PERUSTAPAUKSET. KKO 2010:4 Liian myöhään vapaaksi Vahingonkorvaus - Syyttömästi vangitun korvaus Diaarinumero: S2008/742 Esittelypäivä: 22.10.2009 Antopäivä: 15.1.2010 Taltio: 23 A oli ollut rikoksesta epäiltynä tutkintavankeudessa 21 vuorokautta. Hänet oli tuomittu muista rikoksista 20 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, josta sanottu tutkintavankeus oli vähennetty ja katsottu rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. Valtiokonttori oli maksanut A:lle kärsimyskorvausta aiheettomasta vapaudenmenetyksestä yhdeltä vuorokaudelta. A:lla katsottiin olevan oikeus korvaukseen tämän lisäksi kuudelta päivältä, koska rangaistuksen säännönmukaisessa täytäntöönpanossa hän olisi rikoslain 2 c luvun 5 :n 2 ja 3 momentin mukaan päässyt ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksestaan 14 päivää. Perustelujen yksi ydinkohta: 9. Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että rikosasian vastaajalla, jonka olisi tullut päästä ehdonalaiseen vapauteen, mutta joka oli, asiassa selvitetyistä poikkeuksellisista syistä, ollut vapautensa menettäneenä yli asiassa sovellettavien määräosasäännösten mukaisen ajan, oli oikeus korvaukseen tuosta vapaudenmenetyksestä, vaikka tuomitun rangaistuksen kokonaismäärä ei ollut ylittynyt (KKO 2002:86, ks. myös KKO 2008:10). KKO 2010:2 Perhehoitolapsen pelastus Tapaturmakorvaus Diaarinumero: VA2008/171 Esittelypäivä: 2.9.2009 Antopäivä: 12.1.2010 Taltio: 6 Perhehoitajana ympärivuorokautisesti toimiva A oli ollut vaihtamassa kotinsa pihalla autoonsa renkaita, jota varten auto oli nostettu tunkin varaan. Perhehoidossa ollut lapsi oli juossut päin tunkkia, jolloin auto oli lähtenyt luisumaan ja tunkki oli kaatunut. Tällöin A oli tarttunut oikealla kädellään kiinni auton lokasuojasta estäen autoa putoamasta lapsen päälle. A oli vahingoittunut oikeaan yläraajaansa ja olkapäähänsä. Sillä, kuuluiko renkaiden vaihtaminen perhehoitajan tehtäviin vai oliko A ollut suorittamassa vapaaajan piiriin kuuluvia tehtäviä, ei ollut merkitystä asiassa. Tapaturman katsottiin sattuneen A:n varjellessa hoidettavanaan olleen lapsen terveyttä ja siten hänen perhehoitajan työssään. TapVakL 4 1 mom 1 kohta TapVakL 3 a SosiaalihuoltoL 25 PerhehoitajaL 8 2 mom Perustelujen yksi ydinkohta: 7. Tässä tapauksessa tapaturma on sattunut A:n ollessa vaihtamassa kotinsa pihamaalla autoonsa renkaita, kun hän on estänyt autoa putoamasta lapsen päälle.
