 2005 733 082 kotipalvelun sopimus ruoanmyynnistä loppui 1.6.2005 2006 744 438 2 Materiaalikeskuksen toiminta Sairaalan nykyiset varastotilat Hyvinkään ja Kellokosken sairaalan keskusvarastoissa on varastoitavia tuotteita kaikki Hyvinkään sairaanhoitoalueen hoito-, pehmo-, talous-, toimisto-, atk-tarvikkeet sekä vaatteisto. Lisäksi keskusvarastojen kautta kulkee ns. suoratoimitusnimikkeitä.
10 Pinta-alaa on käytössä noin 552m² (Hyvinkää 301m² ja Kellokoski 252m²). Hyvinkään varaston tilat ovat kahdessa paikassa ja eivät mahdollista tehokasta esim. kuormalavahyllyjen käyttöä. Osa varaston tilasta on ns. eteisaulaa, jossa kuormitusta aiheutuvaa liikennettä ja tila on myös ahdas sekä vetoinen. Taulukko2. Varaston toimitukset ja palveluaste tammi-elokuu 2007 Hyvinkään keskusvarasto Kellokosken keskusvarasto
11 4 TILARATKAISUT JA NIIDEN TOTEUTUS 1 Kohteen sijainti, tilat ja laajuus Rakennettavaksi esitetyt laajennukset tulevat sairaalarakennuksen talouskeskusosalle, T-kerrokseen. T-kerroksessa keskusvarastoa laajennetaan, rakennetaan uusi tavaran vastaanottolaituri sekä rakennetaan varastohenkilökunnalle toimisto-, työ- ja taukotiloja. Keskusvaraston hyllyt hankitaan erillisen hyllysuunnitelman mukaisesti. Tavaraliikenteen lastauslaiturin sijainti muuttuu, sekä sen toimintaedellytyksiä parannetaan. Lastauslaituri katetaan täysin puolilämpimäksi tilaksi. Jätepihalle tehdään sairaalan vanhalla osuudella uusi suora yhteys vanhan trukkitallin läpi. Ruokasalia laajennetaan sekä vanhan ruokasalin osuudelle rakennetaan uudet ruuanjakelulinjastot. Ammattikeittiölle rakennetaan uudet ikkunalliset toimistotilat sekä taukotila. Ammattikeittiön vanhojen toimistotilojen paikalle rakennetaan tiloja mm. varastointia varten. Ammattikeittiön lastauslaituria laajennetaan ja se katetaan puolilämpimäksi tilaksi. Molemmilta lastauslaitureilta johtaa teräsportaat lastauspihalle. Tunnelikerroksessa lattia jätetään maanvaraiselle hiekkapohjalle. Perustukset viedään syvälle, huomioiden mahdollinen myöhempi lisärakentaminen (tulevan lattiapinnan korko +113.700). Tunnelikerroksessa seinät ja kattopinta jätetään betonipinnalle, tunnelikerroksen ja T-kerroksen välinen välipohja lämmöneristetään. Keskusvaraston laajennuksen katolle rakennetaan uusi ilmastointikonehuone.
12 Nykyisen keskusvaraston alueelle tehdään 50 m² tilavaraus mahdollisesti myöhemmin hankittavaa likapyykkikylmiötä varten. Pihajärjestelyitä tehdään tähän hankesuunnitelmaan kuulumattomina erillishankkeina: mm. jätehuollolle tehdään pihalle tilat uuteen paikkaan, teiden linjauksia ja istutusalueita muutetaan. Laajuustiedot T-kerros: -laajennus: 770 brm2 -lastauslaiturit: 72 brm2 (ravintohuollon last.laiturin laajennus+uusi last.laituri) -muutosalueet vanhan sairaalan osuudella: 278 brm2 - ravintohuollon vanha lastauslaituri 12,5brm2 IV-konehuoneen laajennus: 114 brm2 2 Paloturvallisuusnäkökohdat Paloteknisesti keskusvarasto on oma paloalueensa. Ammattikeittiö kuuluu samaan paloalueeseen sairaalan ruokalan kanssa. Omia paloalueita ovat lisäksi kaasukeskus ja trukkitalli, sekä uusi porrashuone. Kattokerroksessa ilmastointikonehuone on oma paloalueensa. Keskusvaraston savunpoistoa varten rakennetaan neljä savunpoistokattoikkunaa. Kattoikkunat on varustettu sähköisellä avausmekanismilla. Lisäksi keskusvaraston savunpoistoa tapahtuu ulkoseinäikkunoiden kautta. Palo-osastointivaatimukset edellyttävät paloluokiteltuja rakenteita (seiniä, ovia, väliseinäikkunoita) uusille paloaluerajoille. 3 Tavaraliikenne Saapuva tavaraliikenne Saapuva varastotavara tuodaan sisään uuden lastauslaiturin kautta ja kuljetetaan sieltä suoraan keskusvarastoon tai käytävää pitkin muualle sairaalaan. Myös saapuva puhdas pyykki tuodaan sisään uuden lastauslaiturin kautta ja kuljetaan käytäväyhteyttä pitkin sairaalan varastoihin tai suoraan osastoille. Ammattikeittiön lastauslaituria laajennetaan ja ruuan kuljetus tapahtuu suoraan sitä kautta ammattikeittiöön. Lastauslaitureiden eteen rakennetaan teräsrakenteiset katokset. Lähtevä tavaraliikenne Ulos lähtevä tavara kulkee joko keskusvarastoista lastauslaiturille tai muualta sairaalasta käytävää pitkin lastauslaiturille.
