NÄIN MUUTAMME MAAILMAA ESPOOSSA



Samankaltaiset tiedostot
Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

Äänestä ehdokasta, joka

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Lapin Perussuomalaisten Kuntavaaliohjelma 2017

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

KERA Tulevaisuuspyörä

MITÄ HYVINVOINTI ON KUNTALAISELLE? ja miten kunta sen mahdollistaa?

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

KUNTASTRATEGIA

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

Globaalin vastuun strategia

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Tekevien ihmisten Sonkajärvi

VAALIJULISTUS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävä kehitys autoalalla

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella)

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Kuntaesimerkkinä Oulu

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Tulevaisuuden Tampere

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

NUORTEN maakunta A L L I A NSSIN M A A KUN TAVA A L I TAVOI T T EET 2018

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

Rakennesuunnitelma 2040

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Tasa-arvoa terveyteen

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Lasten ja Nuorten ohjelma

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Kampanjan tavoitteet

Uudenlaisen asumisen alue!

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Transkriptio:

NÄIN MUUTAMME MAAILMAA ESPOOSSA Espoon Vihreiden kunnallisvaaliohjelma 2008 1. ASKELEEN EDELLÄ ILMASTOTALKOISSA Ilmastonmuutoksen torjunta kuuluu myös Espoolle. Keinot, joilla kaupunki voi eniten vaikuttaa, ovat kaupunkirakenne, liikenne, rakentaminen, energiantuotanto ja -kulutus, jätehuolto sekä hankinnat. Monipuolinen kaupunkiluonto on tärkeä osa hyvää asumista. Rakennetaan siitä kaupunki! Haluamme Espoon, jossa on mahdollista elää ilman autoa. Kaupunkimaisesti rakennetussa Espoossa palvelut ovat kävelymatkan päässä. Koulut, työpaikat, palvelut ja harrastukset on tuotava lähelle koteja ja joukkoliikenteen ulottuville. Haluamme luoda urbaanit tiiviit alueet nykyisiin keskuksiin ja kehittää radan vartta sen sijaan, että rakennetaan erillisiä saarekkeita kauas palveluista. Tiiviitkin alueet voidaan suunnitella viihtyisiksi, monimuotoisiksi ja erilaisten ihmisten tarpeet huomioonottaviksi. Ratista raiteille Haluamme edullisen, toimivan ja viihtyisän joukkoliikenteen Joukkoliikenteen edistämiseksi modernit ruuhkamaksut Kaupunkirata Espoon keskukseen Raideliikennettä poikittaisliikenteeseen Puhtaampaa ilmaa. Autoliikenteen vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun minimoitava. Espoon rampeissa harhaileva jalankulkija tai pyöräilijä huomaa usein, että väylät on rakennettu autojen ehdoilla. Kaupunkia on suunniteltava kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen näkökulmasta. Haluamme edistää pyöräilyä varaamalla seuraavan vaalikauden aikana vuosittain 20 % lisää rahaa kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureittien suunnitteluun ja rakentamiseen. Joukkoliikenteen lippujen hinnat on yhtenäistettävä koko pääkaupunkiseudulla: seutulippu sisäisen lipun hinnalla! Tarvitsemme ruuhkamaksut. Uuden tekniikan avulla toteutettuna ne voidaan joustavasti kohdistaa ajallisesti ja paikallisesti. Tulot käytetään joukkoliikenteen edistämiseen. Tuulivoima on myötätuulessa Kaupungin käyttämästä energiasta oltava 50 % uusiutuvaa vuonna 2012 Haluamme kaupungin säästävän energiaa 20 % vuoteen 2020 mennessä Vain matalaenergiarakentamista Espoon on sitouduttava YTV:n ilmastostrategian tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen määrää 39 % vuoteen 2030 mennessä. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on oltava päästöjen vähentäminen 80 % vuoteen 2050 mennessä. 1

