Senaatti-kiinteistöt TILINPÄÄTÖS 2010

Senaatti-kiinteistöt TILINPÄÄTÖS 2010 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 1

Hallituksen toimintakertomus 2010 Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Senaatti-kiinteistöjen asemaa liikelaitoksena on selvitetty valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisessa työryhmässä kertomusvuoden aikana. Työryhmän esitysten mukaisesti Senaatti-kiinteistöt toimii uuden lain (1062/2010) mukaisena liikelaitoksena vuoden 2011 alusta lähtien. Lain mukaan valtion liikelaitos voi tulevaisuudessa toimia ainoastaan sidosryhmäasemassa eli ns. in house-asemassa ja tuottaa siten palveluja lähes yksinomaan valtiohallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Uuden liikelaitoslain nojalla Valtioneuvosto antoi 21.12.2010 asetuksen Senaatti-kiinteistöistä (1292/2010). Organisaatio ja henkilöstö Senaatti-kiinteistöjen strategiaa tarkistettiin kertomusvuoden aikana ja uuden strategian mukaiset organisaatiomuutokset toteutettiin vuoden 2011 alusta. Toimialojen lukumäärä pieneni viidestä neljään, tutkimuslaitokset yhdistettiin Ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialaan. Muut toimialat ovat Puolustus- ja turvallisuus, Toimistot ja Kehityskiinteistöt. Aluetoiminnan ohjauksen tehostamiseksi ja toimintaprosessien kehittämiseksi perustettiin erillinen Alue- ja prosessiyksikkö. Lisäksi Liiketoiminnan kehittäminen ja Tietohallintopalvelut yhdistettiin Strategia, kehittäminen ja tiedonhallintayksiköksi. Alueorganisaatio säilyi entisellään ja muodostuu Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä- Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköistä. Senaatti-kiinteistöillä on toimipisteitä 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Senaatti-kiinteistöt on tilaajaorganisaatio, joka ostaa lähes kaikki suunnittelu-, rakennuttamis- ja ylläpitopalvelut ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senaatti-kiinteistöt on julkinen hankintayksikkö, joka noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Henkilöstöä oli vuoden lopussa 266, vastaava luku oli vuoden 2009 lopussa 281. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2010 oli 263,9 (267,4). Henkilöstöstä työskenteli Helsingissä 162 ja muualla Suomessa 104. Vakinaisessa työsuhteessa oli 96,6 % (92,2 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 49,8 vuotta (48,8). Henkilöstöstä naisia on 46,2 % ja miehiä 53,8 %. Korkeakoulututkinnon suorittaneita on 53,4 %. Henkilöstön osalta on laadittu erillinen henkilöstökertomus vuodelta 2010. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilömäärien ja henkilötyövuosien kehitys vuosina 2006 2010. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja organisaation toimivuutta on tutkittu vuodesta 1997 alkaen. Vuoden 2010 tutkimuksessa vastausprosentti oli 80 % (vuosi 2009: 86 %). Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön näkemykset työtyytyväisyydestä ja organisaation toimivuudesta ovat edelleen merkittävästi positiivisempia Vuosi Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet lkm %-muutos %-osuus lkm %-muutos %-osuus lkm %-muutos %-osuus lkm %-muutos 2006 255 3,2 93,8 17-29,2 6,3 272 0,4 100,0 259,5 3,8 2007 259 1,6 93,8 17 0,0 6,2 276 1,5 100,0 263,3 1,5 2008 254-1,9 93,7 17 0,0 6,3 271-1,8 100,0 267,5 1,6 2009 261 2,8 92,9 20 17,6 7,1 281 3,7 100,0 267,4 0,0 2010 257-1,5 96,6 9-55,0 3,4 266-5,3 100,0 263,9-1,3 2 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

kuin vertailupohjana käytetyissä asiantuntijaorganisaatioissa. Vuoden 2010 toiminta Yliopistokiinteistöjen yhtiöittämishankkeen viimeisenä vaiheena siirrettiin 1.1.2010 Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta valtiovarainministeriön hallintaan 2/3 osaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeista yhteisarvoltaan 648,4 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen hallintaan jäi 1/3 osa kunkin yhtiön osakkeista. Samassa yhteydessä siirrettiin valtiovarainministeriön hallintaan yliopistojen käytössä ollutta asuntovarallisuutta yhteensä 7,4 milj. euron arvosta. Siirrot toteutettiin niin, että kiinteistöyhtiöiden osakkeiden siirrosta 418,4 milj. euroa merkittiin muun oman pääoman vähennykseksi ja 230 milj. euroa vieraan pääoman vähennykseksi. Asuntovarallisuuden siirto merkittiin muun pääoman vähennykseksi. Tarkoituksena oli, että Senaatti-kiinteistöjen omavaraisuusaste säilyy näiden muutosten jälkeen entisellään noin 60 %:ssa. Omavaraisuusaste nousi vuoden aikana niin, että vuoden lopussa se oli 63,8 %. Muutos johtui pääosin siitä, että yliopistokiinteistöyhtiöt maksoivat kiinteistökauppavelkaansa nopeutetussa aikataulussa ja normaalien lainanlyhennysten lisäksi suoritettiin valtiolle ylimääräinen 90 milj. euron suuruinen lainanlyhennys. Senaatti-kiinteistöt maksoi lisäksi helmikuussa lähinnä yliopistokiinteistö- investointeihin kohdistuneita arvonlisäveron palautuksia noin 43 milj. euroa ja kesäkuussa voitontuloutusta valtiolle 100 milj. euroa. Vuoden aikana toteutettiin seuraavat kiinteistöjen hallinnansiirrot Senaatti-kiinteistöille: Rajavartiolaitoksen hallinnassa ollutta omaisuutta siirrettiin 1.4.2010 yhteensä 6,0 miljoonan euron arvosta, siirto merkittiin velkapääomaan, laina-aika on 15 vuotta ja korko 5 % Merenkulkulaitoksen hallinnassa ollutta omaisuutta siirrettiin 1.4.2010 yhteensä 2,5 miljoonan euron arvosta, siirto merkittiin velkapääomaan, laina-aika on 15 vuotta ja korko 5 %. Valtiovarainministeriön hallinnassa ollut 79 %:n osuus Suomalais-venäläisen koulun osakkeista siirrettiin 1.12.2010 siirtoarvoltaan yhteensä 1,8 milj. euroa, siirto merkittiin velkapääomaan, laina-aika 2 vuotta, korko 5 %. Valtiovarainministeriön ja Senaattikiinteistöjen välillä on laadittu hoitosopimus, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt hoitaa eräitä valtiovarainministeriön hallinnassa olevia kiinteistöjä valtiovarainministeriön lukuun. Vuoden lopussa hoitosopimuksen piirissä olivat seuraavat kohteet: RUK:n museo, Salpalinja, neljä luotsi- ja merivartioasemaa, kuusi aikaisemmin yliopistojen hallinnassa ollutta kiinteistöä sekä vuoden 2005 alusta alkaen hoidossa olleet Lontoossa, Roomassa, Pariisissa, Ateenassa ja kaksi Venetsiassa sijaitsevaa kulttuurikohdetta. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Valtion kiinteistöstrategiasta 21.12.2010. Kiinteistöstrategian on tarkoitus olla työväline valtion kiinteistövarallisuuden omistajaohjauksen yhdenmukaistamiseksi ja valtion omistajapolitiikan vahvistamiseksi nykyisestä. Kiinteistöstrategian päämääränä on valtion kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoitaminen tehokkaalla, tuottavalla ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla nykyisissä ja myös muuttuvissa olosuhteissa. Strategian kaksi keskeistä kohtaa ovat kiinteistövarallisuuden luokittelu omistajapoliittisesta näkökulmasta kahteen kategoriaan, strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin sekä toisena kohtana kiinteistövarallisuuden keskittämisen jatkaminen niin, että omistukset saadaan mahdollisimman vähälukuisten valtion toimijoiden hallintaan. Keskittämisen myötä saavutetaan yhä enemmän mittakaavaetuja ja Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijarooli saa entistä enemmän painoarvoa. Helsingin Musiikkitalon rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Musiikkitalon harjannostajaisia vietettiin 7.5.2010. Pääurakkasopimuksessa sovitun aikataulun mukaan Musiikkitalo valmistuu huhtikuun lopussa 2011. Kiinteistöyhtiö arvioi tällä hetkellä Musiikkitalon kokonaiskustannusten nousevan noin 160 milj. euroon. Arvioitu ylitys on noin 20 milj. euroa, josta puolet kohdistuu rakennuskustannuksiin ja puolet suunnit- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 3