13 Sairaalasta lähtevä jätetavara kuljetetaan uuden käytäväyhteyden kautta suoraan jätepihalle ja siellä erillishankkeina uusille paikoille siirrettyihin vanhoihin jätepuristimiin, lavoille tai ongelmajätekonttiin. Jätehuolto Tavaraliikenteen järjestelyissä erotetaan jätteille oma kulku vanhan trukkitallin läpi. 4 Piha- ja liikennöintialueiden maarakennustyöt Ajo- ja kulkualueita lastauslaiturien alueella asfaltoidaan sekä ruokasalin edessä oleva pihaterassialue laatoitetaan. 5 Rakennustekniset työt 1 Purettavat rakenteet Kaikki tarpeettomaksi jäävä talotekniikka puretaan. Vanhat julkisivut puretaan laajennusta rajoittavilta seiniltään, muualla ulkoseinärakenteet säilyvät ennallaan. Uusien tilajärjestelyjen edellyttämät väliseinä- ym. rakenteet puretaan. 2 Säilyvät rakenteet Vanhan rakennuksen rakenteet ja vesikattorakenteet säilyvät ennallaan. 3 Runkorakenteet Alapohjarakenteet, välipohjarakenteet, runkorakenteet, vesikattorakenteet: Alapohjat ovat maanvaraisia teräsbetonilaattoja Välipohjat ovat ontelolaattatasoja Pilarit ovat teräsbetonielementtejä Palkit ovat teräspalkkielementtejä Vesikatto on bitumikermikate Ulkoseinärakenteet Laajennuksien julkisivut ovat betonielementtirakenteisia ja julkisivuissa pinta on valkobetonia. IV-konehuoneessa on Paroc-elementit. Julkisivuissa on myös ritiläverhouksia. 4 Täydentävät rakenteet Väliseinät Väliseinät ovat pääosin kahta eri tyyppiä: puolen kiven kalkkihiekkatiiliseiniä ja tuplakipsilevyseiniä, joista uloimmat levyt erikoiskovia. Ammattikeittiön avokonttorissa on irralliset seinäkkeet. Ikkunat Ikkunat ovat 3-kertaisia selektiivipintaisia MSE-ikkunoita. Ruokasalin laajennuksen sekä uuden tuulikaapin ikkunat ovat alumiiniprofiilisia, 3-kertaisia eristyslaseja. Puolilämpimillä lastauslaitureilla lasiaukolliset seinät ovat teräsprofiilirakenteiset, lasit laminoidut.