Ryhtyessään toimiin hoidettavanaan olleen lapsen terveyden varjelemiseksi A on suorittanut perhehoitajan työhön sisältyvää keskeistä tehtävää. Sillä seikalla, onko renkaiden vaihtaminen, jonka A on lasta suojellakseen keskeyttänyt, kuulunut hänen perhehoitajan tehtäviinsä vai onko A ollut suorittamassa vapaa-ajan piiriin kuuluvia toimia, ei näin ollen ole merkitystä asiassa. Korkein oikeus katsoo, että A:n tapaturma on sattunut tapaturmavakuutuslain 4 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla hänen perhehoitajan työssään ja että tapaturmasta aiheutuneet vahingot tulee korvata tapaturmavakuutuslain nojalla. KKO 2009:92 Veneen valmistusvirhe Vahingonkorvaus - Vahingonkorvauslain soveltamisala Saamisen vanhentuminen Diaarinumero: S2007/513 Esittelypäivä: 17.6.2009 Antopäivä: 15.12.2009 Taltio: 2574 Yhtiö, jolta A oli tilannut syksyllä 1986 veneen, luovutti tilauksen perusteella valmistamansa veneen A:lle toukokuussa 1987. A puolestaan myi 31.3.2000 veneen B:lle. Vene upposi sukellusretkellä 10.8.2000. Kysymys siitä, oliko B:llä oikeus vaatia korvausta yhtiöltä veneen valmistamiseen ja rakentamiseen liittyvistä virheistä johtuneista vahingoista rikkomusvastuuta koskevien säännösten nojalla ja, mikäli näin oli, oliko tuo oikeus vanhentunut. (Ään.) VahL 1 luku 1 VahL 7 luku 2 (412/1974) Perustelujen yksi ydinkohta: 7. Korkein oikeus toteaa, että velvoiteoikeudessa on vallitsevana jaottelu sopimusperusteisen vastuun ja muun vahingonkorvausvelvollisuuden eli rikkomusvastuun välillä. Sillä, minkä vastuujärjestelmän sääntöjen mukaan korvausvaatimusta arvioidaan, on merkitystä sovellettavien oikeussääntöjen kannalta, muun muassa siinä, minkälaisin perustein eri vahinkolajeja korvataan ja miten korvausvaatimuksen vanhentuminen määräytyy. KKO 2009:89 Virheelliset junanpyörät Irtaimen kauppa - Välitön vahinko - Välillinen vahinko Oikeudenkäyntimenettely Diaarinumero: S2008/195 Esittelypäivä: 13.8.2009 Antopäivä: 24.11.2009 Taltio: 2333 A oli myynyt B:lle valmistamiaan junanpyöriä, jotka olivat olleet virheellisiä. Kysymys siitä, oliko B:lle aiheutuneita vahinkoja pidettävä kauppalain 67 :n tarkoittamina välittöminä vai välillisinä vahinkoina. Kysymys myös siitä, oliko B vedonnut korvausvaatimuksensa perusteeksi A:n huolimattomuuteen, ja alempien oikeuksien menettelystä.
KauppaL 67 OK 24 luku 3 2 mom Perustelujen yksi ydinkohta: 9. Välitöntä vahinkoa ei ole kauppalaissa määritelty, mutta lain järjestelmän mukaan muunlainen kuin välilliseksi määritelty vahinko on välitöntä vahinkoa. Kauppalain esitöissä mainitaan esimerkkeinä tyypillisistä välittömistä vahingoista sopimusrikkomuksesta aiheutuneet selvittelykustannukset sekä tavarassa olevan virheen paikantamisesta aiheutuneet kustannukset. Välitöntä vahinkoa ovat myös muun muassa virheelliseksi osoittautuneen tavaran asentamisesta aiheutuneet, hyödyttömiksi käyneet kustannukset samoin kuin sopimusrikkomuksen vuoksi aiheutuneet ylimääräiset kuljetuskustannukset ja muut vastaavat menot (HE 93/1986 vp s. 125). KKO 2009:82 Aivovamman arvo Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys Diaarinumero: R2008/1174 Esittelypäivä: 25.8.2009 Antopäivä: 21.10.2009 Taltio: 2086 Kysymys tapon yrityksellä aiheutetun kärsimyksen määrän arvioimisesta. (Ään.) VahL 5 luku 1 VahL 5 luku 6 1 mom 3 kohta VahL 5 luku 6 2 mom Perustelujen yksi ydinkohta: 14. On selvää, että henkilövahinkoasioiden