teluun ja muihin rakennuttajan kuluihin. Hankkeen laajuus on noin 38.500 bm 2, joten neliöhinnaksi arvioidaan nyt noin 4 150 /neliö. Musiikkitalon hallinnointi on järjestetty vuoden 2010 aikana niin, että käyttäjät (YLE, Helsingin kaupunki ja Sibelius-Akatemia) ovat perustaneet 29.6.2010 palveluyhtiön (Helsingin Musiikkitalo Oy), jonka toimialana on tarjota Helsingin Musiikkitalon käyttöön liittyviä palveluita, järjestää tilaisuuksia Helsingin Musiikkitalossa, markkinoida Helsingin Musiikkitaloa, harjoittaa Helsingin Musiikkitalon tilojen vuokraustoimintaa, omistaa ja hallita kiinteistöyhtiön hallinnassa olevien tilojen irtokalustusta ja toimintavarustusta sekä hallinnoida vuokrasopimuksen perusteella kiinteistöyhtiön yhtiöjärjestyksen 4 :n mukaisia yhtiön tiloja. Uusi palveluyhtiö aloitti toimintansa virallisesti 1.11.2010. Palveluyhtiön muodostamisen yhteydessä kiinteistöyhtiö nimettiin uudelleen. Uusi nimi on Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13. Kiinteistöyhtiön osakkaina jatkavat muuttumattomilla osuuksilla Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Senaatti-kiinteistöt osallistui kertomusvuonna Suomen Laatupalkinto-kilpailuun ja menestyi kilpailus-sa erinomaisesti. Senaatti-kiinteistöt oli yksi kuudesta laatupalkintofinalistista ja Senaatti-kiinteistöille myönnettiin Recognised for Excellence 5 star -tunnustus erinomaisuudesta. Eduskunnan asettamat tavoitteet Eduskunta on vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteydessä vahvistanut Senaatti-kiinteistöille seuraavat tavoitteet ja päättänyt investoinneista ja lainoista seuraavaa (kursivoitu teksti on eduskunnan talousarvioesitykseen kirjattu tavoite, tavoitteen jälkeen on kerrottu kuinka tavoite on toteutunut kertomusvuoden aikana): 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöjä koskevan lain (1196/2003) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet: Senaatti-kiinteistöt varmistaa toimintansa kestävän ja elinkaarivastuullisen pohjan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä ylläpitää asiakastyytyväisyyttä Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. tilankäytön tehostaminen, teknologian hyödyntäminen hajautuneessa tietotyössä tavoitteena esim. matkustamisen vähentäminen vaikuttaa hiilijalanjäljen pienenemiseen. Näitä asioita on lähemmin tarkasteltu valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden kohdalla sivulla 7. Toimialojen ja alueiden välisissä palvelusopimusneuvotteluissa määriteltiin budjettivuoden tulostavoitteet ja sovittiin siitä, että Sk:n strategian sekä toimialan liiketoiminnan mukaiset tavoitteet tulevat huomioiduiksi alueiden toimintasuunnitelmissa. Sisäilmakorjauksia on toteutettu ohjelman mukaisesti. Senaatti-kiinteistöt raportoi omasta yhteiskuntavastuullisesta toimintatavastaan vuosittain yhteiskuntavastuuraportilla. Senaatti-kiinteistöjen viimeinen raportti sai kunniamaininnan energia- ja materiaalitehokkuuden raportoinnista. Vuoden 2010 lopussa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on hieman laskenut. 72 % asiakkaista kertoi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä Senaatti-kiinteistöjen toimintaan kokonaisuutena. Vastaava luku vuonna 2009 ilman yliopistoasiakkaita oli 74%. Toimialoista toimistojen kokonaistyytyväisyys on laskenut merkittävästi, aluetasolla merkitsevää laskua on tapahtunut Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla. Parhaat arvosanat yli 4 pistettä asteikolla 1-5 annettiin kiinteistöjen sijainnille, yhteyshenkilöiden tavoitettavuudelle ja asiantuntemukselle. Huonoimmat arvosanat tulivat sisäilman laadulle, kiinteistöjen teknisten järjestelmien hoidon tasolle ja tilojen joustamattomuudelle organisaation tarpeiden muuttuessa. Vuoteen 2009 verrattuna vastaajien määrä nousi huomattavasti 338:sta 421:een. kehittää ja ylläpitää tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia Toimistot-toimiala on vuoden 2010 aikana tehnyt noin 40 asiantuntijapalvelusopimusta, joissa on sovittu valtakunnallisten työympäristökonseptien kehittämisestä oikeustaloille, poliisitaloille ja ELY-keskusten asiakaspalvelulle, kohdekohtaisesta työympäristösuunnittelusta, tilanhauista, edelleenvuokrauksista ja strategisen toimitilajohtamisen asiantuntijatyöstä. Lisäksi on sovittu alueellistamiseen liittyvistä toimitilaratkaisujen toteuttamisesta (Fimea, Liikennevirasto, Trafi) Ministeriökampuksen kehittämistyö etenee ja valtiovarainministeriön huhtikuussa 2010 asettamaan ministeriöiden toimitilayhteistyöryhmään on nimetty Senaatin edustaja 4 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

asiantuntijaksi. Tutkimuslaitosten neuvottelukunnan (TUNE) kokouksessa on pidetty esitys Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluista, tilankäytön tehokkuudesta ja energia-asioista. Senaatti-kiinteistöt on ollut keskeisesti mukana toimialan SHOK:in RYM Oy.n tutkimusohjelmien käynnistämisessä kevään aikana. Senaattikiinteistöt on veturiyrityksenä yhdessä työpaketissa RYM Oy:n ensimmäisessä tutkimusohjelmassa sekä osallistujana toisessa työpaketissa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on osapuolena RYM-tutkimusohjelmaan kytkeytyvässä yritysryhmähankkeessa, jota rahoittaa Tekes. Senaatti-kiinteistöt on panostanut asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Merkittävä panostus on ollut valtion tilahallintahankkeen ensimmäinen vaiheen toteuttaminen, jota on selvitetty sivulla 6. Tutkimuslaitoksille on tehty kaksi laajaa työympäristönkehitysprojektia (THL ja SYKE). SYKElle on lisäksi järjestetty suunnittelukilpailu, jossa tavoitteena on ollut energia- ja materiaalitehokas hyvä työympäristö, joka on investointina kustannustehokas ja käyttökustannuksiltaan edullinen. Myös Geologian tutkimuslaitokselle on käynnissä työympäristön kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluja. toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin Kiinteistöomaisuuden myynti on toteutunut vuoden aikana ennakoitua paremmin. Omaisuutta myytiin vuoden aikana 95,4 milj. euron edestä, vastaava luku edellisenä vuonna oli 44,8 milj. euroa ilman yliopistokiinteistöjen myyntiä. Myyntivoittoja kertyi yhteensä 44,4 milj. euroa ja myyntitappioita 7,3 milj. euroa. Myytyjä kohteita oli 177 kpl. Suurimmat myydyt kohteet olivat Töölönlahden tontti Helsingissä (23,5 milj. euroa), Virastotalo Nervanderinkatu 13, Helsinki (8,5 milj. euroa), Poliisiopisto, Espoo (8,5 milj. euroa), osia Turun vankilasta (4,4 milj. euroa), AK-tontti Väinö Auerin katu 15 Helsinki perustettavan yhtiön lukuun YIT Rakennus Oy:lle (4,3 milj. euroa) ja maa-alueiden myynti Helsingin kaupungille Ilmalan ratapihalta (3,2 milj. euroa). huolehtii omalta osaltaan siitä, että yliopistojen käytössä olevien kiinteistöjen siirto toteutuu suunnitelmien mukaisesti sekä Yliopistokiinteistöyhtiöt ovat aloitta neet toimintansa ja omaisuuden siirrot ovat tapahtuneet suunnitelmien mukaisesti. Kiinteistöjen siirtoon liittyvät kaavamuutosvalmistelut ja lohkomistoimenpiteet ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Taustatietoja ja muuta tukea kiinteistöjen ylläpidossa ja hankeasioissa on annettu yhtiöiden pyynnöstä. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy maksoi tammikuussa kiinteistökaupasta syntyneen velan kokonaan pois, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy maksoi velkansa jo vuoden 2009 puolella. Myös Suomen Yliopistokiinteistöt Oy lyhensi toukokuussa velkaansa etuajassa yhteensä 138,2 milj. eurolla ja joulukuun alussa 150 milj. eurolla. Senaatilla oli vuoden lopussa edelleen kauppahintasaatavaa ao. yhtiöltä noin 148 milj. euroa. osallistuu muihin valtion kiinteistöomistuksen rakenteita koskeviin selvityksiin ja varmistaa omalta osaltaan valtion keskitetyllä kiinteistöomistuksella saavutettujen mittakaava- ja yhteistoimintaetujen säilymisen tulevaisuudessa. Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja oli mukana valtion kiinteistöstrategian päivitystä ohjaavassa työryhmässä, työryhmä jätti ehdotuksensa 31.3.2010 ja valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Valtion kiinteistöstrategiasta 21.12.2010. Senaatti-kiinteistöt on myös osallistunut liikelaitoslain uudistustyöhön ja uuden Senaatti asetuksen valmisteluun. Uusi liikelaitoslaki hyväksyttiin 20.12.2010, ja se tulee voimaan 1.1.2011. Asetus Senaatti-kiinteistöistä hyväksyttiin joulukuussa 2010. Valtioneuvosto teki 4.2.2010 periaatepäätöksen valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta. Tämä periaatepäätös sisältää mm. seuraavat kannanotot: Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan valtion omistamissa kiinteistöissä ja muilta omistajilta vuokratuissa tiloissa. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaatti-kiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Valtio osallistuu keskitetysti alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksiin. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. Tämän periaatepäätöksen pohjalta käynnistettiin valtiovarainministeriön kanssa yhteistyössä projekti, jonka ta- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 5