14 Savunpoistoikkunat keskusvarastossa varustetaan sähköisillä avausmekanismeilla. Ovet Puuovet ovat laminaattipintaisia puureunalistoitettuja ovia, osa ovista db-ovia. Ruokasalin sekä Ammattikeittiön taukotilan paljeovet ovat äänieristettyjä db30-luokan ovia. Ulko-ovet ovat alumiinirakenteisia lasiaukollisia lämpökatkaistuja ja eristettyjä ovia. Tuulikaapin sisäovi on teräsprofiilirakenteinen lasiaukollinen teräsovi. Käytävän ja lastauslaiturin sekä käytävän ja trukkitallin väliset ovet ovat automaattisia lasiaukollisia teräslasipalo-ovia. Lastauslaiturilla olevat ovet ovat lasiaukollisia automaattisia lämpöeristettyjä nosto-ovia, osa ovista erillisellä käyntiovella varustettuja. Lämpökeskuksen ovi teräsrakenteinen umpipalo-ovi. IV-konehuoneen ovi teräsrakenteinen lämpöeristetty umpipalo-ovi. Ruokasalin liukuovi on automaattinen. Osa ovista on kulunvalvontaovia. Trukkireittien ovet suojataan molemmin puolin teräslevyillä (h 900) ja yli 10M leveiden ovien karmit varustetaan RST-suojuksin. Katokset Lastauslaitureiden eteen tehdään teräsrakenteiset katokset. Lattiat Uusien toimisto- ja taukotilojen, ruokasalin laajennuksen, vanhan ruokasalin sekä teknisten tilojen lattiat ovat homogeenista muovimattoa (2mm), hitsatuin saumoin ja muovisin jalkalistoin. Märkätiloissa ja pukuhuonetiloissa on liukuestemuovimatot, matto nostetaan seinille jalkalistoiksi. Pääkäytävillä on mosaiikkibetonilaattalattia. Keskusvaraston lattia pinnoitetaan yhtenäisesti karhennetulla massalattialla. Lastauslaitureilla pintakovetettu betoni. Seinät Kaikki vanhat seinäpinnat paikataan purkutöiden jäljiltä tarpeen mukaan ja huoltomaalataan. Uudet kipsiseinät, muuratut seinät ja betoniseinät: tasoitetaan ja maalataan. Märkätilat, pesualtaiden ympäristöt, WC-tilat, keittiökalusteiden kalustevälit sekä Ammattikeittiön seinät vedeneristetään tarvittavilta osin sekä laatoitetaan. Seinien, kulmien ja pilareiden suojaukseen asennetaan törmäyssuojat. Liikennealueilla kumipintaiset seinäsuojat.
15 IV-konehuoneiden katto- ja seinäpinnat verhoillaan äänenvaimennuslevyillä. Alakatot Näkyvät betonikatot ovat ruiskutasoitettuja ontelolaattoja. Huoneiden alakatot ovat rei itettyjä kipsilevypintaisia akustolevyjä, koko 600x600mm, ehjät levyt, reuna-alueilla sileä kipsilevy. Tauko/neuvotteluhuoneiden alakatot sekä ruokasalin laajennuksen alakatto ovat puuviilupintaisia akustointilevy-alakattoja. Kattoon liimatavat verhoukset ovat reiìtettyjä kipsilevypintaisia akustolevyjä. Pukuhuonetilojen, siivous-, wc- ja märkätilojen alakatot ovat tyyppiä Paroc Hygien tai vastaava. Käytävätilojen alakatot ovat akustisia metallipaneelialakattoja. Keskusvaraston alakatosta noin 50 % lattia-alasta on akustovilla-alakattoa. Suojaukset Trukkiliikennereitillä sijaitsevat talotekniikka, pinnat ja hyllykalusteet suojataan tukevilla rst-törmäyssuojilla. Trukkireitin peltiovet suojataan molemmin puolin rst-levyillä (h~900), siivoustilan oven karmit varustetaan rst-suojauksella (h~1200). Käytävien seinillä ja muilla liikennealueilla kumipintaiset seinäsuojat. 5 Kalusteet ja varusteet Kiintokalusteiden rungot, tasot, hyllyt ja etusarjat ovat laminaattipintaisia ja niissä on massiivipuiset reunalistat. Taukotiloissa on keittiökalustus, naulakko sekä hyllykaapit ja laukkukaapit, sekä valkokangas. Huoneissa vaatekaappi sekä hyllykaappi. Pienissä varastotiloissa on seinähyllyt. Ruokasaliin asennetaan uudet ruuanjakelulinjastot. Keskusvaraston hyllyt tulevat erillisen suunnitelman mukaan. Toimistokalusteet sisältyvät käyttäjän erillishankintoihin. Siivous- ja wc-tilat varustetaan asiaankuuluvilla kalusteilla ja varusteilla. 6 LVI tekniikka 1 Purku- ja siirtotyöt Tulevan laajennuksen alle jäävät vanhat viemärit jäävät pääosin käyttöön, keittiölle tehdään uusi rasvanerotuskaivo viemäreineen ja vanha rasvanerotuskaivo puretaan. Vanha kaasukeskus puretaan ja uusi kaasukeskus rakennetaan uudelle paikalle. Nestemäisen hapen syöttöputki uusitaan säiliöltä uudelle kaasukeskukselle asti ja vanha syöttöputki puretaan. Purku- ja siirtotöitä tehtäessä ensin rakennetaan purettavalle järjestelmälle korvaava järjestelmä, jonka jälkeen vanha järjestelmä voidaan ottaa pois käytöstä.
