Cleantech & ICT -Teknologia Cleantech puhdas teknologia ICT information and communications technology, tieto- ja viestintäteknologia 1. CLEANTECH Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, teknologioita ja prosesseja, joilla voidaan vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia. Kyse on kannattavasta liiketoiminnasta, joka säästää luonnonvaroja ja parhaimmillaan tuo yrityksille kilpailuetuja. Cleantech on uusien teknologioiden hyödyntämistä kestävän kasvun edistämistä ja vastuusta yhteisestä ympäristöstämme ja tulevista sukupolvista. Cleantechillä vauhtia talouskasvuun Cleantechin mailman markkinoiden odotetaan kasvavan nykyisestä 1600 miljardista eurosta 3000 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Globaaleina ajureina ovat, väestön määrän kasvu, kasvava kulutus, ilmastonmuutos, ja puhtaan veden ja raaka-aineiden riittävyys. Suomessa on tunnistettu nämä globaalit haasteet suurina liiketoiminta mahdollisuuksina. Suomi on rakentanut Cleantech osaamisensa hyödyntämällä niukkuuden tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi bioenergialla, materiaalia- ja energiatehokkuudella ja veden käsittelyllä on alati kasvavaa kysyntää globaalisti. Cleantech -liiketoiminta on yksi vahvimpia kasvu alueita myös Suomessa. Sadan merkittävimmän Cleantech -yrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli 20 miljardia. TEM:n johtava cleantechin strategisen ohjelman tavoitteena on nostaa suomi Cleantechin kärkimaaksi mailmassa ja kasvattaa Cleantech liikevaihto 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Samalla luotaisiin runsaat 40 000 uutta teknologian työpaikkaa. Alla oleva tieto perustuu Finnish Cleantech Cluster, Oske Programme sivuston tietoihin. (Lähde: www.cleantechcluster.fi) Cleantech -klusteri on menestystarina Cleantech -klusterin ensisijaisena tavoitteena on suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kasvattaminen, uusien työpaikkojen luominen ja globaalien markkinoiden hyödyntäminen. Klusteri toimii yhteistyössä mm. Finpro:n kanssa EK:n omistaman Cleantech Finland brandin edistämiseksi. Kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin eli Cleantech-klusterin toiminta on hyvässä vauhdissa. Vuoden 2010 kesäkuuhun mennessä klusteri on ollut mukana edistämässä yli 65 uuden cleantechyrityksen ja yli 500 alan työpaikan syntymistä, kertoo nykyistä klusterin ohjelmajohtajaa edeltävä johtaja Mari Pansar-Kallio Lahden tiede- ja yrityspuistosta.
Parin viime vuoden aikana klusteri on toteuttanut projekteja kaikkiaan 65 miljoonan euron arvosta. Varsinkin klusterin Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan suuntautuvia kansainvälistymisohjelmia on kiitelty. Luomme tuhansia verkottumismahdollisuuksia vuosittain: Bisneskontakteja luomme muun muassa cleantech-alan kansainvälisillä messuilla, ja eri yhteyksissä järjestettävissä match making -tilaisuuksissa. Tarvittaessa etsimme yrityksellesi kumppaneita kuten alihankkijoita, toimittajia ja tuotekehityskontakteja. Markkinointiyhteistyötä ovat muun muassa miniklustereiden yhteiset messuosallistumiset, yhteiset toimiala- tai yritysryhmäkohtaiset esittelymateriaalit, yritysuutisten välitys klusterin omissa ja kansainvälisen verkoston newslettereissä sekä verkkosivuilla. Cleantech Venture -tapahtumat. Cleantech-klusteri toimii yhdyssiteenä cleantech- kasvuyritysten ja pääomasijoittajien välillä. Rahoitusmahdollisuudet Tuemme