voitteena on ottaa haltuun valtiohallinnon tilahallinnan kannalta oleellinen tieto yhteiseen Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimaan järjestelmään, ylläpitää tätä tietopohjaa sekä tuotteistaa strategista toimitila- ja työympäristöjohtamista tukevat asiantuntijapalvelut. Valtion näkökulmasta tavoite on tehostaa hallinnon kokonaistilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta ja toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. VM:n hallinnonala toimi projektissa pilottina, jonka perusteella tarkennettiin projektin aikataulua ja tehtäviä. Projekti on jaettu seuraaviin vaiheisiin: 1. Sopimustietojen haltuunotto ja karkea tilatehokkuusselvitys 2. Tilojen käytön ja tilakustannustenhallinnan palvelun käyttöönotto 3. Palvelusopimusmallien päivittäminen ja palveluiden hinnoittelu 4. Strategisen toimitila- ja työympäristöjohtamisen asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen Lähes kaikkien hallinnonalojen osalta vaiheen 1 toimenpiteet saatiin suoritettua vuoden loppuun mennessä ja tietoja tarkistetaan parasta aikaa. Loppuvuodesta 2010 saatiin tehtyä ensimmäinen versio Hallinnon tilahallinnan tietopalvelun puitesopimusmallista ja liittymissopimusmallista liitteineen. Tällä hetkellä viimeistellään sopimuksesta allekirjoitettavaa versiota ja tavoite on, että kaikki ministeriöt allekirjoittaisivat samanlaisen puitesopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja tähän ministeriön allekirjoittamaan puitesopimukseen sitten kyseisen hallinnonalan virastot tekisivät liittymissopimuksen, jonka jälkeen alkaa HTH-projektin vaihe 2 eli tietopalvelun käyttöönottoprojektit. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2010 enintään 310 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 210 milj. euroa. Investoinnit kohdistuvat elvytyspainotteisiin peruskorjausinvestointeihin, jotka ovat nykyisen rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta parantavia. Lisäksi investoinneissa varaudutaan tilahallinnon tietojärjestelmän käytön laajentamisesta valtion kaikille hallinnonaloille aiheutuviin kustannuksiin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa lainaa samaan liikelaitoskonserniin kuuluvalle osakeyhtiömuotoiselle tytäryhtiölle tai osakkuusyhtiölle enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista yhteensä enintään 35 milj. euron arvosta. Vuoden 2010 alkuperäinen investointikehys oli 270 milj. euroa. Vuoden 2010 lisätalousarviossa eduskunta nosti Senaatti-kiinteistöjen investointikehystä 40 milj. eurolla 310 milj. euroon, samalla Senaatti-kiinteistöjen lainanottovaltuutta pienennettiin 100 milj. eurolla johtuen siitä, että Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy on maksanut kokonaan yhtiön vastattavaksi tulleen kauppahinnan 248,4 milj. euroa alkuperäisestä aikataulusta poiketen jo 1.2.2010. Investointeihin käytettiin vuoden aikana 255 milj. euroa (326,4). Sitoumuksia tehtiin samana aikana yhteensä 120,7 milj. euron edestä (57,5 % sitoumuskehyksestä 210 milj. euroa). Merkittäviä toteutusvaiheessa olevia rakennushankkeita olivat Valtion luola Helsinki, Helsingin poliisitalon peruskorjaus ja yhtiömuodossa toteutettavat Koy Helsingin Musiikkitalo, Koy Hämeenlinnan poliisitalo ja Museoviraston toimitalohanke peruskorjattavaan Koy Helsingin Kulttuuritaloon. Merkittäviä valmistuneita hankkeita olivat entisen Helsingin oikeustalon peruskorjaus Helsingin poliisilaitoksen käyttöön, Kuopion vankilan lisärakennus, Viikin väestönsuoja ja Linnankasarmi Hämeenlinnassa. Senaatti-kiinteistöjen hallitus on oikeuttanut Senaatti-kiinteistöt myöntämään tytär- ja osakkuusyhtiöille vuoden aikana lainaa enintään 37 milj. euroa seuraavasti: Koy Ratamestarinkatu 9 enintään 2 milj. euroa, Koy Hämeenlinnan Poliisitalo enintään 4 milj. euroa, Koy Helsingin Kulttuuritalo enintään 13,5 milj. euroa ja Koy Helsingin Musiikkitalo 17,5 milj. euroa. Takauksia myönnettiin tytäryhtiöille vuoden aikana yhteensä 32,7 milj. euron edestä seuraavasti: Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9 (7,1 milj. euroa), Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Poliisitalo (17,6 milj. euroa) ja Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalo (8,0 milj, euroa). 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2010 aikana tehtäviä investointisitoumuksia varten valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 230 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöt ei ole ottanut vuoden aikana uutta lainaa. Valtiovarainministeriön asettamat tavoitteet Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan annettua tänään puoltavan lau- 6 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

sunnon valtiovarainministeriö on valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 8 :n 2 momentin nojalla päättänyt edellä esitettyjen eduskunnan asettamien tavoitteiden lisäksi seuraavaa (kursivoitu teksti on valtiovarainministeriön asettama tavoite, tavoitteen jälkeen on kerrottu kuinka tavoite on toteutunut kertomusvuoden aikana): 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt 1) osallistuu ympäristöasioissa valtionneuvoston periaatepäätöksen toteutukseen tekemällä yhteistyötä asiakkaiden kanssa energiakulutuksen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen mukaisen toimintamallin aikaan saamiseksi Oopperatalon talotekniikan peruskorjauksesta tehtiin investointipäätös (pvm. 23.8.2010) ja suoritettavat korjaukset mahdollistavat energiankulutuksen merkittävän alenemisen. Valtion taidemuseon kanssa on yhdessä etsitty keinoja vähentää sähkönkulutusta Ateneumissa ja Kiasmassa ja vuonna 2010 kulutus oli molemmissa tavoitteen mukainen. Valtioneuvoston kanslian kanssa on käynnistetty kevään 2010 aikana energiaselvityksen laatiminen koskien Valtioneuvoston linnaa ja myöhemmin mahdollisesti valtion juhlahuoneistoja. Senaatti-kiinteistöt on osallistunut Sitran, Tekesin ja ympäristöministeriön ERA-17 kansallisen toimenpideohjelman valmisteluryhmään, RYM Oy:n tutkimusohjelmien valmisteluun sekä Synergia-talon suunnitteluun. Suomen ympäristökeskuksen päätoimipaikaksi suunniteltava rakennus sisältää toimitilat noin 625 henkilölle sekä laboratoriotiloja. Uudisrakennuksen brutto-ala on n. 20.000 bhm 2, josta noin 80 % on toimitilaa ja noin 20 % laboratoriotilaa. Synergiatalosta on tarkoitus muodostua energia- ja ekotehokkaan, ekologisesti kestävän, hyvää työympäristöä muodostavan sekä kustannustehokkaan ja kokonaistaloudellisen toimitilarakentamisen esimerkkikohde. Kohteesta on järjestetty suunnittelukilpailu, jonka tulokset julkistettiin 16.12.2010. Ympäristöasioissa on tutkimuslaitostoimialalla tehty yhteistyötä asiakkaiden kanssa mm. tukemalla Green office -toimintaa. VTT:n kanssa pidettiin ympäristöseminaari 7.9.2010. Lisäksi on oltu mukaan valmistelemassa uutta (YM, RAKLI, alan toimijat) Toimitilojen energiatehokkuussopimusta ja sen toimenpideohjelmaa (TETS). SYKE-hankkeeseen on liittynyt TE- KES kehitysprojekti, jossa kehitetään valtiolle ns. Green Lease -vuokrasopimusmalli (vihreä vuokrasopimus) 2) lisää valmiuksiaan toimia asiakkaiden tilankäytön ja -hallinnan asiantuntijana, kehittämällä ratkaisuja joilla tuetaan valtion tilankäytön tehostamispyrkimyksiä ja asiakkaiden toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, esimerkkeinä koko valtiohallinnon kattavan tilanhallinta- ja sopimusjärjestelmien kehittäminen. Asiakkaiden työympäristön toimivuutta parantavia ja tilaongelmien ratkaisemiseen tähtääviä workplace-hankkeita on toteutettu vuoden 2010 aikana mm. TEM:ssä, VM:ssä, STM:ssä, OM:ssä ja Jyväskylän erityiskouluissa. Ministeriökohteissa työympäristön kehittämispalveluilla ohjataan ministeriöiden keskittymistä ns. valtioneuvostokampukselle yhteen tai kahteen toimipaikkaan. Uusien työympäristöjen ja työnteon muotojen tutkimiseen ja kehittämiseen saatiin rahoitusta RYM tutkimusohjelman kautta sekä suoraan Tekesistä. Käyttäjäpalveluiden osalta valtioneuvoston kanslian kanssa on laadittu sopimus turvallisuuspalveluiden tuottamisesta ja tuottaminen alkoi 1/2011. Tutkimuslaitoksille on tehty kaksi laajaa työympäristönkehitysprojektia (THL ja SYKE). SYKElle on lisäksi järjestetty suunnittelukilpailu, jossa tavoitteena on ollut energia- ja materiaalitehokas hyvä työympäristö, joka on investointina kustannustehokas ja käyttökustannuksilta edullinen. Myös GL:lle on käynnissä asiantuntijapalvelua. Ministeriöt ja kulttuuri -toimiala ja Keski-Suomen alue ovat jatkaneet Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun yhdistämiseen liittyviä toimenpiteitä OKM:n valmistelupäätöksen ja Opetushallituksen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. 3) panostaa valtion kiinteistöstrategian sekä liikelaitosuudistuksen kautta tulevien muutosten tehokkaaseen toteuttamiseen. Toimistot-toimialalla asiakkaiden tilantarvetta on lisääntyvässä määrin tyydytetty ensisijaisesti olemassa olevia tiloja vuokraamalla muilta vuokranantajilta, kun valtiolla ei ole ollut omia sopivia tiloja tarjolla. Valtion uuden kiinteistöstrategian yksi keskeinen kohta on kiinteistövarallisuuden luokittelu omistajapoliittisesta näkökulmasta kahteen kategoriaan, strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Senaattikiinteistöissä on salkutuksen yhteydessä muodostettu näkemys omien toimitilojen jakautumisesta strategisiin ja eistrategisiin kiinteistöihin. uudistus (uusi liikelaitoslaki 1.1.2011) ei aiheuta operatiiviseen toimintaan oleellisia muutoksia. CREM-toiminta lisää toimitilajohtamisen painoa toi- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 7