16 2 Lämmitys Olemassa olevaan lämmönjakohuoneeseen lisätään uudet lämmönsiirtimet laajennuksen patteriverkostolle ja ilmanvaihdon lämmitysverkostolle. Uudet tilat lämmitetään pääsääntöisesti pattereilla sekä osittain ilmalla, pesu- ja pukuhuonetiloihin tulee sähköinen lattialämmitys. Patterit ovat helposti puhdistettavissa olevia konvektiolevyttömiä levypattereita tai muita puhdistettavuudeltaan vastaavia pattereita. Patterit varustetaan termostaattisin patteriventtiilein. Keskusvaraston nosto-ovet varustetaan tehokkailla ilmasuluilla, jotka toteutetaan vesipattereilla ja kierrätysilmapuhaltimilla varustetuilla oviverhokoneilla. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto toteutetaan vesi/etyleeniglykoli kiertopiireillä. 3 Vesijohdot ja viemärit Tiloihin toteutetaan huonekorttien mukaiset vesi- ja viemäripisteet. Hanat ovat pääsääntöisesti yksiotehanoja. Kytkentävesijohdot ja viemärit asennetaan rakenteiden sisään näkymättömiin. Viemäripisteiden edellyttämät putkihajotukset toteutetaan alemman kerroksen puolella, jossa ne liitetään pystynousuihin ja pohjaviemäreihin. Vesijohto liitetään Hyvinkään sairaala-alueen vesijohtoverkostoon. Jäte- ja sadevedet johdetaan Hyvinkään sairaala-alueen viemäriverkostoihin. 4 Ilmanvaihto Keskusvaraston laajennusta ja toimistotiloja palveleva ilmanvaihtokone sijoitetaan uuteen vesikatolle rakennettavaan iv-konehuoneeseen. Tuloilmakone varustetaan nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmällä ja lämmityksellä. Uuteen ilmanvaihtokoneeseen tehdään jäähdytyspatterivaraus. Puhaltimia ohjataan taajuusmuuttajilla suodattimien likaantumisen kompensoimiseksi ja kanaviston säädön sekä muuntojoustavuuden helpottamiseksi. Esisuodattimina käytetään F5-tasoisia suodattimia ja hienosuodattimina F9-suodattimia. Likaisia tiloja varten tehdään erilliset poistoilmakanavistot ja poistoilmapuhaltimet asennetaan vesikatolle. Kanavina käytetään pääsääntöisesti kierresaumattuja peltikanavia ja vain tilankäytön niin edellyttäessä suorakaidekanavia. Pääte-elimet ovat tehdastekoisia tunnetun valmistajan ominaisuuksiltaan mitattuja laitteita. Äänenvaimennusmateriaalina käytetään mineraalivillan sijasta esim. Ewona-Acusticaa kuitujen irtoamisvaaran eliminoimiseksi. Äänenvaimennusmateriaalin pitää täyttää syttymisherkkyys/palonlevittämisluokan B-s1,d0 vaatimukset. Kanavien paloeristykset tehdään määräysten mukaan. Kaikki tuloilman runkokanavat lämpöeristetään alumiinifoliopäällysteisellä mineraalivillalla. Kanavat varustetaan määräysten mukaisilla palopelleillä. 5 Savunpoisto Laajennusosan savunpoisto on painovoimainen.