cleantech-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tarjoamalla asiantuntija-apua rahoitusmahdollisuuksien identifioinnissa ja rahoituksen hakemisessa. Lisäksi autamme etenkin kasvuvaiheen yrityksiä luomaan yhteyksiä pääomasijoittajiin. Tuotekehitys- ja tutkimushankkeet Yhteistyökumppaneitamme ovat ELY-keskus, TEKES, EU, Finnfund, Finnpartnership, Cleantech Invest Oy ja Cleantech Scandinavia. Kansainvälistyminen ja vientihankkeet Kiinassa ja Intiassa strategiset yhteistyökumppanimme pystyvät tarjoamaan sekä rahoitusneuvontaa ja -mahdollisuuksia että väylän markkinatuntemukseen, riskienhallintaan ja verkottumiseen. Intiassa strateginen yhteistyökumppanimme on kestävän kehityksen investointipankki Yes Bank ja Kiinassa FECCin kontaktina muun muassa yksityinen pääomasijoitusyhtiö Juno Capital Group. Pääomasijoitukset kasvuyrityksille Klusterin koordinaattorin erityisenä fokusalueena ovat cleantech-yrityksille suunnatut kasvurahoituspalvelut. Seuraamme alan kannattavimpia sijoituskohteita ja etsimme niille sopivia sijoittajia. Vuodesta 2005 lähtien järjestetty Cleantech Venture Day (CVD) on jo vakiinnuttanut asemansa maan johtavana cleantech-alan sijoitustapahtumana. Noin 75 prosenttia tilaisuuteen osallistuneista yrityksistä on saanut seuraavan kahden vuoden aikana pääomasijoituksen. Seuraava CVD järjestetään 28-29.5.2013 paikkana Malmö, Ruotsi
LAHTI Cleantech-liiketoiminnan kehittäminen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy koordinoi kansallisen Cleantech-klusterin toimintaa ja kehittämistä. Vuoden 2010 kesäkuuhun mennessä klusteri on ollut mukana edistämässä yli 65 uuden cleantech-yrityksen ja yli 500 alan työpaikan syntymistä. Lahti tuo klusteriin erityisosaamisensa mm kansainvälistymisohjelmiensa kautta, pääkohdemarkkinat ovat Kiina, Venäjä ja Intia. Lahti on myös panostanut tuntuvasti cleantech-alan kasvurahoituspalveluihin ja on alan arvostaman Cleantech Venture Day tapahtuman järjestäjä ja kotipaikka. Uutta liiketoimintaa materiaalien käsittelyyn Yksi Lahden kärkihankkeista on MABU (Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen), jossa kehitetään biomassojen, energiajätteen, rakennusjätteen ja tuhkien keräystä ja hyötykäyttöä. Tavoitteena on optimoida koko Päijät-Hämeen alueen materiaali- ja energiavirrat sekä omalta osaltaan vähentää ilmastopäästöt minimiin. Hankkeessa selvitetään muun muassa ko. materiaalien virrat sekä kehitetään liiketoimintaa niiden käsittelyyn. Hanke toteutetaan yhdessä alueella toimivien ja tekniikkaa toimittavien yritysten kanssa. Myös alueen korkeakoulujen ja suunnittelijoiden osaamista hyödynnetään. Energiajätteen hyötykäytön edelläkävijä Lahti on ollut edelläkävijä jätteen hyötykäytön teknologioiden kehittämisessä ja käytössä. Päijät- Hämeen alueella jo 96 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy hyötykäyttöön, mikä on Suomen korkeimpia lukuja. Tällä ylitetään valtakunnalliset vaatimukset jo vuosia etuajassa. Lahti Energia on hyödyntänyt energiajätettä jo yli 10 vuotta Suomessa kehitetyllä kaasutusteknologialla. Energiajätteen käytöllä on voitu korvata 700 000 tonnia kivihiiltä, ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä, sanoo liiketoimintajohtaja Esa Ekholm Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Lähteet, Cleantech: Cleantech klusteri www.cleantechluster.fi Cleantechin strateginen ohjelma. Työ- ja elinkeinoministerio www.tem.fi