Espoo voi edistää uusiutuvan energian käyttöä hankkimalla sitä omaan kulutukseensa, vaikkei enää omistakaan energialaitoksia. Näin edistämme uuden tekniikan kehittymistä. Haluamme kasvattaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tehostamalla biokaasun ja kaatopaikkakaasun energiahyödyntämistä, siirtymällä puupolttoaineiden käyttöön kaukolämpöverkon ulkopuolella, lisäämällä kallioperäjäähdytystä ja aurinkolämmön hyödyntämistä sekä lisäämällä vihreän sähkön osuutta kaupungin sähkönhankinnassa. Kaupungin on osallistuttava aktiivisesti tuulivoimaloille soveltuvien alueiden kartoittamiseen. Kaupungin on näytettävä esimerkkiä ottamalla käyttöön uusimmat energiansäästötekniikat omassa korjaus- ja uudisrakentamisessaan. Matalaenergiarakentaminen on aloitettava heti, aikaa jahkailuun ei ole. Hankinnoissa on painotettava nykyistä enemmän laitteiden energiansäästöominaisuuksia. Haluamme tukea investointiavustuksin asumisen energiansäästöhankkeita, kuten maalämpöön siirtymistä. Kannustetaan myös ilmalämpöpumppujen hankintaan ja parannetaan kaukolämmön saatavuutta pientaloalueilla. Tontinluovutusehdoissa tulee olla energiatehokkuuskriteerit. Tavara kiertoon - vähemmän jätettä Haluamme enemmän kierrätyspisteitä Kierrätyskeskuksen toimintaa on kehitettävä Jätteenpoltto ei saa heikentää kierrätystä Jätemääriä on vähennettävä tekemällä kierrätys asukkaiden kannalta helpoksi ja kannattavaksi. Lajittelemattoman jätteen käsittelymaksuja on korotettava. Haluamme tukea kierrätyskeskuksen toimintaa tarjoamalla sille asianmukaiset, pysyvät tilat. Pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitoshanke ei saa tarkoittaa materiaalihyötykäytön ja kierrätyksen alasajoa. Kaupunkiluonto hengittää Haluamme Espoolle ohjelman luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Rannat pitää säilyttää vapaana rakentamiselta Rantaraitti valmiiksi Suomenoja on jatkossakin varteenotettava paikka jätevedenpuhdistamolle Suomenojan lintulahti on suojeltava kaavoituksella Viheralueet ovat tärkeitä paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös ihmisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Hyvässä kaupungissa on viihtyisiä puistoja, monimuotoisia metsiä ja kauniita kallioita. Espoota kaunistavat lisäksi lukuisat järvet, joet ja pienet purot sekä pitkä merenranta. Haluamme pitää ne hyvässä kunnossa, kaikkien yhteisinä alueina. Tuetaan asukkaiden ympäristötalkoita. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta on vaalittava säilyttämällä riittävät viheralueet sekä viherkäytävät eri alueiden välillä. Haluamme jättää nykyistä suuremman osa kaupungin omista metsistä luonnontilaan. Keskuspuiston jatkuva nakertaminen kaavamuutoksilla on lopetettava. Nykyisen jätevedenpuhdistamon toimintaa voidaan tehostaa rakentamalla Suomenojalle uusi katettu laitos. Puhdistamo voi toimia sopusoinnussa arvokkaan Suomenojan lintulahden kanssa. 2

2. ELÄMÄNLAATUA PALVELUISTA, SIVISTYKSESTÄ JA KULTTUURISTA Etsimme tuoreita ja luovia ratkaisuja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja pahoinvoinnin vähentämiseksi. Kannatamme hyviä julkisia palveluita, sillä ne luovat tasa-arvoa ja parantavat elämänlaatua. Espoo voisi toimia kokeilukuntana perustulon testaamisessa. Olennainen osa toimivaa kaupunkia on vastuullinen, eettisin periaattein toimiva yrityselämä. Haluamme huolehtia erityisesti pienyrittäjyyden toimintaedellytyksistä. Palvelut lähelle kuntalaisia Haluamme kuntalaisille tasavertaiset palvelut Haluamme huolehtia siitä, että arjen palvelut, kuten koulut ja päiväkodit, tuodaan lähelle jokaista kuntalaista. Myös kirjastojen sekä kulttuuri- ja liikuntapaikkojen on oltava lähellä tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Harvemmin tarvittavia palveluja voidaan keskittää ja tuottaa kuntien välisenä yhteistyönä. Mahdollisuuksia käyttää palveluja joustavasti yli kuntarajojen kehitetään edelleen. On otettava huomioon kuntalaisten mahdollisuudet päästä palveluiden luo: pienen koululaisen tai huonokuntoisen vanhuksen mahdollisuudet liikkua ovat erilaiset kuin työssä käyvän aikuisen. On pidettävä huoli siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden odotusajat eivät merkittävästi poikkea eri alueiden kesken. Laadukas perusopetus on yhdenvertaisuuden tae Haluamme pienemmät luokkakoot Päteviä erityisopettajia on oltava riittävästi Maahanmuuttajille lisää suomenkielen opetusta Kouluille on taattava riittävät taloudelliset resurssit, jotta luokkakokoja voidaan pienentää ja jakotunteja sekä tukiopetusta lisätä. Yhteistyötä koulun, kodin ja harrastusten välillä on tiivistettävä. Lisätään koulujen iltapäiviin edullisia liikuntaharrastuksia yhdessä liikuntaseurojen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Haluamme panostaa koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien ympäristökasvatukseen. Tavoitteemme on, että vähintään 15 %:lla niistä on Vihreä lippu tai muu ympäristöohjelma vuonna 2014. Luomu- ja lähiruoan tarjontaa on lisättävä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin. Tarvitsemme lisää tukitoimia lasten erilaisten vaikeuksien tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen: kouluterveydenhoitajia, -psykologeja ja -kuraattoreja, vakituisia luokan- ja erityisopettajia, suomea toisena kielenä opettavia opettajia sekä resurssiopettajia ja koulunkäyntiavustajia. Monikulttuurisuuden haasteisiin on vastattava ja kotouttamista tuettava. Laadukas, viipeetön ja tasavertainen hoito Haluamme terveysasemille iltavastaanottoja Lisää resursseja lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon Ikäihmisille kodinomaista hoitoa Perusterveydenhuolto on koko terveydenhoidon selkäranka. Siihen on osoitettava lisää voimavaroja. Terveydenhuollon on palveltava kuntalaisia laadukkaasti ilman odotusta ja myös iltaisin, jolloin monen on 3