17 6 Sairaalakaasut Olemassa oleva kaasukeskustila puretaan pois tulevan käytävän edestä. Uusi kaasukeskus putkistoineen ja laitteineen (keskustaulu, säätimet, varapullot yms.) sijoitetaan uuteen kaasukeskustilaan. Uusi kaasukeskus sisältää happikeskuksen paineenalentimineen ja laitteineen sekä ilokaasukeskuksen laitteineen. 7 Rakennusautomaatio Laajennusosaa palvelevat LVI-laitteet ja sähköjärjestelmien hälytykset liitetään olemassa olevaan kiinteistöautomaatiojärjestelmään iv-konehuoneeseen ja lämmönjakohuoneeseen sijoitettavien uusien valvonta-alakeskusten kautta. 7 Sähkötekniset työt Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6000 mukaisesti. 1 Sähköliittymät Laajennuksen sähkönsyöttö ja varavoimalla varmennettu sähkönsyöttö liitetään nykyisiin jakeluihin. Varavoimasähkönsyöttö toteutetaan siten että se voidaan myöhemmin liittää mahdollisesti tulevan uuden varavoimakoneen syöttämään verkkoon. 2 Sähkönjakelu Laajennuksen sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisena, ylivirtasuojilla suojattuna tähtimäisenä jakeluna. Sähkönjakelu sisältää normaalijakelun ja varavoimakoneella varmistetun turvasyöttöjakelun. Varastoon rakennetaan uusi sähkökeskus nykyisen viereen, johon sijoitetaan varastoa ja siihen liittyviä muita tiloja palvelevat uudet normaali- ja turvasyöttöjakelun jakokeskukset. Ne nykyisen komeron jakokeskusten ryhmät, joita ei pureta, siirretään uusiin keskuksiin. Tämän jälkeen ko. nykyiset jakokeskukset voidaan purkaa. Ruokasalin laajennusosan pistorasioiden ja valaistuksen sähkön syötöt otetaan keittiön nykyisestä ryhmäkeskuksesta. IV-konehuoneeseen asennetaan ryhmäkeskus ilmanvaihtolaitteistoille. Uusiin keskuksiin jätetään vähintään 30% varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä muutoksia varten. Johtotiet toteutetaan kaapelihyllyillä ja kouruilla. 3 Maadoitukset Maadoitusjärjestelmään liitetään kaapelihyllyt, johtokanavat, IV-kanavat ja metalliputkistot sekä standardien vaatimat metalliosat ja -rakenteet. Potentiaalintasauskisko asennetaan IV-konehuoneeseen. Potentiaalintasauskiskot liitetään rakennuksen maadoitusjärjestelmään. 4 Valaistus Laajennusosien valaistus toteutetaan pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuin loisteputkivalaisimin. Tiloihin asennetaan valopisteitä tiloissa tapahtuvan toiminnan tarpeiden mukaisesti. Valaistuksesta noin 1/3-osa liitetään varavoimaan. Poistumisreiteille asennetaan määräysten mukaiset akkuvarmennetut merkkivalaisimet.
18 5 LVI-laitteet Ilmanvaihtokoneina käytettävät koneet ja huippuimurit sähköistetään IV-konehuoneeseen ryhmäkeskuksesta. 6 Sairaalakaasuverkostot Sairaalakaasuverkostojen painevahdeille viedään sähkönsyöttö lähimmältä varavoimaan liitetyltä ryhmäkeskukselta. 7 Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät Laajennuksen telejärjestelmiä varten hankitaan uudet keskus-/ alakeskusyksiköt, jotka sijoitetaan varaston laajennusosaan varattavaan telekomeroon. Liitäntä alakeskuksille toteutetaan järjestelmien nykyisistä verkoista. Laajennusosiin asennetaan seuraavat tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät: Puhelinjärjestelmä lähinnä DECT-tukiasemia ja yksittäisiä puhelinpisteitä varten toteutettuna yleiskaapelointijärjestelmällä. Puhelinpisteet asennetaan huonekorteissa ja käyttäjän kanssa yhteistyössä sovittuihin paikkoihin Porttipuhelinjärjestelmä, lastauslaitureiden ja varaston pikapuhelinkojeita varten (kts. videovalvonta). Porttipuhelinpisteet asennetaan huonekorteissa ja käyttäjän kanssa yhteistyössä sovittuihin paikkoihin Tiedonsiirtojärjestelmä toteutettuna yleiskaapeloinnin avulla. Kaapelointi toteutetaan CAT6 tasoisella suojaamattomalla kaapeloinnilla. Kaapelit liitetään nykyiseen kerrosjakamoon 8 Turvajärjestelmät Laajennusosiin asennetaan seuraavat sähköiset turvajärjestelmät: Keskuskuulutusjärjestelmä omalla