2. ICT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan huima kehitys on viimeisten 20 vuoden aikana muuttanut maailman. Kokonaan uusi ala on suuri työllistäjä sekä arjen helpottaja Suomessa ja maailmalla. ICT-ala on tuonut kuluttajille ja yrityksille muun muassa suuren määrän erilaisia puhelin- ja matkaviestinpalveluja, laajakaista- ja televisiopalveluja, monimuotoisia viestintäpalvelupaketteja sekä lukuisan määrän uusia laitteita, joilla palveluja käytetään. Kuluttajien elämä on monipuolistunut. (FiCom -verkkosivut) ICT auttaa ikääntyvien ihmisten haasteissa Suomalaisia vanhuksia hoidetaan liikaa laitoksissa. Suomella on kyseenalainen kunnia johtaa OECD maiden pitkäaikaisvuodevertailua, joka tehtiin vuonna 2007. Kun Suomessa oli 18.3 pitkäaikaisvuodepaikkaa jokaista tuhatta yli 65- vuotiasta kohden, oli Ruotsissa vastaava suhdeluku 1,4. Terveydeyn ja hyvinvoinnin laitoksen laatusuosituksen mukaan valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista enää 3% olisi vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nykyinen käytäntö on kallis, tehoton ja epäinhimillinen ja laatusuosituksen tavoitteet ovat oikeat. Yksi keino muuttaa tilannetta on mahdollistaa ikäihmisten asuminen kotona. ICT - ratkaisuilla on tässä keskeinen rooli jo nyt, mutta erityisesti tulevaisuudessa, kun entistä digitaitoisempi väestö ikääntyy. (Elers, Nora 2013) ICT auttaa ja tukee kotona asuvia ICT-ala tuottaa ikäihmisille sopivia palveluita ja laitteita, jotka helpottavat kotona asumista ja arjen sujuvuutta. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiCom ry:n kauden 2011-2015 hallitusohjelmatavoitteissa ehdotetaan, että kansallisena yhteistyönä laaditaan ohjelma, jolla varmistetaan ikääntyvän väestön hyvä ja turvallinen kotona asuminen uusien tieto- ja viestintäteknisten palveluiden avulla. (Elers, Nora, 2013) Etälääketiede, etävalvonta ja erilaiset automaattiset turvaratkaisut, kuten itsestään sammuva liesi tai turvaranneke, lisäävät turvallisuudentunnetta ja helpottavat yksinasuvan selviytymistä kotioloissa. Asioiden sähköisen hoitamisen mahdollisuus vähentää liikkumistarpeita silloin, kun liikkuminen on vaikeaa tai esimerkiksi kelien takia vaarallista. (Elers, Nora. 13.1.2013) Turvattomuuden takana on usein yksinäisyys. Viestintää helpottavat ICT-ratkaisut, kuten verkkoja televisioteknologiaa hyödyntävät, ikäihmisille räätälöidyt yhteisöpalvelut, tuovat yksinelävien lähelle omaisia ja ystäviä. (Elers, Nora. 13.1.2013) VTT:n koordinoima kansainvälinen Social Media for All Elderly People -hanke tutkii, minkälaiset sosiaalisen median palvelut hyödyttävät ja kiinnostavat kotona asuvia ikäihmisiä. Tavoitteena on selvittää, miten sosiaalisen median palveluilla voitaisiin lisätä ikääntyvien käyttäjien elämänlaatua. Hankkeessa kehitetään prototyyppi ikääntyville suunnatusta sosiaalisen median palvelusta ja palvelualustasta. Lokakuussa 2010 alkanut hanke jatkuu 30.9.2012 asti. ( Petäkoski- Hult, Tuula, 2011)