neuvottelukunnan suositukset eivät sido tuomioistuimia, joiden lain mukaan tulee perustaa arvionsa kunkin tapauksen erityispiirteisiin. Korvaustason ei myöskään voida ajatella pysyvästi määräytyneen melko lyhyen ajan kuluessa kertyneen aineiston perusteella. Loukkauksen uhrille kärsimyksestä suoritettavan korvauksen osalta tämä lähestymistapa on erityisen ongelmallinen myös siksi, että aineettomia vahinkoja koskevien uusien säännösten soveltamiskäytäntö on vasta muotoutumassa. KKO 2009:61 Hevosen nivelrikko Kuluttajansuoja Irtaimen kauppa - Kaupan kohteen virheellisyys - Reklamaatio Diaarinumero: S2007/869 Esittelypäivä: 18.9.2008 Antopäivä: 6.7.2009 Taltio: 1525 Eläinlääkäri oli hevosen myyjän ja ostajan läsnäollessa neljä kuukautta kaupanteon jälkeen todennut hevosen jalassa nivelrikon. Ostajan katsottiin tällä tavalla täyttäneen kuluttajansuojalain mukaisen reklamointivelvollisuutensa ja ilmoittaneen virheestä siten, että hän oli säilyttänyt oikeutensa vaatia
myöhemmin kaupan purkamista. Kysymys myös siitä, oliko ostaja sittemmin menettänyt oikeutensa kaupan purkamiseen. (Ään.) KSL 5 luku 16 1 mom Perustelujen yksi ydinkohta: 4. Kuten esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2008:8 ilmenee, kaupan kohdetta koskevalle virheilmoitukselle tai reklamaatiolle tulee asettaa myös sellainen sisällöllinen vaatimus, että myyjä kykenee virheilmoituksen perusteella arvioimaan mahdollisen virhevastuunsa perusteen ja tekemään tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Virheilmoituksen oikea-aikaisuutta ja asianmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on sopimusrikkomuksen laadulla ja tapauksen olosuhteilla sekä luonnollisesti myyjän tietoisuudella virheestä. KKO 2009:56 Syyntakeettoman korvausvastuu Vahingonkorvaus - Syyntakeettoman aiheuttama vahinko - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys - Korvauksen sovittelu Diaarinumero: R2008/854 Esittelypäivä: 24.2.2009 Antopäivä: 30.6.2009 Taltio: 1505 Kysymys syyntakeettomana murhaan syyllistyneen vahingonaiheuttajan korvausvelvollisuuden sovittelusta. (Ään.) VahL 2 luku 3 VahL 5 luku 4 a Perustelujen yksi ydinkohta: 11. A:n on siis todettu olleen nyt kysymyksessä olevan teon aikaan ja suhteen syyntakeeton. Vakiintuneiden oikeusperiaatteiden mukaisesti rikosoikeudellisella syyntakeettomuudella ei sinänsä ole vaikutusta siviilioikeudellisen korvausvastuun syntymiseen (esimerkiksi HE 116/1998 vp s. 10 ja HE 167/2003 vp s. 53). Myös psyykkisesti sairas tai muu "sieluntoiminnaltaan häiriintynyt" henkilö on lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksesta (KKO 2008:79 kohta 10). KKO 2009:45 Perustellut odotukset Sopimus - Sopimusneuvottelut - Sopimuksentekorikkomus Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko Diaarinumero: S2008/588 Esittelypäivä: 17.2.2009 Antopäivä: 3.6.2009 Taltio: 1162
Osakeyhtiö oli neuvotellut kiinteistönomistajan kanssa liiketilojen vuokraamisesta tämän kiinteistöstä. Lähes vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen osakeyhtiö vetäytyi neuvotteluista. Koska osakeyhtiö oli neuvottelujen kuluessa menetellyt niin, että se oli synnyttänyt kiinteistönomistajassa perusteltuja odotuksia siitä, että vuokrasopimus syntyy, osakeyhtiö velvoitettiin korvaamaan kiinteistönomistajalle ne vuokratuotot, jotka tämä oli menettänyt kieltäydyttyään sopimuksen syntymiseen luottaen jatkamasta aiempaa vuokrasuhdetta, sekä