helpompi tulla terveysasemalle. Haluamme kehittää kaikille espoolaisille terveyspalveluita, joilla hoidon osuvuutta ja laatua saadaan entisestään parannettua. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on kehitettävä ja hoidon joustavuutta parannettava unohtamatta ennaltaehkäisevän hoidon merkitystä. Suurin osa lapsista voi Espoossakin hyvin, mutta jos ongelmia lapsen tai nuoren kasvussa ja kehityksessä ilmenee, on niihin puututtava pikaisesti. Oikea-aikainen psykiatrinen hoito voi mullistaa lapsen tulevaisuuden ja haluamme löytää siihen rahaa ja tekijöitä. Ikäihmisille on tarjottava erilaisia hoitovaihtoehtoja. Haluamme seniorikeskuksia, joissa ikäihmiset saavat yhdestä paikasta kaikki loppuelämänsä aikana tarvitsemansa palvelut aina saattohoitoon saakka. Espoossa kehitteillä oleva Elä ja Asu malli edustaa aivan uutta ajattelua. Vaikeavammaisten itsenäinen elämä on mahdollistettava riittävin yksilöllisin palveluin. Tukea sille joka tukea tarvitsee Haluamme lopettaa asunnottomuuden Lisää harkinnanvaraista toimeentulotukea Keinot päästä eroon asunnottomuudesta ovat olemassa. Tukea tarvitseville tulee tarjota lisää sosiaalisia asuntoja ja asumisneuvontaa. Toimeentulotukea on tarjottava harkinnanvaraisena silloin kun tarve on suurin. Oikea-aikainen auttaminen estää ongelmien kasautumisen. Kulttuuria kaupunkiin Monipuolinen kulttuuri kuuluu kaikille Haluamme laadukasta arkkitehtuuria Taide ja kulttuuri ovat tärkeitä hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Ne ovat muutakin kuin museoita ja monumentteja. Haluamme tukea vapaita ja epäkaupallisia toimijoita: kirjastoja, vapaita teatteriryhmiä ja bändejä. Tarvitsemme kansalaisten kohtuuhintaisia kokoontumisen ja harrastamisen paikkoja. Jokaisella Espoon suuralueella on oltava riittävästi tilaa monipuoliseen kulttuurin harrastamiseen. Monen kuntalaisen eniten käyttämä kulttuuripalvelu on kirjasto ja tavallisin kulttuurikokemus lähialueen arkkitehtuuri. Panostetaan siis edelleen lähikirjastoihin ja vaaditaan rakentamisessa laadukasta arkkitehtuuria. Edullisia asuntoja Haluamme rakentaa lisää vuokra- ja opiskelija-asuntoja kaupungin omille tonteille Espoonkruunun isännöinti- ja huoltopalvelut kuntoon Espoon tulee luovuttaa nykyistä enemmän tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta opiskelijaasunnoiksi ja muuhun sosiaaliseen asuntotuotantoon. Haluamme toteuttaa sosiaalisesti sekoittavaa asuntopolitiikkaa rakentamalla vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja sisältäviä sekataloja ja asuinalueita. 4