Lähteet, ICT: Elers, Nora. 13.1. 2013. Vanhukset pois laitoksista. FiCom- Viestejä verkostosta Elers, Nora 2013. Vanhukset eivät kuulu laitoksiin. Active Life Village Uutiset. Petäkoski- Hult, Tuula. Sosiaalinen media auttaa ehkäsemään kotona asuvien vanhusten yksinäisyyttä. 13.4.2011. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry www.ficom.fi Työ- ja elinkeinoministerion julkaisu innovaatio 4 /2013. 21 polkua kitkattomaan Suomeen. ICT 2015- työryhmän raportti. 3.JOUKKOISTAMINEN Joukkoistaminen tarkoittaa mm. erilaisten toimijoiden ja kansalaisten osallistamista entistä vahvemmin erilaisiin hankkeisiin sekä videoiden, e-kirjojen yms. aineistojen jakamista Internetin kautta (muun muassa valiokunnan kotisivuilla, Facebookissa, You Tubessa, blogeissa jne.) sekä myös suorana lähetyksenä (online) Internetissä tms. mediassa esitettäviä asiantuntijaesitelmiä ja seminaareja. (Eduskunnan sivut) Tanja Aitamurto kirjoittaa selvityksessä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, huhtikuussa 2012: Joukkoistamalla ihmisten tietoa, taitoa ja kokemusta kerätään erilaisiin tarkoituksiin internetissä avoimien olevien tehtävien avulla (Howe, 2008). Joukkoistamisesta on tullut suosittu keino osallistaa ihmisiä kaupunkisuunnittelusta (Brabham, 2009) ja t-paitojen logojen (Brabham, 2010) suunnittelusta monimutkaisten tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen (Aitamurto, Leiponen & Tee, 2011). Joukkoistaminen viittaa tyypillisesti tehtäviin, jotka ovat avoimia kaikille. Kaikki on kuitenkin rajattu käsite, koska kaikilla ei ole pääsyä internetiin. Avoimuus voi tarkoittaa myös tarkoituksella rajattua osallistumisen mahdollisuutta: Esimerkiksi yritykset käyttävät joukkoistamista organisaatioiden sisällä osana innovaatioprosessejaan. Tällöin joukkoistaminen on avointa vain yrityksen työntekijöille. Joukkoistaminen voidaan jakaa vapaaehtoiseen (non-pecuniary) ja palkalliseen (pecuniary) joukkoistamiseen.vapaaehtoisella joukkoistamisella tarkoitetaan tehtäviä, joihin ihmiset osallistuvat vapaaehtoisesti, ilman toivetta suoranaisesta rahapalkkiosta. Palkallinen
joukkoistaminen viittaa tyypillisesti tehtäviin, jotka tehdään rahan edestä. Esimerkiksi mikrotehtävät (microtasks) ja mikrotyö (microwork) kuuluvat tähän kategoriaan. Innovaatiokilpailut, joissa joukkoistetaan ratkaisuja esimerkiksi tieteellisiin ongelmiin, asettuvat näiden kahden kategorian välille. Niissä on mahdollista saada rahapalkkio, mutta palkinnon saaminen ei ole tietenkään taattua. Joukkoistaminen on keino kerätä ihmisten tietoa, taitoa ja kokemusta. Näin ihmiskunnan joukkoälyä kanavoidaan erilaisiin tarkoituksiin. Joukkoäly perustuu ajatukseen hajautetusta älystä ja taidosta, joka on saatavilla internetin kautta. (Lévy, 1997). Joukkoälyn vastakohta on tukeutuminen yhteen asiantuntijaan. Joukkoälyn käyttö yleistyy nopeasti eri aloilla, koska sitä voi esimerkiksi joukkoistamisen (crowdsourcing) ja yhteiskehittelyn (co-creation) avulla soveltaa aiempaa helpommin monissa tehtävissä kehittyneiden teknologioiden ansiosta. Esimerkiksi: Yhdysvaltain avaruusvirasto NASA joukkoistaa avaruustutkimustaan muun muassa siten, että kuka tahansa voi osallistua tutkimukseen merkkaamalla NASAn verkkosivuilla kartalle kraattereita Marsin pinnalla ja tutkimalla linnunrataa. Kansalaisten apu on raporttien mukaan johtanut uusiin löydöksiin avaruustutkimuksessa. Politiikassa Joukkoistamista käytettiin Islannissa vuosina 2010 ja 2011 perustuslain uudistusprosessissa. Maan perustuslaki kaipasi uudistusta, ja muun muassa Islannin pääministeri Johanna Sigurðardóttir halusi ottaa kansalaiset mukaan uudistukseen. Siksi perustuslakia muokattiin uudella, aiempaa avoimemmalla tavalla. Prosessissa joukkoistettiin kansalaisten näkemyksiä ja tietämystä uutta perustuslakia varten. Yhdysvaltain hallinnossa joukkoistamista on käytetty jo useita vuosia. Joukkoistaminen