minnassa, erityisesti asiantuntijapalveluissa. Valtiovarainministeriön toimeksiannosta on käynnistetty valtion tilahallintaprojekti, projektia selvitetty tarkemmin kohdassa 2 Eduskunnan asettamat tavoitteet, sivulla 6. Senaatti-kiinteistöjen strategiaa on päivitetty vastaamaan edellä esitettyjä muutoksia, myös organisaatioon on tehty vuoden alusta muutoksia tavoitteena aluetoiminnan ja operatiivisten prosessien tiivistäminen. Senaatti-kiinteistöt kokosi syksyn aikana työpaketin RYM Oy:n ensimmäiseen tutkimusohjelmaan tavoitteena uudistaa investointien valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä toimintatapoja. Uuden liikelaitoslain mukaan valtion liikelaitos voi tulevaisuudessa toimia ainoastaan sidosryhmäasemassa eli ns. in house -asemassa ja tuottaa siten palveluja lähes yksinomaan valtiohallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Vuoden 2010 aikana asiakkaat on ryhmitelty niin, että vuonna 2011 voidaan kuukausittain raportoida hallitukselle näiden sidosryhmäasemassa olevien asiakkaiden osuutta koko asiakaskunnasta. 4) ottaa huomioon valtion toimet asunto- ja tonttitarjonnan edistämiseksi valtion kokonaisedun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Valtion kiinteistöstrategiaesityksen mukaan asuntotuotantoon soveltuva ja valtion tarpeista vapautunut maaomaisuus luovutettaisiin vapaaehtoisin menettelyin ensisijaisesti kunnille. Luovutuslain mukaan luovutus tapahtuu pääsääntöisesti käyvällä hinnalla niin, että laitonta valtionapua ei luovuttamiseen saa sisältyä. Tärkeää on myös kuntien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Senaatti-kiinteistöt toimii linjausten mukaisesti. 5) turvaa Keski-Pasilan kehittämishankkeessa Pasilan asema- ja rautatietoiminnot yhteistyössä Liikenneviraston kanssa pyrkien rakentamisesta aikanaan aiheutuvien rajoitusten ja häiriöiden minimointiin valtion kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla Senaatti-kiinteistöt on jatkanut tiivistä yhteistyötään Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kanssa Keski-Pasilan uuden kaupunginosan suunnittelussa. Keski-Pasilasta ja Pasilan aseman lähialueesta kehittyy nykyisten suunnitelmien perusteella yksi Helsingin joukkoliikenteen vilkkaimmista solmukohdista. Meneillään olevan yhteisen suunnittelutyön avulla pyritään siihen, että alueen joukkoliikenne palvelee uuden kaupunginosan ja Pasilan lisäksi koko Helsingin seutua parhaalla mahdollisella tavalla, myös rakentamisen aikana. Suunnitelmien mukaan Pasilan aseman ympäristöön sijoittuva keskustakorttelin kansainvälinen suunnittelu- ja toteutuskilpailu käynnistetään 2010-2011 vaihteessa. Tavoitteena on, että keskustakorttelin asemakaava valmistuisi vuonna 2015, jolloin myös korttelin rakentaminen lähtisi käyntiin. 6) osallistuu valtion keskitetyn sähköenergian hankinnan toteuttamiseen osana valtiohallinnon hankintatoimen kehittämistä. Senaatti-kiinteistöt on toiminut yhteistyöryhmän jäsenenä Hanselin toteuttamassa valtion yhteisen sähkönhankintatoimittajan kilpailuttamisessa sekä siirtänyt loppuvuodesta sähkönhankintansa osaksi yhteistä puitejärjestelyä. Senaatti-kiinteistöjen tekemät sähkön hintasuojaukset siirrettiin osaksi valtion salkkua. 7) osallistuu yliopistouudistuksen läpiviennin loppuunsaattamiseen sekä Yliopistouudistuksen loppuunsaattamista on käsitelty jo edellä eduskunnan asettamien tulostavoitteiden kohdalla sivulla 5. 8) kehittää tiloihin liittyviä asiantuntijapalveluja tukemaan valtionhallinnon rakenteellisia muutoksia erityisesti niillä paikkakunnilla, joille valtion toiminnot tulevaisuudessa keskittyvät Myös asiantuntijapalveluiden kehittämistä on käsitelty jo eduskunnan asettamien tavoitteiden kohdalla sivuilla 4 5. 2. Tulostavoite, tuloutus ja investoinnit Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 81 milj. euroa vuodelle 2010. Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 262 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2009 voiton tuloutuksena. Vuoden 2010 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 176 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 80 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 6 milj. euroa. Yliopistojen kiinteistöyhtiöille siirtyvä kiinteistövarallisuus perustuu osittain Senaatti-kiinteistöjen aiempina vuosina tekemiin investointeihin. Senaatti-kiinteistöt on saanut vähentää näihin investointeihin liittyvät arvonlisäveromenot. Omaisuuden siirtyessä valtion liikelaitokselta osakeyhtiölle ainakin osa näistä vähennyksistä on lain mukaan palautettava valtiolle. Lähtökohtana on, että Senaatti-kiinteistöt maksaa palautukset. Palautus- 8 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

ten määrä on tarkoitus ottaa vähentävänä tekijänä huomioon määriteltäessä lopullista Senaatti-kiinteistöjen tuloutustavoitetta. Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2010: Milj. euroa Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 209 Uudisrakennusinvestoinnit 90 Kohdistamaton (josta hallinto noin 0,6 milj. euroa) 11 Yhteensä 310 n liikevaihto oli 554 (725,1) milj. euroa ja tulos 132,9 (151,1) milj. euroa. Liikelaitoksen liikevaihto oli 554,2 (724,1) milj. euroa ja kokonaistulos 124,6 (150,9) milj. euroa. Valtiovarainministeriön liikelaitokselle asettama vuokraustoiminnan tulostavoite vuodelle 2010 oli 81 milj. euroa. Tähän tavoitteeseen vertailukelpoinen tulos ilman arvonalennuksia ja satunnaisia tuloja on 95,4 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen tulos ylitti vuokraustoiminnan tavoitteen 14,4 milj. eurolla, eli 17,8 prosentilla. Suurimmat syyt tuloksen ylittymiseen olivat vuokraustoiminnan tulojen ennakoitua suurempi kasvu (11,4 milj. euroa, 2,4 %) sekä rahoituskulujen toteutuminen noin 5 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Rahoituskulujen säästöt aiheutuivat yliopistokiinteistöyhtiöiden etuajassa maksamista saatavista ja tästä aiheutuneesta lainatarpeen poistumisesta sekä valtiolle suoritetun 90 milj. euron ylimääräisestä lainan lyhennyksestä ja korkotason säilymisestä budjetoitua matalammalla tasolla. Vuokraustoiminnan tulos arvonalennukset (8,6 milj. euroa) ja satunnainen tulo (0,43 milj. euroa) mukaan lukien oli 87,2 milj. euroa. Myyntitoiminnan tulos on 35 milj. euroa, tulos ylitti budjetoidun tuloksen 29,1 milj. eurolla. Tulokseen vaikutti eräiden suurten kauppojen toteutuminen vuoden lopussa. Senaatti-kiinteistöt myi joulukuussa Töölönlahden tontin Keskinäinen vakuutusyhtiö Eteralle ja Nervanderinkatu 13 virastotalon Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle, näiden kauppojen vaikutus myyntitoiminnan tulokseen oli noin 19 milj. euroa. Palveluiden tulos on 2,3 milj. euroa mikä ylitti budjetoidun 1,3 milj. eurolla. Liikelaitoksen liikevaihto pieneni 23,5 % (169,9 milj. euroa) vuodesta 2009. Liikevaihdon pieneneminen aiheutui yliopistokiinteistöjen siirtymisestä pois Senaatti-kiinteistöiltä 15.12.2009. Vuokraustoiminnan liikevaihto jakautui toimialoittain seuraavasti (milj. euroa): Toimiala Osuus-% Tutkimuslaitokset 73,1 15 Toimistot 131,6 27 Ministeriöt ja kulttuuri Puolustus ja turvallisuus Kehitys- ja aluekiinteistöt 87,5 18 157,9 33 35,6 7 Yhteensä 485,8 100 Toimitilavuokrista 89,9 % (92,5 %) tuli budjettitalouden piiriin kuuluvilta valtion virastoilta ja laitoksilta. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiovarainministeriön vuokraustoiminnalle ja investoinneille asettamien tulostavoitteiden ja toteutumien vertailu. Taulukko ei sisällä kiinteistöjen ja palveluiden myyntiä eikä tehtyjä arvonalennuksia. n taseen loppusumma 31.12.2010 oli 4 893 (6 067) milj. euroa. Liikelaitoksen tase oli 4 884 (5 920) milj. euroa. Valtioneuvosto vahvisti 8.4.2010 Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja päätti, että Senaattikiinteistöjen vuoden 2009 tilikauden (milj. eur) Budjetti/ kehys Toteutuma 31.12 Liikevaihto 474,3 485,8 Vuokrakate 301 309,9 Poistot 158 156,5 Rahoituserät 62,1 56,8 Välittömät verot 0,3 1,5 Tulos / VM:n tavoite 81 95,4 Tase 5 200 4 884 Investoinnit 310 255 - korjausinvestoinnit 209 186,9 - uudisrakennusinvestoinnit 90 67,8 - hallinto/jakamaton 11 0,3 tuloksesta siirretään tuloutuksena 100 milj. euroa valtion talousarvioon. Tuloutus maksettiin valtiovarainministeriölle 4.6.2010. Senaatti-kiinteistöt maksoi kertomusvuonna valtiolle 100 milj. euron tuloutuksen lisäksi valtion lainojen korkoja 36,8 milj. euroa ja lyhennyksiä 216,2 milj. euroa sekä takausmaksuja 4,9 milj. euroa eli yhteensä 357,9 (310,2) milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt maksoi helmikuussa lähinnä yliopistokiinteistöinvestointeihin kohdistuneita arvonlisäveron palautuksia noin 43 milj. euroa. Liikelaitoksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli kertomusvuonna 4,0 % (4,4 %). Vuokraustoiminnan osalta sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ei sisällä myyntivoittoja ja satunnaisia eriä) oli 3,3 % (4,1 %). n sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 4,1 % (4,3 %). Investoinnit Liikelaitoksen investoinnit olivat 255 (326,4) milj. euroa. Investoinnit pienenivät edellisestä vuodesta 71,4 milj. eurolla (-21,9 %). Investointien väheneminen aiheutui yliopistokiinteistöjen poistumisesta. Investoinnit jakautuivat toimialoittain seuraavasti (taulukko 1.) Vuoden aikana valmistui yli 3 milj. euron suuruisia uudisrakennuskohteita 2 kpl (7 kpl) ja perusparan- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 9