suorittamaan korvaus osakeyhtiön edellyttämien kiinteistöön suoritettujen korjausten kuluista. Perustelujen yksi ydinkohta: 5. Edellä olevan perusteella Korkein oikeus katsoo, että Findepo ja Tokmanni ovat jo maaliskuussa 2005 päässeet sopimukseen vuokrasopimuksen olennaisiin ehtoihin kuuluvista vuokra-ajasta ja vuokran määrästä. Tämän jälkeen Tokmanni on osallistunut tiiviisti rakennuksen korjaussuunnitelmien tekemiseen niin, että korjaustyöt ovat vastanneet sen tarpeita. Tokmanni ei ole allekirjoittanut Findepon lähettämää kirjallista vuokrasopimusta, mutta se ei ole myöskään ilmoittanut vaativansa vuokrasopimuksen mukaisiin vuokraehtoihin muutoksia. Näistä syistä Findepo on voinut jo keväällä 2005 perustellusti luottaa siihen, että vuokrasopimus solmittaisiin. KKO 2009:24 Virheellinen neuvo työluvista Espanjassa Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Diaarinumero: S2008/32 Esittelypäivä: 5.11.2008 Antopäivä: 7.4.2009 Taltio: 768 Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa. Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin. VahL 3 luku 1 VahL 3 luku 2 VahL 5 luku 1 Perustelujen yksi ydinkohta: 12. Neuvonta eri muodoissaan voi olla keskeinen tehtävä viranomaisen toiminnassa. Tällöin annettu neuvo saattaa neuvon saajan kannalta vaikuttaa hallintopäätökseltä, kuten esimerkiksi silloin, kun neuvo liittyy tiedusteluun henkilön laillisista oikeuksista tai velvollisuuksista. JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS JULIANE KOKOTT 17 päivänä marraskuuta 2005 1 (1)
Asia C-470/03 AGM-COS.MET Srl vastaan Suomen tasavalta ja Tarmo Lehtinen (Tampereen käräjäoikeuden (Suomi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu direktiivi 98/37/EY Koneet, joissa on CE-merkintä mutta jotka eivät vastaa yhdenmukaistettua standardia EY 28 artikla Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet Valtion virkamiehen julkisuudessa esittämät varoitukset autonnostimista, joita tuodaan toisesta jäsenvaltiosta Virkamiehen toiminnan pitäminen valtion toimintana Virkamiehen sananvapaus Oikeasuhteisuus Valtion vastuu Virkamiehen vastuu Perustelujen yksi ydinkohta: 144. Kansallinen tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään 5 d, voidaanko valtion lisäksi myös virkamies saattaa vastuuseen siitä, että hän on rikkonut yhteisön oikeutta. 145. Yhteisön oikeudessa jätetään vastuukysymysten ratkaiseminen jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten tehtäväksi niin kauan kuin yhteisön oikeusjärjestykseen perustuvien oikeuksien käytännön täytäntöönpanoa ei vaikeuteta suhteettomasti ja korvauksen saaminen varmistetaan tehokkaalla tavalla. Yhteisöjen tuomioistuin on esimerkiksi myös tunnustanut, että yhteisön oikeudessa sallitaan se, että julkisoikeudelliset yhteisöt vastaavat vahingosta jäsenvaltion itsensä rinnalla. Tuomion 17.4.2007 yksi ydinkohta: Yhteisön oikeuden vastaista ei ole, että jäsenvaltion sisäisessä oikeudessa säädetään erityisiä edellytyksiä muiden kuin henkilö- ja esinevahinkojen korvaamiselle, kunhan näillä edellytyksillä ei tehdä käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi korvauksen saamista yhteisön oikeuden rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos yhteisön oikeutta on rikottu, yhteisön oikeuden vastaista ei ole, että virkamiehen voidaan jäsenvaltion lisäksi katsoa olevan korvausvastuussa rikkomisesta, mutta yhteisön oikeudessa ei edellytetä tätä