liittyy presidentti Barack Obaman avoimen hallinnon strategiaaan, jonka suuntaviivat. Hän linjasi uuden virkansa alkajaisiksi vuonna 2009. Obaman hahmotteleman avoimen hallinnon strategian ytimessä ovat avoimuus, osallistavuus ja yhteistyö. Tästä syntyi Yhdysvaltain hallintoon Avoimen hallinnon aloite (Open Government Initiative), jota toteutetaan maan hallinnossa Valkoisesta talosta virastoihin. Toteutumista voi seurata osastojen raporteissa, jotka julkistetaan verkossa. Chicagon kaupungissa Yhdysvalloissa joukkoistamista on käytetty muun muassa budjettivalmistelun osana vuonna 2011. Joukkoistamisprosessin työnsi liikkeelle kaupungin uusi
pormestari Rahm Emanuel. Kaupunki joutui tekemään suuria budjettileikkauksia, ja pormestari pyysi asukkaita kertomaan, mitä asioita budjetissa pitäisi painottaa. Lähteet, joukkoistaminen: Eduskunnan sivut www.eduskunta.fi Tanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika 4. SOSIAALINEN PÄÄOMA Tilastokeskus selvittää, että sosiaalisella pääomalla viitataan sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiin piirteisiin, kuten verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen. Ne helpottavat henkilöiden välistä kanssakäymistä, tehostavat yhteisön ja yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa. Käsitteen syntymisen taustalla on näkemys, jonka mukaan talouskehitykseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntien suorituskykyyn vaikuttaa fyysisen ja inhimillisen pääoman lisäksi myös sosiaalinen ympäristö. (Tilastokeskus) Sosiaalisen pääoman avulla selitetään usein yhteiskuntien, yhteisöjen tai yksilöiden menestystä ja hyvinvointia. Tuotoksena voi olla esimerkiksi hallinnon ja demokratian toimiminen paremmin sekä yhteiskunnan hyvinvointi, parempi terveydellinen tila tai taloudellinen kasvu ja tehokkuus. Suomessa Petri Ruuskanen (2001) on jakanut sosiaalisen pääoman käsitteen sen lähteisiin, mekanismeihin ja tuotoksiin, jotka olisi tärkeää pitää mittaamisessa erillään. (Tilastokeskus) Maailmanpankin määritelmän mukaan (lainaus Fine 2001, 158): Sosiaalinen pääoma viittaa yhteiskunnan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kiinteyteen, normeihin ja arvoihin, jotka hallitsevat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja niiden instituutioiden vuorovaikutusta, joissa ihmiset ovat uppoutuneina. Sosiaalinen pääoma on liima, joka pitää yhteiskunnan koossa ja jota ilman ei voi olla taloudellista kasvua eikä inhimillistä hyvinvointia. (Lähde nro2, sivu 5)
Lähteet, sosiaalinen pääoma: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/tup/sospo/kasite.html Sosiaalinen pääoma ja luottamus innovaatioverkoissa: Reijo Miettinen, Kari Toikka, Juha Tuunainen, Janne Lehenkari ja Sptehanie Freeman. Helsingin Yliopstin toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Tutkimusraportti 9, 2006. Luettavaksi suosittelen: Cleantech: Cleantechin strateginen ohjelma. Työ- ja elinkeinoministerio www.tem.fi ICT: Työ- ja elinkeinoministerion julkaisu innovaatio 4 /2013. 21 polkua kitkattomaan Suomeen. ICT 2015- työryhmän raportti. Joukkoistaminen: Tanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika Sosiaalinen pääoma: Sosiaalinen pääoma ja luottamus innovaatioverkoissa: Reijo Miettinen, Kari Toikka, Juha Tuunainen, Janne Lehenkari ja Sptehanie Freeman. Helsingin Yliopstin toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Tutkimusraportti 9, 2006.