nuskohteita 7 kpl (12 kpl). Suurimmat valmistuneet uudisrakennuskohteet olivat Kuopion vankilan lisärakennus (17,5 milj. euroa) ja Viikin väestönsuoja Helsingissä (12 milj. euroa). Suurimmat valmistuneet perusparannuskohteet olivat Helsingin oikeustalon peruskorjaus Helsingin poliisilaitoksen käyttöön (34,3 milj. euroa) ja Linnankasarmi Hämeenlinnassa (8,3 milj. euroa). Suurimmat toteutusvaiheessa olevat uudishankkeet olivat Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo (77 milj. euroa), Valtion luola (47,2 milj. euroa) ja Koy Hämeenlinnan poliisitalo (26,7 milj. euroa) ja merkittävimmät toteutusvaiheessa olevat peruskorjaushankkeet olivat Museoviraston Taulukko 1 Toimiala (milj. euroa) 3. Muut raportoitavat asiat Edellä esitetyn lisäksi raportoidaan kiinteistövarallisuuden myynneistä ja hankinnoista, valtion ulkopuolelta otettavista lainoista sekä vuokrausasteen kehityksestä. Kirjanpidon mukaan vuoden aikana myytiin kiinteistöomaisuutta 95,4 (44,8) milj. euron edestä. Kiinteistöjä ostettiin kertomusvuonna 6,1 milj. eurolla. Myynneistä on tarkemmin kerrottu sivulla 5 eduskunnan tulostavoitteiden kohdalla. Erittelyt vuoden aikana tehdyistä kaupoista sisälty- Uudisrakennusinvestoinnit (milj. euroa) toimitalohanke (26,8 milj. euroa) peruskorjattavaan Koy Helsingin Kulttuuritaloon ja Helsingin poliisitalon peruskorjaus (22,6 milj. euroa). % Peruskorjausinvestoinnit, (milj. euroa) % Yhteensä % Tutkimuslaitokset 6,0 9 11,5 6 17,6 7 Toimistot 4,6 7 51,8 28 56,4 22 Ministeriöt ja kulttuuri 16,3 24 20,6 11 36,9 14 Puolustus ja turvallisuus 39,9 59 97,6 52 137,6 54 Kehitys- ja aluekiinteistöt 0,9 1 5,4 3 6,3 3 Hallinnon investoinnit 0,3 0 Yhteensä 67,8 100 186,9 100 255,0 100 Taulukko 2 31.12.2009 31.12.2010 Tutkimuslaitokset 99,4 % 99,8 % Toimistot 96,4 % 95,6 % Ministeriöt ja kulttuuri 99,8 % 99,0 % Puolustus ja turvallisuus 98,8 % 97,8 % Kehitys- ja aluekiinteistöt 81,4 % 82,6 % Senaatti-kiinteistöt 97,1 % 96,1 % Taulukko 3 (euro/m 2 /kk) Joulukuu 2009 Joulukuu 2010 Muutos % Laajuus (1000 m 2 ) Tutkimuslaitokset 11,58 13,36 15,4 381 Toimistot 11,28 11,96 6,0 882 Ministeriöt ja kulttuuri 15,63 15,89 1,6 419 Puolustus ja turvallisuus 11,66 11,37-2,5 105 Kehitys- ja aluekiinteistöt 6,28 6,34 1,0 299 Senaatti-kiinteistöt yht. 11,46 12,17 6,2 2 086 vät erilliseen vuosiraporttiin. Vuoden aikana ei otettu uutta lainaa rahoituslaitoksilta. Huoneistojen vuokrausaste 31.12. 2010 oli 96,1 %. Kokonaisvuokrausaste on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2009, suurin pudotus 1 prosenttiyksikköä kohdistuu puolustusja turvallisuustoimialan kiinteistöihin, myös yliopistokiinteistöjen poistuminen on vaikuttanut kokonaisvuokrausasteen laskuun, yliopistokiinteistöjen vuokrausaste oli miltei 100 %. Vuokrausaste jakautuu toimialoittain seuraavasti (taulukko 2): Senaatti-kiinteistöjen vuokrattava pinta-ala oli 31.12.2010 yhteensä 6,5 milj. m 2, vastaava pinta-ala oli vuoden 2009 lopussa 8,2 milj. m 2. Vähennys aiheutuu yliopistokiinteistöjen poistumisesta ja myydyistä kiinteistöistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimitilasopimusten keskimääräiset neliövuokrat ja laajuudet toimialoittain (kokonaisvuokrakohteet, taulukko 3): Yliopistokiinteistöjen poistuminen nosti Senaatti-kiinteistöjen keskimääräistä neliövuokraa noin kahdella prosenttiyksiköllä, jos vuoden 2009 luvuista poistetaan yliopistokiinteistöjen osuus neliövuokrat nousivat noin 4 %. Lahjoitukset Musiikkitalon rakentamiseen: Sibelius-Akatemian tulevien vuokramenojen vähentämiseksi Musiikkitalon rakentamista ovat lupautuneet lahjoituksin avustamaan seuraavat yhteisöt; Svenska kulturfonden 3,7 milj. eurolla, Föreningen Konstsamfundet 0,9 milj. eurolla ja Svenska folkskolans vänner 0,4 milj. eurolla. Vuoden aikana lahjoituksia saatiin 433 333 euron arvosta ja ne on kirjattu tilinpäätöksessä satunnaisiin tuottoihin. Lahjoitukset käytetään investoinnin rahoittamiseen ja lahjoituksilla on myös vuokravaikutus Sibelius- Akatemian tulevaan toimitilavuokraan. Luvatuista 5 milj. euron lahjoi- 10 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

tuksista oli vuoden loppuun mennessä saatu 4 533 333 euroa. Merkittävimmät käynnissä olevat oikeudenkäynnit: Senaatti-kiinteistöillä oli vuoden lopussa vireillä kolme hankinta-asiaa markkinaoikeudessa ja yksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kaksi asiaa hallinto-oikeudessa ja kuusi asiaa käräjä-/hovioikeudessa. Merkittävimmät riita-asiat ovat Otaniemessä sijaitsevan Micronovan tulipalon vakuutuskorvausasia, joka on vireillä Helsingin hovioikeudessa ja jossa Senaatti-kiinteistöjen ja Vahinkovakuutusyhtiö If:n erimielisyyden suuruus on noin 4 miljoonaa euroa, Senaatti-kiinteistöjen ja Uudenmaan Mestarirakentajat Oy:n välinen Nanotalon urakkaa koskeva riita, jossa erimielisyyden suuruus on noin 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Lasten Päivän Säätiö on nostanut tammikuussa 2011 kanteen Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritaloa ja Senaatti-kiinteistöjä vastaan. Kanteessa vaaditaan Museoviraston toimitilahankkeen työmaan Linnanmäen huvipuistolle aiheuttamasta väitetystä häiriöstä ja luvattomasta maa-alueen käytöstä noin 977 000 euron suuruista korvausta. Asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on kesken. Muut riita-asiat ovat taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä. Rahoitus Maksuvalmius säilyi hyvänä. Liikelaitoksen omavaraisuusaste oli kertomusvuoden lopussa 63,8 % (59,4 %). Omavaraisuusaste nousi lähinnä siitä syystä, että yliopistokiinteistöyhtiöt maksoivat etuajassa kauppahintavelkaansa Senaatti-kiinteistöille ja tämän vuoksi uutta lainaa ei tarvinnut ottaa lainkaan vuoden aikana. Korolliset velat (valtio- ja rahalaitoslainat) olivat vuoden lopussa 1714,3 (2 284,7) milj. euroa. Lainoista valtion lainaa oli 609 (1 045) milj. euroa ja rahoituslaitoksilta 1 105 (1 239) milj. euroa. Senaatti-kiinteistöt lyhensi kertomusvuoden aikana valtion lainoja yhteensä 216,2 (166,4) milj. euroa ja muita lainoja 134,6 (104) milj. euroa ja maksoi lainojen korkoja yhteensä 62,7 (91,9) milj. euroa ja takausmaksuja valtiolle 5,0 (5,5) milj. euroa. Vuoden aikana ei otettu uutta lainaa. Nettovelkaantumisaste -% (vpo/opo) oli 51 % (63 %). Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 2,5 (3) vuotta ja lainojen keskimääräinen laina-aika 4,7 (5) vuotta. Kiinteäkorkoisten ja korkosuojattujen lainojen osuus lainakannasta oli 61,4 % (67,7 %). Hallituksen päättämän korkoriskipolitiikan mukaan vähintään 50 prosenttia lainoista tulee olla kiinteitä tai koronvaihtosopimuksella kiinteiksi muutettuja lainoja. Senaatti-kiinteistöt on tehnyt vuosina 2008 2010 kolme lainoihin kohdistunutta koronvaihtosopimusta, joilla varmistettiin se, että lainojen suojausaste pysyy hallituksen määrittelemissä rajoissa. Koronvaihtosopimusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 1 679 974. Korkosuojausten kustannukset olivat kertomusvuonna 1 725 692 euroa. Lisäksi tehtiin vuonna 2010 yksi koronvaihtosopimus toukokuussa 2011 valmistuvan Seinäjoen virastotalon vuokrasopimukseen. Koronvaihtosopimus tulee voimaan 15.5.2011, sopimuksella muutettiin vuokrasopimuksen leasingkorko kiinteäksi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Senaatti-kiinteistöjen koko lainakannan keskikorko valtion takausmaksut mukaan lukien oli 3,63 %. Rahalaitosten lainojen keskimääräinen korko oli 2,35 % ja valtion takausmaksu mukaan lukien 2,77 %. Likvidit varat olivat joulukuun lopussa 136,4 (70,9) milj. euroa. Kassavaroille saatu kuukauden keskikorko on ollut keskimäärin yhden kuukauden euriboria vastaava korko. Yhden kuukauden euriborkorko on vaihdellut vuoden aikana 0,399 %:sta 0,822 %:iin. Sähkökauppa Vuoden 2010 alussa Senaatti-kiinteistöjen sähkösalkussa oli sitoumuksia 37,8 milj. eurolla ja sitä vastaava markkina-arvo oli -4,3 milj. euroa. Sähkösalkussa oli 1.12.2010 ennen salkun liittämistä osaksi valtion salkkua sitoumuksia yhteensä 22,6 milj. euron arvosta ja salkun vastaava markkina-arvo oli 940 000 euroa. Sitoumuksilla on suojauduttu markkinahintojen vaihtelua vastaan ja ne kattavat enintään fyysisen sähkön tarpeen. Senaatti-kiinteistöt on toiminut yhteistyöryhmän jäsenenä Hanselin toteuttamassa valtion yhteisen sähkönhankintatoimittajan kilpailuttamisessa sekä siirtänyt loppuvuodesta sähkönhankintansa osaksi yhteistä puitejärjestelyä. Senaatti-kiinteistöjen tekemät sähkön hintasuojaukset siirrettiin vuoden lopulla osaksi valtion salkkua. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt on osa valtioyhteisöä ja sen asiakkaina ovat ensi sijassa valtion virastot ja laitokset. Omistajatahona valtio asettaa ja luo liikkumatilan ja kehykset liikelaitoksen toiminnalle. Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa luotettavan asiakaskunnan parissa. Toimintaympäristö ja liiketoiminta omaavat lyhyellä aikajänteellä matalan riskitason. Senaatti-kiinteistöissä riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka uhkaa sen tavoitteiden saavuttamista tai mahdollisuuksien hyödyntämistä. Valtion omaisuuden hallinnoijana ja tilapalvelujen tarjoajana sekä kehittäjänä Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan peruslinjaus on pitää riskitaso matala- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 11