alavahvistimellaan Savunpoiston ohjausjärjestelmä korvausilma- ja savunpoistoluukuille. Muiden tilojen savunpoisto toteutetaan avattavien ikkunoiden ja ovien kautta Paloilmoitusjärjestelmä toteutetaan nykyisen paloilmoitusjärjestelmän mukaisella uudella alapaloilmoituskeskuksella. Opaste- ja turvavalaisimia asennetaan voimassa olevan standardin mukaisesti poistumisteille ja käytäville missä tarvitaan alle 15 sekunnin kytkeytymisaikaa. Opastevalaistus toteutetaan nykyisiä opastevalaisimia vastaavilla valaisimilla. Turvavalaistus toteutetaan osin liittämällä 1/3-osa yleisvalaistuksesta varavoimaan. Poistumisreitit kuten käyttävät, portaat ja aulat varustetaan sähkökatkon aikana valaisevin akkuvarmennetuin turvavalaisimin Kulunvalvontajärjestelmä kattaa ulko-ovet ja tärkeät kulkuovet siten että kuorisuojaus toteutuu. Järjestelmä liitetään kohteen nykyiseen kulunvalvontajärjestelmään. Videovalvontajärjestelmä sisältäen lastauspihan ja piha-alueen valvontakamerat. Uudet valvontakamerat sijoitetaan ulos. 2-3 kameraa valvomaan lastausalueita ja niiden ympäristöä sekä 1 kamera pysäköintialuetta. Kamerat liitetään nykyiseen videovalvontakeskukseen. Kameralliset porttipuhelimet asennetaan sekä varaston että keittiön lastauspihoille. Vastauskojeet näytöllä asennetaan vastaavasti keittiöön, varastoon ja tarvittaessa päivystysosaston valvomoon. Osoitteellinen rikosilmoitinjärjestelmä. Urakka-alueeseen kuuluvat tilat suojataan kuorisuojauksella. Ikkunat ja savunpoistoluukut liitetään rikosilmoitinkeskukseen. Varastoon ja keittiöön IR-tilailmaisimet.
19 9 Muutokset nykyisiin asennuksiin Nykyiset sisätilojen sähköasennukset urakka-alueella puretaan suunnitelmien mukaisesti. Nykyisen keskusvaraston sekä tarjoilulinjastojen alakattojenvalaisimet säilytetään jos se on teknisesti mahdollista. Pihavalaistuksen ym. kaapelointien sijainti urakka-alueella selvitetään ja tarvittaessa poistetaan alueelta ennen rakennustöihin ryhtymistä. 8 Keittiölaitteet Henkilökunnan ruokailun nopeuttamiseksi tullaan jakelulinjastot uusimaan kokonaisuudessaan. Pääruokalinjastoon tulee kaksi noutolinjaa, dieetti- ja erityisruokavaliolinjastoon yksi linja. Kaikki linjaston laitteet tullaan uusimaan. Hankkeen aikana uusitaan myös juoma-, kahvi sekä jälkiruoan tarjoilupisteet, jotka sijoittuvat ruokasalin laajennusosalle. (Keittiölaiteluettelo liite 5). 5 TYÖNAIKAISET HÄIRIÖT SAIRAALALLE Hankkeella tulee olemaan vaikutus sairaalan keskusvaraston ja ravintokeskuksen toiminnalle rakentamisvaiheen aikana, jolloin nykyisin käytössä olevaa tilaa joudutaan ottamaan rakennusalueeksi uuden rakennusmassan liittämiseksi sairaalan nykyiseen rakennukseen. Myöskin taloteknisiin järjestelmiin tulee joitain katkoksia, mutta katkokset suunnitellaan mahdollisimman lyhyiksi käyttäen väliaikaisia asennuksia. T-tasolla käytäväyhteyden rakentaminen uudelle jätepihalle tulee aiheuttamaan liikenteellisiä katkoksia. 6 ARVIO HANKKEEN KUSTANNUKSISTA Vuosien 2008-2009 investointiohjelmassa on hankkeelle varattu 2 700 000 euroa. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio 03/2008 kustannustasossa Hyvinkäällä on 2 700 000 euroa, alv 0 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty kustannusarvio pääryhmittäin. Rakennuttaminen ja suunnittelu 250 000,00 Rakennustekniset työt 1 860 000,00 Sähkötyöt 210 000,00 LVIA työt 320 000,00 Erillishankinnat 60 000,00 Yhteensä euroa, alv 0 % 2 700 000,00
20 7 AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen toteutussuunnittelun on suunniteltu alkavan toukokuussa 2008. Rakentamisvaiheen tammikuun 2009 alussa ja tällöin tilat olisi otettavissa käyttöön lokakuussa 2009. Liite 6. 8 HANKKEESEEN KOHDISTUVAT HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET Hankkeeseen kohdistuvat henkilöstövaikutukset ovat vähäiset. Siivottava pinta-ala lisää työvoimatarvetta noin ½ laitoshuoltajaa.