Enemmän aikaa - vähemmän roinaa Espoon Vihreät De Gröna i Esbo Haluamme sijoittaa aikaan, laatuun ja palveluun ei tavaraan Kaupungin verkkopalveluita kehitettävä vastaamaan muuttuvaa maailmaa Haluamme luoda edellytyksiä erilaisten, myös iäkkäiden elämää tukevien, palveluyritysten, kuten talonmies- ja korjausfirmojen, kotisiivousyritysten, kahviloiden ja media-alan yrittäjien toiminnalle. Kulutuksen suuntaaminen tavaroista palveluihin on osa ekotehokkuuden parantamista. Espoon kaupungin on kannatettava palveluyrittäjien toimintaa tilaamalla palveluita, tarjoamalla toimitiloja ja luomalla kannustavaa ilmapiiriä yrityksen perustamiselle ja toiminnalle. Internet on tehokas ja nykyaikainen tapa tuottaa palveluja kaupunkilaisille. Netin kautta voidaan avata myös nuorille uusia vaikuttamismahdollisuuksia Harkintaa hankintoihin ja kilpailutukseen Haluamme ympäristönäkökohdat ja eettiset kriteerit hankintojen perusteeksi Hoitopalvelujen kilpailuttamiseen tarvitaan laatua ja pidemmät sopimusajat. Kaikkea ei tarvitse kilpailuttaa Kaupungin on näytettävä esimerkkiä ottamalla ympäristönäkökulma ja eettiset kriteerit perusteeksi kaikissa hankinnoissa. Palveluiden hankinnassa on otettava huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset sekä pohjoismaisen tai EU:n ympäristömerkin palveluille kehittämät kriteerit. Hoitopalveluiden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että sopimusajat määritellään kilpailutettaessa riittävän pitkiksi. Olennaista on, että kilpailutettaessa tiedetään tarkkaan mitä halutaan. Kilpailutuksella saavutetut hyödyt on tutkittava ja tarvittaessa muutettava kilpailutuksen kriteereitä. On myös syytä arvioida, milloin kilpailuttaminen on järkevää ja milloin palvelut kannattaa tuottaa itse. Eettistä sijoittamista Kaupungin on sijoitettava varansa vastuullisesti Omistajana ja sijoittajana Espoon on toimittava pitkäjänteisesti ja kaupungin on tunnettava myös yhteiskunnallinen vastuunsa. Haluamme sijoituksilta muutakin kuin maksimaalista rahallista tuottoa. Sijoitustoiminnan on oltava läpinäkyvää. 5

3. AVOIN JA TASA-ARVOINEN KANSALAISYHTEISÖ Espoon Vihreät De Gröna i Esbo Kunta on ihmisten yhteisö, joka pitää tehdä hyväksi paikaksi asua, elää ja toimia. Vihreämmässä Espoossa kaikki ovat yhteisön yhdenvertaisia jäseniä. Tärkeintä on investoida asukkaisiin. Espoon on oltava reilu työnantaja. Tasa-arvon edistäminen kuuluu myös kunnille. Sitoudumme toteuttamaan tasa-arvolakia sekä yhdenvertaisuuslakia. Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Tasa-arvo kuuluu myös miehille Haluamme todellista tasa-arvoa ilman että kumpaakaan sukupuolta väheksytään Tasa-arvokysymyksiä tarkastellaan usein naisten kannalta. Naisten tasa-arvossa on vielä paljon tehtävää, mutta myös miehistä näkökulmaa tarvitaan. Espoon on luovuttava naisvaltaisten alojen, kuten opettajien, kouluavustajien ja hoitajien pätkätöistä. Haluamme torjua miehisen tasa-arvon uhkia, joita ovat syrjäytymis-, itsemurha- ja väkivaltariskit sekä isyyden aliarvostaminen. Aidosti monikulttuurinen Espoo Haluamme Espooseen oman kulttuurikeskus Caisan kohtaamispaikaksi Espoon asukkaista valtaosa on muita kuin syntyperäisiä espoolaisia. Moni meistä on tullut muualta Suomesta tai ulkomailta. Haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kotiutumiseen sekä luontevan kohtaamispaikan eri kulttuureille. Kuntalaiset mukaan pääkaupunkiseudun kehittämiseen Haluamme demokraattisesti valitun seutuvaltuuston Jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa kotiseutunsa asioihin Tarvitsemme suorilla vaaleilla valitun seutuvaltuuston päättämään Helsinginseudun maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä koko seudun näkökulmasta. Kuntalaisten äänen kuuluminen turvataan nykyisillä kaupunginvaltuustoilla, myöhemmin mahdollisesti kaupunginosavaltuustoilla. Jokaisen, myös lasten ja nuorten, on saatava vaikuttaa kotikatunsa tai kaupunginosansa asioihin. Päätöksenteossa on aidosti kuunneltava asukasyhdistyksiä, nuorisovaltuustoa, vammais- ja vanhusneuvostoa ja muita asukastoimijoita. Asukas- ja kotiseutuyhdistysten sekä erilaisten nuorisojärjestöjen toimintaedellytyksistä on huolehdittava. 6