na. Pitkäjänteisten asiakkuuksien vastuulliseksi hoitamiseksi voidaan ottaa riskejä, mutta riskinotosta ei saa aiheutua olennaista vaaraa Senaattikiinteistöjen menestymisen ja toiminnan jatkumisen kannalta. Kokonaisvaltainen riskienhallinta kuuluu Senaatti-kiinteistöjen hyvään hallintotapaan. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskejä, jotka voivat estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan. Senaatti-kiinteistöt jaottelee tavoitteitaan uhkaavat riskit neljään riskialueeseen: strategiset riskit, ulkoiset riskit, sisäiset riskit ja vahinkoriskit. Riskienhallinnassa tunnistetaan ja arvioidaan toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä merkittävimpiä riskejä osana vuosisuunnittelua toimialoilla, alueilla ja palveluyksiköissä, rajoitetaan ne erikseen vahvistetulle tasolle sekä seurataan riskienhallinnan toteutumista järjestelmällisesti. Riskeistä ja riskienhallinnasta raportoidaan hallitukselle osana vuotuista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Hallitus seuraa jatkuvasti riskien toteutumista suhteessa riskinottoa koskeviin periaatteisiin ja riskinkantokykyyn. Senaatti-kiinteistöjen organisaation eri osien edustajista koostuva riskienhallinnan yhteyshenkilöverkosto kehittää, vie käytäntöön ja valvoo riskienhallintatoimintaa käytännön tasolla, jossa yhteiskuntavastuullinen toiminta, laatutyö ja yhteiset toimintamallit ovat oleellinen osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Senaatti-kiinteistöillä on kiinteistönomistajan vastuuvakuutus. Senaatti-kiinteistöt on palovakuuttanut 1.2.2009 alkaen kaikki kiinteistöt, joissa rakennusten ja rakenteiden jälleenhankinta-arvo on yli miljoona euroa. Kysymyksessä on omaisuus- ja vuokratulon keskeytysvakuutus miljoonan euron omavastuulla. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen käytössä olevan Micronova-puhdastilarakennuksen tulipalon korvauksista ei ole päästy vakuutusyhtiön kanssa yksimielisyyteen Senaatti-kiinteistöt nosti kanteen 18.1.2008 korvauspäätöksestä. Käräjäoikeus tuomitsi vakuutusyhtiön maksamaan vaaditun korvauksen, mutta vakuutusyhtiö valitti asiasta hovioikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Senaatti-kiinteistön hallitus ja johto vastaavat sisäisestä valvonnasta ja siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on tuloksellista, varat ja omaisuus turvataan, toiminnasta annetaan oikeat ja riittävät tiedot ja noudatetaan säädöksiä. Senaatti-kiinteistöjen johto on sisäisen tarkastuksen tuella arvioinut sisäisen valvonnan tilaa. Arvioinnissa lähtökohtana on käytetty COSO ERM viitekehystä. Arviointi on perustunut mm. esimiehille tehdyn itse arviointikyselyn tuloksiin sekä sisäisen tarkastuksen ja ulkoisen tarkastuksen tekemään työhön ja tarkastustuloksiin. Tarkastuksissa todettujen valvonnan kehityskohteiden osalta on laadittu toimenpidesuunnitelmat ja ryhdytty toimenpiteisiin. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan säännöllisesti. Senaatti-kiinteistöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan voidaan katsoa olevan riittävällä tasolla. Senaatti-kiinteistöissä jatketaan sisäisen valvonnan kehittämistyötä. Kehityskohteita ovat mm. prosessien riskienhallinta ja riskienhallintatoimenpiteiden seuranta, liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu, hankintatoimen kehittäminen sekä sopimusten hallinta. Tutkimus- ja kehitystoiminta Senaatti-kiinteistöjen kehitystoiminnan painopisteinä olivat kertomusvuonna ympäristö- ja energiahankkeet, tietomallinnus, paikkatieto sekä ratkaisuliiketoimintaan liittyvien palveluiden kehittäminen. Vuoden aikana käynnistyneessä kiinteistö- ja rakennusalan huippuosaamisen keskittymässä toimittiin perustajäsenenä sekä omistajana RYM Oy koordinaatioyhtiössä. Toiminnan käynnistämiseen osallistuttiin myös aktiivisesti tutkimusohjelmien valmistelutyön sekä hallitustyöskentelyn kautta. Vuoden aikana jatkettiin osallistumista yrityskumppanina ja rahoittajana alan yhteisiin tutkimus ja kehittämishankkeisiin. Toiminnan kehittämiseen ilman oman organisaation kuluja käytettiin kertomusvuonna 1,9 milj. euroa, mikä on 0,35 % liikevaihdosta. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta keskeisiä kehityskohteita olivat energiankulutus, tilankäytön tehokkuus sekä sisäilmaolosuhteet. Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan tulosvaikutteisesti kirjanpitoon niiden syntymisvuonna. Hallinto Senaatti-kiinteistöjen hallituksen toimikausi päättyi 31.12.2010. Hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry, varapuheenjohtajana Raija Koskinen valtiovarainministeriö, jäseninä toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy, insinööri Pertti Rantanen, kansliapäällikkö Kari Rimpi puolustusministeriö ja säädösten perusteella henkilöstöjärjestöjen edustajana lakiasiainpäällikkö Arja Virtanen varajäsenenään taloussuunnittelupäällikkö Aulis Kosonen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 12 kertaa. Maaliskuun ja elokuun kokouksissa keskityttiin uuden strategian valmisteluun. Keväällä pidettiin myös yhteistyökokous valtiovarainministeriön kanssa. Uusi liikelaitoslaki tuli voimaan 1.1.2011, lain mukaan hallituk- 12 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

sen jäsenet nimitetään enintään vuodeksi kerrallaan. Valtiovarainministeriö nimitti 22.12.2010 Senaatti-kiinteistöille hallituksen vuodelle 2011. Hallitus jatkaa samassa kokoonpanossa kuin vuonna 2010. Senaatti-kiinteistöjen tilintarkastajina toimivat kertomusvuoden aikana valtiovarainministeriön asettamat tilintarkastajat BDO Oy/ KHT-tilintarkastaja Hannu Riippi ja varamiehenään KHT-tilintarkastaja Tomi Rimpinen sekä Oy Audiator Ab/JHTT-tilintarkastaja Jarkko Westman varamiehenään JHTT-tilintarkastaja, HTM Sari Korento. Valtiovarainministeriö kilpailutti Senaatti-kiinteistöjen tilintarkastuksen syksyn 2010 aikana. Senaatti-kiinteistöjen uusiksi tilintarkastajiksi vuosille 2011 2015 valittiin PricewaterhouseCoopers Oy/KHT-tilintarkastaja Eero Suomela varatilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Juha Tuomala ja PricewaterhouseCoopers Julkistarkastus Oy/JHTT, KHT tilintarkastaja Outi Koskinen varatilintarkastajanaan JHTT, KHT tilintarkastaja Juha Huuskonen. Tunnuslukutaulukko (liikelaitos) että ensisijaisesti luovutaan ulkopuolisilta vuokratuista tiloista ja pyritään pitämään Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa vuokrausaste mahdollisimman hyvänä. Valtion tilantarpeen väheneminen tulee vaikuttamaan lähivuosina myös Senaatti-kiinteistöjen tuloskehitykseen. Tilahallintaprojektin etenemistä on lähemmin tarkasteltu sivulla 6. Senaatti-kiinteistöjen kannalta merkittäviä päätöksiä olivat vuoden 2011 alusta voimaan tullut uusi liikelaitoslaki, jossa Senaatti-kiinteistöjen asema valtion sisäisenä toimijana vahvistui sekä valtioneuvoston periaatepäätös uudesta valtion kiinteistöstrategiasta. Senaatti-kiinteistöjen strategia päivitettiin vastaamaan sen roolia uusimuotoisena liikelaitoksena, jonka tehtävänä on palvella laajasti valtiokonsernia tilakysymysten asiantuntijaorganisaationa ja palveluintegraattorina. Muutosta, jossa valtion keskitettyjen palveluyksiköiden käyttöä pyritään lisäämään merkittävästi, on kuvattu valtionneuvoston periaatepäätöksessä 4.10.2010 pysyvistä toimintamenosäästöistä. Valtion kiinteistöstrategian tuomat muutokset toimintaan on sisällytetty osaksi Senaattikiinteistöjen uutta strategiaa. Tulevaisuuden näkymät Senaatti-kiinteistöjen asiakaskuntaan vaikuttava valtiontalouden sopeuttaminen näkyy hallinnon tuottavuusohjelman lisäksi kaikilla valtionhallinnon tasoilla toimintamallien uudistamisina ja niistä johtuvina tilankäytön tehostamistarpeina. Toimintoja pyritään keskittämään entistä suurempiin yksiköihin ja osin jopa lakkauttamaan. Valtion tilankäytön tehostamiseen liittyen keskeinen tehtävä oli vuoden 2010 aikana valtion tilatietojen haltuunotto osana valtion tilahallinnon konserniohjausta. Tilojen käytön tehostamisen myötä ja valtion henkilöstön supistumisen vuoksi valtion tilantarve tulee lähitulevaisuudessa vähenemään. Tässä tilanteessa tulisi pyrkiä siihen, 1000 euroa 2007 2008 2009 2010 Liikevaihto 645 871 673 143 724 097 554 226 Vuokrakate *) 425 212 441 493 476 196 309 868 vuokrakate -% lv:sta *) 70,9 69,0 69,4 63,8 Liikevoitto 242 589 224 866 256 774 182 854 liikevoitto -% lv:sta 37,6 33,4 35,5 33,0 Tilikauden tulos 125 838 101 846 150 863 124 576 voitto -% lv:sta 19,5 15,1 20,8 22,5 Nettotuotto -% *) 7,8 8,0 8,5 7,8 Sijoitetun pääoman tuotto -% 4,2 3,9 4,4 4,0 Oman pääoman tuotto 3,7 3,0 4,2 4,0 Omavaraisuusaste, % 60,8 59,0 59,4 63,8 Korollisen vpo:n takaisinmaksuaika, v 6,2 6,9 5,9 5,9 Tase 5 661 771 5 834 875 5 920 105 4 884 264 Investoinnit 261 041 272 992 326 426 255 023 investoinnit -% lv:sta 40,4 40,6 45,1 46,0 Henkilöstö 276 271 281 266 *) Luvut laskettu vuokraustoiminnan liikevaihdosta, vuosien 2007 2009 lukuihin sisältyvät yliopistokiinteistöt. SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 13

n tuloslaskelma EUR Liite 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 LIIKEVAIHTO 3-4 554 022 981,62 725 068 433,68 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 44 447 139,47 56 763 091,81 Ulkopuoliset palvelut 71 226 640,46 85 237 307,47 115 673 779,93 142 000 399,28 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 18 15 290 858,86 14 768 104,43 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 831 354,77 2 902 221,40 Muut henkilösivukulut 733 273,97 524 702,74 18 855 487,61 18 195 028,57 Poistot ja arvonalentumiset 5-6 Suunnitelman mukaiset poistot 159 664 099,54 219 158 484,78 Arvonal. pysyvien vastaavien hyödykkeistä 8 100 000,00 19 972 307,65 167 764 099,54 239 130 792,43 Liiketoiminnan muut kulut 72 921 883,34 74 480 896,63 375 215 250,42 473 807 116,92 LIIKEVOITTO 178 807 731,20 251 261 316,76 Rahoitustuotot ja -kulut 8 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 13 088,34 12 517,11 Muut korko- ja rahoitustuotot 18 871 621,93 2 687 886,15 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00-2 700 000,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut -74 505 265,64-103 392 395,90 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 10 701 609,00 0,00-44 918 946,37-103 391 992,64 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 133 888 784,83 147 869 324,12 Satunnaiset erät 433 333,00 4 133 334,00 Satunnaiset tuotot 433 333,00 4 133 334,00 VOITTO ENNEN VEROJA 134 322 117,83 152 002 658,12 Tuloverot -1 461 725,30-901 450,59 TILIKAUDEN TULOS 132 860 392,53 151 101 207,54 14 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

Liikelaitoksen tuloslaskelma EUR Liite 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 LIIKEVAIHTO 3-4 554 225 527,74 724 096 660,74 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 42 774 734,03 53 930 553,81 Ulkopuoliset palvelut 69 400 623,65 81 662 642,16 112 175 357,68 135 593 195,97 Henkilöstökulut 18 Palkat ja palkkiot 15 189 548,18 14 123 711,32 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 816 940,47 2 822 056,72 Muut henkilösivukulut 730 500,22 509 031,83 18 736 988,87 17 454 799,87 Poistot ja arvonalentumiset 5-6 Suunnitelman mukaiset poistot 156 524 854,39 212 653 032,65 Arvonal. pysyvien vastaavien hyödykkeistä 8 100 000,00 21 487 307,65 164 624 854,39 234 140 340,30 Liiketoiminnan muut kulut 75 834 336,79 80 134 620,03 371 371 537,73 467 322 956,17 LIIKEVOITTO 182 853 990,01 256 773 704,57 Rahoitustuotot ja -kulut 8 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 13 048,12 11 735,00 Muut korko- ja rahoitustuotot 19 838 306,76 2 701 203,67 Arvonalen.pysyv.vast.sijoit. -473 691,39-7 626 197,34 Korkokulut ja muut rahoituskulut -76 627 529,30-104 229 550,35-57 249 865,81-109 142 809,02 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA 125 604 124,20 147 630 895,55 Satunnaiset erät 433 333,00 4 133 334,00 Satunnaiset tuotot 433 333,00 4 133 334,00 VOITTO ENNEN VEROJA 126 037 457,20 151 764 229,55 Tuloverot -1 461 725,30-901 185,90 TILIKAUDEN TULOS 124 575 731,90 150 863 043,65 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 15

n tase EUR Liite 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 10 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 164 266,39 241 200,15 Muut pitkävaikutteiset menot 4 848 404,12 6 761 613,83 5 012 670,51 7 002 813,98 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 591 391 841,51 736 805 863,29 Rakennukset ja rakennelmat 3 236 306 301,63 4 783 766 851,46 Koneet ja kalusto 710 778,67 1 169 967,18 Muut aineelliset hyödykkeet 78 905 375,98 70 986 274,32 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 196 725 893,48 230 802 816,95 4 104 040 191,26 5 823 531 773,20 Sijoitukset 19-21 Osuudet omistusyhteysyrityksiltä 368 778 559,07 58 651 240,77 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 225 853 545,05 48 523 371,00 Muut osakkeet ja osuudet 16 152 376,39 23 523 050,65 Muut saamiset/sijoitukset 0,00 750 000,00 610 784 480,51 131 447 662,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Saamiset Myyntisaamiset 10 408 495,49 10 222 085,38 Lainasaamiset 0,00 1 000 000,00 Muut saamiset 9 437 074,91 12 885 825,38 Siirtosaamiset 3 761 957,84 3 647 707,28 23 607 528,24 27 755 618,05 Rahat ja pankkisaamiset 149 257 601,88 77 612 353,59 4 892 702 472,41 6 067 350 221,24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 12 Peruspääoma 672 751 705,84 672 751 705,85 Muu oma pääoma 1 524 836 687,59 1 950 636 687,59 Edellisten tilikausien voitto 760 558 278,61 701 336 985,95 Tilikauden voitto 132 860 392,53 151 101 207,54 3 091 007 064,57 3 475 826 586,92 PAKOLLISET VARAUKSET 16 Muut pakolliset varaukset 3 752 403,66 4 019 207,49 VIERAS PÄÄOMA 13-15 Lainat valtiolta 609 417 220,22 1 045 267 277,82 Lainat rahoituslaitoksilta 1 134 602 288,50 1 423 955 161,27 Saadut ennakot 1 869 507,77 1 105 570,42 Ostovelat 37 758 133,37 65 402 782,69 Muut velat 5 880 717,36 46 938 331,11 Siirtovelat 8 415 136,95 4 835 303,52 1 797 943 004,18 2 587 504 426,83 4 892 702 472,41 6 067 350 221,24 16 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

Liikelaitoksen tase EUR Liite 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 10 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 164 266,39 99 531,00 Muut pitkävaikutteiset menot 4 841 265,99 6 392 100,74 5 005 532,38 6 491 631,74 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 600 037 376,07 606 723 934,63 Rakennukset ja rakennelmat 3 165 066 853,16 3 082 590 579,31 Koneet ja kalusto 296 502,29 341 865,10 Muut aineelliset hyödykkeet 78 450 157,68 69 755 098,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 176 310 486,16 217 145 446,39 4 020 161 375,36 3 976 556 923,87 Sijoitukset 19-21 Osuudet saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöissä 57 052 883,21 1 029 823 355,48 Saamiset saman liikelait.konsernin tytäryhtiöiltä 36 734 214,14 700 220 913,21 Osuudet omistusyhteysyrityksiltä 364 144 279,17 42 030 468,15 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 225 853 545,05 48 523 371,00 Muut osakkeet ja osuudet 16 152 701,97 19 688 750,06 Muut saamiset 65 000,00 750 000,00 700 002 623,54 1 841 036 857,90 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Saamiset Myyntisaamiset 10 265 375,77 10 060 690,69 Saamiset saman liikelait.konsernin tytäryhtiöiltä 0,00 1 302 015,85 Muut saamiset 8 731 543,66 10 789 643,34 Siirtosaamiset 3 742 622,00 2 966 706,01 22 739 541,43 25 119 055,89 Rahat ja pankkisaamiset 136 354 604,31 70 900 454,48 4 884 263 677,02 5 920 104 923,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 12 Peruspääoma 672 751 705,85 672 751 705,85 Muu oma pääoma 1 524 836 687,59 1 950 636 687,59 Edellisten tilikausien voitto/tappio 791 451 115,90 740 588 072,25 Tilikauden voitto 124 575 731,90 150 863 043,65 3 113 615 241,24 3 514 839 509,34 PAKOLLISET VARAUKSET 16 Muut pakolliset varaukset 3 752 403,66 4 019 207,49 VIERAS PÄÄOMA 13-15 Lainat valtiolta 609 417 220,22 1 045 267 277,82 Lainat rahoituslaitoksilta 1 104 844 582,34 1 239 463 438,78 Saadut ennakot 1 829 531,77 1 083 512,51 Ostovelat 37 040 191,27 63 836 709,16 Velat saman liikelaitoskons.tytäryhtiöille 16 214,14 10 508,12 Muut velat 5 384 277,12 46 621 619,41 Siirtovelat 8 364 015,26 4 963 141,25 1 766 896 032,12 2 401 246 207,05 4 884 263 677,02 5 920 104 923,88 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 17

n rahoituslaskelma EUR 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto 178 807 731,20 251 261 316,76 Pysyvien vastaavien nettomyyntivoitot -37 094 663,67-14 628 669,92 Poistot ja arvonalentumiset 167 764 099,54 239 130 792,43 Pakolliset varaukset -266 803,83 648 371,13 Rahoituserät, netto ilman arvonalentumisia -44 918 946,39-100 691 992,64 Verot, netto -1 461 725,30-901 450,59 Satunnaiset erät, netto 433 333,00 4 133 334,00 RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA 263 263 024,55 378 951 701,17 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lisäys -, vähennys +) 2 846 073,96-6 400 282,94 Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) -52 706 521,06 50 982 483,53 YHTEENSÄ -49 860 447,10 44 582 200,59 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 213 402 577,45 423 533 901,76 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Pysyvien vastaavien ostot -276 264 321,97-420 566 030,67 Pysyvien vastaavien myynnit 95 428 983,02 44 830 037,93 Luovutus VM:lle YO-kiinteistöyhtiöt 1 459 261 114,21 0,00 Luovutus VM:lle YO-osakkeet/muu oma pääoma -418 400 000,00 0,00 Investointiavustukset 0,00 0,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 860 025 775,26-375 735 992,74 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten saamisten muutos (lisäys -, vähennys +) -176 580 174,05-750 000,00 Pitkäaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) -378 803 793,79-68 504 946,75 Valtiokonttorin velka -230 000 000,00 0,00 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) -116 399 136,58 146 909 482,22 Voiton tuloutus -100 000 000,00-80 000 000,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -1 001 783 104,42-2 345 464,53 RAHAVAROJEN MUUTOS 71 645 248,29 45 452 444,50 RAHAVARAT Rahavarat tilikauden alussa 77 612 353,59 32 159 909,09 Rahavarat tilikauden lopussa 149 257 601,88 77 612 353,59 Laskelmassa valtion velat sisältyvät rahoituksen rahavirtoihin. 18 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

Liikelaitoksen rahoituslaskelma EUR 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto 182 853 990,01 256 773 704,57 Pysyvien vastaavien nettomyyntivoitto -37 094 663,67-14 628 669,92 Poistot ja arvonalentumiset 164 624 854,39 234 140 340,30 Pakolliset varaukset -266 803,83 648 371,13 Rahoituserät, netto ilman arvonalentumisia -56 776 174,42-101 516 611,68 Verot, netto -1 461 725,30-901 185,90 Satunnaiset erät, netto 433 333,00 4 133 334,00 RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA 252 312 810,18 378 649 282,50 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lisäys -, vähennys +) 1 012 498,61-5 759 968,41 Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) -52 233 559,68 53 303 685,93 YHTEENSÄ -51 221 061,07 47 543 717,52 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 201 091 749,11 426 193 000,02 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Pysyvien vastaavien ostot -277 504 193,28-2 082 837 173,37 Pysyvien vastaavien myynnit 95 428 983,02 1 828 650 424,59 Luovutus VM:lle YO-osakkeet 648 400 000,00 0,00 Luovutus VM:lle YO-osakkeet/muu oma pääoma -418 400 000,00 0,00 Investointiavustukset 0,00 0,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 47 924 789,74-254 186 748,78 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten saamisten muutos (lisäys -, vähennys +) 486 906 525,02-750 000,00 Pitkäaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) -352 831 737,40-66 328 687,03 Valtiokonttorin velka -230 000 000,00 0,00 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) 12 362 823,36 18 010 724,32 Voiton tuloutus valtiolle -100 000 000,00-80 000 000,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -183 562 389,02-129 067 962,71 RAHAVAROJEN MUUTOS 65 454 149,83 42 938 288,53 RAHAVARAT Rahavarat tilikauden alussa 70 900 454,48 27 962 165,95 Rahavarat tilikauden lopussa 136 354 604,31 70 900 454,48 Laskelmassa valtion velat sisältyvät rahoituksen rahavirtoihin. SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010 19

Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS/JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT Liikelaitoksen perustamisen 1.1.1999 yhteydessä käyttöomaisuus siirtyi liikelaitokselle virastomuotoiselta Valtion kiinteistölaitokselta kirjanpitoarvolla. Perustamisen jälkeen liikelaitoksen hallintaan siirretty omaisuus on arvostettu siirron yhteydessä käypään arvoon. Muut liikelaitoksen tekemät hankinnat on arvostettu hankintahin taan. Käyttöomaisuuden hankintahinta jaksotetaan tilikausille poistosuunnitelman mukaisesti. Henkilökunnan eläketurva on hoidettu Valtiokonttorin Eläkepalveluissa. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kertymisvuonna. 2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Senaatti-kiinteistöt -konsernin tilinpäätös on laadittu valtion liikelaitoksista annetun lain, valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annetun asetuksen sekä kirjanpitolain ja asetuksen mukaisesti. tilinpäätökseen on yhdistelty konserniyritykset, joissa Senaatti-kiinteistöt hallitsee yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. tilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyhtiöistä vain yliopistokiinteistöyhtiöiden tulokset. Muiden osakkuusyhtiöiden yhdistelemättä jättämisellä ei ole olennaista vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. ja sieltä opetusministeriölle, joka lahjoitti osakkeet uusimuotoisille yliopistoille. Vuoden 2010 konsernissa yliopistokiinteistöyhtiöt ovat konsernin suurimpia osakkuusyhtiöitä. tilinpäätös on laadittu suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Menetelmä on otettu käyttöön vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan liikelaitoksen laskentaperiaatteita. n sisäiset tuotot ja kulut sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. n tilinpäätökseen olennaisen muutoksen edelliseen teki yliopistokiinteistöyhtiöiden yhtiöittäminen ja niiden yhdisteleminen tilinpäätökseen 2009. Yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeista siirrettiin hallinnansiirtona 1.1.2010 kaksi kolmasosaa valtiovarainministeriölle Hankinnan yhteydessä syntynyt konserniaktiiva ja -passiiva on kohdistettu kokonaisuudessaan tytäryhtiöiden omaisuuserien lisäykseksi tai vähennykseksi. Kohdistettu konserniaktiiva/passiiva poistetaan ao. omaisuuserän poistosuunnitelman mukaan. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN LIIKEVAIHTO 2010 2009 2010 2009 Vuokraustoiminta 485 562 342 689 076 274 485 764 888 686 759 102 Myyntitoiminta 44 395 915 15 780 492 44 395 915 17 125 892 Palvelut 24 064 725 20 211 667 24 064 725 20 211 667 YHTEENSÄ 554 022 982 725 068 434 554 225 528 724 096 661 4. VUOKRAUSTOIMINNAN LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN TOIMIALA 2010 2009 2010 2009 Tutkimus/ Yliopistot ja tutkimus 73 016 423 285 792 408 72 884 155 282 953 863 Toimistot 130 786 801 127 797 623 130 396 706 127 091 234 Ministeriöt ja kulttuuri 88 808 120 85 257 677 88 750 276 85 248 381 Puolustus ja turvallisuus 157 813 805 153 165 663 157 813 805 153 165 663 Kehitys- ja aluekiinteistöt 35 137 193 37 062 904 35 919 946 38 299 961 YHTEENSÄ 485 562 342 689 076 274 485 764 888 686 759 102 20 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010